Väitöstutkimuksessa näkemyksiä luonnonkiven etsinnästä Kaakkois-Suomen rapakivigraniittibatoliitin alueella

GTK:n tiedote

Geologi Paavo Härmän väitöstyössä tutkittiin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueen eli ns. Viipurin rapakivibatoliitin kalliopaljastumien pintarapautumista ja sen vaikutusta luonnonkiven etsintään. Väitöskirjassa määritellään batoliitin kivilajit, kallioperän rakoilu sekä kalliopaljastumien rapautumisen vaihtelu. Lisäksi kokeiltiin myös geofysikaalisten menetelmien soveltuvuutta kallioperän rapautumisvyöhykkeiden määrittämiseen luonnonkiven etsintätyön yhteydessä. Väitöksessä esitetään myös arvioita eri rapakivigraniittien hyödyntämispotentiaalista luonnonkivenä.

Luonnonkivilouhimon tuottamia Karelia Red -graniittilohkareita Virolahdella. Kuva: Paavo Härmä.

Jatka lukemista ”Väitöstutkimuksessa näkemyksiä luonnonkiven etsinnästä Kaakkois-Suomen rapakivigraniittibatoliitin alueella”

Pūhāhonu on maailman suurin ja kuumin tulivuori

Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman ja kuumimman tulivuoren. Vulkanologeista ja valtameritutkijoista koostuva ryhmä selvitti, että havaijilaisella Papahānaumokuākean merellinen kansallismonumentti–luonnonsuojelualueella sijaitseva kilpitulivuori Pūhāhonu (englanniksi Gardner Pinnacles) pitää tätä titteliä.

Valtavasta Pūhāhonu-tulivuoresta näkyy meren yläpuolella vain pieni osa. Kuva: NOAA

Jatka lukemista ”Pūhāhonu on maailman suurin ja kuumin tulivuori”

Ark­ti­sil­la alueil­la maa­pe­rän ve­del­lä on suu­ri vai­ku­tus kas­vil­li­suu­teen

Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto

Luonnonmaantieteilijä Julia Kemppisen väitöstutkimuksen mukaan kasvien ja maaperän veden välinen vuorovaikutussuhde on voimakas paljakalla.

Sulavedet virtaavat voimakkaasti tunturimaisemassa keskikesällä. Pääasiassa vain sammalet ja jotkut putkilokasvit, kuten kultarikko (etualalla), kukoistavat runsaassa maaperän kosteudessa. Kuva: Julia Kemppinen.

Jatka lukemista ”Ark­ti­sil­la alueil­la maa­pe­rän ve­del­lä on suu­ri vai­ku­tus kas­vil­li­suu­teen”

Akkumetallien alkuperä näkyväksi

GTK

GTK on mukana uudessa hankkeessa, jossa selvitetään akkumetallien alkuperän jäljittämistä. Raaka-aineiden alkuperän tunnistaminen tukee kestävän tuotannon kehitystä.

Kuvituskuva, GTK

Teollisuuden raaka-aineena käytettävien metallien alkuperän jäljittämiseen on kasvava kansainvälinen tarve. Metallien kestävään tuotantoon ja tuotanto-olosuhteisiin halutaan kiinnittää yhä enemmän huomiota. Suomalainen hanke selvittää, miten metallien alkuaineiden ominaisuuksia tutkimalla saadaan hyödynnettävää tietoa raaka-aineen alkuperästä. Raaka-aineilla on omat tunnusomaiset piirteensä, niin sanottu sormenjälki, jonka avulla voidaan mahdollisesti jäljittää jopa valmiin tuotteen materiaalien alkuperä.

Metalleja käytetään muun muassa sähköautojen ja puhelinten akkujen valmistukseen. Myös liikenteen sähköistyminen ja uudet energiatuotannon muodot lisäävät akkujen kysyntää. Akkumetallien tuotannon tulisi olla kestävää, sosiaalisesti vastuullista ja jäljitettävää. Akkumineraaleja tuodaan usein kehittyvistä maista, joissa tuotannon työolosuhteet ja ympäristövaikutukset eivät ole kestävällä pohjalla. Uusien tuotantoprosessien ja jäljitettävyyden kehittäminen edistävät akkumetallien kestävää tuotantoa Suomessa ja Euroopassa. Akkumetallien sormenjälkien tunnistettavuus odotettavasti lisäisi myös tuotannon läpinäkyvyyttä ja vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden kysyntää.

BATTRACE-konsortion yhteishanke kehittää teknologiaa akkumineraalien, -metallien ja -materiaalien jäljitettävyyteen ja kestävään tuotantoon. Koko tuotantoketjun jäljitettävyys on edellytys akkumateriaalien sertifioinnille. Kestäviä prosessointitekniikoita kehitetään, jotta tuotantoa voidaan tehostaa, akkumetalleja saadaan talteen aiempaa enemmän ja akkumetallituotteiden laatua ja arvoa voidaan parantaa.

Hankkeen tutkimusosuus toteutetaan VTT:llä ja GTK:lla vuosina 2020-2023. BATTRACE-konsortion yhteistyössä ovat mukana Suomen Malmijalostus, Keliber, Outotec, Valmet Automaatio, Latitude 66 Cobalt, Fennoscandian Resources ja Mawson.

Lähde: GTK

Ensimmäinen Kuun yhtenäinen geologinen kartta julkaistu

Kuun pinnalla näkyvien tummempien ja vaaleampien läikkien sisältämät kivilajit voi nyt tarkistaa geologisesta kartasta. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS) on yhteistyössä NASA:n kanssa julkaissut ensimmäisen yhtenäisen geologisen kartan Kuun pinnasta.

Kuun yhtenäinen geologinen kartta, vasemmalla Maata lähempänä oleva puoli ja oikealla Kuun kääntöpuoli. Kuva: NASA/GSFC/USGS

Jatka lukemista ”Ensimmäinen Kuun yhtenäinen geologinen kartta julkaistu”

Vieläkään ei varmuutta Maan magneettikentän olemassaolosta yli 3,5 miljardia vuotta sitten

Erään aikaisemman tutkimuksen mukaan Maan magneettikenttä saattoi olla kehittynyt jopa 4,2 miljardia vuotta sitten. Kun tutkimuksessa käytettyjä kivinäytteitä tutkittiin myöhemmin tarkemmin, havaittiin näytteet epävarmoiksi todisteiksi magneettikentän olemassaolosta. Vieläkään ei siis varmuudella tiedetä, oliko Maan magneettikenttä olemassa yli 3,5 miljardia vuotta sitten. Magneettikentällä on olennainen merkitys planeettamme asuttavuudelle. Magneettikenttä esimerkiksi toimii kilpenä aurinkotuulta vastaan, joka saattaisi muuten hävittää ilmakehän.

Maan magneettikentän syntyvaiheet ovat edelleen arvoitus. Kuva: Greg Shirah and Tom Bridgman, NASA/Goddard Space Flight Center Scientific Visualization Studio.

Jatka lukemista ”Vieläkään ei varmuutta Maan magneettikentän olemassaolosta yli 3,5 miljardia vuotta sitten”