Magma avaintekijä Kuun muodostumisessa

Kuun synnystä on väitelty yli sata vuotta. Yleisesti uskotaan, että suunnilleen Marsin kokoinen kappale törmäsi nuoreen Maahan, jonka seurauksena osa Maan ja törmänneen kappaleen materiaalista päätyi kiertoradalle muodostaen Kuun. Teorian ongelmana on, että tietokonemallien mukaan Kuun pitäisi koostua pääasiassa törmänneen kappaleen aineksesta. Apollo lennoilla kerättyjen kivien analyysi on kuitenkin paljastanut, että Kuu koostuu pääasiassa Maasta peräisin olevasta materiaalista. Nyt tutkijat uskovat selvittäneensä mysteerin.

Jatka lukemista ”Magma avaintekijä Kuun muodostumisessa”

Amazonian maaperää kartoitettiin kasvilajien avulla

Turun yliopiston tiedote

Amazoniassa kasvavien lajien ekologiaa ja levinneisyyksiä on hankala tutkia, koska maaperästä ja muista ympäristöoloista tiedetään kovin vähän. Huonosti tunnetuilla alueilla on yleensä kerätty paljon enemmän kasvinäytteitä kuin maanäytteitä, joten turkulaiset ja brasilialaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka hyödyntää maaperän ominaisuuksien kartoittamiseen varsinaisten maaperäaineistojen lisäksi kasvihavaintoja.

Amazonian sademetsäalue on laaja ja huonosti tunnettu. Kuva: Gabriela Zuquim

Jatka lukemista ”Amazonian maaperää kartoitettiin kasvilajien avulla”

GTK:n kansannäytetoiminta uudistuu

GTK:n tiedote

GTK ohjaa kiviharrastajia raaka-ainevarojen etsintään uusin keinoin tarjoamalla uusia digitaalisia ratkaisuja geologiaan tutustumiseen ja kivinäytetietojen tallentamiseen.

Uudelta GTK-Kansannäytetoiminta -sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa ja ohjeita kiviharrastajille sekä malminetsintää tekeville organisaatioille. Sivusto sisältää myös kansannäytteisiin liittyvät karttapalvelut sekä linkit Geologian tutkimuskeskuksen muihin palveluihin ja sovelluksiin.

Jatka lukemista ”GTK:n kansannäytetoiminta uudistuu”

66 miljoonaa vuotta vanha fossiilikerrostuma yhteydessä dinosaurukset tuhonneeseen asteroidiin

Asteroidin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten synnytti sisämerellä tsunamimaisen aallon, jonka seurauksena kuoli ja hautautui kaloja, nisäkkäitä, hyönteisiä ja dinosauruksia. Kyseessä olivat Maan viimeisimmän massasukupuuton ensimmäiset uhrit. Vain tunnin sisällä törmäyksestä syntynyt hautausmaa on nykyisin vertaansa vailla oleva Tanis-niminen fossiilikaivanto Pohjois-Dakotassa.

Fossiloituneita kaloja makaa kasassa toistensa päällä, mikä viittaa niiden joutuneen rannalle yhdessä ja jääneen hiekalla aallon vetäydyttyä. Kuva: Robert DePalma.

Jatka lukemista ”66 miljoonaa vuotta vanha fossiilikerrostuma yhteydessä dinosaurukset tuhonneeseen asteroidiin”

Suomen arvokkaat kivikot on kartoitettu

Geologian tutkimuskeskuksen tiedote

Julkaisu valtakunnallisesti arvokkaista kivikoista on julkaistu. Inventoinnissa käytiin läpi noin tuhat kivikkomuodostumaa, joista maastossa inventoitiin tarkemmin 640 kivikkoa. Inventoinnissa kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin ja arvotuksen perusteella yhteensä 472 kivikkomuodostumaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria.

Vinkkelikankaan uhkurakka, Halsua. Kuvaaja: H. Rönty

Jatka lukemista ”Suomen arvokkaat kivikot on kartoitettu”

Mannerlaattojen törmäykset tropiikissa viilentävät ilmastoa

Viimeisten 540 miljoonan vuoden (Ma) aikana Maa on kokenut kolme merkittävää jäätiköitymiskautta, jolloin ilmasto viileni ja laajat jäätiköt levisivät. Tutkijat arvelevat, että jääkausien käynnistymiseen liittyy mannerlaattojen törmäilyn seurauksena paljastuva tuore kiviaines ja sen rapautuminen tropiikin alueella.

540 miljoonan vuoden kuluessa mannerlaattojen paikka on vaihdellut. Tutkijoiden mukaan laattatektonisten prosessien paljastaessa tuoretta kiviainesta (oranssi) tropiikissa (vihreä vyöhyke), ilmasto viileni ja alkoi jääkausi. Kuva: Swanson-Hysell tutkijaryhmä.

Jatka lukemista ”Mannerlaattojen törmäykset tropiikissa viilentävät ilmastoa”

Chilen Atacamassa testataan Marsin maaperän tutkimusta

Chilessä sijaitsevassa Atacaman autiomaassa on menestyksellisesti testattu Marsissa käytettäviä tutkimusmenetelmiä. NASA:n rahoittamassa projektissa autiomaassa testattiin itsenäisesti toimivaa mönkijärobottia, jonka tehtävänä on ottaa näytteitä maanpinnan alapuolelta ja analysoida merkkejä elämästä.

NASA:n testimönkijä Atacaman marsmaisissa olosuhteissa. Kuva: Stephen B. Pointing.

Jatka lukemista ”Chilen Atacamassa testataan Marsin maaperän tutkimusta”

Vulkanismin lämpö vaihtui jääkauden kylmyyteen

Laajamittainen vulkaaninen toiminta saattoi käynnistää yhden Maan suurimmista jäätiköitymiskausista. Tämä Gaskiersin jäätiköitymiseksi nimetty tapahtuma muutti planeetan jättiläismäiseksi lumipalloksi noin 580 miljoonaa vuotta sitten.

Heidelbergin yliopiston tutkijat yhdessä meksikolaisten kollegoidensa kanssa ovat löytäneet jäänteitä laajasta vulkaanisesta muodostumasta, joka saattoi olla jäätiköitymisen taustalla. Syntyessään muodostuma oli halkaisijaltaan vähintään 1000 km, yltäen kolmelle nykyiselle mantereelle Meksikossa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa.

Tummat basalttiset juonet leikkaavat vaaleita gneissejä (lammen pohjukassa kuvan keskellä) Tamaulipasissa Meksikossa. Tutkijoiden mukaan nämä juonet ovat valtavan vulkaanisen muodostuman juuriosia, jonka rapautuminen johti maailmanlaajuiseen jäätiköitymiseen miljoonia vuosia myöhemmin. Kuva: Bodo Weber / CICESE.

Jatka lukemista ”Vulkanismin lämpö vaihtui jääkauden kylmyyteen”

Väitöstutkimus pohjoisen kaivoksista suomalaisissa sanomalehdissä

Oulun yliopiston tiedote

Kaivoksia tarkastellaan mediassa mustavalkoisesti

Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvä julkinen keskustelu on näyttäytynyt viime vuosina taloudellisten mahdollisuuksien ja ympäristöllisten uhkien vastakkainasetteluna. Kaivosteollisuuden mediakäsittelyssä on painotettu erityisesti kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan valvontaan liittyviä epäkohtia. Vastakkaisuus on tuottanut käsittelyyn polarisaatiota ja mustavalkoisia tulkintoja.

Jatka lukemista ”Väitöstutkimus pohjoisen kaivoksista suomalaisissa sanomalehdissä”