Generated by All in One SEO v4.9.3, this is an llms.txt file, used by LLMs to index the site.

# Geologia.fi

Kertomuksia maasta, maankamarasta ja meistä

## Sitemaps

- [XML Sitemap](https://www.geologia.fi/sitemap.xml): Contains all public & indexable URLs for this website.

## Artikkelit

- [Blog](https://www.geologia.fi/blog/)
- [New Madridin maanjäristykset: harvinaisia luonnonilmiöitä](https://www.geologia.fi/new-madridin-maanjaristykset/) - Päivi Mäntyniemi New Madridin maanjäristykset kahdensadan vuoden takaa askarruttavat seismologeja yhä. Voimakkaita maanjäristyksiä esiintyi keskellä Yhdysvaltoja pitkän matkan päässä laattareunoista. Kyseessä on yksi merkittävimmistä esimerkeistä mannerlaatan sisäosien seismisyydestä koko maailmasta. New Madridin maanjäristysten historiallinen tausta (1811–1812) Järistyspaikka New Madrid sijaitsee Missourin osavaltiossa Mississippijoen mutkassa. Alun perin turkismetsästäjien tukikohdaksi perustettu piskuinen talorykelmä ei koskaan kasvanut laivaliikenteen
- [Johdatus korukiviin](https://www.geologia.fi/johdatus-korukiviin/) - Mikko Turunen Lähes kaikkialta Suomesta on löydettävissä koruihin sopivaa kivimateriaalia. Kiveen kätketty kauneus saadaan usein esille vasta oikeaoppisten työvaiheiden jälkeen. Korukivien hionta on kiehtova harrastus ja yksi parhaimmista kivimateriaalin käyttökohteista. Kaulakoruissa, sormuksissa, rintakoruissa, riipuksissa ja kalvosinnapeissa käytetään yleensä kauneinta kivimateriaalia - tai ainakin käytettävällä materiaalilla on merkitystä korun käyttäjälle. Joskus käytettävän kivimateriaalin valintaa ohjaa sen
- [Korukiven hiontavaiheet](https://www.geologia.fi/korukiven-hiontavaiheet/) - Mikko Turunen SisällysluetteloKorukivien pyöröhiontaSahausKarkeahiontaHienohiontaKiillotusViimeistely Korukiven hiontavaiheet ovat sahaus, karkeahionta, hienohionta ja viimeistely. Tässä esitellään korukivien pyöröhiontana tunnettu hiontamuoto. Korukivien pyöröhionta Nimensä tämä hiontamuoto on saanut todennäköisesti cabouchon-hionnasta, joka viittaa ranskalaiseen sanaan caboche, joka tarkoittaa päänuppia. Pyöröhionta sanana viittaa myös vanhaan egyptiläiseen skarabee-kuoriaisen muotoiseen hiottuun korukiveen. Suomalainen pyöröhionta-sana tarkoittaa enemmän tai vähemmän päällyspinnaltaan kaarevaksi hiottua muotoa
- [Korukiven hionta](https://www.geologia.fi/korukiven-hionta/) - Mikko Turunen Hiontaan sopiva materiaali Kovuus Jalo- ja korukivimateriaalin tulee olla kyllin kovaa kestääkseen särkymättä hionnan eri vaiheet sekä jatkuvan käytön koruna. Koruihin käytettävän kiven tulisi aina olla ainakin kovuutta 7 tai sitä kovempaa, sillä vain kovat kivet kestävät koruissa himmenemättä. Lähes poikkeuksetta voitaisiinkin sanoa, että mitä kovempi kivi, sitä parempi kiilto. On olemassa joitakin
- [Öljy, kaasu ja kivihiili](https://www.geologia.fi/oljy-kaasu-ja-kivihiili/) - GTK Öljy on fossiilinen polttoaine, joka on muodostunut kasveista ja muista eloperäisistä aineksista korkean paineen ja lämmön vaikutuksesta. Tämä prosessi on kestänyt miljoonia vuosia, jolloin öljy on kerääntynyt taskuihin kallioperään. Öljyä on käytetty polttoaineena 1800-luvun lopulta asti. Suurin osa Suomeen tuotavasta öljystä jalostetaan erilaisiksi bensiineiksi ja dieseleiksi. Noin kolmasosa käytetään lämmitykseen. Voimalaitoksissa käytetään raskasta ja
- [Pohjavesi](https://www.geologia.fi/pohjavesi/) - GTK Pohjavedeksi kutsutaan sateen ja lumen sulamisvesistä maa- ja kallioperään suotautuvaa ja varastoituvaa vettä. Pohjavesimuodostumaksi eli akviferiksi kutsutaan pohjaveden kyllästämää ja vettä hyvin johtavaa maa- tai kallioperän vyöhykettä, josta vettä voidaan pumpata käyttökelpoisia määriä. Pohjaveden muodostuminen ja pohjavesivarannot Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara. Pohjavettä muodostuu alueilla, joilla maalaji on karkearakeista ja huokoista, jolloin vesi pääsee siihen
- [Turve](https://www.geologia.fi/turve/) - GTK SisällysluetteloTurve raaka-aineenaTurvevarannot Turve raaka-aineena Turve on suokasvien jäänteistä epätäydellisen hajoamisen seurauksena kosteissa ja hapettomissa olosuhteissa muodostunut eloperäinen maalaji, joka on kerrostunut muodostumispaikalleen. Turpeeksi luokitellaan maalaji, jonka orgaanisen aineen osuus kuivamassasta on vähintään 75 %. Turpeen muodostuminen on kerran liikkeelle lähdettyään jatkuva itseään ruokkiva geologinen prosessi. Turpeen koostumus ja rakenne vaihtelevat suuresti kasvilajikoostumuksen ja maatumisasteen
- [Sivumateriaalit](https://www.geologia.fi/sivumateriaalit/) - GTK Geologiset sivumateriaalit tai ns. sekundääriset raaka-aineet ovat luonnossa esiintyvien ainesten hyödyntämisprosesseissa, useimmiten kaivostoiminnassa, hyödyntämättä jääneitä mineraalisia materiaaleja, sivutuotteita tai jätteitä. Hyödyntäminen on voinut estyä esimerkiksi taloudellisista, ympäristö-, louhinta-, rikastus- tai muista prosessiteknisistä syistä. Sivumateriaalit koostuvat joko luonnossa tai ihmisen toiminnan tuloksena syntyneistä kiinteistä, epäorgaanisista alkuaineista tai kemiallisista yhdisteistä, joilla on tietty koostumus sekä mineraalinen
- [Maa-aines](https://www.geologia.fi/maa-aines/) - GTK Maa-aines on kallioperän päälle kerrostunutta irtainta kiviainesta, jonka raekoko ja lajittuneisuus vaihtelevat kerrostumisolosuhteista ja syntytavasta johtuen. Tässä yhteydessä maa-aineksella tarkoitetaan lajittuneita hiekka- ja sorakerrostumia. Hiekka- ja savikerrostumat liittyvät erityisesti harjuihin ja salpausselkiin. Käyttö Kiviainesten pääasialliset käyttökohteet ovat karkeasti jaoteltuna tienrakennus, jonka osuus on puolet, asfaltti (10 %), betonituotteet (10 %) sekä talonrakennus (15 %).
