Suomen mammutit

 

Uusia mammuttilöytöjä

MammuttiTiedotusvälineissä uusin mammuttiuutinen on syksyltä 2006. Tämä mammutin olkaluu löytyi alunperin Suomusjärveltä savipellosta vuonna 1960, mutta makasi professori Marja Simonsuuri-Sorsan autotallissa yli 40 vuotta. Uusin varsinainen mammuttilöytö tehtiin 2005 Helsingissä Vuosaaren sataman rakennustyömaalta. Satama-altaan merisedimentistä löytyi keskikokoisen, lähes täysikasvuisen mammutin kyynärluu. Luun radiohiilianalyysin ja sedimentin piilevätutkimuksen perusteella todettiin, että luu on vanhin Suomesta löydetty mammutin jäänne. Se on iältään n. 120 000 vuotta vanha, tai vieläkin tätä vanhempi. Mammutti on elänyt täällä viimeisintä jäätiköitymisvaihetta, Veikseliä, edeltäneen lämpimän vaiheen, Eem-interglasiaalin aikana. Luu on ensimmäinen Eemin aikainen löytö Suomessa. Muut luulöydöt ovat Veiksel-jääkauden ajalta.

 

Suomen mammuttilöydöt  
Paikkakunta ja löytövuosi Löytö
Iijoki (n. 1750) poskihammas
Nilsiä, Syväri (1873) poskihammas
Pohja, Brödtorp (1896) kylkiluu
Helsinki, Töölö (1911) maitohammas
Espoo (1921) poskihammas
Tuulos (1923)  olkaluu
Lohtaja (1930) reisluu
Haapajärvi (1952) syöksyhammas
Helsinki, Herttoniemi (1954) olkaluu
Suomusjärvi (1960) olkaluu
Helsinki, Vuosaari (2004) kyynärluu

 

Mammutit olivat nykyisten norsujen sukulaisia, karvaisia jääkauden jättiläisiä. Ne elivät rehevillä, avoimilla aroilla, jotka pystyivät ruokkimaan sekä mammutit että muut suuren kasvinsyöjät, kuten jättiläishirvet, biisonit, myskihärät, villipeurat ja villihevoset. Eläimet laidunsivat mannerjäätikköä reunustavalla mammuttiarolla, eivät siis hedelmättömällä, kilometrien paksuisella jääpatjalla.

Mammutit, kuten monet muutkin mammuttiaron eläimet, kuolivat sukupuuttoon jääkauden jälkeen. Todennäköisesti tämä johtui ilmaston lämpenemisestä, jonka seurauksena metsät levisivät pohjoiseen ja korvasivat entiset mammuttien laidunmaat. Suuret kasvinsyöjät eivät enää kyenneet löytämään riittävästi ravintoa muuttuneessa maailmassa. On epäily myös, että muinainen ihminen olisi metsästänyt mammutit sukupuuttoon. Teorialle ei löydy kuitenkaan paljoa todisteita. Ehkä selitys jättien tappiolle löytyy sekä ilmastosta että ihmisestä.

Luut säilyvät huonosti

Muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomen maaperästä, koska happamena se säilöö luita huonosti, ja toisaalta koska toistuvat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja poiskuljettaneet maa-ainesta ja sen mukana luita. Jokainen muinaisluulöytö on siis arvokas. Jos epäilet löytäneesi mammutin tai muun muinaisen eläimen jäänteen, ota yhteyttä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, Geologian tutkimuskeskukseen tai johonkin yliopiston geologian laitokseen. Eläinten luut eivät kuulu muinaismuistolain piiriin, eivätkä hidasta tai estä mahdollista maankäyttöä.

Suomen mammuttiluulöydöt, jotka ovat uusimpien radiohiiliajoitus perusteella iältään n. 31 000 - 22 000 vuotta vanhoja, viittaavat siihen, että mannerjää Veiksel-vaiheen aikana ei kaiken aikaa peittänyt koko Suomea. Kuva Pirkko Ukkonen.

Suomen mammuttiluulöydöt, jotka ovat uusimpien radiohiiliajoitus perusteella iältään n. 31 000 - 22 000 vuotta vanhoja, viittaavat siihen, että mannerjää Veiksel-vaiheen aikana ei kaiken aikaa peittänyt koko Suomea. Kuva Pirkko Ukkonen.

Tämän tekstin lähteenä käytettiin Pirkko Ukkosta.