Tulivuoren purkauksen iänmäärityksen perusteella suullinen perimätieto voi olla yli 33 000 vuotta vanhaa

Ihmisten Australiaan saapumisen ajankohta ja mantereen asuttamisen vaiheet tunnetaan huonosti. Tulivuoritoiminnan iänmäärityksen perusteella Australian kaakkoiskulmassa on ollut asutusta ainakin yli 33 000 vuotta. Paikallisten tulivuorten purkauksiin liittyvät tarinat saattavat olla maailman vanhinta suullista perimätietoa.

Kuva: Eugene von Guérardin maalaus vuodelta 1855, jossa näkyy Tower Hillin alue kraatterijärvineen. Alueella on ollut ihmisasutusta vähintään 33 000 vuotta.

Jatka lukemista ”Tulivuoren purkauksen iänmäärityksen perusteella suullinen perimätieto voi olla yli 33 000 vuotta vanhaa”

Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista

GTK

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Posivan asiantuntijat ovat paikantaneet uuden tekniikan avulla lähes koko Suomen kattavasta aineistosta kallioperän nuoria siirroksia sekä muita seismiseen aktiivisuuteen viittaavia maaperän piirteitä kuten maanvyöryjä.

Kuva 1. Maastossa postglasiaalisiirrokset eivät kiinnitä huomiota, koska niiden aiheuttamat törmät ovat matalia eikä niiden jatkuvuutta ole helppo hahmottaa puuston vuoksi. Oheinen kuva on Pasmajärven siirroksesta.

Jatka lukemista ”Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista”

GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Pohjois-Suomessa 2020

GTK

Yleistä

Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii Pohjois-Suomen kallioperää osana valtakunnallista projektia. Tutkimuksilla tuotetaan uutta perustietoa kallioperältään huonosti tunnettujen alueiden geologisista yksiköistä ja niiden jatkuvuuksista. Tutkimuksien tulokset ovat sovellettavissa esimerkiksi akkumineraalien etsintään ja ne ovat myös tieteellisesti merkittäviä ajatellen Pohjois-Suomen kallioperän syntyä ja kehitystä. Tämän lisäksi tulokset soveltuvat muun muassa kalliolämmön hyödynnettävyyden ja kalliopohjaveden laadun arviointiin sekä tiestön ylläpidolle välttämättömien hyvälaatuisia kiviaineksia sisältävien alueiden rajaamiseen. Jatka lukemista ”GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Pohjois-Suomessa 2020”

Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia tutkitaan syvärei’istä

Geologian tutkimuskeskus

Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä voidaan tutkia myös Maassa, kallioperään kairatuista syvärei’stä. Tuore tutkimus paneutui Suomen syväbiosfääriin.

Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija, MMT Lotta Purkamo on tutkinut yhdessä monialaisen tutkijaryhmän kanssa Espoon Otaniemeen kairattavasta ST 1:n syväreiästä Suomen syväbiosfäärin mikrobeja ja samalla Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia.

Näytteenottoa Pyhäsalmen kaivoksessa. Kuva: Arto Pullinen, GTK

Jatka lukemista ”Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia tutkitaan syvärei’istä”

Vanhin asteroiditörmäys saattoi lopettaa muinaisen superjääkauden

Läntisessä Australiassa sijaitseva Yarrabubban kraatteri on paljastunut Maan vanhimmaksi löydetyksi asteroidin iskuksi. Isotooppianalyysien perusteella kraatterin ikä on noin 2229 miljoonaa vuotta, mikä on 200 miljoonaa vuotta enemmän kuin tähän asti vanhimpana pidetty kraatteri. Iskun ajankohta osuu samoihin aikoihin, kun muinainen laaja jäätiköitymiskausi päättyi.

Yarrabubban kraatterin iänmäärityksessä käytetty zirkoni-kide. Kuva: Curtin University.

Jatka lukemista ”Vanhin asteroiditörmäys saattoi lopettaa muinaisen superjääkauden”

Tu­lee­ko maa­han jo­tain? Yk­sin­ker­tais­tet­tu las­ku­kaa­va no­peut­taa ja tar­ken­taa tu­li­pal­lo­ha­vain­to­jen ana­lyy­sia

Teksti: Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto

Milloin kannattaa lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia?

Kaikkia taivaalla havaittuja tulipalloja ei ehditä tutkia tarkasti. Kirkas valoilmiö paljastaa, että ilmakehään on lentänyt avaruudesta meteori, mutta päätyykö siitä jotain maahan asti? Vain massaltaan suurimmat pääsevät maahan asti, mutta valitettavasti monet niistä jäävät löytymättä.

Laskukaava paljastaa kannattaako lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia. Kuva: Jacek Halicki / Wikimedia Commons

Jatka lukemista ”Tu­lee­ko maa­han jo­tain? Yk­sin­ker­tais­tet­tu las­ku­kaa­va no­peut­taa ja tar­ken­taa tu­li­pal­lo­ha­vain­to­jen ana­lyy­sia”

Eliöiden selviäminen Maata peittävän jääkerroksen alla

Miten happea tarvitsevat varhaiset vesieliöt selvisivät planeetan ankarimmasta jääkaudesta, jolloin meriä peittävä jää eristi ilmakehän hapen? Isotooppitutkimus tarjoaa todisteita jäätiköiden happipitoisten sulamisvesien vaikutuksesta.

Tutkija ottamassa näytteitä rautapitoisista kivistä, joiden avulla selvitettiin lumipallomaan aikaisia merten happipitoisuuksia. Kuva: Malcolm Wallace.

Jatka lukemista ”Eliöiden selviäminen Maata peittävän jääkerroksen alla”

GTK palkitsi kiviharrastajia

GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK jakoi Outokummussa 16.12. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2018-2019 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joista GTK palkitsi 14 kiviharrastajaa yhteensä 10 750 eurolla.

Mielenkiintoiset GTK:lle lähetetyt kansannäytteet analysoidaan ja tulokset lähetetään löytäjälle. Hyvät näytteet myös palkitaan. Kuva: Satu Hietala, GTK.

Jatka lukemista ”GTK palkitsi kiviharrastajia”

Maan­jä­ris­ty­sil­moi­tuk­sia nyt kol­mel­la kie­lel­lä Twit­te­ris­sä

Helsingin yliopiston tiedote, teksti: Riitta-Leena Inki

Automaattisesti päivittyvästä Twitter-feedistä selviää maanjäristyksen voimakkuus, aika sekä paikka.

Seismologian Instituutti julkaisee Twitter-tileillä ilmoituksia merkittävistä Suomessa ja ulkomailla tapahtuvista maanjäristyksistä. Tiedot maanjäristyksistä saadaan seismisen asemaverkon kautta. Verkossa on havaintoasemia 31 paikkakunnalla ympäri Suomea. Jatka lukemista ”Maan­jä­ris­ty­sil­moi­tuk­sia nyt kol­mel­la kie­lel­lä Twit­te­ris­sä”