- [Kalliokiviaines](https://www.geologia.fi/kalliokiviaines/) - GTK SisällysluetteloMitä on kalliokiviaines?GTK kalliokiviainesten tuntijanaKalliokiviainesten esiintyminen SuomessaKiviainesten käyttöSuomen kalliokiviainesvarat ja -varannotVienti ja tuonti Mitä on kalliokiviaines? Kalliokiviaines on kiinteästä kalliosta irrotettua ainesta, jota käytetään erilaisiin rakentamistarkoituksiin, yleensä murskeina. Murskattu kiviaines koostuu enimmäkseen tietynkokoisista kappaleista, joiden koko voi vaihdella lohkareista hienoon ainekseen. Kalliokiviaineksen tyypillisimpiä käyttökohteita ovat maanteiden ja rautateiden rakennekerrokset sekä betonin valmistus. Kiviaineksiin liittyvä
- [Uraani - ydinvoiman energiametalli](https://www.geologia.fi/uraani-ydinvoiman-energiametalli/) - GTK Uraani on raskain luonnossa esiintyvä alkuaine ja sen kaikki isotoopit ovat radioaktiivisia. Se on syntynyt aikoinaan tähtien supernovaräjähdyksissä ja neutronitähtien törmäyksissä neutronisieppauksen kautta. Uraania oli mukana pieninä pitoisuuksina kaasu- ja pölypilvessä, josta aurinkokunta muodostui noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Uraanin määrä maapallolla on aikojen saatossa vähentynyt merkittävästi, koska se hajoaa radioaktiivisesti muiksi alkuaineiksi. Uraanin,
- [Teollisuusmineraalit](https://www.geologia.fi/teollisuusmineraalit/) - GTK SisällysluetteloVarannot ja sijaintiAjankohtaiset teematVienti ja tuonti Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Luokittelu ei ole kuitenkaan kaikilta osin yksiselitteinen. Esimerkiksi kromiitti ja ilmeniitti ovat metallisia malmimineraaleja, mutta ne ovat eräissä käyttötarkoituksissa myös teollisuusmineraaleja. Teollisuusmineraalien hyödynnettävyys perustuu niiden fysikaalisiin tai kemiallisiin
- [Hi-tech-metallit](https://www.geologia.fi/hi-tech-metallit/) - GTK, Teemu Karlsson Akku- ja muita ns. hi-tech-metalleja käytetään erityisesti ympäristöystävällisissä energiaratkaisuissa, kuten hybridi- ja sähköautoissa, tuuliturbiineissa ja aurinkopaneeleissa sekä tutkissa, aseteollisuudessa, lasereissa, tietotekniikassa ja viihde-elektroniikassa. Hi-tech-metallit ovat välttämättömiä kehittyneiden maiden talouden kasvulle. Akkumineraalien tarve kasvaa vihreän siirtymän ja mm. siihen liittyvän liikenteen sähköistymisen myötä. Tärkeimpiä akkujen raaka-aineita ovat koboltti, nikkeli, kupari, lyijy, litium ja grafiitti. Esimerkiksi
- [Geoenergia](https://www.geologia.fi/geoenergia/) - GTK Geoenergialla tarkoitetaan kallioperästä, maaperästä ja vesistöistä saatavaa lämmitys- ja viilennysenergiaa. Varannot ja sijainti Suomessa maankamaran keskilämpötila on suhteellisen alhainen ja se vaihtelee leveyspiirin mukaan kuvan 1 mukaisesti ollen kuitenkin kaksi astetta korkeampi kuin ilman keskilämpötila vastaavilla vyöhykkeillä. Huomattavaa on, että kautta maanpinnan keskilämpötila on plussan puolella, pohjoisessa 2-3 Celsiusastetta ja etelässä 6-8 Celsiusastetta. Maanpinnan
- [Luonnonkivet](https://www.geologia.fi/luonnonkivet/) - GTK SisällysluetteloMikä on luonnonkivi?GTK luonnonkivien tuntijanaLuonnonkivien tuotantoalueetLuonnonkivien tuotantomäärätLuonnonkiven laatukriteerejäSuomen tärkeimmät luonnonkivilaadutVienti ja tuonti Mikä on luonnonkivi? Luonnonkivet-termillä (myös rakennuskivi, tarvekivi) tarkoitetaan rakentamiseen käytettävää kiveä, joka louhitaan kalliosta isoina kappaleina ja sen jälkeen jalostetaan mekaanisesti lopputuotteiksi, esimerkiksi sahaamalla ja kiillottamalla. Lopputuotteita ovat mm. määrämittaiset kiviblokit, hautakivet, ulko- ja sisätilojen laatat, reunakivet sekä nupu- ja noppakivet. Luonnonkiveä
- [Metallit ja metallimalmit](https://www.geologia.fi/metallit/) - GTK, Teemu Karlsson SisällysluetteloMitä ovat metallimalmit?Metallimalmien louhinta SuomessaSuomi on hyvin tärkeä eräiden kriittisten metallien tuottaja EuroopassaSuomen metallimalmivaratSuomen metallimalmirikasteiden viennin arvo 1/15 tuonnistaPasutettu rikkikiisu – jätteestä euroiksi Mitä ovat metallimalmit? Kallioperässä luonnostaan esiintyvää metallien rikastumaa kutsutaan malmiaiheeksi. Jos metallirikastuma on taloudellisesti kannattavasti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä metallimalmi. Metalliesiintymien hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat monet asiat, kuten metallien
- [Astenosfären och litosfären](https://www.geologia.fi/sv/astenosfaren-och-litosfaren/) - Ari Brozinski och Elina Lehtonen. Svenska redaktörer Cecilia Aarnio och Anna Saukko. Astenosfären Utöver den kemiska indelningen delas jordens yttersta del också in i två lager baserat på deras mekaniska egenskaper: astenosfären och litosfären. Astenosfären utgör den del av manteln som börjar på ett djup av 100–150 km och sträcker sig ned till cirka 350
- [Kärnan, manteln och jordskorpan](https://www.geologia.fi/sv/karnan-manteln-och-jordskorpan/) - Ari Brozinski och Elina Lehtonen. Svenska redaktörer Cecilia Aarnio och Anna Saukko. Tre skikt När jordskorpan utvecklades fick vår planet en grundämnessammansättning som liknar den nuvarande. Om man ser på jordklotets kemiska sammansättning, dvs de olika grundämnenas distribution, kan jorden delas in i tre delar: kärnan, manteln samt skorpan. Varje del kännetecknas av sin egen
- [Förhållanden på det unga jordklotet](https://www.geologia.fi/sv/det-unga-jordklotet/) - Ari Brozinski och Elina Lehtonen. Svenska redaktörer Cecilia Aarnio och Anna Saukko. Jorden bombaderades För 4540 miljoner år sedan, i början av den Hadeiska perioden, var inte jordklotet den fridfulla blå planeten den är idag. Varken hav eller någon egentlig jordskorpa existerade eftersom jorden var under attack! Otaliga meteoriter och planetesimaler (förstadier till planeter) bombarderade
- [Differentieringen](https://www.geologia.fi/sv/differentieringen/) - Ari Brozinski och Elina Lehtonen. Svenska redaktörer Cecilia Aarnio och Anna Saukko. Grundämnenas differentiering börjar I jordens allra tidigaste skede täcktes planetens yta av ett smält magmahav, och även under detta hav befann sig planeten i ett så kallat mjukt tillstånd. Därför kunde grundämnen med olika vikt separeras, det vill säga differentieras. De tyngre grundämnena,
