Tutkimushanke parantaa turvallisuutta Itämerellä

GTK:n tiedote

Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mahdollistetaan tarkka ja tehokas navigointi Itämeren alueella. Hankkeen mittausosio on saatu päätökseen. Seuraavaksi kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot.

Luotettavat ja tarkkaan kartoitetut laivaväylät ovat edellytys navigoinnin turvallisuudelle merellä. Paikkatietokeskus ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistuivat FAMOS-hankeeseen, joka tähtää merikuljetuksen turvallisuuden, tehokkuuden sekä taloudellisuuden parantamiseen tarkentamalla Itämeren syvyystietoja. Parannetuilla syvyystiedoilla kuljetusreitit voidaan optimoida laivojen syväyksien sekä polttoaineen kulutuksen suhteen.

GTK:n Geomari-alus osallistuu merenkulun turvallisuutta parantavaan FAMOS-hankkeeseen. Kuva: GTK.

Jatka lukemista ”Tutkimushanke parantaa turvallisuutta Itämerellä”

Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset Itä-Lapissa

GTK:n tiedote

Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti.

Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva malminetsintää ajatellen, sillä sen kallioperä muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Australian malmikriittisiä vyöhykkeitä. Itä-Lapin kallioperä onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta malminetsintäyhtiöissä ja etenkin akkumineraalien etsintä kiinnostaa yhtiöitä kullan lisäksi.

Maisemaa Posiolla Itä-Lapissa. Kuva: Wikimedia Commons

Jatka lukemista ”Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset Itä-Lapissa”

Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita – haitalliset aineet esiintyvät usein samoilla alueilla

Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita. Samoilla alueilla saattaa esiintyä maaperässä myös haitallisia alkuaineita kuten arseenia. Tuoreessa raportissa painotetaan, että näiden alueiden erityislaatuisuus tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristön tilan tarkkailussa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöhankkeessa luotiin potentiaalisista malmialueista uudet kartat, jotka toimivat ohjeena myös seurantaa suunniteltaessa. Jatka lukemista ”Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita – haitalliset aineet esiintyvät usein samoilla alueilla”

Voimakkaat myrskyt voivat aiheuttaa maanjäristysten kaltaisia ilmiöitä

Floridan osavaltionyliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden geofysikaalisen ilmiön, jossa hurrikaani tai muu hyvin voimakas myrsky voi aiheuttaa seismistä aktiivisuutta, jopa 3,5 magnitudin maanjäristyksen. Kun hurrikaaneista välittyy energiaa valtameriin, syntyy valtavia aaltoja, jotka puolestaan vuorovaikuttavat merenpohjan kanssa, synnyttäen myrskyjäristykseksi (stormquake) ristityn seismisen ilmiön.

Apulaisprofessori Wenyuan Fan keksi termin ”myrskyjäristys” kuvaamaan vasta havaittua seismistä ilmiötä, joka syntyy voimakkaiden myrskyjen seurauksena. Kuva: Floridan osavaltionyliopisto FSU

Jatka lukemista ”Voimakkaat myrskyt voivat aiheuttaa maanjäristysten kaltaisia ilmiöitä”

Suomalainen menetelmä hiilidioksidin mineralisoimiseksi

Åbo Akademin tiedote

Kohonneet hiilidioksidin (CO2) pitoisuudet ilmakehässä johtavat sen kuumenemiseen. Tämä on seurausta siitä, että CO2 kykenee absorboimaan lämpöä. Syy nopeaan ilmaston lämpenemiseen on ihmisten fossiilisten polttoaineiden laaja käyttö. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää löytää vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi tai kehittää vaihtoehtoja hiilidioksidin varastoinnille.

Hiilidioksidin mineralisointitutkimuksessa käytettyä laitteistoa. kuva: Evelina Koivisto

Jatka lukemista ”Suomalainen menetelmä hiilidioksidin mineralisoimiseksi”

Il­ma­ke­hä­tie­tei­den tut­ki­jat et­si­vät na­pa­seu­dun hiuk­ka­sis­ta syy­tä poh­joi­sen il­mas­ton muu­tok­seen

Teksti: Johanna Pellinen / Helsingin yliopisto

Saksalainen tutkimuslaiva Polarstern aloittaa pian jäisen matkansa yli pohjoisnavan. Laivalla neljä Helsingin yliopiston tutkijaa analysoi arktista ilmakehää ja siinä tapahtuvia prosesseja kuten pienhiukkasten muodostumista. Vuoden aikana kerättävät havainnot auttavat mallintamaan ilmastonmuutosta tarkemmin.
– Eniten meitä kiinnostaa muutos, sillä pohjoinen pallonpuolisko muuttuu niin radikaalilla vauhdilla, että hirvittää, tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen kertoo.

Suomalais-sveitsiläinen asennustiimi Polarstenin kannella. Vasemmalta oikealle: Tuija Jokinen, Tiia Laurila, Heikki Junninen, Zoe Brasseur, Julia Schmale (PSI), Lauriane Quelever ja Ivo Beck (PSI). Kuva: Helsingin yliopisto

Jatka lukemista ”Il­ma­ke­hä­tie­tei­den tut­ki­jat et­si­vät na­pa­seu­dun hiuk­ka­sis­ta syy­tä poh­joi­sen il­mas­ton muu­tok­seen”

Geologialla vaikutusta Machu Picchun sijaintiin

Inkojen rakentamaa Machu Picchua pidetään yhtenä maailman arkkitehtuurisista ihmeistä. Mutta nykyisen Perun syrjäseuduille, vaikeakulkuisille Andeille rakennetun inkakaupungin sijainti on aina ihmetyttänyt tutkijoita. Miksi kaupunki on rakennettu niin hankalaan paikkaan? Nyt yhdeksi syyksi on esitetty alueen kohdalla risteäviä ruhjevyöhykkeitä ja siirroslinjoja.

Machu Picchun sijantiin on vaikuttanut alla olevassa kallioperässä risteävät siirroslinjat. Kuva: Rualdo Menegat.

Jatka lukemista ”Geologialla vaikutusta Machu Picchun sijaintiin”

Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla

Kaivoksilta peräisin olevat happamat ja metallipitoiset vedet ovat yksi kaivannaisteollisuuden suurimmista haasteista. Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) tehdyn tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia happaman kaivosvaluman muodostumiseen voidaan arvioida kiviaineksen mineraalikoostumuksen perusteella.

Hapan metallipitoinen kaivosvaluma on yksi kaivannaisteollisuuden merkittävimmistä haasteista. Joskus sen muodostumisen ennustaminen on hankalaa, jonka vuoksi menetelmiä on kehitettävä jatkuvasti. Kuva: Teemu Karlsson.

Jatka lukemista ”Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla”