Turve
GTK
Sisällysluettelo
Turve raaka-aineena
Turve on suokasvien jäänteistä epätäydellisen hajoamisen seurauksena kosteissa ja hapettomissa olosuhteissa muodostunut eloperäinen maalaji, joka on kerrostunut muodostumispaikalleen. Turpeeksi luokitellaan maalaji, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 %. Turpeen muodostuminen on kerran liikkeelle lähdettyään jatkuva itseään ruokkiva geologinen prosessi. Turpeen koostumus ja rakenne vaihtelevat suuresti kasvilajikoostumuksen ja maatumisasteen mukaan. Eri alueilla tavattavat turvekerrostumat ovat eri tyyppisiä.
Suon turvekerrostuman laajuus, paksuus, maatuneisuus ja turvelaji, sekä turpeen fysikaaliset ominaisuudet (mm. tuhkapitoisuus, kuiva-aine määrä, lämpöarvo) ja rikkipitoisuus ovat määrääviä tekijöitä arvioitaessa suon soveltuvuutta energiaturvetuotantoon. Arvioitaessa suon soveltuvuutta kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon kiinnitetään huomiota erityisesti turpeen maatuneisuuteen, rahkasammaltyyppiin ja kerrostuman paksuuteen.
Tuotantoedellytykset ovat yleensä sitä paremmat, mitä paksumpi turvekerrostuma on kyseessä. GTK:n turvevara-arvioissa turvetuotannon yleisenä paksuusedellytyksenä pidetään yli 1,5 metrin turvepaksuutta. Peruskuivatetuilla alueella turvetuotantoa harjoitetaan metrin syvyisillä alueilla. Suon pohjamaalaji ja pohjan topografia vaikuttavat tuotantosuon paksuusedellytyksiin; tasainen hiekkapohja mahdollistaa tuotannon mineraalimaahan saakka, lohkareisella moreenipohjalla tai koneita kantamattomalla savikkopohjalla ei turvetta voi tuottaa mineraalimaahan saakka.
Eu:ssa turve on luokiteltu päästökauppavelvolliseksi polttoaineeksi. Turpeen käyttöä energianlähteenä on viime vuosina vähentynyt huomattavasti.
Turvevarannot
Suomessa turvemaiden (9,2 miljoonaa hehtaaria) yleisimmät maankäyttömuodot ovat metsä- ja maatalous, soiden suojelu ja turvetuotanto. Lisäksi noin kolmasosa soista on käyttämättömänä joutomaana. Metsäojitettujen soiden pinta-ala on yhteensä noin 4,8 miljoonaa hehtaaria, suojeluohjelmissa soita on noin 1,1 miljoonaa hehtaaria ja maatalouskäyttöön soita on raivattu yhteensä 0,7 miljoonaa hehtaaria, mutta suuri osa raivatusta alueesta on metsitetty uudelleen. Nykyään maataloudessa on turvemaita noin 0,3 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannossa soita on aktiivialana noin 0,06 miljoonaa hehtaaria.
Turvetta käytetään nykyään pääasiassa ympäristö- ja kasvuturpeena, ja vähenemissä määrin energiaturpeena. Vuonna 2015 energiaturpeen osuus käytetystä turpeesta oli yli 90 %. Tuolloin turvetta tuotettiin 12 Mm3. Sateisina kesinä turpeen tuotanto jää tavallista vähäisemmäksi, mikä selittää tuotannon suurta vuosittaista vaihtelua. Kulutus on tuotantoa tasaisempaa, koska sadekesän jälkeen voidaan hyödyntää hyvinä kesinä tuotettuja turvevarastoja.
