GTK:n tiedote

Uusi geotermisen energian potentiaalikartta on valmistunut. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ovat kartoittaneet Suomen syvän geotermisen energian potentiaalia kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Uusi kartta-aineisto esittää Suomessa potentiaalisimmat geotermisen energian tuotantoalueet. Lisäksi kartta-aineisto näyttää missä syvyydessä Suomen kallioperässä saavutetaan +100 °C lämpötila.

Helsingin yliopiston tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan Levänluhdan vesikalmistosta löytyneiden vainajien korujen materiaali on peräisin Etelä-Euroopasta, toisin kuin tutkijat ovat aikaisemmin olettaneet.

Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne- ja kaulakoruja.

GTK:n tiedote

Lumi- ja kasvinäytteenotto sekä lennokeilla tehtävä tutkimus vähentävät malminetsinnän ympäristöhaittoja.

Geologian tutkimuskeskuksen koordinoima NEXT-projekti esittelee moderneja ympäristöä säästäviä malminetsintämenetelmiä Ylitornion Lohijärvellä sunnuntaina 30. päivä kesäkuuta. Esiteltävissä menetelmissä hyödynnetään satelliittien mittausaineistoa, droneilla eli kauko-ohjattavilla lennokeilla tehtäviä mittauksia sekä uusia kevyitä näytteenottomenetelmiä.

Turun yliopiston tiedote

Indium on harvinainen, mutta olennaisen tärkeä raaka-aine maailman elektroniikkateollisuudelle. Mira Valkama tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa rapakivigraniitteihin liittyviä indiumpitoisia esiintymiä.

GTK:n tiedote

Morecovery-projektissa kehitetään laboratorio ja pilot -mittakaavan metallien ja mineraalien talteenottopalveluja, jotka mahdollistavat raaka-aineiden talteenottopotentiaalin määrittämisen kaivannaisteollisuuden kiinteistä ja nestemäisistä sivuvirroista.

Turun yliopiston tiedote

Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa Suomessa käytettävissä olevilla geofysikaalisilla menetelmillä aiemmin pystytty.

Kuu muodostui, kun Theiaksi nimetty, suunnilleen Marsin kokoinen protoplaneetta törmäsi Maahan noin 4,4 miljardia vuotta sitten. Aiemmin on uskottu, että Theia oli peräisin sisemmästä aurinkokunnasta, jostain Maan lähistöltä. Uuden tutkimuksen mukaan Theia muodostuikin ulommassa aurinkokunnassa, ja toi mukanaan Maahan suuret määrät vettä.

GTK:n tiedote

Millaisia geologisia luonnonvaroja meillä on? Entä mikä on geologinen historiamme? Mitä uutta geologialla vielä saavutetaan?

Geologiaa erityisesti Suomessa esittelevä Geo/on –näyttely on avattu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uusissa toimitiloissa Espoon Otaniemessä. Näyttely kuljettaa geologian ilmiöihin ja sisältöihin, ja kertoo miten geologia vaikuttaa niin yksilön kuin koko ihmiskunnan elämään ja hyvinvointiin.

Kuun synnystä on väitelty yli sata vuotta. Yleisesti uskotaan, että suunnilleen Marsin kokoinen kappale törmäsi nuoreen Maahan, jonka seurauksena osa Maan ja törmänneen kappaleen materiaalista päätyi kiertoradalle muodostaen Kuun. Teorian ongelmana on, että tietokonemallien mukaan Kuun pitäisi koostua pääasiassa törmänneen kappaleen aineksesta. Apollo lennoilla kerättyjen kivien analyysi on kuitenkin paljastanut, että Kuu koostuu pääasiassa Maasta peräisin olevasta materiaalista. Nyt tutkijat uskovat selvittäneensä mysteerin.