- [Östersjöns historia](https://www.geologia.fi/sv/ostersjons-historia/) - Anu Hakala, Teemu Karlsson och Joonas Virtasalo. Svenska redaktörer Cecilia Aarnio och Anna Saukko. Östersjöns historia hänger direkt samman med den senaste istidens slut och de snabba miljöförändringar som följde. När den tjocka inlandsisen började dra sig tillbaka för cirka 18 000 år sedan, bildades först den vidsträckta sötvattenssjön Baltiska issjön. Därefter, när smältvattenbassängen och Atlanten
- [Finlands berggrund](https://www.geologia.fi/sv/finlands-berggrund/) - Mikko Turunen, Jussi Heinonen, Elina Lehtonen. Översatt av Anna Johnson januari 2022, reviderad av Anna Saukko 2025. Den fennoskandiska skölden Finlands berggrund hör till det gamla prekambriska (tidsperioden 4 600 – 570 miljoner år sedan) berggrundsområdet, dvs. den fennosarmatiska kratonen, och är en av de allra äldsta delarna av den eurasiska kontinenten. Motsvarande prekambriska kratoner, som
- [Miksi Suomen kallioperässä voidaan nähdä litosfäärilaattojen rajoilla muodostuneita rakenteita?](https://www.geologia.fi/miksi-suomen-kallioperassa-voidaan-nahda-litosfaarilaattojen-rajoilla-muodostuneita-rakenteita/) - SisällysluetteloLitosfäärilaattojen rajat muuttuvat ajanmyötäMiten aikoinaan syvällä maankuoressa syntyneet kivet päätyvät lopulta maan pinnalle?Lähteet Carita Äärelä Litosfäärilaattojen rajat muuttuvat ajanmyötä Kallioperän muodonmuutosta eli deformaatiota tapahtuu lähinnä litosfäärilaattojen rajoilla. Erityyppisillä laattarajoilla muodostuu erilaisia rakenteita. Koska litosfäärilaatat liikkuvat jatkuvasti, eivät niiden rajat ole aina sijainneet samoissa kohdissa kuin nykyisin. Laattatektoniset prosessit ovat olleet käynnissä aina siitä lähtien, kun
- [Duktiilit deformaatiorakenteet](https://www.geologia.fi/duktiilit-deformaatiorakenteet/) - SisällysluetteloHiertovyöhykkeetMikä on hiertovyöhyke?Hiertovyöhykkeen rakenteet ja kivetPoimutMitä ovat poimut?Poimujen kuvauksessa käytettävät termitMonivaiheinen deformaatio ja poimujen interferenssirakenteetLiuskeisuus ja lineaatioLiuskeisuus ja liuskeisuuden muodostuminenAkselitasoliuskeisuus ja krenulaatioliuskeisuusGneissien ja migmatiittien liuskeisuusLineaatiotMuotolineaatiotPintalineaatiotVenymälineaatiotLähteet Carita Äärelä Hiertovyöhykkeet Mikä on hiertovyöhyke? Hiertovyöhyke muodostuu noin 10–20 km syvyydessä, kun siirrokseen liittyvä deformaatio vaihettuu syvemmällä maankuoressa kohoavan paineen ja lämpötilan seurauksena hauraasta duktiiliksi (kuva 1). Hiertovyöhykkeissä deformaatio
- [Hauraat rakenteet](https://www.geologia.fi/hauraat-rakenteet/) - SisällysluetteloKallioperän rakoiluKallioperän jännitystila aiheuttaa rakoiluaRakoilu voi johtua erilaisista geologisista prosesseistaMitä ovat siirrokset?Siirroksiin liittyvät termitNormaalisiirrosKäänteis- ja ylityöntösiirrosSivuttaissiirros ja transformisiirrosLähteet Carita Äärelä Kallioperän rakoilu Rakennegeologiassa hauraat rakenteet sisältävät kallioperän raot ja siirrokset. Kallioperän raot ovat kiviin muodostuneita murtumispintoja. Kallioperän jännityksen aiheuttamana kiveen voi muodostua heikkouspinta, jota pitkin kivi lohkeaa osiin ja siihen muodostuu rako (kuva 1). Kallioperän
- [Primaarirakenteet](https://www.geologia.fi/primaarirakenteet/) - Carita Äärelä Mitä ovat primaarirakenteet? Primaarirakenteilla tarkoitetaan kiven syntyyn liittyviä rakenteita, kuten esimerkiksi sedimenttikivien kerrostumisen aikaisia rakenteita tai magmakivien kiteytymiseen liittyviä rakenteita, jotka eivät liity suoranaisesti laattatektonisiin prosesseihin. Jotta voimme ymmärtää ja erottaa deformaatiossa muodostuneita rakenteita alkuperäisistä, on tiedettävä millaisia kivet olivat ennen deformaatiota. Sedimenttikivien primaarirakenteet Sedimentit kerrostuvat likipitäen vaakatasoon (kuva 1) ja kivettyvät ajanmyötä
- [Deformaatio](https://www.geologia.fi/deformaatio/) - SisällysluetteloMitä deformaatio tarkoittaa?Jännityskenttä ja deformaatioKallioperän hauras ja duktiili deformaatioHauras ja duktiili deformaatio samalla kalliopaljastumallaKivilajien reologiset ominaisuudetLähteet Carita Äärelä Mitä deformaatio tarkoittaa? Deformaatio tarkoittaa geologiassa kivien muodon, paikan ja asennon muuttumista. Deformaatiossa kivien alkuperäinen rakenne muuttuu ja niihin syntyy uusia geologisia rakenteita, kuten rakoilua, siirroksia, poimuja, lineaatioita ja liuskeisuutta. Deformaation aiheuttamat muutokset voivat näkyä myös mikroskooppisessa
- [Mineraalien ominaisuudet](https://www.geologia.fi/mineraalien-ominaisuudet/) - SisällysluetteloJohdanto mineraalien ominaisuuksiin1. Yleisominaisuudet2. Optiset ominaisuudet3. Mekaaniset ominaisuudet4. Muita ominaisuuksiaMineraalien määrityskaavio Mikko Turunen Johdanto mineraalien ominaisuuksiin Mineraalit ovat harvoin kehittyneet niin, että ne olisivat tunnistettavissa pelkästään niiden ulkomuodon perusteella (katso myös: kidejärjestelmät). Mineraaleille kehittyykin niille tyypillinen kidemuoto vain suotuisissa olosuhteissa. Mineraaleilla on harvoin tilaa kasvaa täysin omamuotoisiksi kiteiksi ja ne ovatkin siksi harvoin tunnistettavissa pelkästään
- [Kidejärjestelmät](https://www.geologia.fi/kidejarjestelmat/) - SisällysluetteloSeitsemän kidejärjestelmää1. Kuutiollinen2. Tetragoninen3. Trigoninen4. Heksagoninen5. Rombinen6. Monokliininen7. TrikliininenLähteet Mikko Turunen Seitsemän kidejärjestelmää Mineraalit luokitellaan kidemuodon symmetrian perusteella seitsemään kidejärjestelmään: Kuutiollinen Tetragoninen Trigoninen Heksagoninen Rombinen Monokliininen Trikliininen. Kiteet ovat ainoita matemaattisia muotoja, joita luonto voi muodostaa. Kiderakenteen säännöllisyys voi näkyä kiteen ulkoisessa muodossa siten, että kiteellä on säännöllisiä ja symmetrisiä luonnon kidepintoja. Nämä tasaiset kidepinnat
- [Mitä mineraalit ovat?](https://www.geologia.fi/mita-mineraalit-ovat/) - SisällysluetteloMineraalien syntyMineraalien ryhmittely ja hyödyntäminenLähteet Mikko Turunen Mineraalit ovat alkuaineista koostuvia tavallisesti kiteisessä olomuodossa olevia kemiallisia yhdisteitä. Kivet (geologiassa käytetään ilmaisua kivilajit) koostuvat mineraaleista. Mineraalit ovat siis kivilajien perusrakenneosasia ja tavallisesti niitä on yhdessä kivilajissa 3-5 erilaista. Esimerkiksi graniitti (kivilaji) koostuu kvartsista (mineraali), maasälvästä kuten kalimaasälpä (mineraali) ja kiilteestä kuten biotiitti (mineraali). Yhden mineraaliosasen eli
- [Suomen Stratigrafian Komitea (SSK)](https://www.geologia.fi/suomen-stratigrafian-komitea-ssk/) - SisällysluetteloSSK:n Jäsenet 2025AjankohtaistaToimintakertomuksiaYhteystiedotDokumentteja Suomen Kansallisen Geologian Komitean (SKGK) asettama asiantuntijakomitea Suomen Stratigrafian Komitea (SSK) on perustettu vuonna 2006. SSK:n tehtävänä on edistää hyvien stratigrafisten nimeämis- ja luokittelukäytäntöjen sekä täsmällisen geologisen terminologian toteutumista suomalaisessa geologisessa tutkimuksessa. SSK koordinoi stratigrafiaan ja nimeämiskäytäntöihin liittyvää toimintaa Suomessa, ja pyrkii ongelmatilanteissa esittämään ratkaisuja stratigrafisen nimeämisen ja geologisen terminologian käytäntöihin. Se
- [Suomalaisia oppiaineistoja](https://www.geologia.fi/suomalaisia-oppiaineistoja/) - Tälle sivulle on kerätty suomalaisia geologiaan liittyviä oppiaineistoja. Virtuaaliekskursio pintaa syvemmälle – aikamatka Suomen kallioperään (GTK). Kohteena on Kuhmon vihreäkivivyöhyke ja sen kerrokset. YouTube-video. Muuttuva Maa - Aikamatka Suomen geologiaan (GTK). GTK:n Espoon geonäyttelyn keskeinen digisisältö ”Muuttuva maa” verkkopalveluna kaikkien saataville. Virtuaalinen Muutosta ilmassa -näyttely (Luomus). Voit nyt tutustua Luonnontieteelliseen museon Muutosta ilmassa -näyttelyyn etänä,
- [Geologia ja aika](https://www.geologia.fi/geologia-ja-aika/) - Mikko Turunen Hidasta ja nopeaa muutosta Maa muuttuu jatkuvasti. Maanpinta kuluu tuulen, jään, veden ja sateiden vaikutuksesta. Kalliot rapautuvat lohkareiksi, lohkareet soraksi, sora hiekaksi ja muiksi hienommiksi maa-aineksiksi. Rapautunut kiviaines kulkeutuu vesien ja tuulen mukana ja kertyy mm. merenpohjiin. Kuluminen voi olla joillakin alueilla voimakkaampaa ja se voi olla joissakin olosuhteissa hyvinkin voimakasta. Esimerkiksi jääkausien
- [Rakennegeologian tutkimus ja rakenteiden kolmiulotteisuus](https://www.geologia.fi/rakennegeologian-tutkimus-ja-rakenteiden-kolmiulotteisuus/) - Carita Äärelä Mitä rakennegeologia on ja mihin sitä tarvitaan? Rakennegeologia tutkii kallioperän geologisia rakenteita ja niiden kolmiulotteista esiintymistä kallioperässä. Kivissä esiintyviä rakenteita ovat esimerkiksi siirrokset, raot, poimut, lineaatiot ja liuskeisuus. Rakenteet muodostuvat litosfäärilaattojen liikkeistä johtuvien kallioperän heterogeenisten jännitystilojen seurauksena. Kallioperän jännitystila aiheuttaa kivien alkuperäisten rakenteiden muuttumista eli kivet deformoituvat. Rakenteita esiintyy monessa mittakaavassa vaihdellen millimetrin
- [Proterotsooiset fossiilit](https://www.geologia.fi/proterotsooiset-fossiilit/) - Anu Hakala Proterotsooiset fossiilit ovat mikroskooppisen pieniä kivien sisällä eivätkä siten silmin havaittavia. Tällaisia ovat Tervolan dolomiitin syanobakteerit (ikä n. 2000 miljoonaa vuotta) (kuva 1) ja Muhoksen savikiven akritarkit (ikä n. 1200 miljoonaa vuotta). Lauhanvuoren hiekkakivestä on löydetty n. 600 miljoonaa vuotta sitten eläneiden matomaisten eläinten ryömimisjälkiä (kuva 2). Kuvassa 3 on esitetty Suomen fossiileja
- [Paleotsooiset fossiilit](https://www.geologia.fi/paleotsooiset-fossiilit/) - Anu Hakala Kambrikausi Proteosooisen maailmankauden alussa kambrikaudella (545 – 495 miljoonaa vuotta sitten) Suomi osana Baltikan mannerta sijaitsi lähellä Etelämannerta (kuva 1), josta ankarat tuulet ja sateet kuluttivat peruskalliotamme huuhtoen irronneet mineraalit ympäröivään mereen. Sinne hautautuivat meressä eläneiden eläinten ja kasvien jäänteet. Kambriset fossiilit ovat meillä harvinaisia, koska matalan meren aallokko hajotti vähäisen lajiston kappaleiksi.
- [Miksi Lounais-Suomessa on saaristo?](https://www.geologia.fi/miksi-lounais-suomessa-on-saaristo/) - Olav Eklund Kallio- ja maaperän kehitys Miksi Lounais-Suomen mannerta reunustaa laaja saaristo? Miksi vastaavaa saaristoa ei ole muualla Suomen rannikolla? Aluksi tulee erottaa toisistaan kaksi geologista prosessia, jotka ovat muokanneet – ja yhä muokkaavat – Lounais-Suomen maankamaraa, nimittäin kallioperän kehitys ja maaperän kehitys. Alueen kallioperä muotoutui pitkään jatkuneissa, 1900 – 1765 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneissa
- [Johdatus Etelä-Suomen kallioperään](https://www.geologia.fi/johdatus-etela-suomen-kallioperaan/) - Olav Eklund Suomen kallioperä on vanhaa Jokaisessa kivessä, oli kyseessä irtokivi tai kiinteä kallioperä, on säilöttynä osa maapallon historiaa. Raahe – Laatokka -linjan eteläpuolella oleva Suomen kallioperä muodostui 1920 – 1275 miljoonaa vuotta sitten. Linjan pohjoispuolella suuri osa kallioperästä on vanhempaa: nämä kivilajit ovat arkeeisia, ja ne syntyivät yli 2500 miljoonaa vuotta sitten. Kaikki nämä
- [Aurinkokunta avaruudessa](https://www.geologia.fi/aurinkokunta-avaruudessa/) - SisällysluetteloAurinkokunnan syntyAurinkokuntamme jäsenet ja rakenneAurinkoPlaneetatKääpiöplaneetatLähteet Mikko Turunen, Teemu Karlsson Aurinkokunnan synty Aurinkokunta kuuluu Linnunradan galaksiin. Galaksit sisältävät usein runsaasti kaasua ja pölyä. Kaasu ja pöly eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti galaksin sisällä, vaan niistä on saattanut syntyä tiheämpiä alueita, niin kutsuttuja prototähti- tai tähtisumuja. Nämä pilvet saattavat romahtaa oman painonsa alla, jolloin ne alkavat pyöriä,
- [Linnunrata - oma galaksimme](https://www.geologia.fi/linnunrata/) - SisällysluetteloLinnunradan syntyLinnunradan rakenneLinnunradan tulevaisuusLähteet Teemu Karlsson, Ari Brozinski, Mikko Turunen Avaruus on keskimäärin hyvin tyhjä, vaikka sen arvioidaan sisältävän miljardeja galakseja. Galaksit ovat miljardeja tähtiä sisältäviä tihentyneitä tähtisumuja. Oma Linnunrata-galaksimme kuuluu paikalliseen galaksien ryhmään, johon kuuluu yli 80 jäsentä. Lähimmät tähtitaivaallakin suhteellisen isoina näkyvät galaksit ovat Andromedan galaksi (Messierin kohdeluokittelussa M31) ja Kolmion galaksi (M33).
