Selvitys Tampereella käytetyistä luonnonkivistä julkaistu

Otra Oy:n liiketalon (1914) julkisivu on valmistettu harmaasta Kurun graniitista. Kuva: Olavi Selonen.
Kivi ry
KIVI ry on julkaissut selvityksen Tampereella käytetyistä luonnonkivistä.
Tampereella nähdään useita hyviä esimerkkejä kestävästä historiallisesta ja nykyaikaisesta luonnonkivirakentamisesta. Tampereen Tuomiokirkko on upea esimerkki kansallisromanttisesta rakennuksesta. Lars Sonckin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1907. Tuomiokirkon julkisivu on rakennettu kokonaan useista erilaisista (paikallisista) graniiteista. Muita rakennuksia, joissa koko julkisivu on tehty luonnonkivestä, ovat esim. Tampereen KOP-pankkitalo (1907) (julkisivu punertavaa ja harmahtavaa Kalvolan graniittia) sekä Otra Oy:n liiketalo (1914) (julkisivu harmaata Kurun graniittia). Uudempaa rakentamista edustaa Raili ja Reima Pietilän suunnittelema ainutlaatuinen Tampereen kaupunginkirjasto Metso (1986), jossa osassa julkisivua, muureissa, portaissa ja tasopäällysteenä on Ylämaan ruskeaa rapakivigraniittia.
Liuskekiven käytöstä hyvä esimerkki on Erik Bryggmanin suunnittelema Amurinlinnan kortteli (1949–1955), joiden kerrostalojen sokkeleiden päällysteenä on käytetty sekä vaaleaa että tummaa liusketta. Tampereen kansainvälisen koulun uudisrakennuksen (2017) alajulkisivussa on puolestaan tummaa liusketta muurattuna.
Luonnonkiveä nähdään myös monissa hienoissa ympäristörakentamisen kohteissa. Näitä ovat mm. Pellavantori (2010), Gustaf Aspin aukio (2023) ja Hämeenkatu (2017–2021) / Tampereen raitiotie (2017–). Näissä kohteissa on usein käytetty Kurun alueen graniitteja.
Satakunnansillan (1900) luonnonkivirakenteet ovat harmaata Kurun graniittia ja Hämeensillan (1929) luonnonkiviverhous taas punaista/punertavaa/harmahtavaa Kalvolan graniittia. Pyynikin näkötornin (1929) julkisivu on Vehmaan punaista rapakivigraniittia.
Selvitys Tampereella käytetyistä luonnonkivistä on saatavilla täältä.
Selvitys on julkaistu KIVI ry:n Geotekninen raportti -sarjassa, jossa julkaistaan mielenkiintoisia luonnonkivialaa koskevia selvityksiä ja tutkimuksia. Sarjan tavoitteena on lisätä tietämystä ja kiinnostusta suomalaisia luonnonkiviä kohtaan. Kohderyhminä ovat kaikki luonnonkivistä kiinnostuneet, erityisesti kivialan kouluttajat, suunnittelijat, arkkitehdit ja tutkijat. Sarja on englanninkielinen, mutta raporteissa on kattava suomenkielinen yhteenveto sekä laaja valokuva-aineisto. Tähän mennessä julkaistut raportit löytyvät KIVI ry:n kotisivuilta.
Lisätietoja: Olavi Selonen (olavi.selonen@abo.fi),
Sini Laine (sini.laine@kivi.info)