Skip to content

Arktinen Suomi on läsnä myös Etelämantereella – FINNARP 2025 -retkikunta matkalla

Tutkimusasema Aboa. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP. Ilmatieteen laitoksen tiedote Kylmän ilmanalan osaaminen näkyy Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla FINNARP 2025 -tutkimusretkikunta aloitti matkansa Etelämantereelle 27. joulukuuta. Retkikunta työskentelee Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä helmikuuhun saakka, jolloin se palaa Suomeen. Retkikuntaan kuuluu…

Lue lisää
Geologi-lehden 6/2025 kansi

Geologi-lehden 6/2025 verkkoversio on ilmestynyt

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi-lehti 6/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimman Geologi-lehden aiheina ovat mm. Divergent plate boundaries – enigmatic ocean floor…

Lue lisää
Geologi-lehden 4-5/2025 kansi, lehden teemana kriittiset raaka-aineet.

Geologi-lehden 4-5/2025 verkkoversio on ilmestynyt

Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi-lehti 4-5/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimman Geologi-lehden teemana on "kriittiset mineraalit", ja aiheina ovat mm. DeepBEAT project:…

Lue lisää

Geologiset iänmääritysmenetelmät: Miten maapallon aikajanaa tutkitaan

SisällysluetteloSuhteellinen iänmääritys: tapahtumien järjestyksen selvittäminenRadiometrinen iänmääritys: tarkkoja ikälukuja radioaktiivisten isotooppien avullaLuminesenssi-ajoitus: valon avulla määritettyjä ikälukujaPaleomagneettinen ajoitus: maapallon magneettikentän muutosten hyödyntäminenMuita iänmääritysmenetelmiäLähteet Teemu Karlsson Geologisessa tutkimuksessa erilaisia iänmääritysmenetelmiä käytetään, kun selvitetään maapallon menneitä aikakausia, kallioperän ikää ja suurten geologisten tapahtumien, kuten…

Lue lisää
Piston-kaira POLARSTEN-aluksen kannella. Laitetta käytetään sedimenttinäytteiden ottamiseen merenpohjasta. Kuva: Marcus Gutjahr, GEOMAR

Eteläisen jäämeren muutokset vaikuttivat ilmaston lämpenemisen jääkauden lopulla

Piston-kaira POLARSTEN-aluksen kannella. Laitetta käytetään sedimenttinäytteiden ottamiseen merenpohjasta. Kuva: Marcus Gutjahr, GEOMAR Teemu Karlsson Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita muun muassa GEOMAR Helmholtz -keskuksesta, on osoittanut, että Antarktiksen ympärillä muodostuvan syvänveden (Antarctic Bottom Waterin, AABW) laajeneminen oli merkittävä tekijä viimeisimmän…

Lue lisää
Graniittinen kivimuistomerkki Kotkan puistossa

Kotka – Luonnonkivien ja puistojen kaupunki

Kotkan kansallisen kaupunkipuiston luonnonkivitaulu Palotorninvuoren puistossa. Kivilaatu on Kotkan punainen graniitti (Eagle Red). Kuva: Olavi Selonen. Kivi Ry Kotkan kaupunki on tunnettu kauniista puistoistaan ja virkistysalueistaan, kuten Sapokan Vesipuistosta, Katariinan Meripuistosta ja Jokipuistosta. Puistoalueiden kehittäminen aloitettiin 1980-luvulla, ja samalla alkoi…

Lue lisää
Löpönvaaran rautameteoriitti

Harvinainen suomalainen meteoriitti voi paljastaa lisää tietoa universumistamme

Löpönvaara-meteoriitti on kooltaan pienehkö. Leikattu pinta näyttää meteoriitin sisärakenteen. Kuva: Åbo Akademi. Åbo Akademin tiedote Meteoriitit kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin kiviin. Ne ovat peräisin lukuisista eri taivaankappaleista, jotka muodostuivat aurinkokunnan historian alkuvaiheissa. Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat…

Lue lisää
Merenpohjan rauta-mangaani-saostumia

Itämeren pohjasta löytyi luonnon oma aikakapseli – rautamangaanisaostumassa 7 000 vuoden tiedot ilmaston ja ihmisen vaikutuksista

Itämeren pohjasta otettu näyte, jonka pinnalla on runsaasti rautamangaanisaostumia (vasemmalla). Oikealla tutkimuksessa tutkittu saostuma ja tietokonetomografian avulla luotu kuva sen sisärakenteesta. Kuva: Joonas Wasiljeff, Geologian tutkimuskeskus GTK. Teemu Karlsson Tutkijat ovat löytäneet uuden tavan tarkastella pitkän aikavälin muutoksia Itämeren ympäristön…

Lue lisää
SMARTTEST-testikentän rakentamista

Suomessa vähemmän tunnettu sekaläjitys tarjoaa hyötyjä kaivannaisjätteiden hallintaan

Kenttätestien rakentamista GTK SMARTTEST -testikentällä Outokummussa, jossa voidaan tutkia esimerkiksi sekaläjitysmenetelmiä. Kuva: Teemu Karlsson, Geologian tutkimuskeskus GTK. Teemu Karlsson / GTK Kaivannaisjätteiden sekaläjitys on Suomessa uusi, mutta maailmalla yleisesti käytetty kaivannaisjätteiden hallintamenetelmä. Sekaläjitys voi parantaa kaivannaisjätealueiden geoteknistä ja geokemiallista vakautta,…

Lue lisää
Back To Top