Suomalainen menetelmä hiilidioksidin mineralisoimiseksi

Åbo Akademin tiedote

Kohonneet hiilidioksidin (CO2) pitoisuudet ilmakehässä johtavat sen kuumenemiseen. Tämä on seurausta siitä, että CO2 kykenee absorboimaan lämpöä. Syy nopeaan ilmaston lämpenemiseen on ihmisten fossiilisten polttoaineiden laaja käyttö. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää löytää vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi tai kehittää vaihtoehtoja hiilidioksidin varastoinnille.

Hiilidioksidin mineralisointitutkimuksessa käytettyä laitteistoa. kuva: Evelina Koivisto

Jatka lukemista ”Suomalainen menetelmä hiilidioksidin mineralisoimiseksi”

Il­ma­ke­hä­tie­tei­den tut­ki­jat et­si­vät na­pa­seu­dun hiuk­ka­sis­ta syy­tä poh­joi­sen il­mas­ton muu­tok­seen

Teksti: Johanna Pellinen / Helsingin yliopisto

Saksalainen tutkimuslaiva Polarstern aloittaa pian jäisen matkansa yli pohjoisnavan. Laivalla neljä Helsingin yliopiston tutkijaa analysoi arktista ilmakehää ja siinä tapahtuvia prosesseja kuten pienhiukkasten muodostumista. Vuoden aikana kerättävät havainnot auttavat mallintamaan ilmastonmuutosta tarkemmin.
– Eniten meitä kiinnostaa muutos, sillä pohjoinen pallonpuolisko muuttuu niin radikaalilla vauhdilla, että hirvittää, tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen kertoo.

Suomalais-sveitsiläinen asennustiimi Polarstenin kannella. Vasemmalta oikealle: Tuija Jokinen, Tiia Laurila, Heikki Junninen, Zoe Brasseur, Julia Schmale (PSI), Lauriane Quelever ja Ivo Beck (PSI). Kuva: Helsingin yliopisto

Jatka lukemista ”Il­ma­ke­hä­tie­tei­den tut­ki­jat et­si­vät na­pa­seu­dun hiuk­ka­sis­ta syy­tä poh­joi­sen il­mas­ton muu­tok­seen”

Geologialla vaikutusta Machu Picchun sijaintiin

Inkojen rakentamaa Machu Picchua pidetään yhtenä maailman arkkitehtuurisista ihmeistä. Mutta nykyisen Perun syrjäseuduille, vaikeakulkuisille Andeille rakennetun inkakaupungin sijainti on aina ihmetyttänyt tutkijoita. Miksi kaupunki on rakennettu niin hankalaan paikkaan? Nyt yhdeksi syyksi on esitetty alueen kohdalla risteäviä ruhjevyöhykkeitä ja siirroslinjoja.

Machu Picchun sijantiin on vaikuttanut alla olevassa kallioperässä risteävät siirroslinjat. Kuva: Rualdo Menegat.

Jatka lukemista ”Geologialla vaikutusta Machu Picchun sijaintiin”

Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla

Kaivoksilta peräisin olevat happamat ja metallipitoiset vedet ovat yksi kaivannaisteollisuuden suurimmista haasteista. Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) tehdyn tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia happaman kaivosvaluman muodostumiseen voidaan arvioida kiviaineksen mineraalikoostumuksen perusteella.

Hapan metallipitoinen kaivosvaluma on yksi kaivannaisteollisuuden merkittävimmistä haasteista. Joskus sen muodostumisen ennustaminen on hankalaa, jonka vuoksi menetelmiä on kehitettävä jatkuvasti. Kuva: Teemu Karlsson.

Jatka lukemista ”Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla”

Ensimmäiset suorat todisteet eteläisen Afrikan jurakautisten laakiobasalttien pluumilähteestä

Sanni Turunen ja Arto Luttinen

Valtavat magmapurkaukset ovat menneisyydessä aiheuttaneet maailmanlaajuisia sukupuuttoja ja ilmaston mullistuksia. Kahden kilpailevan selitysmallin kannattajat ovat käyneet purkausten alkuperästä kiihkeää väittelyä. Onko tuhoisien purkausten syynä Maan pintaosan halkeaminen vai aiheutuvatko mullistukset planeetan sisuksista kohoavista kuumista virtauksista, maapallon vaipan pluumeista? Suomalais-mosambikilainen tutkimusryhmä esittää löytäneensä avaintodisteen Afrikan muinaisen magmapurkauksen tapauksessa. Uudessa tutkimusartikkelissaan ryhmä kertoo löytäneensä primitiivisiä laavoja, jotka saattavat olla ensimmäinen suora todiste pluumiteorian puolesta.

Pikriittilaavakerroksia Luenha-joella Keski-Mosambikissa. Kuvaaja: Arto Luttinen.

Jatka lukemista ”Ensimmäiset suorat todisteet eteläisen Afrikan jurakautisten laakiobasalttien pluumilähteestä”

Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti

Maan magneettikentän napaisuus kääntyy päälaelleen muutaman sadantuhannen vuoden välein. Geologit havaitsivat, että viimeisin magneettikentän napaisuuden vaihtuminen noin 770 000 vuotta sitten kesti vähintään 22 000 vuotta. Vaihtumisprosessiin kulunut aika on paljon aiempia arvioita pidempi, ja kumoaa oletuksen, jonka mukaan täydellinen vaihtuminen voisi tapahtua ihmisen eliniän aikana.

 
Tutkimuksen mukaan Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti. Kuva: NASA.

Jatka lukemista ”Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti”

Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä

Mikroskooppisen pieni pisara muinaista merivettä on auttanut laattatektonisten prosessien historian selvittämisessä. Laattatektonisten prosessien seurauksena Maan vaippaan päätyi merivettä, josta pieni osa säilyi vaipassa kiteytyneiden mineraalien sisällä. Vesijäämien kemiallisten analyysien perusteella tutkijat arvioivat Maan kuoriosien päätyneen syvälle vaippaan nykyisenkaltaisten laattatektonisten kierrätysprosessien seurauksena ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten, aiemmin havaitun 2,7 miljardin vuoden sijaan.

Analysoimalla muinaisen magman koostumusta tutkijat päättelivät Maan kuoren päätyneen syvälle vaippaan ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten. Kuva: Hawaii Volcano Observatory

Jatka lukemista ”Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä”

Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto

GTK:n tiedote

Uusi geotermisen energian potentiaalikartta on valmistunut. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ovat kartoittaneet Suomen syvän geotermisen energian potentiaalia kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Uusi kartta-aineisto esittää Suomessa potentiaalisimmat geotermisen energian tuotantoalueet. Lisäksi kartta-aineisto näyttää missä syvyydessä Suomen kallioperässä saavutetaan +100 °C lämpötila.

100 °C syvyyskartta. Kuva: GTK

Jatka lukemista ”Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto”