Maailman vanhin törmäyskraatteri löydetty – muuttaa käsityksemme Maan muinaisesta historiasta
Suuret pirstekartiorakenteet Pilbaran kratonissa, Länsi-Australiassa, tarjoavat näkyvän todisteen meteoriitin iskusta 3,5 miljardia vuotta sitten. Kuva: Chris Kirkland, Curtin-yliopisto
Teemu Karlsson
Tutkijat ovat löytäneet maailman vanhimman tunnetun meteoriittitörmäyskraatterin. Löydös voi merkittävästi muuttaa käsitystämme elämän alkuperästä ja siitä, miten planeettamme muotoutui. Tutkimusryhmä, johon kuului tutkijoita Curtinin yliopistolta sekä Länsi-Australian geologisesta tutkimuslaitoksesta (GSWA), tutki kivikerrostumia North Pole Domen alueella Länsi-Australiassa ja löysi todisteita suuresta meteoriittitörmäyksestä noin 3,5 miljardia vuotta sitten.
Löytö haastaa aiemmat oletukset planeettamme muinaisesta historiasta. Ennen uutta löytöä vanhin tunnettu törmäyskraatteri oli 2,2 miljardia vuotta vanha. Löydetty kraatteri on siis ylivoimaisesti vanhin tunnettu kraatteri, joka on koskaan löydetty Maasta.
Tutkijat löysivät kraatterin pirstekartioiden (shatter cone) ansiosta, jotka ovat tunnusomaisia kiven rakenteita, joita syntyy meteoriitin iskun aiheuttaman voimakkaan paineen alla. Pirstekartiot syntyivät, kun meteoriitti iskeytyi tutkimusalueelle yli 36 000 km/h nopeudella. Isku oli merkittävä planetaarinen tapahtuma, joka saattoi aiheuttaa yli 100 km leveän kraatterin ja ilmetä vaikutuksina ympäri maapalloa.
Kuun pinnasta voidaan päätellä, että suuret meteroriitti-iskut olivat yleisiä varhaisessa aurinkokunnassa, vaikka niitä ei aiemmin ole havaittu Maassa. Uusi tutkimus tarjoaa ratkaisevan palan Maan törmäyshistorian palapeliin ja viittaa siihen, että ajan myötä saatetaan löytää myös muita muinaisia kraattereita.
Uusi löydös valaisee sitä, miten meteoriitit muokkasivat Maan varhaista ympäristöä. Törmäyksen löytyminen voisi selittää osin sitä, miten elämä sai alkunsa, sillä törmäyskraatterit loivat mikrobielämälle suotuisia ympäristöjä, kuten kuumia vesialtaita.
Tutkimus voi vaikuttaa myös käsitykseemme kuoren muodostumisesta. Löydetyn törmäyksen valtava energiamäärä saattoi esimerkiksi vaikuttaa varhaisen Maan kuoren muotoutumiseen työntämällä yhden kuoren osan toisen alle, tai pakottamalla magmaa nousemaan syvältä Maan vaipasta kohti pintaa. Törmäys saattoi myötävaikuttaa myös kratonien muodostumiseen, jotka ovat suuria, vakaita maamassoja, jotka muodostivat mantereiden perustan.
Julkaisu: Christopher L. Kirkland, Tim E. Johnson, Jonas Kaempf, Bruno V. Ribeiro, Andreas Zametzer, R. Hugh Smithies & Brad McDonald (2025). A Paleoarchaean impact crater in the Pilbara Craton, Western Australia. Nature Communications 16, 2224. https://www.nature.com/articles/s41467-025-57558-3
Lähde: Curtinin yliopisto
