Jääkausi

Ajanjakso, jolloin huomattava osa manneralueista oli mannerjään peitossa.

Jäänjakaja

Mannerjäätikön keskusalue, jossa jää ei juuri liikkunut, mutta josta jään liike suuntautui säteittäisesti reunoja kohti.

Jäännössedimentti

Mekaanista ja kemiallista rapautumista parhaiten kestävien ainesten muodostama kasautuma.

Jäätikköjoki

Jäätikön piirissä toimiva ja jäätikön sulamisesta vetensä saava joki.

Jäätikön kulutusmerkki kalliolla

Mannerjäätikön kallion pintaan uurtamien naarmujen ja kourujen (uurre, kouru, sirppikouru, sirppimurros, simpukkamurros, pirstekaarre) suunta, joka ilmoitetaan jäätikön tulosuunnan pohjoislukuna.

Jänne

Aapasuon samansuuntaisina kulkevia, pitkänomaisia, veden valumissuuntaa vastaan kohtisuoria, usein rahkaisia mätäsmuodostumia, syn. kaarto (vrt. rimpi).

Järvimalmi

Järven pohjalle saostunut rauta- tai mangaanihydroksidi.

Jaspis

Kvartsityyppi (ks. Kvartsi).

Jaspis on läpinäkymätöntä, tiivistä kalsedonia, jonka erilaiset epäpuhtaudet, etenkin rautaoksidit ovat värjänneet punaiseksi, keltaiseksi tai vihreäksi. Yleensä jaspikset ovat kirjavia, raidallisia tai laikullisia, yksiväriset ovat harvinaisia. Jaspis esiintyy usein raontäytteinä. Jaspiksen eri tyyppejä ovat mm. jaspisbreksia, kuplajaspis, kirjojaspis ja raitajaspis.

Jatuli

Varhaisproterotsooinen, kvartsiittien luonnehtima stratigrafinen yksikkö Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Jokikerrostuma

Joen pohjalle ja reunalle syntyneet lajittuneen aineksen kerrostumat.