Vanhin asteroiditörmäys saattoi lopettaa muinaisen superjääkauden

Läntisessä Australiassa sijaitseva Yarrabubban kraatteri on paljastunut Maan vanhimmaksi löydetyksi asteroidin iskuksi. Isotooppianalyysien perusteella kraatterin ikä on noin 2229 miljoonaa vuotta, mikä on 200 miljoonaa vuotta enemmän kuin tähän asti vanhimpana pidetty kraatteri. Iskun ajankohta osuu samoihin aikoihin, kun muinainen laaja jäätiköitymiskausi päättyi.

Yarrabubban kraatterin iänmäärityksessä käytetty zirkoni-kide. Kuva: Curtin University.

Jatka lukemista ”Vanhin asteroiditörmäys saattoi lopettaa muinaisen superjääkauden”

Tu­lee­ko maa­han jo­tain? Yk­sin­ker­tais­tet­tu las­ku­kaa­va no­peut­taa ja tar­ken­taa tu­li­pal­lo­ha­vain­to­jen ana­lyy­sia

Teksti: Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto

Milloin kannattaa lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia?

Kaikkia taivaalla havaittuja tulipalloja ei ehditä tutkia tarkasti. Kirkas valoilmiö paljastaa, että ilmakehään on lentänyt avaruudesta meteori, mutta päätyykö siitä jotain maahan asti? Vain massaltaan suurimmat pääsevät maahan asti, mutta valitettavasti monet niistä jäävät löytymättä.

Laskukaava paljastaa kannattaako lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia. Kuva: Jacek Halicki / Wikimedia Commons

Jatka lukemista ”Tu­lee­ko maa­han jo­tain? Yk­sin­ker­tais­tet­tu las­ku­kaa­va no­peut­taa ja tar­ken­taa tu­li­pal­lo­ha­vain­to­jen ana­lyy­sia”

Eliöiden selviäminen Maata peittävän jääkerroksen alla

Miten happea tarvitsevat varhaiset vesieliöt selvisivät planeetan ankarimmasta jääkaudesta, jolloin meriä peittävä jää eristi ilmakehän hapen? Isotooppitutkimus tarjoaa todisteita jäätiköiden happipitoisten sulamisvesien vaikutuksesta.

Tutkija ottamassa näytteitä rautapitoisista kivistä, joiden avulla selvitettiin lumipallomaan aikaisia merten happipitoisuuksia. Kuva: Malcolm Wallace.

Jatka lukemista ”Eliöiden selviäminen Maata peittävän jääkerroksen alla”

GTK palkitsi kiviharrastajia

GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK jakoi Outokummussa 16.12. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2018-2019 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joista GTK palkitsi 14 kiviharrastajaa yhteensä 10 750 eurolla.

Mielenkiintoiset GTK:lle lähetetyt kansannäytteet analysoidaan ja tulokset lähetetään löytäjälle. Hyvät näytteet myös palkitaan. Kuva: Satu Hietala, GTK.

Jatka lukemista ”GTK palkitsi kiviharrastajia”

Maan­jä­ris­ty­sil­moi­tuk­sia nyt kol­mel­la kie­lel­lä Twit­te­ris­sä

Helsingin yliopiston tiedote, teksti: Riitta-Leena Inki

Automaattisesti päivittyvästä Twitter-feedistä selviää maanjäristyksen voimakkuus, aika sekä paikka.

Seismologian Instituutti julkaisee Twitter-tileillä ilmoituksia merkittävistä Suomessa ja ulkomailla tapahtuvista maanjäristyksistä. Tiedot maanjäristyksistä saadaan seismisen asemaverkon kautta. Verkossa on havaintoasemia 31 paikkakunnalla ympäri Suomea. Jatka lukemista ”Maan­jä­ris­ty­sil­moi­tuk­sia nyt kol­mel­la kie­lel­lä Twit­te­ris­sä”

Erikoiset kaasut avaimena Etelä-Afrikan maastonmuotojen selvittämisessä

Etelä-Afrikassa sijaitseva Highveldin ylänkö on jo kauan ihmetyttänyt tutkijoita. Alue on korkea ja tasainen, ja sen kallioperä epätavallisen lämmin. Maasta purkautuvien kaasujen on nyt arveltu tarjoavan ratkaisun alueen maastonmuotojen selvittämiseksi.

Syvältä Maan vaipasta kohoava pluumi selittää Etelä-Afrikassa sijaitsevan Highveldin ylängön maastonmuodot. Kuva: Stuart Gilfillan.

Jatka lukemista ”Erikoiset kaasut avaimena Etelä-Afrikan maastonmuotojen selvittämisessä”

Tutkimushanke parantaa turvallisuutta Itämerellä

GTK:n tiedote

Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mahdollistetaan tarkka ja tehokas navigointi Itämeren alueella. Hankkeen mittausosio on saatu päätökseen. Seuraavaksi kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot.

Luotettavat ja tarkkaan kartoitetut laivaväylät ovat edellytys navigoinnin turvallisuudelle merellä. Paikkatietokeskus ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistuivat FAMOS-hankeeseen, joka tähtää merikuljetuksen turvallisuuden, tehokkuuden sekä taloudellisuuden parantamiseen tarkentamalla Itämeren syvyystietoja. Parannetuilla syvyystiedoilla kuljetusreitit voidaan optimoida laivojen syväyksien sekä polttoaineen kulutuksen suhteen.

GTK:n Geomari-alus osallistuu merenkulun turvallisuutta parantavaan FAMOS-hankkeeseen. Kuva: GTK.

Jatka lukemista ”Tutkimushanke parantaa turvallisuutta Itämerellä”

Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset Itä-Lapissa

GTK:n tiedote

Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti.

Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva malminetsintää ajatellen, sillä sen kallioperä muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Australian malmikriittisiä vyöhykkeitä. Itä-Lapin kallioperä onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta malminetsintäyhtiöissä ja etenkin akkumineraalien etsintä kiinnostaa yhtiöitä kullan lisäksi.

Maisemaa Posiolla Itä-Lapissa. Kuva: Wikimedia Commons

Jatka lukemista ”Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset Itä-Lapissa”