Geologian tutkimuskeskus: Koillismaan syväreiän loppusyvyys on 1700 metriä – reiän ja sitä ympäröivän alueen monipuolinen tutkiminen jatkuu
Koillismaan syväreiästä kairattua rikkonaista kiveä 116,2 metrin syvyydeltä. Kuva: GTK
GTK:n uutinen
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuusamossa vuonna 2020 aloitetun Koillismaan syväreikä -projektin loppusyvyys on 1722 metriä. Kallioperän rikkonaisuuden takia kairaus ei ole enää taloudellisesti järkevää. Projektin yksi tavoite on selvittää syy alueen kallioperän geofysikaalisessa aineistossa näkyvään painovoima poikkeamaan. Tutkimukset ovat edelleen kesken, mutta jo nyt tiedetään poikkeaman aiheuttajan olevan syväkivilaji peridotiitti, jossa on paljon magnesiumia ja rautaa. Tutkimusmenetelmien kehitystyö sekä mm. geoenergian ja geofysiikan tutkimukset sekä ympäristötutkimukset alueella jatkuvat edelleen.
Geologian tutkimuskeskus on tutkinut jo 1970-luvulta lähtien Koillismaalla aluetta, jossa on havaittu itä-länsisuuntainen noin 50 kilometrin mittainen poikkeama 1-3 kilometrin syvyydellä. Se on havaittu geofysikaalisilla painovoima- ja magneettisilla mittauksilla, joiden tuloksissa poikkeama erottuu ympäristöään tiheämpänä ja magneettisempana kivilajina. Lisäksi poikkeaman geologista rakennetta on tutkittu myös seismisillä ja sähkömagneettisilla mittauksilla, joiden tulokset ovat tarkentaneet aikaisempia tulkintoja. Syväreiän kairaamisella mm. todennettiin näiden tulkintojen paikkansapitävyyttä ja tarkempaa geologista syytä poikkeamaan.
”Kallioperä alueella on hyvin ruhjeista ja syväreiästä noussut kivi on, kivilajista riippumatta, pääosin erittäin rikkonaista. Teknisesti kairaus olisi muuttunut hyvin haastavaksi ja kustannukset sitä myöten korkeiksi. Tästä syystä kairareikää ei enää jatketa ja vuonna 2021 saavutettu 1722 metrin syvyys jää syväreiän loppusyvyydeksi”, kertoo projektipäällikkö, erikoisasiantuntija Jonna Tirroniemi, GTK.
Tutkimukset kuitenkin edelleen jatkuvat alueelta jo kerätystä tutkimusmateriaalista geoenergiaan, mineraalisysteemeihin, geofysiikkaan, mallinnukseen, kalliomekaniikkaan ja ympäristön monitorointiin liittyen.
”Erityisesti geoenergiapotentiaalin tutkimusten näkökulmasta ruhjeinen kallio on osoittautunut hyvin kiinnostavaksi”, Jonna Tirroniemi sanoo.
Poikkeaman aiheuttaneen kivilajin mineralogiset, isotooppi- ja hivenalkuainetutkimukset ovat parhaillaan käynnissä. Tutkimusprojekti päättyy 2023 loppuun mennessä. Lisäksi mm. geofysikaaliset tutkimukset saavat jatkoa SEEMS DEEP -tutkimusprojektissa todennäköisesti jo ensi vuonna. Tutkimustuloksista kerrotaan laajemmin niiden valmistuttua.
Koillismaan syväreikä -projektin sivu
Geotermisesta tutkimuksesta laajemmin mm. Koillismaan alueella
Lisätiedot: GTK
