Hyönteisfossiili 324 miljoonan vuoden takaa valaisee eläinten siirtymistä maalle

Varhaiseen hyönteisten kantaryhmään kuulunut C. praecursor Texasin kivihiilikautisesta Tesnus-muodostumasta. Kuva: Tihelka et al. (2026).

Teemu Karlsson

Kansainvälinen tutkijaryhmä on tunnistanut varhaisen hyönteisfossiilin, joka tarjoaa uutta tietoa siitä, miten hyönteiset sopeutuivat elämään maalla. Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan fossiili edustaa sammakkoeläinmaista elämänvaihetta, jossa varhaiset hyönteiset eivät olleet vielä täysin maaeläimiä.

Tutkimuksessa kuvataan uusi laji Chosha praecursor, joka eli kivihiilikaudella noin 324 miljoonaa vuotta sitten nykyisen Texasin alueella. Fossiili edustaa varhaista kehitysvaihetta ennen nykyisten hyönteisten maaelämään sopeutumista. Vaikka nykyiset hyönteiset elävät pääasiassa maalla, Chosha praecursor säilytti vielä vesielämään viittaavia piirteitä. Fossiilissa havaittiin muun muassa lapamaisia vatsaraajoja, jotka ovat voineet helpottaa liikkumista vedessä. Samalla siinä oli jo useita hyönteisille tyypillisiä ominaisuuksia, kuten munanasetin, mikä viittaa eläimen sijoittuvan tärkeään välimuotoon vedessä eläneiden esi-isien ja myöhempien maaeläiminä eläneiden hyönteisten välissä.

Tutkijoiden tekemän sukulaisuusanalyysin perusteella laji kuuluu varhaisiin hyönteisiin, mutta sijoittuu nykyisten hyönteisten kantamuotojen joukkoon. Löytö auttaa paikkaamaan niin kutsuttua kuusijalkaisten eläinten fossiiliaineiston aukkoa (”Hexapod gap”). Molekyylikelloihin perustuvat tutkimukset ovat jo pitkään viitanneet siihen, että kuusijalkaisten eläinten kehityshistoria ulottuu ajassa paljon kauemmaksi kuin tunnetut fossiilit osoittavat, mutta suoraa fossiiliaineistoa on ollut vähän.

Uuden lajikuvauksen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin uudelleen myös muita aiemmin löydettyjä, mutta vaikeasti tulkittavia varhaisia hyönteisfossiileja Britanniasta ja Yhdysvalloista. Tulokset viittaavat siihen, että hyönteisten siirtyminen vedestä maalle ei tapahtunut äkillisesti, vaan siihen liittyi pitkä puolivesielämän vaihe. Varhaiset hyönteiset näyttävät säilyttäneen vesielämään liittyviä rakenteita samalla, kun ne vähitellen sopeutuivat elämään maalla.

Hyönteiset ovat nykyisin maapallon lajimäärältään runsain eläinryhmä ja keskeinen osa maaekosysteemejä. Tämän vuoksi niiden alkuvaiheiden ymmärtäminen auttaa tutkijoita hahmottamaan laajemmin, miten monimuotoinen elämä levisi vedestä maalle ja millaisia kehitysvaiheita tähän evoluution kannalta ratkaisevaan siirtymään liittyi.

Lähde: Amphibious stem-insect sheds light on colonization of land | Nature