GTK tekee geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta kahden maakunnan alueella kesällä 2023
Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK.
GTK:n tiedote
Geologian tutkimuskeskus GTK täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä kesällä 2023 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla.
Näytteenottoa tehdään 5.6.‒30.9.2023 välillä Kuusamon kaupungin ja Suomussalmen kunnan alueilla.
Kuusamon kaupungin alueella näytteidenottopaikat sijaitsevat Hangaslammen, Käylän, Kurtinvaaran, Ronttivaaran, Vallioniemen koillispuolen, Juuman länsipuolen ja Kiutavaaran eteläpuolen ympäristössä. Näytteitä kerätään myös Maaninkavaaran, Sarvivaaran, Kivisuon, Hannunsuon, Sukarivaaran sekä Oulangan eteläpuolen ympäristössä.
Suomussalmen kunnan alueella näytteitä kerätään Peura-ahon, Lehtovaaran, Hepovaaran, Kiannanniemen, Syrjälän, Vasonniemen, Murronkummun, Kivelän ja Isovaaran ympäristössä.
Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (2–3 henkilöä) liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaavaa maaperän taustapitoisuustutkimusta on toteutettu vuosittain eri kunnissa. Kittilän ja Sodankylän vuoden 2016 kartoituksen tuloksista on ilmestynyt raportti, jonka voi ladata GTK:n Hakku-aineistopalvelusta (kts. lisätietoja).
Näytteenotto on osa taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Tulokset tallennetaan julkiseen, GTK:n ylläpitämään Maaperän taustapitoisuudet -karttapalveluun. Vesinäytteistä määritetään noin 40:n eri alkuaineen pitoisuudet- ja ominaisuudet. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoa maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla, ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä.
Ravinteiden, raskasmetallien ja arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään, ja ojitukset voivat vaikuttaa vesien tilaan.
Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimuksia. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden käyttöön. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) velvoittaa selvittämään nämä niin sanotut taustapitoisuudet, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta. Tietoa luontaisesti tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa.
Lisätietoja: GTK
