Suomessa on valtava puhtaan energian varasto

GTK

GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisinä maailmassa tekoälyä maalämpöpotentiaalin arvioimiseen

Suomen maankamaraan on varastoitunut energiaa noin tuhat kertaa koko maan energiantuotannon verran. Suomen maankamaran ylimmän 300 metrin yhteenlaskettu teoreettinen energiapotentiaali on noin 300 miljoonaa GWh. Eniten maalämpöä eli geoenergiaa on Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa parhaimmilla alueilla yhden maalämpökaivon energiavarasto on suuruudeltaan noin 4,5 GWh. Maalämpö on peräisin maapallon sisältä tulevasta lämmöstä ja auringon säteilystä. Maalämpö on uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Tiedot ilmenevät Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uudesta geoenergiatutkimuksesta.

Suomen maankamaraan varastoitunut energiamäärä. Kuva: GTK

Tekoäly tutkimusmenetelmänä

GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisenä maailmassa maalämpöpotentiaalin tutkimiseen syväoppimista, hyödyntämällä neuroverkkolaskentaa koko Suomen geoenergiapotentiaalin laskemiseksi.
Tulokset on esitetty kartoissa, joista ilmenee maalämmön määrän alueellinen vaihtelu Suomessa. Kartat ovat käytettävissä GTK:n digitaalisessa Hakku-palvelussa osoitteessa: https://hakku.gtk.fi/
Nyt valmistuneet kartat kuvaavat maalämmön potentiaalia maankamarassa 300 metrin syvyyteen saakka. Kyseessä on geologinen arvio energiamäärästä ja maankamaran tuottamasta jatkuvasta lämmitystehosta Suomessa. LVI-suunnittelusta riippuu, miten paljon energiaa saadaan maankamarasta siirrettyä käyttöön. Alkuvuodesta 2019 valmistuu arvio Suomen geotermisen energian potentiaalista kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Geoterminen energia on maan sisältä tulevaa lämpöä, joka on varastoitunut syvälle maankuoreen.

Geoenergian avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä

Geoenergiaa saadaan käyttöön poraamalla kallioperään energiakaivoja, jotka tuottavat jatkuvaa energiaa rakennusten käyttötarpeisiin. Geoenergian hyödyntäminen mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen ja siten hiilidioksidipäästöjen pienentämisen.

GTK on tutkinut myös pohjaveden lämmityspotentiaalin. Tutkimuksessa laskettiin jokaisen pohjavesialueen kaavoitetulta osalta purkautuvan pohjaveden lämmitysteho. Pohjavedestä hyödynnettävissä oleva jatkuva teho on noin 110 MW. Vuodessa kyseisellä teholla tuotettu energia on 68,5 kertainen vuonna 2016 tuotettuun kaukolämmön erillistuotantoon.

GTK:n tekemällä kartalla jokainen piste kuvaa alueellisesti hyödynnettävissä olevaa pohjavesienergiaa. Pohjavesienergian käytön ongelmana on alueellisuus, joka rajaa tuotantopotentiaalia.

Kartat ja kuvat

Lisätietoja: GTK

Uusi teoria Maan veden alkuperälle

Aivan kaikki Maan vesi ei olekaan peräisin asteroideilta. Kuva: NASA

Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.

Jatka lukemista ”Uusi teoria Maan veden alkuperälle”

GTK palkitsi meteoriitin löytäjän

GTK:n lehdistötiedote

Pääpalkinnot Lieksaan

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.

Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen. Jatka lukemista ”GTK palkitsi meteoriitin löytäjän”

Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li

Helsingin yliopiston tiedote

Suomen joukkue palasi Thaimaasta. Kuva: Helsingin yliopisto

Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.

Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä. Jatka lukemista ”Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li”

Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle

GTK

Kuva: GTK

Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Jatka lukemista ”Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle”

Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa

Orgaanisesti hyvin säilynyt dickinsonian fossiili Vienanmereltä paljastui eläinkunnan edustajaksi. Kuva: Ilya Bobrovskiy / Australian National University

Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle. Jatka lukemista ”Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa”

Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen

GTK:n lehdistötiedote

Kauhajoen smaragdi. Pituus 6,5 senttimetriä. Kuvassa kiteestä näkyy 3 cm pitkä osa. Kuva: Jouko Ranua, GTK.

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.

Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia. Jatka lukemista ”Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen”

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa. Jatka lukemista ”Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja”

Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen

Kuvakaappaus Kivikone.fi -sivustolta

Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista. Jatka lukemista ”Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen”

Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi

GTK

GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Jatka lukemista ”Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi”