GTK Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Luokittelu ei ole kuitenkaan kaikilta osin yksiselitteinen. Esimerkiksi kromiitti ja ilmeniitti ovat metallisia malmimineraaleja, mutta ne ovat eräissä käyttötarkoituksissa…
GTK Pohjavedeksi kutsutaan sateen ja lumen sulamisvesistä maa- ja kallioperään suotautuvaa ja varastoituvaa vettä. Pohjavesimuodostumaksi eli akviferiksi kutsutaan pohjaveden kyllästämää ja vettä hyvin johtavaa maa- tai kallioperän vyöhykettä, josta vettä voidaan pumpata käyttökelpoisia määriä. Pohjaveden muodostuminen ja pohjavesivarannot Pohjavesi on…
GTK Uraani on raskain luonnossa esiintyvä alkuaine ja sen kaikki isotoopit ovat radioaktiivisia. Se on syntynyt aikoinaan tähtien supernovaräjähdyksissä ja neutronitähtien törmäyksissä neutronisieppauksen kautta. Uraania oli mukana pieninä pitoisuuksina kaasu- ja pölypilvessä, josta aurinkokunta muodostui noin 4,6 miljardia vuotta sitten…
GTK, Teemu Karlsson Akku- ja muita ns. hi-tech-metalleja käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. Hi-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. Akkumineraalien tarve kasvaa vihreän siirtymän ja mm…
GTK Mitä ovat metallimalmit? Kallioperässä luonnostaan esiintyvää metallien rikastumaa kutsutaan malmiaiheeksi. Jos metallirikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä metallimalmi. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat monet asiat, kuten metallien maailmanmarkkinahinnat, malmin metallisisältö, malmin louhinta- ja rikastuskustannukset, esiintymän maantieteellinen sijainti,…
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2019 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
Etelä-Afrikassa sijaitseva Highveldin ylänkö on jo kauan ihmetyttänyt tutkijoita. Alue on korkea ja tasainen, ja sen kallioperä epätavallisen lämmin. Maasta purkautuvien kaasujen on nyt arveltu tarjoavan ratkaisun alueen maastonmuotojen selvittämiseksi.
GTK:n tiedote
Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mahdollistetaan tarkka ja tehokas navigointi Itämeren alueella. Hankkeen mittausosio on saatu päätökseen. Seuraavaksi kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot.
Luotettavat ja tarkkaan kartoitetut laivaväylät ovat edellytys navigoinnin turvallisuudelle merellä. Paikkatietokeskus ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistuivat FAMOS-hankeeseen, joka tähtää merikuljetuksen turvallisuuden, tehokkuuden sekä taloudellisuuden parantamiseen tarkentamalla Itämeren syvyystietoja. Parannetuilla syvyystiedoilla kuljetusreitit voidaan optimoida laivojen syväyksien sekä polttoaineen kulutuksen suhteen.
GTK:n tiedote
Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti.
Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva malminetsintää ajatellen, sillä sen kallioperä muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Australian malmikriittisiä vyöhykkeitä. Itä-Lapin kallioperä onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta malminetsintäyhtiöissä ja etenkin akkumineraalien etsintä kiinnostaa yhtiöitä kullan lisäksi.
