Vanhin kiistaton todiste Maan magneettikentästä
Tutkijat keräämässä kivinäytteitä paleomagneettisia analyysejä varten pienen kivikairan avulla. Kuva: Claire Nichols.
Tutkijat ovat löytäneet vanhimman kiistattoman todisteen Maan magneettikentästä, joka on peräisin 3,7 miljardin vuoden takaa. Oxfordin yliopiston ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) johtama tutkimusryhmä analysoi Grönlannista löytyneitä rautapitoisia kiviä, jotka ovat tallentaneet jähmettymisajankohtanaan vallinneen magneettikentän voimakkuuden ja suunnan. Tutkimuksen mukaan kivet osoittavat, että Maan magneettikentän voimakkuus oli vähintään 15 mikroteslaa, mikä on verrattavissa nykyiseen 30 mikroteslan magneettikenttään.
Maan magneettikenttä on elintärkeä, sillä se suojaa meitä avaruudesta peräisin olevalta haitalliselta kosmiselta säteilyltä ja auringon hiukkasilta. Aiemmin ei ole ollut luotettavaa tietoa siitä, milloin nykyisen kaltainen magneettikenttä on ensimmäisen kerran ollut toiminnassa. Nyt löydetty todiste on merkittävä, sillä se auttaa ymmärtämään Maan magneettikentän roolia esimerkiksi elämän kehittymisessä.
Vaikka magneettikentän voimakkuus on pysynyt suhteellisen tasaisena, tiedetään aurinkotuulen olleen Maan nuoruudessa huomattavasti voimakkaampi. Tämä viittaa siihen, että Maan pinnan suojaus auringon hiukkasilta on ajan myötä vahvistunut, mikä on mahdollisesti sallinut elämän siirtymisen valtameristä maalle.
Maan magneettikenttä syntyy ulomman ytimen nestemäisen raudan liikkeen ja sisemmän ytimen kiinteän raudan vuorovaikutuksesta, joka luo dynamoefektin. Maan varhaisessa vaiheessa kiinteä sisempi ydin ei ollut vielä muodostunut, mikä herättää kysymyksiä siitä, miten varhainen magneettikenttä pysyi yllä. Uudet tulokset viittaavat siihen, että varhaisen ytimen dynamoefekti oli suunnilleen yhtä tehokas kuin nykyisinkin.
