Suomessa on valtava puhtaan energian varasto

GTK

GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisinä maailmassa tekoälyä maalämpöpotentiaalin arvioimiseen

Suomen maankamaraan on varastoitunut energiaa noin tuhat kertaa koko maan energiantuotannon verran. Suomen maankamaran ylimmän 300 metrin yhteenlaskettu teoreettinen energiapotentiaali on noin 300 miljoonaa GWh. Eniten maalämpöä eli geoenergiaa on Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa parhaimmilla alueilla yhden maalämpökaivon energiavarasto on suuruudeltaan noin 4,5 GWh. Maalämpö on peräisin maapallon sisältä tulevasta lämmöstä ja auringon säteilystä. Maalämpö on uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Tiedot ilmenevät Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uudesta geoenergiatutkimuksesta.

Suomen maankamaraan varastoitunut energiamäärä. Kuva: GTK

Tekoäly tutkimusmenetelmänä

GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisenä maailmassa maalämpöpotentiaalin tutkimiseen syväoppimista, hyödyntämällä neuroverkkolaskentaa koko Suomen geoenergiapotentiaalin laskemiseksi.
Tulokset on esitetty kartoissa, joista ilmenee maalämmön määrän alueellinen vaihtelu Suomessa. Kartat ovat käytettävissä GTK:n digitaalisessa Hakku-palvelussa osoitteessa: https://hakku.gtk.fi/
Nyt valmistuneet kartat kuvaavat maalämmön potentiaalia maankamarassa 300 metrin syvyyteen saakka. Kyseessä on geologinen arvio energiamäärästä ja maankamaran tuottamasta jatkuvasta lämmitystehosta Suomessa. LVI-suunnittelusta riippuu, miten paljon energiaa saadaan maankamarasta siirrettyä käyttöön. Alkuvuodesta 2019 valmistuu arvio Suomen geotermisen energian potentiaalista kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Geoterminen energia on maan sisältä tulevaa lämpöä, joka on varastoitunut syvälle maankuoreen.

Geoenergian avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä

Geoenergiaa saadaan käyttöön poraamalla kallioperään energiakaivoja, jotka tuottavat jatkuvaa energiaa rakennusten käyttötarpeisiin. Geoenergian hyödyntäminen mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen ja siten hiilidioksidipäästöjen pienentämisen.

GTK on tutkinut myös pohjaveden lämmityspotentiaalin. Tutkimuksessa laskettiin jokaisen pohjavesialueen kaavoitetulta osalta purkautuvan pohjaveden lämmitysteho. Pohjavedestä hyödynnettävissä oleva jatkuva teho on noin 110 MW. Vuodessa kyseisellä teholla tuotettu energia on 68,5 kertainen vuonna 2016 tuotettuun kaukolämmön erillistuotantoon.

GTK:n tekemällä kartalla jokainen piste kuvaa alueellisesti hyödynnettävissä olevaa pohjavesienergiaa. Pohjavesienergian käytön ongelmana on alueellisuus, joka rajaa tuotantopotentiaalia.

Kartat ja kuvat

Lisätietoja: GTK

Uusi teoria Maan veden alkuperälle

Aivan kaikki Maan vesi ei olekaan peräisin asteroideilta. Kuva: NASA

Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä.

Veden sisältämän tavallisen vetyatomin ja deuterumin, joka on vedyn raskaampi isotooppi, määrien suhteella voidaan arvioida veden alkuperää. Valtamerten tapauksessa vedyn ja deuteriumin suhde on lähellä asteroideilta löydetyn veden vastaavaa suhdetta.

Valtamerten vesissä esiintyvä vety ei kuitenkaan edusta kaikkea planeetalla esiintyvää vetyä. Maan vaipan ja ytimen rajalta peräisin olevan vedyn on havaittu sisältävän paljon vähemmän deuteriumia, jonka perusteella kaikki vety ei olisi peräisin asteroideilta.

Havaittujen vedyn isotooppierojen selittämiseksi Maan muodostumiselle luotiin uusi malli. Siinä suuret vesipitoiset asteroidit alkoivat kasaantua yhteen muodostaen Auringon ympärillä olevassa kaasu- ja pölypilvessä liikkuvan protoplaneetan, joka kasvoi nopeasti. Törmäysten voimasta protoplaneetan pinta oli sulaa magmaa.