- [Big Bang -alkuräjähdys](https://www.geologia.fi/big-bang-alkurajahdys/) - SisällysluetteloMiksi olemme?Ennen kaiken alkuaKaiken alku, Big BangSupervoiman pirstoutuminenUniversumin rakenneSekunneista vuosimiljardeihinLähteet Ari Brozinski, Teemu Karlsson Miksi olemme? Oletko koskaan käyskennellyt ulkona, katsonut taivaalle ja miettinyt miten kaikki alkoi? Entä oletko tullut pohtineeksi, miten maapallo syntyi tai vaikkapa miten kotoisan Suomi-neitomme muodot ovat kehittyneet? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on meidän matkattava kauas, aina universumin syntyyn, ns. Big
- [Suot](https://www.geologia.fi/suot/) - SisällysluetteloSoistuminen ja turvekerrostumien muodostuminenKooste suotyypeistäKellarilammensuo, PudasjärviLähteet Kimmo Virtanen Soistuminen ja turvekerrostumien muodostuminen Suot ovat Suomessa hyvin yleisiä. Niiden runsauden edellytyksenä on ollut soistumiselle sopiva humidi ilmasto, jossa haihdunta on pienempi kuin sadanta. Ilmaston ohella merkittävä tekijä on ollut maan tasaisuus. Soita on eniten tasaisilla vedenjakaja-alueilla. Soistumiseen ei vaikuta pelkästään ilmasto ja topografia. Maankohoamisalueilla maanpinnan kallistuminen
- [Kasvillisuuden kehitys](https://www.geologia.fi/kasvillisuuden-kehitys/) - Anu Hakala Viimeisen jäätiköitymisen loppuvaiheessa koko Suomen alue oli mannerjään peitossa, eikä kasvillisuuden kehitys ollut vielä päässyt alkamaan. Nykyiset metsät ovat tulosta vaiheittaisesta kehityksestä, joka alkoi mannerjään perääntyessä. Kasvit tulivat pääasiassa idästä, kuivaa maata myöten leviten. Luultavasti monet puulajit levisivät maahamme pian jään peräännyttyä, mutta pystyivät yleistymään vasta, kun olosuhteet olivat niille suotuisat. Puista ensin
- [Jäätikön kulutus](https://www.geologia.fi/jaatikon-kulutus/) - Anu Hakala, Teemu Karlsson Jäätikkö kulutti ja kuljetti pois vanhan maaperän Riittävän paksu ja painava mannerjäätikkö alkaa pohjaosistaan virrata sitkaan nesteen tavoin. Virtaava jäätikkö kulutti alustaansa jauhamalla ja hiertämällä sekä louhimalla. Myös jäätikön sulamisvesillä oli tärkeä merkitys kulutuksessa. Suomen alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan jäätikön voimakkaasti kuluttamaan vyöhykkeeseen, jossa jäätikön kulutus poisti irtaimen maa-aineksen kallioperään asti.
- [Savi ja siltti](https://www.geologia.fi/savi-ja-siltti/) - Anu Hakala, Teemu Karlsson Hienorakeiset sedimentit: savi ja siltti Mannerjäätiköltä jäätikön jauhaman ja sulamisvesien mukana kulkeutuneen mineraaliaineksen hienorakeisin osa kerrostui kauempana jäätikön reunalta savena sekä silttinä. Näitä hienojakoisia aineksia kerrostuu myös nykyisin, kun jokien kuljettama aines päätyy meriin ja järviin. Geoteknisessä luokiteuksessa saveksi luokitellaan mineraaliaines, jonka halkaisija on alle 0,002 mm. Karkea savi (halkaisija 0,002-0,0002
- [Moreenit](https://www.geologia.fi/moreenit/) - Anu Hakala Suomen yleisin maalaji on moreeni. Ainekseltaan se on sekoitus kaikkia maalajitteita lohkareista savekseen. Tunnusomaista moreenille on kivien kulmikkuus. Mannerjäätikkö otti kuljetukseensa mukaan kivi- ja mineraaliainesta, joka kulki jään virtauksen mukana vaihtelevan pituisia matkoja. Kulkeutumisen suunnan ja kuljetusmatkan määritystä on käytetty hyväksi etsittäessä malmilohkareitten emäkallioita ja tutkittaessa muinaisten jäätiköiden toimintaa. Suomen alueelta on kulkeutunut
- [Maaperän synty](https://www.geologia.fi/maaperan-synty/) - Anu Hakala Maapallon ilmastonvaihtelut näkyvät suoraan Suomen maaperässä, sen synnyssä, muodoissa ja ominaisuuksissa. Jääkauden aikana maamme oli mannerjäätikön peittämä ja jäätikön toiminta loi maamme nykyisen maiseman. Jäätikkö silotti kallioperää, vei mennessään suurimman osan vanhasta maaperästä ja kerrosti moreenin, soran, hiekan, siltin ja saven. Syntyi uusi maaperä. Suomessa maaperä ja kallioperä eroavat jyrkästi toisistaan: kiinteän, rapautumattoman
- [Meteoriittien ominaisuudet](https://www.geologia.fi/meteoriittien-ominaisuudet/) - Mikko Turunen, Teemu Karlsson Löydöt ja pudokkaat Meteoriittien ominaisuudet riippuvat niiden koostumuksesta. Meteoriitit luokitellaan kahteen ryhmään talteensaamistavan mukaan: Löydöt, joiden putoamisajankohdasta ei ole tietoa ja jotka ovat voineet maata maassa pitkäänkin Pudokkaat, jotka saadaan talteen pian putoamisensa jälkeen Pudokkaista noin 86 % on kondriitteja (kivimeteoriitti), 7 % akondriitteja (kivimeteoriitti), 6 % rautoja ja vain 1
- [Meteoriitit](https://www.geologia.fi/meteoriitit/) - Ari Brozinskin kooste: Reet Tiirmaa, Väinö Puura, Alvar Soesoo, Sten Suuroja, Ari Linna Meteoriitit - törmääviä taivaankappaleita Aurinkokunnan planeettojen varhaishetket ovat olleet täynnä katastrofeja, jotka ovat aiheutuneet taivaankappaleiden keskinäisistä törmäyksistä. Aurinkokunnan alkuhetkiä seuranneen rauhallisemman, 4,5 miljardia vuotta kestäneen, kehityksen aikana pienemmät - asteroidien, komeettojen, meteoridien ja kosmisen pölyn aiheuttamat - törmäykset ovat olleet melko tavallisia. Jos
- [Aurinkokunnan synty: varhaisteoriasta nykyaikaan](https://www.geologia.fi/aurinkokunnan-syntyteoria/) - Mikko Turunen Varhaisista teorioista Aurinkokunnan syntytavaksi on eri aikoina esitetty ainakin seuraavia teorioita: 1700-luvulla saksalainen Kant esitti teorian, jonka mukaan Aurinkokunta syntyi kaasupilvestä tiivistymällä. Teoriansa Kant perusti sen aikaisiin havaintoihin Aurinkokunnastamme. Tuona aikana kaikki tunnetut kuusi suurta planeettaa liikkuivat Auringon ympäri radoillaan samaan suuntaan ja miltei samassa tasossa. Ranskalaisen Laplacen mukaan Kantin teorian mukainen kaasupilvi oli hitaassa kiertoliikkeessä
- [Maan kehitys pähkinänkuoressa](https://www.geologia.fi/maan-kehitys-pahkinankuoressa/) - SisällysluetteloAlussa oli massamöykkyMassamöykystä planeetaksiMaasta kerroksellinen planeettaMeret ja mantereetLähteet Mikko Turunen, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Alussa oli massamöykky Maan kehitys käynnistyi, kun Maapallo alkoi muodostua yhdessä muun Aurinkokunnan kanssa yhteenliittyneistä planetesimaaleista noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Auringon syntymisestä ylijääneestä aineksesta syntyneet planetesimaalit alkoivat vetää puoleensa ympäröivän avaruuden hiukkasia muodostaen planeettoja. Näiden planeettojen rakenteeseen vaikutti niiden syntyetäisyys
