Uusi malli laattetektoniikan käynnistymisestä

Laattatektonisen teorian mukaan Maan uloin kuori, litosfääri, on jakautunut laattoihin, jotka liikkuvat toistensa suhteen. Laattojen liikkeet aiheuttavat esimerkiksi maanjäristyksiä ja vuorijonojen syntymisen. Vaikka teoria on yleisesti hyväksytty, ei tiedeyhteisö ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen siitä mikä käynnisti laattatektoniset prosessit.

Tietokonemallista peräisin oleva kuva, joka esittää kuoren kuumenemisesta johtuvan maailmanlaajuisen rakoverkoston syntymisen viimeisiä vaiheita. Kuva: Hong Kongin yliopisto.

Jatka lukemista ”Uusi malli laattetektoniikan käynnistymisestä”

Eläimet voivat aistia tulevia maanjäristyksiä

Vieläkään ei pystytä tarkasti ennustamaan, missä ja milloin maanjäristys tapahtuu. Eläinten on kuitenkin havaittu alkavan käyttäytyä epätavallisesti juuri ennen maanjäristystä, mutta sitä ei ole pystytty tieteellisesti vahvistamaan. Tutkijat seurasivat kotieläinten käyttäytymistä, ja havaitsivat, että ne tosiaan alkoivat liikkua rauhattomasti joitakin tunteja ennen maanjäristystä.

Maatilan eläinten käyttäytymistä ennen maanjäristystä seurattiin asentamalla niiden kaulapantoihin liikesensorit (musta-valkoisella lehmällä). Kuva: MPIAB / MaxCine.

Jatka lukemista ”Eläimet voivat aistia tulevia maanjäristyksiä”

Epä­var­muusa­na­lyy­sin täs­men­nys­tä – kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen kau­ko­kar­toi­tus­mit­tauk­set luo­tet­ta­vik­si

Helsingin yliopiston tiedote

Otto Lamminpää kehitti matematiikan väitöskirjatyössään luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Menetelmät osoittautuvat käyttökelpoisiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien mittaamisessa.

Taiteilijan näkemys Nasan Orbiting Carbon Observatory 2 -satelliitista. Kuva: NASA

Jatka lukemista ”Epä­var­muusa­na­lyy­sin täs­men­nys­tä – kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen kau­ko­kar­toi­tus­mit­tauk­set luo­tet­ta­vik­si”

MAAMERI-hanke selvittää, miten Saaristomeren ekosysteemi reagoi ravinnekuormituksen muutoksiin

GTK:n tiedote

Vesienhoidon tehostamisohjelmaan kuuluva MAAMERI-tutkimushanke pyrkii selvittämään entistä tarkemmin maalta tulevan fosforin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia meriympäristössä ja ymmärtämään, miten ympäristön toipumista voidaan tehostaa.

Kuva: GTK

Jatka lukemista ”MAAMERI-hanke selvittää, miten Saaristomeren ekosysteemi reagoi ravinnekuormituksen muutoksiin”

Väitöstutkimuksessa näkemyksiä luonnonkiven etsinnästä Kaakkois-Suomen rapakivigraniittibatoliitin alueella

GTK:n tiedote

Geologi Paavo Härmän väitöstyössä tutkittiin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueen eli ns. Viipurin rapakivibatoliitin kalliopaljastumien pintarapautumista ja sen vaikutusta luonnonkiven etsintään. Väitöskirjassa määritellään batoliitin kivilajit, kallioperän rakoilu sekä kalliopaljastumien rapautumisen vaihtelu. Lisäksi kokeiltiin myös geofysikaalisten menetelmien soveltuvuutta kallioperän rapautumisvyöhykkeiden määrittämiseen luonnonkiven etsintätyön yhteydessä. Väitöksessä esitetään myös arvioita eri rapakivigraniittien hyödyntämispotentiaalista luonnonkivenä.

Luonnonkivilouhimon tuottamia Karelia Red -graniittilohkareita Virolahdella. Kuva: Paavo Härmä.

Jatka lukemista ”Väitöstutkimuksessa näkemyksiä luonnonkiven etsinnästä Kaakkois-Suomen rapakivigraniittibatoliitin alueella”

Pūhāhonu on maailman suurin ja kuumin tulivuori

Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman ja kuumimman tulivuoren. Vulkanologeista ja valtameritutkijoista koostuva ryhmä selvitti, että havaijilaisella Papahānaumokuākean merellinen kansallismonumentti–luonnonsuojelualueella sijaitseva kilpitulivuori Pūhāhonu (englanniksi Gardner Pinnacles) pitää tätä titteliä.

Valtavasta Pūhāhonu-tulivuoresta näkyy meren yläpuolella vain pieni osa. Kuva: NOAA

Jatka lukemista ”Pūhāhonu on maailman suurin ja kuumin tulivuori”