Kaasu- ja pölypilvestä protoplaaneetta keräsi itseensä esimerkiksi vetyä, joka yhdessä muiden kaasujen kanssa muodosti varhaisen ilmakehän. Kaasupilven vety, joka sisälsi vähemmän deuteriumia, liukeni sulan magmameren rautaan. Aikojen saatossa ns. differentiaatioksi kutsutussa prosessissa, tämä kevyempi vety painui kohti Maan ydintä ja raskaampi deuterium rikastui Maan pintaosiin.

Mallin perusteella voitiin myös arvioida kuinka suuri osa vedystä tuli mistäkin lähteestä. Uudessakin teoriassa ylivoimaisesti suurin osa vedestä on edelleen peräisin asteroideilta; jokaista sataa vesimolekyyliä kohden vain yksi tai kaksi on peräisin kaasu- ja pölypilvestä.

Lähde: American Geophysical Union

GTK palkitsi meteoriitin löytäjän

GTK:n lehdistötiedote

Pääpalkinnot Lieksaan

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 – 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla.

Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö tutkittiin GTK:n erikoislaboratorioissa Espoossa ja tulokset varmennettiin kansainvälisesti. Meteoriitit koetaan Suomen kansallisaarteiksi. Jokainen uusi meteoriitti voi antaa uutta tietoa maapallon ja muiden planeettojen historiasta. Lieksaksi nimetty meteoriitti on sijoitettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen.

Tämä asteroidi ei vielä ole onneksi päätynyt meteoriitiksi. Kuva: Hubble Space Telesccope / ESA

Juha Turpeinen sai 2000 euron palkinnon Lieksasta löytämästään uudesta kallioalueesta, jossa on kuparia 1,24 %, kultaa 0,85 g/t ja hopeaa 13,70 g/t sekä hieman sinkkiä. Toisesta kohtaa kalliota sinkkipitoisuus kohosi parhaimmillaan 3,24 %:iin. Löytö johtaa jatkotutkimuksiin. Turpeinen on löytänyt myös Nurmeksesta uuden kallioalueen, jossa on kultaa 2,16 g/t.

Tuhannen euron tunnustuspalkinnon sai Erik Hannula Sodankylästä. Hän on löytänyt Lokan alueelta uuden berylliä sisältävän pegmatiittialueen sekä kyaniittia ja kalsedonilohkareita uudelta alueelta. Löytö johtaa jatkotutkimuksiin. Hannula on löytänyt myös rapakalliosta malakiittia, jossa on kuparia 11,60 % sekä götiittipitoisen kvartsijuonen, jossa on kobolttia 0,22 %.

Tuhannen euron tunnustuspalkinnon saivat myös Jarmo Moilanen, Jarkko Kettunen, Pekka Kokko. Työryhmä on tehnyt tärkeää työtä Lieksan meteoriittilöydön tutkimuksissa auttamalla tekemään ammattimaisesti maastotyötä ja kirjaamalla havaintoja. Lisäksi Moilanen ja Kokko ovat löytäneet kaksi uutta meteoriittia (Lieksa 2 ja Lieksa 3) useiden etsintäkäyntien tuloksena. Löydöt ja heidän tekemänsä työ on ollut erittäin merkittävää.

750 € tunnustuspalkinnoilla palkittiin:

Aaro Paananen Kalajoelta löytämästään lohkareesta, jossa on kultaa 278 g/t sekä toisesta lohkareesta, jossa analysoitu pitoisuus kultaa on 44,5 g/t. Paananen on löytänyt myös Reisjärveltä lohkareen, jossa on kultaa 1,74 g/t ja Kannuksesta vulkaniittilohkareen, jossa on malakiittia ja kuparipitoisuus on 2,30 %. Paananen on löytänyt Kannuksesta myös kallionäytteen, jossa on kultaa 2,53 g/t. Osassa näytteissä kulta on silminnähtävissä.

Aaro Paananen palkitaan lisäksi kultasella vasaralla pitkästä yhteistyöstä ja avunannosta kansannäytetiedon välittämisessä ja levittämisessä GTK kansannäytetoiminnan kanssa. Paananen on toiminut ansiokkaasti GTK kansannäytetoiminnan yhdyshenkilönä kymmeniä vuosia.

Tapio Törmäkangas on lähettänyt Haapavedeltä kallionäytteitä, joissa on kultaa 4,72 g/t ja 1,79 g/t. Löytö on kokonaan uusi tunnetulta mineralisaatiovyöhykkeeltä ja antaa uutta tietoa alueelta. Kallionäytteiden kultapitoisuus on hyvä. Törmäkangas on lähettänyt lisäksi lohkarenäytteitä Kalajoelta, joissa on kultaa 11,2 g/t, 8,78 g/t, 5,01 g/t ja 2,65 g/t. Yhdessä lohkareessa oli myös kuparia 1,63 % sekä hopeaa 8,19 g/t. Ylivieskasta Törmäkangas on lähettänyt lohkareen, jossa on kultaa 5,32 g/t sekä kuparia 1,89 g/t ja hieman hopeaa.

