Lämpeneminen muuttaa Arktiksen maaperää
Helsingin yliopiston tiedote Ilmasto muuttuu Arktiksella nopeasti, mikä on saanut varvut ja pensaat runsastumaan. Tutkija Julia Kemppinen kollegoineen tarkastelivat varpujen…
Blog
Geologit laajensivat Suomen maiseman kehityksen syvälle menneisyyteen – maailman vanhimmat laaksot sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla?
GTK:n tiedote Tutkijat selvittivät Suomen ikivanhan kallioperän kulutusta ja maanpinnan muodon kehitystä 1.5 miljardin vuoden takaa nykyaikaan. Ikivanha kallioperä on…
Koko maan kattava karttatietokanta maaperämuodostumista on julkaistu
GTK:n tiedote Suomen maaperämuodostumista on nyt saatavilla uusi tarkennettu aineisto GTK:n paikkatietopalveluista. Maaperämuodostumatietoa tarvitaan monissa eri yhteiskunnan toimintaympäristöissä, kuten laadukkaan…
Geologi-lehti 6/2020 on ilmestynyt
Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja…
Sulavat jäävuoret saattavat käynnistää jääkauden
Kuva: Cardiffin yliopisto. Etelämantereelta peräisin olevat jäävuoret saattavat olla avainasemassa jääkauden käynnistymisessä. Tiedelehti Naturessa julkaistun artikkelin mukaan jäävuorten sulaminen saattaa…
Luomuksen uudeksi johtajaksi Aino Juslén
Helsingin yliopiston tiedote Helsingin yliopiston rehtori on nimittänyt Aino Juslénin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajaksi vuodelle 2021. Luomuksen johtajana aiemmin toiminut…
Koillismaan geologinen mysteeri on ratkennut?
GTK:n tiedote Koillismaan syväreikä -projektin kairauksessa saavutettiin 1500 metrin syvyys 1.12.2020. Juuri ennen tätä syvyyttä kivilaji vaihtui punertavasta varsin yleisestä…
Geologian tutkimuskeskus palkitsi kiviharrastajia
GTK:n tiedote
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2019-2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 13 kiviharrastajaa yhteensä 11 250 eurolla.
Uudet havainnot Fennoskandian jääkausiajan kasvi- ja eliöjäänteistä muuttavat käsitystämme jääkausien välivaiheiden kehityksestä
Turun yliopiston tiedote
Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista.
