Perustietoa Maasta

Mikko Turunen

Minkälainen Maa on?

Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää. Muita elämän edellytyksiä ovat sopiva lämpötila, Auringon valo ja ilmakehässä oleva happi. Jatka lukemista ”Perustietoa Maasta”

Nuori Maa

Ari Brozinski

Marsin kokoinen kappale törmäämässä maahan. Kuva: Fahad Sulehria.

Maahan hyökättiin!

Haadeisen kauden alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maata ei ollut olemassa sillä planeettamme oli hyökkäyksen kohteena! Jatka lukemista ”Nuori Maa”

Differentaatio

Ari Brozinski

Alkuaineiden erottuminen alkaa

Samalla, kun maapallon pinnalta haihtui lämpöä avaruuteen, alkoivat kuumassa esimaassamme toimia prosessit, jotka lopulta muovasivat planeettamme nykyisen kaltaiseksi. Koska pintaosat olivat siis sulaneet ja sulan magmameren alapuolinenkin osa oli nk. pehmeässä tilassa, saattoi eri painoisten alkuaineiden erottuminen eli differentoituminen alkaa. Tällöin raskaammat alkuaineet, kuten rauta vajosivat alaspäin kevyempien komponenttien jäädessä tai noustessa ylempiin osiin. Nousun yhteydessä ne kuljettivat lämpöä Maan sisuksista myötävaikuttaen näin osaltaan jäähtymisprosessiin. Jatka lukemista ”Differentaatio”

Ydin, vaippa ja kuori

Ari Brozinski

Maa koostuu ytimestä, vaipasta ja kuoresta

Kolme kerrosta

Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Käyttämällä alkuaineisiin perustuvaa kemiallista jakoa, ovat geologit lohkoneet maapallon neljään osaan: ytimeen (ulompi ja sisempi), vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa koostumus ja olosuhteet. Jatka lukemista ”Ydin, vaippa ja kuori”

Astenos- ja litosfääri

Ari Brozinski

Astenosfääri

Kemiallisen jaon (ydin, vaippa ja kuori) lisäksi on maapallo luokiteltu astenosfääriin ja litosfääriin. Astenosfääri edustaa sitä vaipan osaa, joka alkaa 100—150km syvyydessä jatkuen aina 350km syvyyteen, joskin tarkkaa rajaa on hankala määrittää. Astenosfäärille on tunnusomaista, että sen rakenne on kohtalaisen pehmeä ja että se kykenee ”virtaamaan” fysikaalisten voimien vaikuttaessa siihen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että materiaali yli sadan kilometrin syvyydessä olisi vielä sulassa tilassa (kuten astenosfäärin alapuolella), vaan sen olomuotoa voi verrata vaikka huonosti tehtyyn hyytelöön: se ei ole juoksevaa kuin vesi, mutta se pysyy kuitenkin lusikassa (lisäksi huonosti tehtyyn hyytelöön upotettu kirsikka vajoaa vähitellen sen alaosiin). Pehmeästä olomuodostaan johtuen virtaa astenosfääri hitaasti, noin 10-15cm vuodessa. Jatka lukemista ”Astenos- ja litosfääri”

Maan supermantereet

Ari Brozinski

Supermantereita on Maan historian aikana ollut kolme.  Pangea (n. 500 miljoonaa vuotta sitten), Rodinia (n. 1000 miljoonaa vuotta sitten) ja Columbia (n. 1900 miljoonaa vuotta sitten). Vaikka mantereiden rekonstruointi kuulostaakin helpolta (vrt. ruukunpalasten sovittaminen yhteen ) on se käytännössä kuitenkin hankaa sillä tiedot yli miljardin vuoden ikäisistä mantereista ovat puutteellisia. Lisäksi Rodiniaa vanhempien supermantereiden olemassa olosta on vain epäsuoria todisteita. Jatka lukemista ”Maan supermantereet”

Maan kehitys pähkinänkuoressa

Mikko Turunen

Alussa oli massamöykky

Maapallo alkoi muodostumaan yhteenliittyneistä planetesimaaleista noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Auringon syntyessä ylijääneistä materioista muodostuneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa ympäröivän avaruuden hiukkasia muodostaen planeettoja. Muodostuneiden planeettojen rakenteeseen vaikutti niiden syntyetäisyys Auringosta. Kiviplaneetat syntyivät Auringon lähelle, kaasuplaneetat kauemmaksi siitä. Aluksi planeettamme oli viileä, löyhä, konglomeraattia muistuttava massamöykky (kuvassa konglomeraatti). Jatka lukemista ”Maan kehitys pähkinänkuoressa”