Mineraalit A-Ö

Lisätietoja ja mineraaleja löytyy Kai Hytösen kirjasta Suomen Mineraalit (Geologian tutkimuskeskuksen julkaisu, e-kirja).

Mineraalien tunnistamisessa voi hyödyntää myös Kivikonetta.

Mineraalilistan kirjoittanut Mikko Turunen, täydentänyt Teemu Karlsson

  • Akaatti
  • Akvamariini
  • Albiitti
  • Almandiini
  • Amatsoniitti
  • Ametisti
  • Amfiboliryhmä
  • Andalusiitti
  • Andesiini
  • Andradiitti
  • Anortiitti
  • Antimonihohde
  • Apatiitti
  • Arseenikiisu
  • Aventuriini
  • Berylli
  • Biotiitti
  • Bytowniitti
  • Diopsidi
  • Dolomiitti
  • Draviitti
  • Elbaiitti
  • Epidootti
  • Fayaliitti
  • Fluoriitti
  • Forsteriitti
  • Fossiilit
  • Fuksiitti
  • Grafiitti
  • Granaatti
  • Grossulaari
  • Haliitti
  • Haukansilmä
  • Heliotrooppi
  • Helmet ja simpukat
  • Hematiitti
  • Hopea
  • Islanninsälpä
  • Jaspis
  • Kalimaasälpä
  • Kalsedoni
  • Kalsiitti
  • Kaoliniitti
  • Karneoli
  • Keltakvartsi
  • Kipsi
  • Kivettynyt puu
  • Kloriitti
  • Koralli
  • Kordieriitti
  • Korundi
  • Kromiitti
  • Krysopraasi
  • Kulta
  • Kupari
  • Kuparikiisu
  • Kuukivi
  • Kvartsi
  • Kyaniitti
  • Labradoriitti
  • Limoniitti
  • Lumikvartsi
  • Lyijyhohde
  • Magneettikiisu
  • Magnesiitti
  • Magnetiitti
  • Meripihka
  • Meteoriitti
  • Mikrokliini
  • Molybdeenihohde
  • Morganiitti
  • Muskoviitti
  • Oligoklaasi
  • Oliviini
  • Opaali
  • Ortoklaasi
  • Peridootti
  • Piikivi
  • Plagioklaasi
  • Pyriitti
  • Pyrooppi
  • Rikki
  • Rikkikiisu
  • Rodoniitti
  • Rubiini
  • Ruusukvartsi
  • Safiiri
  • Sanidiini
  • Sarvivälke
  • Savukvartsi
  • Schörl
  • Serpentiini
  • Sinikvartsi
  • Sinkkivälke
  • Sitriini
  • Smaragdi
  • Spektroliitti
  • Spessartiini
  • Stauroliitti
  • Talkki
  • Tiikerinsilmä
  • Timantti
  • Topaasi
  • Turmaliini
  • Uraniniitti
  • Uvaroviitti
  • Vuorikide
  • Vuorisuola
  • Wollastoniitti
  • Zirkoni

Mineraalien ominaisuudet

Mikko Turunen

Johdanto

Kvartsi, joka on kiteytynyt omamuotoiseksi kiteeksi.

Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin niille tyypillinen kidemuoto vain suotuisissa olosuhteissa. Mineraaleilla on harvoin tilaa kasvaa täysin omamuotoisiksi kiteiksi ja ne ovatkin siksi harvoin tunnistettavissa pelkästään kidemuotonsa perusteella. Tunnistamisessa joudutaankin usein käyttämään apuna mineraalien muita ominaisuuksia. Jatka lukemista ”Mineraalien ominaisuudet”

Kidejärjestelmät

Mikko Turunen

Seitsemän kidejärjestelmää

Granaattikide

Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään:

  1. Kuutiollinen
  2. Tetragoninen
  3. Trigoninen
  4. Heksagoninen
  5. Rombinen
  6. Monokliininen
  7. Trikliininen.
Rikkikiisukide

Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa. Kiderakenteen säännöllisyys voi näkyä kiteen ulkoisessa muodossa siten, että kiteellä on säännöllisiä ja symmetrisiä luonnon kidepintoja. Nämä tasaiset kidepinnat ovat aina tietyssä asemassa toisiinsa nähden. Myös niiden väliin jäävät kulmat ovat täsmälleen toistensa suuruisia. Jatka lukemista ”Kidejärjestelmät”

Mitä mineraalit ovat?

Mikko Turunen

Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji) koostuu kvartsista (mineraali), maasälvästä (mineraali) ja kiilteestä (mineraali). Yhden mineraaliosasen eli rakeen koko kivilajissa on tavallisesti noin 0,1-1 mm. Sitä kutsutaan myös nimellä kideyksilö tai kide. Jatka lukemista ”Mitä mineraalit ovat?”