Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa.
GTK Geologiset luonnonvarat Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Sivuston…
Mikko Turunen
Kaikki kivilajit mukana
Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kiertoon, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu graniitti on joskus rapautunut irti kalliosta ja sen kohtalona on rapautua veden, tuulen, pakkasen ja/tai kasvien vaikutuksesta yhä pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes se huuhtoutuu pois vesien mukana. Se ja kaikki muutkin maapallon kivilajit ovat mukana suuressa kivilajien kiertokulussa, josta käytetään myös nimiä aineen suuri kiertokulku ja endogeeninen kiertokulku.
Ari Brozinski
Mistä kivi on tehty?
Kalliot ovat harmaata massaa, jotka kaikki näyttävät samalta! Moni saattaa ajattelemattomuuttaan yhtyä edelliseen väittämään, mutta hiemankin tarkempi silmäys paljastaa, että totuus on toisenlainen. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kivi on luonnollisten prosessien tuloksena syntynyt mineraalien yhdistelmä. Kun ajatellaan, että mineraaleja tunnetaan yli 4000 olisi perin rohkeaa olettaa kaikkien kallioiden (kivien) muodostuvan samoista mineraaleista. Kumoamme siis heti johdantokappaleessa väitteet ”harmaasta” massasta.
Työkseen geologit mm. tutkivat maankamaran rakennetta ja koostumusta sekä elämän kehitys-historiaa kartoittavat maa- ja kallioperää etsivät ja tutkivat malmeja, teollisuusmineraaleja,…
Anu Hakala Onko geologin mieli maassa? Tavallaan, lähes kaikki maan pinnan alla on lähellä myös geologiasta joko ammattinsa tai harrastuksen…
FT Jussi Heinonen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) Mantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitä Mantereiset laakiobasalttiprovinssit ovat maapallon suurimpia tunnettuja ilmanalaisia…
Mikko Turunen Maa on kerroksellinen planeetta Maapallo jaetaan kemiallisen koostumuksen mukaan kolmeen kehään. Uloimpana kehänä on kiinteä kuori, sen alla…
Ari Brozinski Laattatektoniikkaa ja kratoneita Jääkausiin ja moneen muuhunkin kotiplaneettamme mullistaneeseen asiaan on maapallon pitkän historian aikana myötävaikuttanut laattatektoniikka. Siitä…
