Valtioneuvoston selvitys: Suomen laaja geotietoaineisto on hyödyksi alueiden suunnittelussa

GTK:n uutinen

Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista, todetaan tuoreessa selvityksessä.

Jatka lukemista ”Valtioneuvoston selvitys: Suomen laaja geotietoaineisto on hyödyksi alueiden suunnittelussa”

Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin

GTK:n tiedote

Tutkimustulosten perusteella ihmisen toiminta on muuttanut järvisedimenttien koostumusta merkittävästi. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta.

Jatka lukemista ”Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin”

Arvoaineiden talteenottoa haitallisista kaivosvesistä

Haitallisten kaivosvesien käsittelyyn on kehitetty menetelmä, jonka avulla ympäristöongelma voidaan muuntaa arvoaineiden lähteeksi. Lisäämällä hiilidioksidin käyttö perinteisiin vesienkäsittelymenetelmiin, voidaan saada paremmin talteen harvinaisia maametalleja (REE), jotka ovat oleellisia alkuaineita esimerkiksi erilaisissa teknisissä sovelluksissa.

Hapanta kaivosvalumaa Pennsylvaniassa. Kuva: Penn State.

Jatka lukemista ”Arvoaineiden talteenottoa haitallisista kaivosvesistä”

Uusi malli laattetektoniikan käynnistymisestä

Laattatektonisen teorian mukaan Maan uloin kuori, litosfääri, on jakautunut laattoihin, jotka liikkuvat toistensa suhteen. Laattojen liikkeet aiheuttavat esimerkiksi maanjäristyksiä ja vuorijonojen syntymisen. Vaikka teoria on yleisesti hyväksytty, ei tiedeyhteisö ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen siitä mikä käynnisti laattatektoniset prosessit.

Tietokonemallista peräisin oleva kuva, joka esittää kuoren kuumenemisesta johtuvan maailmanlaajuisen rakoverkoston syntymisen viimeisiä vaiheita. Kuva: Hong Kongin yliopisto.

Jatka lukemista ”Uusi malli laattetektoniikan käynnistymisestä”

Eläimet voivat aistia tulevia maanjäristyksiä

Vieläkään ei pystytä tarkasti ennustamaan, missä ja milloin maanjäristys tapahtuu. Eläinten on kuitenkin havaittu alkavan käyttäytyä epätavallisesti juuri ennen maanjäristystä, mutta sitä ei ole pystytty tieteellisesti vahvistamaan. Tutkijat seurasivat kotieläinten käyttäytymistä, ja havaitsivat, että ne tosiaan alkoivat liikkua rauhattomasti joitakin tunteja ennen maanjäristystä.

Maatilan eläinten käyttäytymistä ennen maanjäristystä seurattiin asentamalla niiden kaulapantoihin liikesensorit (musta-valkoisella lehmällä). Kuva: MPIAB / MaxCine.

Jatka lukemista ”Eläimet voivat aistia tulevia maanjäristyksiä”

Epä­var­muusa­na­lyy­sin täs­men­nys­tä – kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen kau­ko­kar­toi­tus­mit­tauk­set luo­tet­ta­vik­si

Helsingin yliopiston tiedote

Otto Lamminpää kehitti matematiikan väitöskirjatyössään luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Menetelmät osoittautuvat käyttökelpoisiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien mittaamisessa.

Taiteilijan näkemys Nasan Orbiting Carbon Observatory 2 -satelliitista. Kuva: NASA

Jatka lukemista ”Epä­var­muusa­na­lyy­sin täs­men­nys­tä – kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen kau­ko­kar­toi­tus­mit­tauk­set luo­tet­ta­vik­si”

MAAMERI-hanke selvittää, miten Saaristomeren ekosysteemi reagoi ravinnekuormituksen muutoksiin

GTK:n tiedote

Vesienhoidon tehostamisohjelmaan kuuluva MAAMERI-tutkimushanke pyrkii selvittämään entistä tarkemmin maalta tulevan fosforin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia meriympäristössä ja ymmärtämään, miten ympäristön toipumista voidaan tehostaa.

Kuva: GTK

Jatka lukemista ”MAAMERI-hanke selvittää, miten Saaristomeren ekosysteemi reagoi ravinnekuormituksen muutoksiin”