SisällysluetteloFennoskandian kilpiSuomen kallioperä pääpiirteittäinSuomen kallioperän kivilajikoostumus J. J. Sederholmin mukaan:Suomen kallioperän kehitysSuomen kallioperän vanhin osaArkeeinen kallioperäSuomen proterotsooinen kallioperäPohjois-Suomen liuskealueet, kerrosintruusiot…
SisällysluetteloAlussa oli massamöykkyMassamöykystä planeetaksiMaasta kerroksellinen planeettaMeret ja mantereetLähteet Mikko Turunen, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Alussa oli massamöykky Maan kehitys käynnistyi,…
Mikko Turunen, muokannut Teemu Karlsson 2025 Tämän luvun tarkoitus on saada lukija rinnastamaan elämän synty ja kehitys maapallon erilaisiin geologisiin…
GTK
GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen.
Maija Heikkilä
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2018 on nyt vapaasti luettavissa verkossa.
Teemu Karlsson
Aktiivisten tulivuorten tuottamat infraäänet saattavat helpottaa purkausten ennustamista. Hyvin matalia infraääniä, joita ihmiskorva ei kuule, mutta keho saattaa tunteä tärinänä, syntyy magman kuohuessa tulivuoren sisällä.
Teemu Karlsson
Sitkeän myytin mukaan suuria maanjäristyksiä tapahtuu usein Kuun tiettyjen vaiheiden aikana, tai tiettyinä vuodenaikoina. Yhdysvaltojen geologisessa tutkimuskeskuksessa (USGS) analysoitiin 204 suuren maanjäristyksen päivämäärää ja niihin liittyviä Kuun vaiheita. Tulosten perusteella Maan sijainnilla Kuuhun tai Aurinkoon nähden ei ole vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen.
Teemu Karlsson
Maan kuoriosa, eli litosfääri, koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Teoria mannerlaatoista ja laattatektoniikasta on suhteellisen nuori ja muovautunut nykyiseen asuunsa vasta 1900-luvun aikana. Ennen laattatektoniikkaa maankuoren liikkeitä selitettiin kutistumishypoteesin avulla.
