GTK:n kansannäytteiden pääpalkinto Turkuun
Kuvassa geologi Toni Liimatainen tutkii Jouni Nuutisen (vas.) ja Esko Rokkosen (kesk.) palkittua kansannäytettä Ilomantsista. Kuva: Satu Hietala, GTK
GTK:n uutinen
Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot vuoden 2021 parhaista kallio- ja lohkarenäytteistä. GTK palkitsi 19 kiviharrastajaa yhteensä 13 050 eurolla. Pääpalkinto meni Turkuun ja tunnustuspalkinnot Oulaisiin, Toholammille ja Nivalaan. Harrastuspalkinnot menivät Uimaharjulle, Lieksaan ja Miettilään.
Pääpalkinnon saaja on Veli-Matti Koivula Turusta. Koivula palkittiin 3500 euron palkinnolla useista hänen löytämistään mielenkiintoisista kallio- ja lohkarenäytteistä, joista suurin osa on uusia havaintoja. Koivula on löytänyt Salosta kallion, josta otetussa näytteessä on kultaa 16,7 g/t ja joka antaa lisäviitteitä tunnetusta mineralisaatiosta. Koivula palkitaan lisäksi Mynämäeltä löytämästään lohkarenäytteestä, jossa on kuparia 3,24 %, nikkeliä 0,34 % sekä palladiumia 0,84 g/t. Lisäksi Koivula on löytänyt Salosta gneissikallion, jossa on volframia 0,75 %. Koivula palkittiin myös 500 euron akkumineraalipalkinnolla hänen Mynämäeltä löytämästään kalliosta, jossa on kobolttia 0,23 %. Näyte on vuoden 2021 kobolttipitoisin kansannäyte. Toisessa Koivulan löytämässä kallionäytteessä on palladiumia peräti 2,31 g/t, nikkeliä 0,58 %, kuparia 0,74 %, ja kobolttia 0,067 %.
Tunnustuspalkinnon 2000 euroa sai Tapio Törmäkangas Oulaisista. Törmäkangas on löytänyt Pyhäjoelta kultapitoisen kiillegneissikallion, jossa on kultaa 22,4 g/t. Löytö on tunnetun mineralisaation itäpuolelta ja uusi havainto. Törmäkangas on löytänyt Pyhäjoelta ja Kalajoelta vulkaniittilohkareita, joissa kultapitoisuus on 1,88 ja 2,58 g/t. Lisäksi hän on löytänyt Kalajoelta lohkareen, jossa on 0,2 % nikkeliä.
Aaro Paananen Toholammilta palkittiin 1500 euron tunnustuspalkinnolla. Paananen on tehnyt Kannuksesta mielenkiintoisen kalliolöydön, jossa analysoidut kultapitoisuudet ovat 16,7 g/t, 4,74 g/t ja 2,45 g/t. Samalta alueelta Paananen on löytänyt useita kultapitoisia lohkareita, joissa suurimmat kultapitoisuudet ovat 21,4 ja 9,24 g/t.
Kari Ahlholm Nivalasta palkittiin 1000 euron tunnustuspalkinnolla. Ylivieskasta löydetyssä lohkareessa on kuparia 4,11 % sekä hopeaa 15 g/t, ja sinkkiä 0.092 %. Muissa samalta alueelta löydetyissä lohkareissa on kultaa 2,98 g/t ja 1,72 g/t. Ahlholm on löytänyt lisäksi Kalajoelta nikkelipitoisen lohkareen (0,1 %) sekä Haapavedeltä kallion, josta otetussa näytteessä on sinkkiä 0,3 %.
Jouni Nuutinen Uimaharjusta palkittiin 750 euron harrastuspalkinnolla Ilomantsista löytämästään lohkareesta, jossa on sinkkiä 0,51 % ja lyijyä 0,44 %. Nuutinen on myös löytänyt uuden rikki-, magneetti- ja kuparikiisupitoisen sulfidimalmikallion. Lisäksi Nuutinen on yhdessä Esko Rokkosen kanssa löytänyt Ilomantsista violettia fluoriittia ja REE-mineraaleja sisältävän kallioalueen.
Esko Rokkonen Lieksasta palkittiin 500 euron harrastuspalkinnolla. Rokkonen on löytänyt Lieksan alueelta useita nikkelipitoisia vulkaniittilohkareita, joiden pitoisuudet vaihtelevat 0,12–0,25 %. Rokkonen on lisäksi löytänyt Lieksan Löpönvaaran alueelta lisää Lieksan meteoriitin kappaleita ja ollut aktiivinen niiden tutkimisessa.
Juha Turpeinen Lieksasta palkittiin 500 euron harrastuspalkinnolla. Turpeinen on löytänyt laajalta alueelta Lieksasta ja Nurmeksesta useita nikkeliaiheisia lohkareita, joissa pitoisuudet vaihtelevat 0,1 ja 0,23 % välillä, sekä gneissilohkareen, jossa on kuparia 0,64 %. Turpeinen on löytänyt lisäksi REE-mineraaleja sisältävän lohkareen Nurmeksesta.
Ossi Varis Miettilästä palkittiin 500 euron harrastuspalkinnolla. Hän on löytänyt mielenkiintoisen lohkareen, jossa on kuparia 3,32 %, sinkkiä 0,1 %, kobolttia 0,05 %, hopeaa 21 g/t sekä hieman kultaa (0,2 g/t). Rautjärven alueen malmipotentiaalia on tutkittu vähän ja lohkare antaa viitteitä mahdollisista esiintymistä alueella.
Näiden lisäksi 250 ja 100 euron harrastuspalkintoja myönnettiin 11 kiviharrastajalle eripuolilta Suomea löydetyistä lupaavista kivinäytteistä.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ylläpitämä kansannäytetoiminta on Suomessa ainutlaatuinen kansallisten raaka-ainevarojen etsintää ja tutkimusta palveleva toimintamuoto, jonka avulla lisätään Suomen raaka-ainevaroihin liittyviä tietovarantoja. GTK:n kallioperän raaka-ainevarojen tutkimuksen päämielenkiinnon kohteena ovat tällä hetkellä akkumineraalit, kuten litium, koboltti ja grafiitti. Akkumineraalit toimivat osaltaan ilmastonmuutoksen torjumisen ja maapallon lämpötilan kasvun rajaamisen tärkeinä raaka-aineiden lähteinä. Esimerkiksi siirtyminen vihreään teknologiaan merkitsee moninkertaista kasvua koboltin, litiumin, nikkelin, kuparin ja alumiinin osalta ja sähkökäyttöiset kulkuvälineet lisäävät erityisesti koboltin ja litiumin kysyntää. Kansannäytteiden lähettäjiltä toivotaankin enenevässä määrin näytteitä, joiden kiinnostavuus akkumineraaleihin liittyen voidaan tutkia. Akkumineraalinäytteet saavat lisäpainoarvoa kansannäytepalkintojen jaossa.
Kansannäytetoiminnan digitaalisia palveluita on kehitetty viime vuosien aikana ja mm. uuden Oma Kivi-sovelluksen kautta tulevat näytteet ovat lisääntyneet. Sovelluksen kautta näytteen löytäjä saa nopeammin yhteyden kansannäytetoimistoon sekä voi tarvittaessa kysyä ohjeita ja tunnistusapua.
Lisätietoa: GTK