- [Suomen mammutit](https://www.geologia.fi/suomen-mammutit/) - Anu Hakala 2007 Uusia mammuttilöytöjä Tiedotusvälineissä uusin mammuttiuutinen on syksyltä 2006. Tämä mammutin olkaluu löytyi alunperin Suomusjärveltä savipellosta vuonna 1960, mutta makasi professori Marja Simonsuuri-Sorsan autotallissa yli 40 vuotta. Uusin varsinainen mammuttilöytö tehtiin 2005 Helsingissä Vuosaaren sataman rakennustyömaalta. Satama-altaan merisedimentistä löytyi keskikokoisen, lähes täysikasvuisen mammutin kyynärluu. Luun radiohiilianalyysin ja sedimentin piilevätutkimuksen perusteella todettiin, että luu
- [Nyiragongo, tulivuori Afrikan sydämessä](https://www.geologia.fi/nyiragongo-tulivuori-afrikan-sydamessa-geologian-museo/) - Martti Lehtinen (Geologian museo) Kun torstaina tammikuun 17. päivänä 2002 sain tietää Nyiragongon tulivuoren alkaneen purkautua Afrikassa, tuntui kuin purkaus olisi alkanut omassa pihapiirissä. Olinhan vuodesta 1966 alkaen ollut tekemisissä tuon vuoren laavanäytteiden sekä niistä saatujen tutkimustulosten, julkaisujen, karttojen, kuvien ja filmien, sekä pienoismallien kanssa ja imenyt niistä sekä vuorta tutkineen akateemikko Th.G. Sahaman kertomuksista
- [Maailman suurimmat laavapurkaukset](https://www.geologia.fi/maailman-suurimmat-laavapurkaukset/) - SisällysluetteloMantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitäLaakiobasalttien esiintyminenYhteys sukupuuttoihin ja ilmastonmuutoksiinMiten laakiobasaltit ovat muodostuneet?Syvänmeren valtavat laavatasangot – laakiobasalttien merelliset vastineetPurkautuuko laakiobasaltteja lähitulevaisuudessa?Kotimaista laakiobasalttitutkimustaLähteet FT Jussi Heinonen (Luonnontieteellinen keskusmuseo) Mantereiset laakiobasaltit – maailman suurimpien ilmanalaisten laavapurkausten jäänteitä Mantereiset laakiobasalttiprovinssit ovat maapallon suurimpia tunnettuja ilmanalaisia vulkaanisia muodostumia. Niiden syntyyn on vaadittu vaippaperäistä kivisulaa eli magmaa jopa neljä
- [Lumipallomaa](https://www.geologia.fi/lumipallomaa/) - SisällysluetteloJääkausi ylitse muidenAjatus Maasta jään peittämänä herääOliko lumipallomaa oikeasti olemassa?Jään jäljet Namibiassa – karbonaatit antavat viitteitä lumipallomaastaKerrokselliset rautamuodostumat (BIF) – listätodiste globaalista jäätiköitymisestäMagneettivuo – jäätiköityminen varmistuuMiten Maa voi kylmetä?AuringonsäteilyLämpötila kääntyy laskuunMiten lumipallomaa on voinut päättyä?Miten elämä on selvinnyt?Lähteet Ari Brozinski, Teemu Karlsson Jääkausi ylitse muiden Maapallon historiaan on mahtunut lukuisia jääkausia. Niistä viimeisin eli Veiksel
- [Elämän synty ja kehitys](https://www.geologia.fi/elaman-synty-ja-kehitys/) - Mikko Turunen, muokannut Teemu Karlsson 2025 Tämän luvun tarkoitus on saada lukija rinnastamaan elämän synty ja kehitys maapallon erilaisiin geologisiin vaiheisiin (katso myös: Geologia ja aika). Alla esitetyt tiedot on poimittu useista eri tietolähteistä ja ne on pyritty esittämään mahdollisimman selkeästi. On mahdollista, että luvussa esitetyissä tiedoissa on epätarkkuutta. Elämä mahdollistuu Maapallo syntyi noin 4,7
- [Itämeren historia](https://www.geologia.fi/itameren-historia/) - SisällysluetteloItämeren vaiheitaBaltian jääjärviItämeren historian suolainen YoldiavaiheAncylusjärviLitorinameri ja ItämeriLähteet Anu Hakala, Teemu Karlsson, Joonas Virtasalo Itämeren historia kytkeytyy suoraan viimeisen jääkauden päättymiseen ja sitä seuranneisiin nopeisiin ympäristömuutoksiin. Kun paksu mannerjää alkoi vetäytyä noin 18 000 vuotta sitten, alueelle syntyi ensin laaja makean veden Baltian jääjärvi. Sen jälkeen sulamisvesien avauduttua meriyhteyksille vesi muuttui murtovedeksi Yoldianmereksi, kunnes meriyhteydet
- [Jääkausien sykli - Eemistä Veikseliin](https://www.geologia.fi/eemista-veikseliin/) - Anu Hakala, Teemu Karlsson Suomen maaperän ja muodonmuutosten ymmärtäminen vaatii kurkistusta syvälle ajassa, aina viimeisestä lämpökaudesta kohti suurinta jääkauden aallonharjaa. Tämä artikkeli käsittelee vaihtelua ajanjaksolla, jonka välillä lämpimät interglasiaalit ja jäätiköitymät vuorottelivat: ajanjaksoa, jonka aikana nykyiset maisemat, moreenit ja reunamuodostumat Suomen alueella muovautuivat. Keskiössä on Veiksel-jääkausi ja sitä edeltänyt lämpimämpi Eem-vaihe. Lämmin Eem-vaihe Viimeisin lämmin
- [Supermantereet](https://www.geologia.fi/supermantereet/) - SisällysluetteloLaattatektoniikkaa ja kratoneitaMantereiden synty, kehitys ja loppuSupermantereiden muodostuminenKiviröykkiöistä maamassoiksiTietoa menneistä supermantereistaLähteet Ari Brozinski Laattatektoniikkaa ja kratoneita Jääkausiin ja moneen muuhunkin kotiplaneettamme mullistaneeseen asiaan on maapallon pitkän historian aikana myötävaikuttanut laattatektoniikka. Siitä lähtien, kun varhaisen maan pintalämpötila oli laskenut riittävästi, jotta kiinteän kuoren muodostuminen oli mahdollista, ovat mannerlaatat tai niiden edeltäjät, kratonit, vaeltaneet planeettamme pinnalla. Mannerlaattojen
- [Kratonit](https://www.geologia.fi/kratonit/) - SisällysluetteloMikä on kratoni?TaustaaMatkalla kohti kratoneitaEdellytykset kratonin muodostumiselleMissä ja miten kratonit muodostuvat?Kratonien kemiaaKratonien yhtyminenKratonin tuhoutuminenLähteet Ari Brozinski Mikä on kratoni? Määritelmän mukaan kratoni on sellainen mantereellisen kuoren alue, joka on säilynyt tektonisesti stabiilina (deformoitumattoma) ainakin 500 miljoonaa vuotta. Tämä on helppo uskoa sillä ne sisältävät maapallon vanhimpia kiviä. Vanhojen kivien lisäksi kratonia luonnehtivat myös syvät ”juuret”
- [Maan muinaiset supermantereet](https://www.geologia.fi/maan-supermantereet/) - SisällysluetteloUr (~3000 Ma)Arctica ja Nena (~2500 Ma)Atlantica (~2100 Ma)Columbia (~1900 Ma) - ensimmäinen supermannerRodinia (~1100 Ma) - toinen supermannerPangea (~300 Ma) - kolmas supermannerTuleva supermanner (~250 Ma nykyhetkestä)Lähteet Ari Brozinski Supermantereet ovat toistuva ilmiö, joita on Maan historiasta tunnistettu varmuudella tähän mennessä kolme: Pangea (n. 500 miljoonaa vuotta sitten), Rodinia (n. 1000 miljoonaa vuotta sitten)
