Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li

Helsingin yliopiston tiedote

Suomen joukkue palasi Thaimaasta. Kuva: Helsingin yliopisto

Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.

Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä. Jatka lukemista ”Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li”

Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle

GTK

Kuva: GTK

Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Jatka lukemista ”Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle”

Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa

Orgaanisesti hyvin säilynyt dickinsonian fossiili Vienanmereltä paljastui eläinkunnan edustajaksi. Kuva: Ilya Bobrovskiy / Australian National University

Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle. Jatka lukemista ”Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa”

Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen

GTK:n lehdistötiedote

Kauhajoen smaragdi. Pituus 6,5 senttimetriä. Kuvassa kiteestä näkyy 3 cm pitkä osa. Kuva: Jouko Ranua, GTK.

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.

Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia. Jatka lukemista ”Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen”

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa. Jatka lukemista ”Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja”

Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen

Kuvakaappaus Kivikone.fi -sivustolta

Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista. Jatka lukemista ”Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen”

Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi

GTK

GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Jatka lukemista ”Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi”

Tulivuorten äänet saattavat kertoa tulevasta purkauksesta

Teemu Karlsson

Ilmakuva Villarica-tulivuoresta. Kuva: Iain and Sarah / Wikimedia Commons.

Aktiivisten tulivuorten tuottamat infraäänet saattavat helpottaa purkausten ennustamista. Hyvin matalia infraääniä, joita ihmiskorva ei kuule, mutta keho saattaa tunteä tärinänä, syntyy magman kuohuessa tulivuoren sisällä. Jatka lukemista ”Tulivuorten äänet saattavat kertoa tulevasta purkauksesta”

Kuun vaiheet eivät vaikuta suurten maanjäristysten esiintymiseen

Teemu Karlsson

Onko Kuun vaiheella tai vuodenajalla vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen? Ei, sanoo tuore USGS:n tutkimus. Kuva: Wikimedia Commons.

Sitkeän myytin mukaan suuria maanjäristyksiä tapahtuu usein Kuun tiettyjen vaiheiden aikana, tai tiettyinä vuodenaikoina. Yhdysvaltojen geologisessa tutkimuskeskuksessa (USGS) analysoitiin 204 suuren maanjäristyksen päivämäärää ja niihin liittyviä Kuun vaiheita. Tulosten perusteella Maan sijainnilla Kuuhun tai Aurinkoon nähden ei ole vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen. Jatka lukemista ”Kuun vaiheet eivät vaikuta suurten maanjäristysten esiintymiseen”