Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla

Kaivoksilta peräisin olevat happamat ja metallipitoiset vedet ovat yksi kaivannaisteollisuuden suurimmista haasteista. Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) tehdyn tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia happaman kaivosvaluman muodostumiseen voidaan arvioida kiviaineksen mineraalikoostumuksen perusteella.

Hapan metallipitoinen kaivosvaluma on yksi kaivannaisteollisuuden merkittävimmistä haasteista. Joskus sen muodostumisen ennustaminen on hankalaa, jonka vuoksi menetelmiä on kehitettävä jatkuvasti. Kuva: Teemu Karlsson.

Jatka lukemista ”Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla”

Ensimmäiset suorat todisteet eteläisen Afrikan jurakautisten laakiobasalttien pluumilähteestä

Sanni Turunen ja Arto Luttinen

Valtavat magmapurkaukset ovat menneisyydessä aiheuttaneet maailmanlaajuisia sukupuuttoja ja ilmaston mullistuksia. Kahden kilpailevan selitysmallin kannattajat ovat käyneet purkausten alkuperästä kiihkeää väittelyä. Onko tuhoisien purkausten syynä Maan pintaosan halkeaminen vai aiheutuvatko mullistukset planeetan sisuksista kohoavista kuumista virtauksista, maapallon vaipan pluumeista? Suomalais-mosambikilainen tutkimusryhmä esittää löytäneensä avaintodisteen Afrikan muinaisen magmapurkauksen tapauksessa. Uudessa tutkimusartikkelissaan ryhmä kertoo löytäneensä primitiivisiä laavoja, jotka saattavat olla ensimmäinen suora todiste pluumiteorian puolesta.

Pikriittilaavakerroksia Luenha-joella Keski-Mosambikissa. Kuvaaja: Arto Luttinen.

Jatka lukemista ”Ensimmäiset suorat todisteet eteläisen Afrikan jurakautisten laakiobasalttien pluumilähteestä”

Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti

Maan magneettikentän napaisuus kääntyy päälaelleen muutaman sadantuhannen vuoden välein. Geologit havaitsivat, että viimeisin magneettikentän napaisuuden vaihtuminen noin 770 000 vuotta sitten kesti vähintään 22 000 vuotta. Vaihtumisprosessiin kulunut aika on paljon aiempia arvioita pidempi, ja kumoaa oletuksen, jonka mukaan täydellinen vaihtuminen voisi tapahtua ihmisen eliniän aikana.

 
Tutkimuksen mukaan Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti. Kuva: NASA.

Jatka lukemista ”Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti”

Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä

Mikroskooppisen pieni pisara muinaista merivettä on auttanut laattatektonisten prosessien historian selvittämisessä. Laattatektonisten prosessien seurauksena Maan vaippaan päätyi merivettä, josta pieni osa säilyi vaipassa kiteytyneiden mineraalien sisällä. Vesijäämien kemiallisten analyysien perusteella tutkijat arvioivat Maan kuoriosien päätyneen syvälle vaippaan nykyisenkaltaisten laattatektonisten kierrätysprosessien seurauksena ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten, aiemmin havaitun 2,7 miljardin vuoden sijaan.

Analysoimalla muinaisen magman koostumusta tutkijat päättelivät Maan kuoren päätyneen syvälle vaippaan ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten. Kuva: Hawaii Volcano Observatory

Jatka lukemista ”Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä”

Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto

GTK:n tiedote

Uusi geotermisen energian potentiaalikartta on valmistunut. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ovat kartoittaneet Suomen syvän geotermisen energian potentiaalia kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Uusi kartta-aineisto esittää Suomessa potentiaalisimmat geotermisen energian tuotantoalueet. Lisäksi kartta-aineisto näyttää missä syvyydessä Suomen kallioperässä saavutetaan +100 °C lämpötila.

100 °C syvyyskartta. Kuva: GTK

Jatka lukemista ”Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto”

Le­vän­luh­dan ko­rut liit­tä­vät Suo­men eu­roop­pa­lai­seen vaih­dan­ta­ver­kos­toon

Helsingin yliopiston tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Levänluhdan vesikalmistosta löytyneiden vainajien korujen materiaali on peräisin Etelä-Euroopasta, toisin kuin tutkijat ovat aikaisemmin olettaneet.

Levänluhdan arkeologisia löytöjä Kansallismuseon näyttelyssä, etualalla kalmistosta löytyneitä kupariseoksesta valmistettuja ranne- ja kaularenkaita. Kuva: Elisabeth Holmqvist-Sipilä

Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne- ja kaulakoruja. Jatka lukemista ”Le­vän­luh­dan ko­rut liit­tä­vät Suo­men eu­roop­pa­lai­seen vaih­dan­ta­ver­kos­toon”

Malminetsintää uusin menetelmin Ylitorniolla

GTK:n tiedote

Lumi- ja kasvinäytteenotto sekä lennokeilla tehtävä tutkimus vähentävät malminetsinnän ympäristöhaittoja.

Geologian tutkimuskeskuksen koordinoima NEXT-projekti esittelee moderneja ympäristöä säästäviä malminetsintämenetelmiä Ylitornion Lohijärvellä sunnuntaina 30. päivä kesäkuuta. Esiteltävissä menetelmissä hyödynnetään satelliittien mittausaineistoa, droneilla eli kauko-ohjattavilla lennokeilla tehtäviä mittauksia sekä uusia kevyitä näytteenottomenetelmiä.

Jatka lukemista ”Malminetsintää uusin menetelmin Ylitorniolla”

Elektroniikkateollisuudelle tärkeää harvinaista indium-metallia esiintyy rapakivigraniittien yhteydessä

Turun yliopiston tiedote

Indium on harvinainen, mutta olennaisen tärkeä raaka-aine maailman elektroniikkateollisuudelle. Mira Valkama tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa rapakivigraniitteihin liittyviä indiumpitoisia esiintymiä.

Jatka lukemista ”Elektroniikkateollisuudelle tärkeää harvinaista indium-metallia esiintyy rapakivigraniittien yhteydessä”