Itämeren pohjasta löytyi luonnon oma aikakapseli – rautamangaanisaostumassa 7 000 vuoden tiedot ilmaston ja ihmisen vaikutuksista
Itämeren pohjasta otettu näyte, jonka pinnalla on runsaasti rautamangaanisaostumia (vasemmalla). Oikealla tutkimuksessa tutkittu saostuma ja tietokonetomografian avulla luotu kuva sen sisärakenteesta. Kuva: Joonas Wasiljeff, Geologian tutkimuskeskus GTK.
Teemu Karlsson
Tutkijat ovat löytäneet uuden tavan tarkastella pitkän aikavälin muutoksia Itämeren ympäristön tilassa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johdolla toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin, että noin 7 000 vuoden aikana Suomenlahden rannikolla kehittynyt rautamangaanisaostuma on tallentanut paitsi luonnollisia ympäristön vaihteluita myös ihmisen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi haitta-aineiden kertymisessä.
Tutkimuksessa analysoitiin näyte, joka kerättiin merestä Espoon edustalta. Saostuma sijaitsi alueella, jossa sedimenttikerrostumia ei juurikaan kasaannu, mutta olosuhteet rautamangaanisaostumien kehittymiselle ovat hyvät. Niiden kerroksellinen rakenne toimii eräänlaisena luonnon arkistona.
Ajoitusmenetelmänä käytettiin radiohiiliajoituksen koboltin kertymisen sekä saasteperäisen lyijyn pitoisuuden vaihtelun yhdistelmää. Näin päästiin jäljille saostuman tarkasta iästä ja kasvunopeudesta.
Tulokset paljastivat saostuman kaksi eri kasvuvaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa (noin 7 500–3 100 vuotta sitten) mangaanirikkaat kerrokset hallitsivat ja olosuhteet olivat suhteellisen rauhalliset ja vähähappiset. Toisessa vaiheessa (n. 3 100 vuotta sitten nykypäivään) rauta- ja mangaanikerrokset vuorottelevat tiheämmin, mikä viittaa muuttuneeseen merenpohjan virtaus- ja happitilanteeseen, osin maankohoamisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.
Erityisen kiinnostavaa on se, että saostumasta löytyi myös selviä merkkejä ihmisen vaikutuksesta. Esimerkiksi lyijypitoisuuden huiput viittaavat metallurgisen toiminnan alkamiseen roomalaisella aikakaudella, uudelleen keskiajalla ja myöhemmin teollistumisen myötä. Näin saostuman avulla voi todeta miten ihminen on vaikuttanut Itämeren rannikkoekosysteemiin vuosituhansien aikana.
Tutkimuksen perusteella vastaavia rannikkomerialueiden saostumia voisi hyödyntää laajemminkin ympäristömuutosten ja ihmisen vaikutuksen arkistoina. Tämä voi tukea rannikkoekosysteemien suojelua ja kestävää käyttöä tulevaisuudessa.
Tieteellinen julkaisu: Wasiljeff, J., Lahaye, Y., Lehtonen, A. et al. Centennial to millennial-scale paleoenvironmental record from a coastal iron-manganese concretion. Commun Earth Environ 6, 771 (2025). https://doi.org/10.1038/s43247-025-02741-z
Lähde: GTK