- [Laattatektoniikka](https://www.geologia.fi/laattatektoniikka/) - Ari Brozinski SisältöBenjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljilläWegener keksii mantereiden vaeltamisenWilson kuvaa modernin laattatektoniikanHitaat ja suuret laatatLaattojen törmätessäMinne laatat vaeltavatLaattojen liikkeet ja niiden selkokieliset nimitykset:Laattojen erkaneminenLaatat lähenevätSubduktio: mantereellisen ja merellisen laatan törmäysMerellinen-merellinen laatta–asetelma tuottaa hautavajoamanManner-manner törmäyksessä tapahtuu orogeniaLiikunnat ja siirtyminenLähteet Benjamin Franklin litosfäärilaattojen jäljillä Laattatektoniikka ei ole sinänsä uusi keksintö. Vaikka laattatektoninen teoria on muovautunut nykyiseen asuunsa
- [Astenosfääri ja litosfääri](https://www.geologia.fi/astenosfaari-ja-litosfaari/) - Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Astenosfääri Kemiallisen jaon lisäksi on maapallon uloin osa on luokiteltu kahteen osaan, jotka ovat astenosfääri ja litosfääri, kerrosten mekaanisten ominaisuuksien perusteella. Astenosfääri edustaa vaipan osaa, joka alkaa 100—150 km syvyydessä ja jatkuu aina 350 km syvyyteen, joskin tarkkaa alarajaa on hankala määrittää. Astenosfäärille on tunnusomaista, että sen rakenne on
- [Maan rakenne](https://www.geologia.fi/maan-rakenne/) - Mikko Turunen Maa on kerroksellinen planeetta Maan rakenne jaetaan fyysisen ja kemiallisen koostumuksen mukaan kolmeen kehään. Uloimpana kehänä on kiinteä kuori, sen alla on korkeassa paineessa ja lämpötilassa olevasta, pääasiassa kiinteästä kiviaineksesta koostuva vaippa ja sisimpänä rautapitoinen ydin. Maapallon ydin jaetaan sulaan ulkoytimeen ja kiinteään sisäytimeen. Maapallon kiinteän kuorikerroksen paksuus on suhteessa sama kuin omenassa
- [Kaivostoiminta ja kaivoksen elinkaari](https://www.geologia.fi/kaivostoiminta-ja-kaivoksen-elinkaari/) - Teemu Karlsson Kaivostoiminta Kaivannaisteollisuus voidaan jakaa kolmeen päätoimialaan, jotka ovat kaivosteollisuus, kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus. Kaivosteollisuus kattaa metallisten malmien louhinnan ja jalostuksen, sekä teollisuusmineraalituotannon. Kiviainesteollisuuteen kuuluu rakentamisessa tarvittavat hiekat, sorat ja kalliokiviainekset sekä niistä jalostetut tuotteet. Luonnonkiviteollisuus on näistä kolmesta toimialasta pienin ja se kattaa rakentamisessa käytettävien muotoiltujen kivilohkareiden ja tuotteiden valmistuksen. Kaivos on tuotantolaitos, joka
- [Luonnonvarat](https://www.geologia.fi/luonnonvarat/) - GTK Geologiset luonnonvarat Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Sivuston luonnonvarat-osiossa esitellään metallit ja high-tech metallit, teollisuusmineraalit ja uraani, kalliokiviaines ja maa-aines, luonnonkivet, mineraaliset sivumateriaalit, pohjavesi, turve, geoenergia,sekä öljy, kaasu ja kivihiili. Lisäksi kerrotaan luonnonvarojen tuonnista ja viennistä, sekä kaivostoiminnan elinkaaresta. Suomen maankamarassa esiintyy kaikenlaisia
- [Metamorfiset kivet A-Ö](https://www.geologia.fi/metamorfiset-kivet-a-o/) - Metamorfiset kivet syntyvät, kun olemassa oleva kivi, olipa se sedimentti-, magma- tai aiemmin metamorfoitunut kivi, joutuu maan uumenissa uusiin olosuhteisiin, joissa lämpötila ja/tai paine nousevat. Tällöin kivessä tapahtuu uudelleenkiteytymistä ja mineraalikoostumus sekä rakenne voivat muuttua. Näin syntyvät metamorfiset kivilajit kuten liuske, gneissi, kvartsiti tai marmori. Tämä sivu esittelee aakkosjärjestyksessä tutut metamorfiset kivilajit sekä niiden syntytavan,
- [Sedimenttikivet A-Ö](https://www.geologia.fi/sedimenttikivet-a-o/) - Sedimenttikivet syntyvät, kun rapautuneen kiven, mineraalien tai eloperäisen aineksen kulkeutuneet hiukkaset, sedimentit, kasaantuvat ja myöhemmin kovettuvat kiveksi. Sedimenttikivet koostuvat laajasta kirjoa kivilajeja, kuten savikivestä, hiekkakivestä tai kalkkikivestä, ja ne voivat syntyä eri prosessien, kuten irtaimien kasaantumisen, kemiallisen saostumisen tai orgaanisen aineksen kertymisen kautta. Tämä sivu tarjoaa aakkosjärjestyksessä Suomen yleisimmät sedimenttikivilajit sekä perustiedot niiden syntytavasta, koostumuksesta
- [Kivien kiertokulku](https://www.geologia.fi/kivien-kiertokulku/) - Mikko Turunen Kaikki kivilajit mukana Kaikki maapallon kivilajit osallistuvat jatkuvaan kivien kiertokulkuun, jonka käyttövoimana on Maan laattatektoniikka. Satunnainen maasta poimittu graniitti on joskus rapautunut irti kalliosta ja sen kohtalona on rapautua veden, tuulen, pakkasen ja/tai kasvien vaikutuksesta yhä pienemmäksi ja pienemmäksi, kunnes se huuhtoutuu pois vesien mukana. Se ja kaikki muutkin maapallon kivilajit ovat mukana
- [Magmakivet A-Ö](https://www.geologia.fi/magmakivet-a-o/) - Magmakivet muodostuvat, kun sula kiviaines, magma, jäähdytäytyy kiteytyen joko syvällä maan kuoressa tai purkautuessaan laavana maan pinnalle. Näin syntyy kaiken yleisin kivityyppi, joka kattaa laajan kirjon kivilajeja aina graniitista basalttiin. Sivu “Magmakivet A-Ö” esittelee yleisimmät magmakivet aakkosjärjestyksessä ja tarjoaa perustiedot niiden koostumuksesta, syntytavasta ja eroista Yleiset magmakivet Suomessa Basaltti Diabaasi Dioriitti Gabro Graniitti Mantelikivi Obsidiaani
- [Johdanto kiviin](https://www.geologia.fi/johdanto-kiviin/) - Ari Brozinski Mistä kivi on tehty? Kalliot ovat harmaata massaa, jotka kaikki näyttävät samalta! Moni saattaa ajattelemattomuuttaan yhtyä edelliseen väittämään, mutta hiemankin tarkempi silmäys paljastaa, että totuus on toisenlainen. Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan kivi on luonnollisten prosessien tuloksena syntynyt mineraalien yhdistelmä. Kun ajatellaan, että mineraaleja tunnetaan yli 4000 olisi perin rohkeaa olettaa kaikkien kallioiden (kivien)
- [Merenkurkku](https://www.geologia.fi/merenkurkku/) - Anu Hakala Merenkurkun uniikit muodot Merenkurkun saaristossa yhtyvät poikkeuksellisella tavalla nopea mannerjäätikön aiheuttama isostaattinen maannousu ja monimuotoinen viimeisen mannerjäätikön noin 10 000 vuotta sitten kerrostamien maaperämuodostumien mosaiikki. Merenkurkun saaristo on Ruotsin Höga Kustenin (Korkea Rannikko) maailmanperintökohteen laajennus. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, josta on tullut avainalue tutkittaessa maankuoren palautumista mannerjäätikön sulamisen jälkeen. Valttina maankohoamisen nopeus Merenkurkun
