Koillismaan syväreiästä kairattua rikkonaista kiveä 116,2 metrin syvyydeltä. Kuva: GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuusamossa vuonna 2020 aloitetun Koillismaan syväreikä -projektin loppusyvyys on 1722 metriä. Kallioperän rikkonaisuuden takia kairaus ei ole enää taloudellisesti järkevää. Projektin yksi tavoite on selvittää…
Rapakivigraniitin louhintaa Virolahden edustan saaresta Suomenlahdella. Kiven louhintaa on tehty V-muotoisen uran avulla. Kuva: Paavo Härmä, Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen Kaakkoisen Suomen vanhojen luonnonkivilouhimoiden kartoittamiseen ja luonnonkivimarkkinoiden elvyttämiseen tähtäävien tutkimusten tulokset ovat valmistuneet. Kolmivuotinen tutkimus tuotti runsaasti uutta tietoa sekä…
Kuva: Oulun yliopisto Oulun yliopiston lehtori, dosentti Maria Sinche-Gonzalez on työskennellyt kaivannaisalan opetus- ja tutkimusyksikössä Oulu Mining Schoolissa jo lähes seitsemän vuotta. Hän havahtui siihen, ettei ala vetänyt tarpeeksi opiskelijoita ja päätti aloittaa prosessin, jonka lopputuloksena syntyi uusi kansainvälinen kestävän…
Etelämantereen Kuningatar Maudin maan tulvabasalttikerrostuma on peräisin poikkeuksellisen syvältä. Kuva Arto Luttinen. Helsingin yliopisto, Luomus Kansainvälinen geologiryhmä osoittaa tietokonesimulaation avulla, että valtavat magmapurkaukset voivat saada alkunsa syvemmällä kuin mitä on uskottu. Laavasta muodostuneiden tulvabasalttien purkaukset ovat menneisyydessä aiheuttaneet globaaleja ilmastonmuutoksia…
Mineralia-lehti on Tampereen Kivikerho ry:n vuodesta 2012 saakka ilmesynyt jäsenlehti. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja julkaistaan kevytversiona Tampereen Kivikerhon kotisivuilla. Uusin Mineralia 3/2022 on nyt julkaistu. Uusimmassa Mineraliassa mm.: Kari Kinnunen kirjoittaa pääkirjoituksessaan kiviharrastuksesta osana geologista suurta kiertokulkua Useamman kirjoittajan…
Geomeasure projektissa tehdään akustis-seismistä luotausta GTK:n tutkimusalus Geomarilla. Kuva: Juha Rahkonen, © Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen Merituulivoiman rakentaminen lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa kiihtyvällä tahdilla. Itämeren alueen tuulivoimaenergiapotentiaali on 93 GW. Suomessa on toistaiseksi vain yksi merituulivoimapuisto Tahkoluodossa, mutta rantaviivaa 1100 km,…
Tutkija Petri Hakala ja tutkimusassistentti Mikko Pelkkala suorittamassa ADTS-mittausta maastossa. Kuva: Ilkka Martinkauppi, Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen ADTS-menetelmässä (active distributed temperature sensing) kalliota lämmitetään halutulla teholla hybridivalokuitukaapelin sisällä oleviin kuparijohtimiin syötetyllä sähkövirralla ja lämpötilan kehitystä kalliossa tarkkaillaan valokuidun avulla. Menetelmä…
Teemu Karlsson Akkumineraalien tarve kasvaa vihreän siirtymän ja mm. siihen liittyvän liikenteen sähköistymisen myötä. Tärkeimpiä akkujen raaka-aineita ovat koboltti, nikkeli, kupari, lyijy, litium ja grafiitti. Esimerkiksi litiumioniakkuja käytetään yleisesti erilaisissa elektroniikkalaitteissa, ja matkapuhelimissa se onkin nykyisin lähes pelkästään käytetty akkutyyppi…
GTK:n uutinen Geo.fi on jokaisen geotietoa hakevan asiantuntijan tunnettu ja tärkeä tietolähde. Uudistimme palvelua ja sen sisältöä käyttäjiemme tarpeita kuunnellen. Geo.fi:n sivuilta löytyvät keskitetysti ajantasaiset geologiset tietotuotteet. Sivuilla on mahdollista hakea, ladata, katsella tai ostaa esimerkiksi paikkatietotuotteita. Karttapalvelut tuovat käytettäväksi…
