Arkistot: Glossary

Fanerotsooinen eoni

Nuorin geologisen aikataulun eoneista; aika 570 – 0 miljoonaa vuotta sitten.

Felsinen

Hohkasilikaatteihin kuten kvartsiin, maasälpiin ja foideihin liittyvä termi, pääosin näistä koostuva kivi, esim. graniitti; vrt. mafinen.

Flanderi

Pohjois-Euroopassa käytetty nimitys viimeisen jäätiköitymisvaiheen (Veiksel) jälkeisestä geologisesta vaiheesta.

Fluoriitti

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: CaF2

Kiilto: Lasikiilto

Väri: Puhtaana väritön, tavallisesti kuitenkin heikosti pastellivärinen tai kellertävä, sinertävä, lila, väri voi vaihdella kiteen kasvuvyöhykkeellisyyden mukaisesti

Viirun väri: Valkoinen viiru

Kovuus: 4

Kidemuoto: Kuutiollinen, usein kidemuotoinen, myös rakeisena ja massamaisena

Lohkeavuus: Oktaedrinen lohkeavuus, heikosti simpukkamainen murros

Ominaispaino: 3,1 – 3,2 tonnia/m3

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpikuultavaan

Esiintyminen tms: Yhdessä kvartsin ja kalsiitin kanssa juonimineraalina, sinkki-, lyijy- ja kupariesiintymissä

Käyttö: Opaalilasin valmistus, emaloidut keittoastiat

Tuntomerkit: Pastellinvärinen, vaaleaksi mineraaliksi melko raskas, fluoresoi uv-valossa sinistä tai violettia

Esimerkkikuvia

Pastellinväristä fluoriittia.
Pastellinvihreää ja -punaista sävyä fluoriitissa.
Fluoriitti.
Fluoriittia.
Fluoriittia.
Fluoriitin väri voi vaihdella kiteen kasvuvyöhykkeellisyyden mukaan.
Fluoriittikiteitä.
Kiteistä lilan väristä fluoriittia.
Fluoriittia.
Lilan väristä fluoriittia.
Fluoriitista valmistettuja esineitä.
Erivärisiä fluoriittikiteitä.
Erivärisiä fluoriittikiteitä.
Vihertävää fluoriittia.
Fluoriittia (lilan värinen taustalla), etualalla vaaleita kalsiittikiteitä.
Fluoriittikide.
Fluoriittikide.
Fluoriittikide.

Flyssi

Poimuvuoriston syntyä edeltävä sedimenttiassosiaatio, joka kerrostui melko syvään mereen ylityöntösiirrosrintaman eteen (flysch). Flyssisedimentit ovat usein turbidiit-teja; vrt. molassi.

Fossiili

Mineralisoitunut tai muuten säilynyt eliön tai kasvin jäänne: iknofossiili on eliön sedimenttiin/sedimenttikiveen jättämä jälki (valos).

Fossiilit

Ominaisuudet

Kemiallinen kaava: koostumus vaihteleva ja kivettyneestä materiaalista riippuva

Kiilto: Matta, hiottuna lasikiilto

Väri: Valkoinen, ruskea, kullankeltainen, musta

Viirun väri: Valkoinen

Kovuus: 3 – 5

Kidemuoto: Ei tiedossa

Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta

Ominaispaino: Hyvin vaihteleva ja kivettyneestä materiaalista riippuva

Magneettisuus: Ei ole magneettinen

Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön

Esiintyminen tms: Fosiilit ovat eliöiden jäänteitä, jotka ovat kivettyneet eli muuttuneet kalsiitiksi, kvartsiksi tai pyriitiksi (rikkikiisu), esiintyy ainoastaan sedimenteissä, eri aikakausien sedimenteissä esiintyy eri fossiileja

Käyttö: Joitakin fossiileja voidaan käyttää esim. koruina (trilobiitti, ammoniitti), fossiilit tärkeitä, kun määritetään maapallon historian aikana muodostuneiden kerrostumien ikäjärjestystä, paleontologian tärkeitä työvälineitä

Tuntomerkit: Fossiileista on tavallisesti havaittavissa alkuperäinen eloperäinen olomuoto, kivettyneet puut ovat kvartsia, joka on korvannut puun orgaanisen aineksen (katso: kvartsit)

Esimerkkikuvia

Hiottu ja kiillotettu ammoniitin pinta.
Hiottu ja kiillotettu ammoniitin pinta.
Kotilon tai simpukan jäänteitä sedimenttikivessä.
Erilaisia fossiileja, etualalla kalafossiili.
Kalafossiili.
Kalafossiili.
Fossiileja.
Erilaisia fossiileja.
Ammoniitti.
Kalafossiili.
Kalafossiili. Tavallisesti fossiileista on havaittavissa vain eliön kovien osien jäänteitä, pehmeät osat ovat tavallisesti mädäntyneet pois ennen kivettymistä.
Kivettynyt kotilo.
Kivettynyt dinosauruksen laukaluu.
Mammutin syöksyhampaan kappale.
Kivettyneitä dinosauruksen munia.
Stomatoliittirakenteita dolomiitissa, stromatoliitit ovat nauhamaisten sinibakteerien kerrostamia karbonaattipalloja.

Fraktioiva kiteytyminen

Kiteytymisprosessi, jossa varhain kiteytyneet mineraalirakeet erottuvat jäännösmagmasta eivätkä tasapainoitu sen kanssa; sulan koostumus muuttuu jatkuvasti kiteytymisen edistyessä.