Talkki

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: Mg3Si4O10(OH)2

Kiilto: Rasvakiilto, lohkopinnoilla helmiäiskiilto

Väri: Vaaleanvihreä, kellertävä, harmaa

Viirun väri: Valkoinen viiru

Kovuus: 1

Kidemuoto: Monokliininen, suomuisia kiteitä, jotka muistuttavat kiilteitä, myös massamaisena

Lohkeavuus: Etevä somumainen lohkeavuus

Ominaispaino: 2,6 – 2,8 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön, ohuet suomut läpikuultavia

Esiintyminen tms: Talkkiliuskeissa, vuolukiven toinen päämineraali, seuralaisena magnesiitti, kloriitti ja serpentiini, Suomessa talkkia louhitaan Sotkamossa ja Polvijärvellä

Käyttö: Käytetään jauheena väri-, paperi- ja kumiteollisuudessa, puuterin valmistuksessa sekä nahan ja puun kiillotuksessa

Tuntomerkit: Suomut taipuisia, eivät kimmoisia, tuntuu liukkaalta, hyvin pehmeä

Esimerkkikuvia

Talkki on vihertävä, rasva- tai helmiäiskiiltoinen mineraali.
Talkkia läheltä tarkasteltuna.
Talkkia läheltä tarkasteltuna.
Talkkia.
Talkkisuomuja läheltä tarkasteltuna.
Talkkia.
Talkkia läheltä tarkasteltuna.

Tektoninen

Maankuoren rakenteeseen ja liikuntoihin kuuluva.

Tektoninen siirros

Tektoniikan aiheuttama liikunto; maankamaran vierekkäiset osat liikkuvat toistensa suhteen lineaarisesti; syntyy mm. siirrostaso, joskus siirros- tai hiertovyöhyke.

Tiikerinsilmä

Kvartsityyppi (ks. Kvartsi).

Haukan- ja tiikerinsilmät ovat muodostuneet yhdensuuntaisista, osittain kvartsiutuneista krokidoliitista. Esiintyvät muutaman sentin juonina kuitujen ollessa kohtisuoraan juonen seinämää vastaan. Kuiduista johtuu, että pyöröhiottuna pinnalla näkyy kapea, kissansilmää muistuttava valoviiva.

Timantti

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: C

Kiilto: Timanttikiilto

Väri: Tavallisesti väritön tai kellertävä, myös muita värejä

Viirun väri: Viiru ei mahdollinen

Kovuus: 10, kovin luonnossa esiintyvä mineraali

Kidemuoto: Kuutiollinen

Lohkeavuus: Etevä, simpukkamainen murros

Ominaispaino: 3,5 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkyvä

Esiintyminen tms: Esiintyy mantereen kuoren alta purkeutuneissa kimberliitti- ja lamproiittikivissä sekä niiden rapautumissedimenteissä, Suomessa timantteja on löydetty Itä-Suomesta

Käyttö: Hionta-aine, jalokivi

Tuntomerkit: Kovin mineraali

Esimerkkikuvia

Jäljennös 530,2 karaatin Cullinan I timantista. Suurin hiottu timantti, tunnetaan myös nimellä Afrikan Tähti. Osa 1900-luvun alussa löydetystä 3106 karaatin raakatimantista. Nykyisin esillä Lontoon Towerin linnassa kuninkaallisessa valtikassa.
Jäljennös 317,4 karaatin Cullinan II timantista. Maailman neljänneksi suurin hiottu timantti. Nykyisin esillä Lontoon Towerin linnassa kuninkaallisen kruunun keskimmäisenä kivenä.
Jäljennös 41 karaatin Dresden timantista. Ensimmäisen kerran tämä Intiasta peräisin oleva vihreä timantti oli esillä Leipzigissä vuonna 1743. Nykyisin nähtävillä Dresdenin aarrekammiossa.
Jäljennökset 186 (vanha hionta) ja 108,9 (uusi hionta) karaatin Kohinoor timanteista. Historian tunnetuimpia timantteja. Peräisin Intiasta, mainitaan jo vuonna 1304. Nykyisin nähtävänä Lontoon Towerissa kuningatar Maryn kruunussa.
Jäljennös 128,5 karaatin Tiffany timantista. Maailman suurin ja kaunein keltainen timantti, löydetty Kimberleystä Etelä-Afrikasta vuonna 1878. Säkenöi voimakkaasti lukuisten viisteidensä johdosta. Kivi on nähtävillä Tiffanyn 5. Avenuen liikkeessä New Yorkissa.
Jäljennös 140,5 karaatin Regent timantista. Se on hiottu Intiasta vuonna 1701 löytyneestä 410 karaatin raakatimantista. Yksi sen omistajista on ollut Napoleon, joka otti sen miekankahvassa mukaansa maanpakoon. Nykyisin nähtävillä Pariisin Louvressa.
Timanttien hiontaa saksalaisessa timanttihiomossa. Tarkkuutta vaativa työ tehdään edelleen käsivaraisesti.
Sama hiomo kuin edellisessä kuvassa.
Kaksi raakatimanttia.
Timantteja melkoisen rahasumman verran.
Samat timantit kuin edellisessä kuvassa.
Timantti emokivessä (ympyrän sisällä).

Toori

Kalliopaasi, joka on jäänyt jäljelle ympäröivän rapautuneen aineksen kulkeuduttua pois.

Topaasi

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: Al2SiO4(F,OH)2

Kiilto: Lasikiilto

Väri: Väritön, vaaleansininen, kellertävä, kellanruskea, punainen, värjäävinä aineina rauta ja kromi

Viirun väri: Valkoinen viiru

Kovuus: 8

Kidemuoto: Rombinen, usein hyvin kehittynyt, kiteet pilarimaisia, myös massiivisena

Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus, simpukkamainen murros, arka kolhuille ja paineelle

Ominaispaino: 3,5 – 3,6 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkyvä tai läpikuultava, useimmiten samea, läpinäkyvät topaasit ovat jalokiviä, väri muuttuu kuumennettaessa

Esiintyminen tms: Pegmatiiteissä ja kvartsijuonissa, graniitin onteloissa, rapakivigraniitissa

Käyttö: Jalokivi

Tuntomerkit: Kova, tavallisesti sinertävä, tuntuu viileältä

Esimerkkikuvia

Topaasikide.
Erivärisiä topaasikappaleita.
Sinertävää topaasia pegmatiitissa.
Sinertävää topaasia pegmatiitissa.
Läpinäkyvä topaasikide.
Kookas topaasikide.
Topaasikide.
Vaalea topaasikide (vasemmalla).
Sinertävä topaasikide.
Punainen topaasi.
Topaasi.
Topaasi.
Läpinäkyviä topaasikiteitä.
Erikokoisia topaasikappaleita.
Topaasikiteen kärki.
Topaasi.
Topaasi.

Transgressio

Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen nousu.

Triaskausi

Ajanjakso 251-200 miljoonaa vuotta sitten.