Pohjanmeren Silverpit-kraatteri varmistui asteroidin törmäysjäljeksi
Kuvituskuva asteroidin törmäyksestä. Kuva: NASA
Teemu Karlsson
Yli kaksi vuosikymmentä jatkunut kiista Pohjanmeren eteläosassa sijaitsevan Silverpit-kraatterin synnystä vaikuttaa ratkenneen. Uuden tutkimuksen mukaan kraatterin synnytti asteroidin tai komeetan törmäys noin 43–46 miljoonaa vuotta sitten. Heriot-Wattin yliopiston johtaman tutkimusryhmän tulokset on julkaistu Nature Communications -lehdessä.
Silverpit sijaitsee noin 700 metrin syvyydessä merenpohjan sedimenttien alla, noin 130 kilometrin päässä Yorkshiren rannikolta itään. Vuonna 2002 löydetty kraatteri on halkaisijaltaan kolme kilometriä, ja sitä ympäröi 20 kilometriä leveä kehämäisten siirrosten vyöhyke. Keskuskohouma, pyöreä muoto ja kehäsiirrokset viittasivat alusta asti törmäykseen, mutta vaihtoehtoisten tulkintojen mukaan rakenne olisi voinut syntyä myös esimerkiksi vulkaanisen toiminnan aiheuttaman romahduksen seurauksena. Vuonna 2009 asiasta jopa äänestettiin geologien kokouksessa, jolloin enemmistö hylkäsi törmäyshypoteesin.
Ratkaisevan todistusaineiston tarjosivat uudet seismiset aineistot sekä alueen öljynporauskaivosta saadut kivinäytteet. Näytteistä löytyi kraatterin pohjan syvyydeltä shokkimetamorfoosin muokkaamia kvartsi- ja maasälpäkiteitä, joiden sisärakenne voi syntyä vain äärimmäisessä paineessa, käytännössä ainoastaan avaruudesta tulevan kappaleen törmäyksessä.
Tutkijoiden mallinnusten perusteella noin 160 metrin läpimittainen asteroidi iskeytyi merenpohjaan loivassa kulmassa lännen suunnasta. Kappale oli pieni verrattuna dinosaurusten sukupuuttoon liitettyyn asteroidiin, mutta sen tuhovoima oli silti valtava: törmäys nostatti puolentoista kilometrin korkuisen kivi- ja vesipatsaan, jonka romahtaminen synnytti yli satametrisen tsunamin.
Silverpit on poikkeuksellisen hyvin säilynyt törmäyskraatteri. Törmäysjäljet ovat Maassa harvinaisia, sillä laattatektoniikka ja eroosio hävittävät ne ajan mittaan. Maalta tunnetaan noin 200 varmistettua törmäyskraatteria, mutta merenpohjasta vain kolmisenkymmentä. Silverpit liittyy nyt samaan joukkoon esimerkiksi Meksikon Chicxulubin ja Länsi-Afrikan edustan Nadirin kraatterien kanssa. Hyvin säilyneenä rakenteena se tarjoaa jatkossa eräänlaisen luonnonlaboratorion, jonka avulla voidaan tutkia, miten törmäykset muokkaavat planeettojen pintaa ja sen alaisia kerroksia. Tällaisia prosesseja on vaikea havainnoida muilla planeetoilla.
Tieteellinen artikkeli: Nicholson, U., Jonge-Anderson, I.d., Gillespie, A. et al. Multiple lines of evidence for a hypervelocity impact origin for the Silverpit Crater. Nat Commun 16, 8312 (2025). https://doi.org/10.1038/s41467-025-63985-z
Lähde: Heriot-Watt University