Pentti Koivisto Satakunnasta lähettämistään useista näytteistä, jotka sisältävät kultaa, nikkeliä ja kuparia. Lavialta löytynyt kultapitoinen (Au 15 g/t) näyte on malminetsinnällisesti merkittävä, koska se on uudelta alueelta ja kultapitoisuus on korkea. Lisäksi Koivisto on lähettänyt Porista nikkelipitoisen lohkareen, joka kuuluu aiemmin tutkittuun alueeseen, mutta joka antaa aiheesta lisäviitteitä.

Jouko Pitkänen Parikkalasta löytämästään rikkaasta sinkkilohkareesta (Zn 14,5 %). Alueelta ei ole tiedossa aiempia viitteitä sinkkimalmista. Näyte aiheuttaa jatkotutkimuksia.
500–150 euron harrastuspalkintoja myönnettiin 21 kiviharrastajalle eripuolilta Suomea löydetyistä lupaavista kivinäytteistä. Palkintoja mietittäessä otettiin huomioon myös näytteen lähettäjän muu kiviharrastusta edesauttanut työ.

Kansannäytetoimintaan kuuluvat yhdenvertaisina malminäytteet, teollisuusmineraalit, korukivet ja luonnonkivet. Joka vuosi vastaanotettujen näytteiden joukossa on erinomaisia löytöjä, jotka johtavat jatkotutkimuksiin. Ne antavat yhdessä geologisen tiedon ja tutkimuksen kanssa mahdollisuuden uuden teollisuuden ja työpaikkojen syntymiseen. GTK tulee ohjaamaan raaka-ainevarojen tutkimukseen liittyvän strategiansa mukaisesti kiviharrastajia uusille mielenkiintoisille alueille. Tätä varten harrastajille tullaan tarjoamaan uusia digitaalisia mahdollisuuksia näytetietojensa havainnointiin, tallentamiseen ja välittämiseen mm. uuden puhelin-aplikaation ja uusien internetsivujen avulla. Uusilla digitaalisilla sovellutuksilla toimintaa voidaan tehostaa ja nopeuttaa sekä sen laatua edelleen parantaa. Kansalaisten kiinnostusta geoluontoa kohtaan osoittavat myös lukuisat sähköpostitse vastaanotetut kysymykset ja valokuvat joihin vastaamisesta on tullut geologista tietoa levittävä kanava kansannäytetoimistolle. Jatkossa myös uudet em. sovellukset antavat tähän mahdollisuuden.

Lisätietoa: GTK

Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li

Helsingin yliopiston tiedote

Suomen joukkue palasi Thaimaasta. Kuva: Helsingin yliopisto

Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa.

Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta suullisesta esityksestä sekä verkkoaineiston perusteella valmistellusta posteriesityksestä. Jatka lukemista ”Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li”

Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle

GTK

Kuva: GTK

Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Jatka lukemista ”Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle”

Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa

Orgaanisesti hyvin säilynyt dickinsonian fossiili Vienanmereltä paljastui eläinkunnan edustajaksi. Kuva: Ilya Bobrovskiy / Australian National University

Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle. Jatka lukemista ”Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa”

Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen

GTK:n lehdistötiedote

Kauhajoen smaragdi. Pituus 6,5 senttimetriä. Kuvassa kiteestä näkyy 3 cm pitkä osa. Kuva: Jouko Ranua, GTK.

Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä.

Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin innokkaana malminetsijänä. Hänen löytämässään jalkapallon kokoisessa pegmatiittilohkareessa oli kiinni vihreä jaloberyllikide, joka on pituudeltaan 6,5 senttimetriä ja leveydeltään noin yksi sentti. Tähän mennessä Suomesta ei ole löydetty näin suurta smaragdia. Smaragdiksi luokiteltua jaloberylliä on aikaisemmin löydetty vain Lapista, Vuotson alueelta lohkareesta, jonka sisältämät vihreät kiteet olivat 0,5 mm paksuja ja pisimmät kiteet sentin pituisia. Jatka lukemista ”Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen”

Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja

Litiumia kelluu öljyssä. Kuva: Wikimedia Commons

Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa. Jatka lukemista ”Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja”

Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen

Kuvakaappaus Kivikone.fi -sivustolta

Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista. Jatka lukemista ”Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen”

Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi

GTK

GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Jatka lukemista ”Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi”