Teemu Karlsson
Geologinen tutkimus auttaa ymmärtämään maapallon historiaa, sen nykyisiä prosesseja sekä luonnonvarojen syntyä ja esiintymistä. Tutkimuskohteet voivat ulottua maapallon synnystä ja muinaisista geologisista tapahtumista aina luonnonvaroihin, ympäristön muutoksiin ja ihmisen toiminnan vaikutuksiin.
Mutta miten tutkimusidea muuttuu käytännössä tutkimusprojektiksi? Tässä artikkelissa seurataan geologisen tutkimuksen vaiheita idean syntymisestä tutkimusryhmän kokoamiseen ja rahoituksen hakemiseen sekä edelleen tutkimuksen toteuttamiseen ja tulosten julkaisemiseen.
Vaihe 1: Tutkimusidea syntyy
Kaikki tutkimus alkaa kysymyksestä, johon ei vielä ole riittävän hyvää vastausta. Geologit, kuten muutkin tutkijat, pohtivat jatkuvasti uusia tapoja tutkia ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Tutkimusidea voi syntyä esimerkiksi aiemmista tutkimuksista, kentällä tehdystä havainnosta, uudesta tutkimusmenetelmästä, tieteellisestä konferenssista tai työpajasta. Joskus uusi idea saa alkunsa myös vapaamuotoisesta keskustelusta kollegan kanssa vaikkapa kahvitauolla.
Alkuperäisen idean pohjalta muotoillaan tutkimuskysymys: mitä halutaan selvittää ja miksi asiaa kannattaa tutkia? Samalla perehdytään aikaisempaan tutkimukseen ja arvioidaan, mitä uutta suunniteltu tutkimus voisi tuoda olemassa olevaan tietoon.
Vaihe 2: Tutkimustiimi kokoaminen
Nykyisin geologinen tutkimus on usein yhteistyötä. Yhden tutkimuskysymyksen ratkaiseminen voi vaatia esimerkiksi geologian, geokemian, geofysiikan, mineralogian, paikkatiedon, ympäristötieteiden tai mallinnuksen asiantuntemusta. Tutkimukseen voidaan tarvita myös yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.
Sopivien yhteistyökumppaneiden löytäminen onkin tärkeä osa tutkimuksen suunnittelua. Monipuolinen tutkimusryhmä tuo samaan kysymykseen erilaisia näkökulmia ja mahdollistaa sellaisten menetelmien käyttämisen, joita yksittäisellä tutkijalla tai organisaatiolla ei välttämättä olisi käytettävissään.
Vaihe 3: Tutkimussuunnitelman laatiminen
Kun tutkimuskysymys ja sopiva tutkimusryhmä ovat hahmottuneet, idea muutetaan konkreettiseksi tutkimussuunnitelmaksi. Siinä määritellään esimerkiksi tutkimuksen tavoitteet, käytettävät aineistot ja menetelmät, työnjako, aikataulu sekä odotettavissa olevat tulokset.
Jos tutkimukselle haetaan ulkopuolista rahoitusta, tutkimussuunnitelma on keskeinen osa rahoitushakemusta. Hyvä hakemus ei pelkästään kuvaa sitä, mitä aiotaan tehdä, vaan perustelee myös, miksi tutkimusta tarvitaan, mitä uutta tietoa sillä voidaan tuottaa ja kenelle tuloksista on hyötyä.
Vaihe 4: Rahoituksen hakeminen
Geologinen tutkimus voi vaatia esimerkiksi kenttätöitä, näytteenottoa, laboratorioanalyysejä, tutkimuslaitteita, matkustamista ja tutkijoiden työpanosta. Siksi tutkimusidean toteuttaminen edellyttää usein erillistä rahoitusta.
Rahoitusta voidaan saada tutkijan omalta organisaatiolta, kansallisilta ja kansainvälisiltä tutkimusrahoittajilta, säätiöiltä tai yrityksiltä. Suomalaisessa geologisessa tutkimuksessa mahdollisia rahoittajia ovat esimerkiksi Suomen Akatemia, erilaiset EU:n rahoitusohjelmat ja yksityiset säätiöt. Erityisesti K.H.Renlundin säätiö on keskittynyt geologisen tutkimuksen rahoittamiseen.
Kilpailu tutkimusrahoituksesta on kovaa. Hyväkin tutkimusidea voi jäädä toteutumatta, jos rahoitusta ei saada. Siksi tutkijan työhön kuuluu tutkimuksen tekemisen lisäksi myös uusien hankkeiden suunnittelua, yhteistyöverkostojen rakentamista ja rahoituksen hakemista.
Vaihe 5: Tutkimuksen toteuttaminen
Kun suunnitelma ja rahoitus ovat kunnossa, alkaa varsinainen tutkimustyö. Geologisessa tutkimuksessa se voi tarkoittaa esimerkiksi kenttäkartoitusta, näytteenottoa, geofysikaalisia mittauksia, laboratorioanalyysejä, paikkatietoaineistojen käsittelyä tai tietokonemallinnusta.
Tutkimus ei kuitenkaan aina etene täsmälleen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Kentällä voidaan tehdä odottamattomia havaintoja, analyysitulokset voivat synnyttää uusia kysymyksiä tai jokin suunniteltu menetelmä voi osoittautua oletettua vähemmän käyttökelpoiseksi. Tutkimussuunnitelmaa voidaan siksi joutua tarkentamaan työn aikana.
Samalla tutkimuksen eri vaiheet, aineistot ja tulokset dokumentoidaan huolellisesti. Tutkimuksen laajuudesta riippuen työ voi kestää muutamista kuukausista useisiin vuosiin.
Vaihe 6: Tulosten analysointi ja julkaiseminen
Aineiston kerääminen on vasta osa tutkimusta. Seuraavaksi tuloksia tarkastellaan, verrataan aikaisempaan tutkimukseen ja arvioidaan, mitä ne kertovat alkuperäisestä tutkimuskysymyksestä.
Tutkimustuloksia julkaistaan tavallisesti vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa sekä esitellään konferensseissa ja seminaareissa. Tutkimushankkeissa voidaan tuottaa myös raportteja, karttoja, tietoaineistoja ja muita julkaisuja.
Tutkimustiedon tulisi tavoittaa myös tiedeyhteisöä laajempi yleisö. Tuloksista voidaan siksi kertoa esimerkiksi verkkosivuilla, uutisissa, yleisötilaisuuksissa ja sosiaalisessa mediassa. Näin tutkimuksessa syntynyt tieto voi hyödyttää opetusta, päätöksentekoa, yrityksiä ja kaikkia geologiasta kiinnostuneita.
Julkaiseminen ei myöskään välttämättä merkitse tutkimuksen päättymistä. Uudet tulokset synnyttävät lähes aina uusia kysymyksiä, joista voi puolestaan alkaa seuraava tutkimusprojekti.
Yhteenveto
Geologinen tutkimus ei etene suoraviivaisesti ideasta valmiiseen julkaisuun. Se on usein vuosien mittainen prosessi, jossa tutkimuskysymykset, yhteistyö, rahoitus, aineiston kerääminen, tulosten tulkinta ja viestintä kietoutuvat toisiinsa.
Prosessin ytimessä on kuitenkin yksinkertainen asia: halu ymmärtää jotain, mitä emme vielä riittävän hyvin tunne. Yhden tutkimuksen tulokset täydentävät aikaisempaa tietoa ja tarjoavat samalla lähtökohdan uusille kysymyksille. Näin ymmärryksemme maapallon historiasta, luonnonvaroista ja geologisista prosesseista kasvaa tutkimus tutkimukselta.
Artikkeli on osa kokonaisuutta Geologinen työ ja tutkimus.
