Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä

Mikroskooppisen pieni pisara muinaista merivettä on auttanut laattatektonisten prosessien historian selvittämisessä. Laattatektonisten prosessien seurauksena Maan vaippaan päätyi merivettä, josta pieni osa säilyi vaipassa kiteytyneiden mineraalien sisällä. Vesijäämien kemiallisten analyysien perusteella tutkijat arvioivat Maan kuoriosien päätyneen syvälle vaippaan nykyisenkaltaisten laattatektonisten kierrätysprosessien seurauksena ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten, aiemmin havaitun 2,7 miljardin vuoden sijaan.

Analysoimalla muinaisen magman koostumusta tutkijat päättelivät Maan kuoren päätyneen syvälle vaippaan ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten. Kuva: Hawaii Volcano Observatory

Laattatektoniikka on tärkeä materiaaleja kierrättävä prosessi. Se vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti lähes kaikkiin planeettamme toimintoihin, kuten ilmakehän olosuhteisiin, vuoristojen syntyyn, metalliesiintymien muodostumiseen, sekä tuolivuorten ja maanjäristysten esiintymiseen. Laattatektoniikka on prosessi, jossa mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä. Maan pintakerrokset uusiutuvat vanhempien osien työntyessä vaippaan ja vulkaanisen toiminnan synnyttäessä uutta kuorta.

Tutkijat analysoivat Maan historian ensimmäisen neljäsosan aikana syntyneitä komatiitti-kiviä. Suurin osa komatiiteista oli kiteytymisensä jälkeen muuntunutta ainesta, mutta jälkiä alkuperäisesti sulasta kiviaineksesta ja muinaisesta merivedestä löydettiin hyvin säilyneiden oliviini-mineraalien sisältä. Kemiallisten analyysien ja isotooppimittausten perusteella merivettä kulkeutui syvälle vaippaan ja vulkaanisen toiminnan seurauksena takaisin kohti maanpintaa jo 3,3 miljardia vuotta sitten. Tämän perusteella Maan kuorta syvälle vaippaan kuljettaneet kierrätysprosessit ja nykyisenkaltainen Laattatektoniikka olivat käynnissä ainakin jo 600 miljoonaa vuotta oletettua aiemmin.

Lähde: Nature