Tuonti ja vienti
GTK
Suomessa on hyvin runsaasti kaivannaistuotteiden jatkojalostukseen keskittyvää teollisuutta. Voidaan sanoa, että mineraalisia raaka-aineita jalostetaan Suomessa selvästi enemmän kuin mitä niitä maassamme tuotetaan. Tämä on yksi syy, miksi mineraalisia raaka-aineita joudutaan tuomaan Suomeen valtavat määrät. Jalostettaessa raaka-aineita niiden arvo nousee, minkä jälkeen väli- tai lopputuotteet pystytään myymään voitolla. Prosessi luo vaurautta myös synnyttämällä ja ylläpitämällä työpaikkoja.
Suomen ulkomaankauppa on jalostamattomien kaivannais- ja louhintatuotteiden osalta alijäämäinen eli niiden tuonnin yhteenlaskettu arvo on selvästi suurempi kuin niiden viennin arvo. Alijäämän suuruus riippuu hyvin paljon siitä, mitä tuotteita tarkasteluun otetaan mukaan, mutta Tullin tiedotteen mukaan alijäämän määrä on vaihdellut 0,9 ja 2,1 miljardin euron välillä vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana. Tiettyjen kaivannaisten ulkomaankauppa on ylijäämäistä, kun taas erityisesti metallimalmirikasteiden ulkomaankauppa on alijäämäistä. Vuonna 2015 metallimalmirikasteiden tuonnin arvo oli 13 kertaa niiden viennin arvoa suurempi ja alijäämän suuruus oli 1,4 miljardia euroa. Valmiiden metallien osalta tilanne on päinvastainen, ja metallien ulkomaankauppa olikin 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen.
Kun otetaan huomioon kaivannaistuotteiden ulkomaankauppa viiden edellisen vuoden ajalta (2015−2011), kuparimalmirikasteen, kivihiilen ja rautamalmirikasteen tuonnin arvo on ollut suurin, kun taas tonnimäärältään eniten on tuotu kivihiiltä, rautamalmirikastetta ja kalkkikiviä. Vastaavasti nikkelimalmirikasteen, talkin ja graniittisen luonnonkiven ja talkin viennin arvo on suurin, kun taas tonnimäärältään eniten on viety kiviaineksia, pasutettua rikkikiisua ja graniittista luonnonkiveä. Talkin, graniittisen luonnonkiven ja pasutetun rikkikiisun ulkomaankauppa oli selvästi eniten ylijäämäistä; näitä seurasi suuruusjärjestyksessä pasuttamaton rikkikiisu, jalometallirikasteet, turve ja kiviainekset. Tämän katsauksen tiedot perustuvat pääosin Tullin tavaroiden ulkomaankauppatilastoihin (ULJAS-tietokanta).
Lisää tietoa saa Kaiva.fi-sivustolta.
