Al­ku­ni­säk­käi­den fy­sio­lo­gias­sa oli lis­ko­mai­sia piir­tei­tä

Helsingin yliopiston tiedote

Tutkijat ovat selvittäneet kuvantamalla 200 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilihampaiden ja -luiden rakenteita, että alkunisäkkäiden aineenvaihdunta oli lähempänä vaihtolämpöisiä matelijoita kuin nykynisäkkäitä. Verrattuna nykynisäkkäisiin nämä päästäisten kokoiset alkunisäkkäät elivät erittäin vanhoiksi, jopa 14-vuotiaiksi.

 

Alkunisäkkäiden nuppineulanpään kokoisista fossiilihampaista pystyttiin erottamaan valon tuottamiseen erikoistuneella hiukkaskiihdyttimellä mikroskooppisia vuosilustoja, jotka paljastivat yllättäviä piirteitä alkunisäkkäiden aineenvaihdunnasta ja iästä. KUVA: NURIA MELISA MORALES GARCIA. MORGANUCODON PERUSTUU BOB NICHOLLSIN MALLIIN / PALAEOCREATIONS 2018

Jatka lukemista ”Al­ku­ni­säk­käi­den fy­sio­lo­gias­sa oli lis­ko­mai­sia piir­tei­tä”

Mantereellista kuorta voi syntyä aiemmin luultua nopeammin

Osat Sierra Nevadan vuoristoa näyttävät syntyneen ”geologisessa silmänräpäyksessä”, yli kaksi kertaa nopeammin kuin aikaisemmin on arveltu. Tämän perusteella mantereellisen kuoren muodostumiseen ei mene niin kauaa aikaa kuin on ajateltu.

Sierra Nevadan vuoristoa, josta kerättiin näytteitä mantereellisen kuoren muodostumisnopeuden selvittämiseksi. Kuva: Benjamin Klein

Jatka lukemista ”Mantereellista kuorta voi syntyä aiemmin luultua nopeammin”

Pyhäsalmen kaivoksen ympäristövaikutukset pilottikohteena kansainvälisessä tutkimushankkeessa

Oulun yliopisto

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkijat ja Pyhäsalmen kaivos pilottikohteena ovat mukana Suomesta laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa pyritään teknologian avulla uudistamaan Euroopan kaivosteollisuutta, kaivosten turvallisuutta, kannattavuutta sekä vähentämään niiden ympäristövaikutuksia.

Kuva: Oulun yliopisto

Jatka lukemista ”Pyhäsalmen kaivoksen ympäristövaikutukset pilottikohteena kansainvälisessä tutkimushankkeessa”

Valtioneuvoston selvitys: Suomen laaja geotietoaineisto on hyödyksi alueiden suunnittelussa

GTK:n uutinen

Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista, todetaan tuoreessa selvityksessä.

Jatka lukemista ”Valtioneuvoston selvitys: Suomen laaja geotietoaineisto on hyödyksi alueiden suunnittelussa”

Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin

GTK:n tiedote

Tutkimustulosten perusteella ihmisen toiminta on muuttanut järvisedimenttien koostumusta merkittävästi. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta.

Jatka lukemista ”Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin”

Arvoaineiden talteenottoa haitallisista kaivosvesistä

Haitallisten kaivosvesien käsittelyyn on kehitetty menetelmä, jonka avulla ympäristöongelma voidaan muuntaa arvoaineiden lähteeksi. Lisäämällä hiilidioksidin käyttö perinteisiin vesienkäsittelymenetelmiin, voidaan saada paremmin talteen harvinaisia maametalleja (REE), jotka ovat oleellisia alkuaineita esimerkiksi erilaisissa teknisissä sovelluksissa.

Hapanta kaivosvalumaa Pennsylvaniassa. Kuva: Penn State.

Jatka lukemista ”Arvoaineiden talteenottoa haitallisista kaivosvesistä”