Skip to content
Jäinen meri. Kuva: Antti Kangas

Pohjoismainen raportti AMOC-kiertoliikkeen keikahduspisteen vaikutuksista kehottaa tehostamaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä, seurantaa ja varautumista

Ilmatieteen laitoksen tiedote Tuoreeseen raporttiin on koostettu tieteellinen tieto Pohjois-Atlantin kiertoliikkeen (AMOC) mahdollisen romahduksen vaikutuksista Pohjoismaissa. Raportissa annetaan toimenpidesuosituksia alueen päätöksentekijöille. A Nordic Perspective on AMOC Tipping -raportti julkaistiin torstaina 5. helmikuuta Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivustolla. Pohjois-Atlantin kiertoliike AMOC (engl. the…

Lue lisää

Salpausselät ovat maailmanluokan jääkausimuodostuma – uusi GTK:n raportti kokoaa vuosikymmenten tutkimustiedon

Taustalla ilmakuva toisesta Salpausselästä Vääksyn kohdalla (Kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2005). Teemu Karlsson Suomen maisemaa halkovat Salpausselät ovat paljon enemmän kuin tuttuja harjuja ja selänteitä. Ne muodostavat kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajan ja massiivisen kokonaisuuden, joka syntyi viimeisimmän jääkauden, Veiksel-jäätiköitymisen, loppuvaiheessa…

Lue lisää
Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jota voidaan varastoida vedyksi myöhempää käyttöä varten. Kuva: Heidi Laxström, Geologian tutkimuskeskus GTK.

Geologian tutkimuskeskus tunnisti useita potentiaalisia kohteita vedyn maanalaiselle varastoinnille

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut Pohjois-Pohjanmaan geologisia olosuhteita ja tunnistanut 63 aluekokonaisuutta, jotka voisivat soveltua vedyn varastointiin kallionsisäisiin tiloihin. Näistä 11 arvioitiin erityisen lupaaviksi, ja tarkimmassa kärkiryhmässä mainitaan esimerkiksi Isokangas (Pudasjärvi), Hoikkasuo (Ii) ja Pennastenräme (Haapajärvi). Vedyn rooli kasvaa nopeasti…

Lue lisää

Arktinen Suomi on läsnä myös Etelämantereella – FINNARP 2025 -retkikunta matkalla

Tutkimusasema Aboa. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP. Ilmatieteen laitoksen tiedote Kylmän ilmanalan osaaminen näkyy Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla FINNARP 2025 -tutkimusretkikunta aloitti matkansa Etelämantereelle 27. joulukuuta. Retkikunta työskentelee Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä helmikuuhun saakka, jolloin se palaa Suomeen. Retkikuntaan kuuluu…

Lue lisää
Geologi-lehden 6/2025 kansi

Geologi-lehden 6/2025 verkkoversio on ilmestynyt

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi-lehti 6/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimman Geologi-lehden aiheina ovat mm. Divergent plate boundaries – enigmatic ocean floor…

Lue lisää
Geologi-lehden 4-5/2025 kansi, lehden teemana kriittiset raaka-aineet.

Geologi-lehden 4-5/2025 verkkoversio on ilmestynyt

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi-lehti 4-5/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimman Geologi-lehden teemana on "kriittiset mineraalit", ja aiheina ovat mm. DeepBEAT project:…

Lue lisää

Geologiset iänmääritysmenetelmät: Miten maapallon aikajanaa tutkitaan

SisällysluetteloSuhteellinen iänmääritys: tapahtumien järjestyksen selvittäminenRadiometrinen iänmääritys: tarkkoja ikälukuja radioaktiivisten isotooppien avullaLuminesenssi-ajoitus: valon avulla määritettyjä ikälukujaPaleomagneettinen ajoitus: maapallon magneettikentän muutosten hyödyntäminenMuita iänmääritysmenetelmiäLähteet Teemu Karlsson Geologisessa tutkimuksessa erilaisia iänmääritysmenetelmiä käytetään, kun selvitetään maapallon menneitä aikakausia, kallioperän ikää ja suurten geologisten tapahtumien, kuten…

Lue lisää
Piston-kaira POLARSTEN-aluksen kannella. Laitetta käytetään sedimenttinäytteiden ottamiseen merenpohjasta. Kuva: Marcus Gutjahr, GEOMAR

Eteläisen jäämeren muutokset vaikuttivat ilmaston lämpenemisen jääkauden lopulla

Piston-kaira POLARSTEN-aluksen kannella. Laitetta käytetään sedimenttinäytteiden ottamiseen merenpohjasta. Kuva: Marcus Gutjahr, GEOMAR Teemu Karlsson Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita muun muassa GEOMAR Helmholtz -keskuksesta, on osoittanut, että Antarktiksen ympärillä muodostuvan syvänveden (Antarctic Bottom Waterin, AABW) laajeneminen oli merkittävä tekijä viimeisimmän…

Lue lisää
Graniittinen kivimuistomerkki Kotkan puistossa

Kotka – Luonnonkivien ja puistojen kaupunki

Kotkan kansallisen kaupunkipuiston luonnonkivitaulu Palotorninvuoren puistossa. Kivilaatu on Kotkan punainen graniitti (Eagle Red). Kuva: Olavi Selonen. Kivi Ry Kotkan kaupunki on tunnettu kauniista puistoistaan ja virkistysalueistaan, kuten Sapokan Vesipuistosta, Katariinan Meripuistosta ja Jokipuistosta. Puistoalueiden kehittäminen aloitettiin 1980-luvulla, ja samalla alkoi…

Lue lisää
Back To Top