Geologian tutkimuskeskus kerää uutta tietoa soiden hiilitaseista ja suobiomassoista useiden maakuntien alueella
GTK:n tiedote. Kuva: GTK.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteuttaa suo- ja turvemaiden tutkimusta eri puolilla Suomea kesäkauden 2022 aikana. Tutkimukset painottuvat erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Kymenlaaksoon ja Pohjois-Savoon, joiden lisäksi yksittäisiä kohteita saattaa sijoittua muiden maakuntien alueille. Maastotutkimukset ovat osa kaksivuotista omarahoitteista Soiden hiilitaseet ja suobiomassat -projektia sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta – mahdollisuudet kokonaiskestävään korjuuseen (RahKoo) -projektia.
Maastossa tehtävät työt käsittävät muun muassa kasvillisuuskartoitusta, suobiomassanäytteenottoa, kasvihuonekaasuvaihdon mittausta sekä drone-kuvauksia. Kohteet ovat pääasiassa ojitettuja ja hydrologialtaan muuttuneita soita. Näytteenotossa käytetään kevyttä käsikäyttöistä kairausvälineistöä, eikä toiminnasta jää maastoon havaittavaa jälkeä.
Tutkimusten tavoitteena on kerätä tietoa soiden hiilivarannoista, kasvihuonekaasuista ja suobiomassan keruutoiminnan edellytyksistä. Suo- ja turvemaiden ominaisuuksilla, kuten ravinteisuustasolla, turvekerroksen paksuudella ja ojituspaineella tiedetään olevan vaikutusta sekä turpeen hiilivaraston pysyvyyteen että hiilen kertymiseen. Tutkimustyön avulla halutaan löytää uusia, täsmällisempiä indikaattoreita ja menetelmiä edellä mainittujen muuttujien havainnoimiseen ja arvioimiseen.
Maastotutkimukset rahkasammalen korjuun kokonaiskestävyyden selvittämiseksi
Suon sammalbiomassan potentiaalitutkimuksessa pyritään löytämään keruutoiminnan edellytysten kannalta kriittisiä tekijöitä erityyppisiltä suokohteilta. Sammalen kaupallista keruutoimintaa suositellaan ohjattavan hydrologialtaan muuttuneille soille, joissa haasteet liittyvät muun muassa suokasvillisuuden muuttumiseen ja sammalen uusiutumiseen. Tutkimuksen avulla pyrimme luomaan selkeitä kriteerejä niin pienempialaisten keruualueiden suunnitteluun kuin kansallisen varantopotentiaalin arviointiin.
RahKoo-projektin tavoitteena on selvittää rahkasammalen korjuun ja kasvatuksen ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä toiminnan kokonaiskestävyys.
Jos tarvitset tutkimuksista lisätietoa tai haluat tulla tutustumaan työhömme paikan päällä, ota yhteyttä projektien vastuuhenkilöihin.
Lisätietoja: GTK
