Salpakerros

Yhtä tai useampia pohjavesikerroksia rajoittava eristävä maakerros.

Salpausselkävyöhyke

Fennoskandiaa kiertävä reunamuodostumien (glasifluviaalisten ja moreeniaineksisten) ketjun Suomen osa, synty liittyy Nuoremman Dryaksen nimellä kulkevaan kylmään ilmastovaiheeseen.

Saraturve

Saraturpeet ovat muodostuneet vaateliaiden sarakasvien, lehtisammalten, heinien ja ruohojen jäänteistä, lyhenne Ct.

Sarja

Pienempi geologinen yksikkö kuin kausi. Tarkoittaa kiviä, jotka ovat syntyneet tiety epookin aikana. Nimetään usein käyttämällä adverbejä etuliitteinä, jolloin esim. ala-, keski-, ylä- liitetään kautta/periodia osoittavan sanan eteen.

Särkkä

Vedenpinnan alapuolelle tai matalaan veteen syntynyt hiekkavalli.

Sarvivälke

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: Ca2(Fe,Mg)4Al(Si7Al)O22(OH,F)2

Kiilto: Lasikiilto

Väri: Pikimusta, vihreänmusta tai ruskeanmusta

Viirun väri: Vihertävänharmaa

Kovuus: 5 – 6

Kidemuoto: Monikliininen, kiteet usein poikkileikkaukseltaan kuusikulmaisia

Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus

Ominaispaino: 3,0 – 3,4 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön

Esiintyminen tms: Yleinen tummien kivien mineraali, sivumineraalina monissa muissakin kivilajeissa

Tuntomerkit: Vihertävänharmaa viiru, kuusikulmaiset kiteet

Esimerkkikuvia

Sarvivälkkeen tummaa pintaa.
Sarvivälke.
Sarvivälke.
Tummaa sarvivälkettä vaaleassa kivessä.
Näytteestä havaitsee hyvin sarvivälkkeen vinoneliötä muistuttavat kuusikulmaiset kiteet.
Sarvivälke.
Sarvivälke.
Sarvivälke.