Teemu Karlsson
Maanjäristykset ovat yksi yleisimmistä ja eniten tuhoa aiheuttavista geologisista ilmiöistä. Ne ovat pääasiassa seurausta maankuoren tektonisten laattojen liikkeistä ja aiheuttavat voimakkaita tärinöitä, jotka voivat johtaa esimerkiksi rakennusten ja teiden sortumisiin sekä vesi- ja sähköhuollon häiriöihin.
Maanjäristyksiä esiintyy yleisimmin alueilla, joilla kaksi mannerlaattaa kohtaa toisensa, kuten Andien alueella Nazcan laatan työntyessä Etelä-Amerikan laatan alle. Voimakkaita maanjäristyksiä voi kuitenkin esiintyä myös mannerlaattojen keskiosissa, joista ehkä mielenkiintoisimmista voi lukea artikkelista New Madridin maanjäristykset: harvinaisia luonnonilmiöitä.
Maanjäristyksen voimakkuutta kuvaavana lukuna käytetään magnitudia. Magnitudiasteikkoja on useita ja ne poikkeavat hieman toisistaan. Yleisimmin käytetään esimerkiksi Richterin asteikkoa tai momenttimagnitudi-asteikkoa (Mw). Nämä asteikot kuvaavat maanjäristyksen vapauttaman energian määrää. Asteikot ovat yleensä logaritmisia, eli jokainen kokonaisluku tarkoittaa noin kymmenkertaista kasvua maanjäristyksen voimakkuudessa. Esimerkiksi magnitudi 6,0 on kymmenen kertaa voimakkaampi kuin magnitudi 5,0.
Pieniä maanjäristyksiä tapahtuu maailmassa jatkuvasti, suurempia harvemmin. Suhteellisen matalalla tapahtuneiden maanjäristysten vuotuinen arvioitu määrä maailmassa on esitetty alla olevassa taulukossa. Pienimpiä maanjäristyksiä ei luetteloida täydellisesti, joten niiden määrä on taulukossa todennäköisesti liian alhainen.
Taulukko: Seismologian insituutti
| Magnitudi | Arvioitu määrä vuosittain |
| 8,0 tai suurempi (erittäin voimakas) | 1 |
| 7,0–7,9 (hyvin voimakas) | 18 |
| 6,0–6,9 (voimakas) | 120 |
| 5,0–5,9 (keskisuuri) | 800 |
| 4,0–4,9 (lievä) | 6200 |
| 3,0–3,9 (pieni) | 49000 |
| 2,0–2,9 (hyvin pieni) | noin 1000 päivässä |
| 1,0–1,9 (hyvin pieni) | noin 8000 päivässä |
Suomessa maanjäristykset ovat usein heikkoja, magnitudiltaan 0–4, eivätkä ne aiheuta vahinkoa. Niitä havaitaan yleensä joitakin kymmeniä vuosittain. Yleisimpinä syinä Suomen maanjäristyksiin ovat mannerjään sulamisen jälkeinen maankohoaminen, sekä Keski-Atlantin selänteen leviäminen. Suomessa maankuoren liikkeitä tarkkaillaan Seismologian instituutissa. Instituutin sivuilta voi myös lukea maanjäristyksistä tarkemmin ja ilmoittaa havaitsemistaan maanjäristyksistä.
Alla olevalla kartalla on esitetty maanjäristyksiä viimeisimmän viikon ajalta. Maanjäristysdata on peräisin Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskukselta (United States Geological Survey, USGS). Ylemmällä säätimellä voi rajata maanjäristyksiä magnitudin perusteella. Alempi säädin näyttää maanjäristykset 1-7 päivän aikana.
Kartalla viimeisimmän viikon aikaiset maanjäristykset, uusimmat kirkkaamman punaisia (data: USGS).
Viime vuosien suurimpia maanjäristyksiä:
- MEKSIKO, syyskuu 1985, voimakkuus: 8,2, arvio uhrien määrästä: 5 000
- SALVADOR, lokakuu 1986, voimakkuus: 7,5, arvio uhrien määrästä: 1 500
- ARMENIA, joulukuu 1988, voimakkuus: 6 – 7, arvio uhrien määrästä: 25 000
- IRAN, kesäkuu 199O, voimakkuus: 7,7, arvio uhrien määrästä: 40 000 – 50 000
- FILIPPIINIT, heinäkuu 1990, voimakkuus: 7,7, arvio uhrien määrästä: 2 000
- INDONESIA, joulukuu 1992, voimakkuus: 6,8, arvio uhrien määrästä: yli 2 000
- INTIA, syyskuu 1993, voimakkuus: 6,8, arvio uhrien määrästä: 7 600
- JAPANI, tammikuu 1995, voimakkuus: 7,2, arvio uhrien määrästä: 6 400
- VENÄJÄ (Sahalin), toukokuu 1995, voimakkuus: 7,5, arvio uhrien määrästä: 1 800
- IRAN,helmikuu 1997, voimakkuus: 5,4 – 6,1, arvio uhrien määrästä: 80
- IRAN,toukokuu 1997, voimakkuus: 7,1, arvio uhrien määrästä: 1 600
- PAPUA-UUSI-GUINEA, heinäkuu 1998, voimakkuus: 7,0, arvio uhrien määrästä: 2 100
- KOLUMBIA, tammikuu 1999, voimakkuus: 7,1, arvio uhrien määrästä: 1230
- TAIWAN, syyskuu 1999, voimakkuus: 7,4, arvio uhrien määrästä: 2 500
- SALVADOR, tammikuu 2001, voimakkuus: 7,6, arvio uhrien määrästä: n. 850
- INTIA, tammikuu 2001, voimakkuus: 7,9, arvio uhrien määrästä: 20 000
- SALVADOR, helmikuu 2001, voimakkuus: 6,1, arvio uhrien määrästä: n. 230
- IRAN, kesäkuu 2002, voimakkuus: 6,3, arvio uhrien määrästä: yli 200
- KIINA, helmikuu 2003, voimakkuus: 6,8, arvio uhrien määrästä: yli 300
- TURKKI, toukokuu 2003, voimakkuus: 6,4, arvio uhrien määrästä: n. 160
- ALGERIA, toukokuu 2003, voimakkuus: 5,2 – 6,7, arvio uhrien määrästä: n. 2000
- IRAN, joulukuu 2003, voimakkuus: 6,7, arvio uhrien määrästä: 43 000
- MAROKKO, helmikuu 2004, voimakkuus: Yli 6,0, arvio uhrien määrästä: n. 500-600
- SUMATRA, joulukuu 2004, voimakkuus: 9,0, viimeisin arvio uhrien määrästä: n. 300 000, järistystä seurasi tuhoisa hyökyaalto eli tsunami, joka aiheutti suurimmat tuhot ja menetykset
- HAITI, tammikuu 2010, voimakkuus: 7,0, arvio uhrien määrästä: n. 220 000
- CHILE, helmikuu 2010, voimakkuus 8,8, arvio uhrien määrästä: n. 500
- JAPANI, maaliskuu 2011, voimakkuus 9,0, arvio uhrien määrästä: n. 15 800, järistystä seurasi tuhoisa, korkeimmillaan 10 metrinen hyökyaalto
Aiempia maanjäristyksiä:
- KIINA, 1556, voimakkuus: ei tiedossa, arvio uhrien määrästä: 830 000
- TANGSHAN, 1976, voimakkuus: 7,8, arvio uhrien määrästä: 655 000 (virallisesti 242 000)