- [Maankohoaminen ja vesistöjen muutokset](https://www.geologia.fi/maankohoaminen-ja-vesistojen-muutokset/) - Anu Hakala Meren rantaviivan siirtyminen ja sisämaan vesistöjen muutokset johtuvat maankohoamisesta. Koska maankohoaminen on Perämeren alueella noin 90 cm sadassa vuodessa ja kaakkoisessa Suomessa alle 20 cm samassa ajassa, kallistuu Suomen maankamara vähitellen kohti kaakkoa. Tämä aiheuttaa järvien altaiden kallistumisen. Jääkauden jälkeisenä aikana järvien vedenpinta on altaiden kaakkoisosissa noussut ja luoteisissa osissa vetäytynyt. Esimerkiksi Saimaan
- [Harjut ja Salpausselät](https://www.geologia.fi/harjut-ja-salpausselat/) - Anu Hakala, Teemu Karlsson Eteläisen Suomen harjut ja reunamuodostumat, kuten Salpausselät, ovat jäätikön ja sulamisvesien muovaamia maisemia – todellisia jääkauden jälkeisen muutoksen jalanjälkiä. Harjut syntyivät mannerjäätikön alla virranneiden sulamisvesien kerrostamina hiekkana ja sorana, muodostaen pitkiä, mutkittelevia selänteitä. Salpausselät puolestaan ovat reunamuodostumia, jotka kertyivät, kun jäätikön reuna pysähtyi jäätikön vetäytymisen edetessä. Sulamisvedet kuljettivat aineksen jään reunalle,
- [Suomen kallioperä](https://www.geologia.fi/suomen-kalliopera/) - Mikko Turunen, Jussi Heinonen, Elina Lehtonen Fennoskandian kilpi Suomen kallioperä kuuluu vanhaan prekambriseen (ajanjakso 4 600 - 570 miljoonaa vuotta sitten) Fennosarmatian (Itä-Euroopan) kratoniin, joka on eräs Euraasian mantereen vanhimmista osista. Vastaavia prekambrisia kratoneita, joilla ei ole pitkään aikaan tapahtunut tektonisia liikuntoja, tavataan kaikilla mantereilla. Fennosarmatian ikivanha kallioperä on näkyvissä ainoastaan Fennoskandiassa (Fennoskandian kilpi) ja
- [Mitä geologia on?](https://www.geologia.fi/mita-geologia-on/) - Anu Hakala Onko geologin mieli maassa? Tavallaan, lähes kaikki maan pinnan alla on lähellä myös geologiasta joko ammattinsa tai harrastuksen puolesta kiinnostuneita. Geologia on enemmän Geologia tuo varmasti useimmille mieleen malminetsinnän ja kaivostoiminnan, mutta se on vain pieni osa totuutta. Se mikä ympäröivässä maailmassamme ei kuulu kasvi- tai eläinkuntaan on geologiaa, josta biosfääri (elonkehä) on
- [Geomatkailu, kaupunkigeologiaa ja geologiset luontokohteet](https://www.geologia.fi/geomatkailu-ja-geologiset-luontokohteet/) - Geomatkailu tarjoaa mahdollisuuden tutustua Suomen ainutlaatuiseen geologiaan ja luonnon monimuotoisiin muodostumiin. Kallioperän rakenteet, muinaisrannat, harjut, kallioalueet ja muut geologiset kohteet kertovat maamme pitkästä kehityshistoriasta ja avaavat näkymiä jääkausien, vulkanismin ja muiden geologisten prosessien vaikutuksiin. Tälle sivulle on koottu tietoa merkittävistä geologisista luontokohteista ja matkailukohteista, jotka tarjoavat elämyksiä niin harrastajille, retkeilijöille kuin opetuskäyttöönkin. Kotimaisia kohteita Geologiset
- [Geologian opiskelu](https://www.geologia.fi/geologian-opiskelu/) - Geologian opiskelu onnistuu neljässä suomalaisessa yliopistossa; Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Geologin perustutkinnon aloituspaikkoja on yhteensä noin 60. Lisäksi geofysiikkaa voi opiskella Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Geologiaan liittyviä aloja voi opiskella lisäksi Aalto-yliopistossa ja Tampereen yliopistossa, joista valmistuu kaivostoiminnan, kaivosprosessien ja georakentamisen diplomi-insinöörejä. Geologian opinnot koostuvat alkuvaiheen luonnontieteiden kandidaatin (LuK) opinnoista,
- [Geologia ammattina](https://www.geologia.fi/geologia-ammattina/) - Geologia ammattina voi olla moninaista. Työkseen geologit mm. tutkivat maankamaran rakennetta ja koostumusta sekä elämän kehitys-historiaa kartoittavat maa- ja kallioperää etsivät ja tutkivat malmeja, teollisuusmineraaleja, rakennuskiviä, pohjavettä ja muita maankamaran raaka-aineita toimivat ympäristöasiantuntijoina kunnissa ja valtionhallinnossa tutkivat maa- ja kallioperän rakennettavuutta toimivat tutkijoina ja opettajina. Työ on luonteeltaan luonnonläheistä: tehtävistä riippuen geologi voi tehdä runsaasti
- [Geologia tieteenä](https://www.geologia.fi/geologia-tieteena/) - Mikko Turunen Geologia on maapallon, lähinnä sen kiinteän kuoren kehitystä, rakennetta ja koostumusta käsittelevä tiede. Geologian sovelluksista tärkeimpiä ovat malmien, teollisuusmineraalien, rakennuskivien ja hyödyntämiskelpoisten maalajien etsintä ja tutkiminen. Geologista tietoa tarvitaan myös pohjavesitutkimuksissa. Nykyisin geologiaa hyödynnetään yhä enemmän rakentamisessa ja ympäristönsuojelussa. Suomessa alan huomattavin tutkimuslaitos on korkeakoulujen ja yliopistojen ohella Geologian Tutkimuskeskus. Geologia on laaja-alainen
- [Nuoren Maan olosuhteet](https://www.geologia.fi/nuori-maa/) - Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Maahan hyökättiin! Hadeeisen eonin alussa 4,6 miljardia vuotta sitten Maa ei ollut rauhallinen sininen planeetta, jollaisena sen nykyisin tunnemme. Merta tai edes kiinteää maankuorta ei ollut olemassa sillä planeettamme oli hyökkäyksen kohteena! Lukemattomat meteoriitit ja planetesimaalit (planeettojen esiaste) pommittivat nuorta planeettaamme. Apollo-lennoilta kerättyjen kuukivinäytteiden sekä Maan muodostumisen alkamisesta tehtyjen
- [Ydin, vaippa ja kuori](https://www.geologia.fi/ydin-vaippa-ja-kuori/) - Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Kolme kerrosta Kuoren kehittyessä saavutti planeettamme nykyisenkaltaisen alkuainekoostumuksen. Alkuaineisiin perustavan kemiallisen jaon mukaan maapallo voidaan jakaa neljään osaan: ulko- ja sisäytimeen, vaippaan sekä kuoreen. Jokaista osaa luonnehtii omanlaisensa koostumus ja olosuhteet. Mitä löytyy Maan ytimestä? Ydin muodostaa maapallon massasta lähes kolmanneksen, 32 %, ja tilavuudesta 15 %. Ydin on
- [Differentaatio](https://www.geologia.fi/differentaatio/) - Ari Brozinski, tarkistanut Elina Lehtonen 2025 Alkuaineiden differentaatio eli erottuminen alkaa Aivan maapallon varhaisvaiheessa planeettamme pinnalla oli sula magmameri ja tämän magmameren alapuolinenkin osa oli nk. pehmeässä tilassa. Tästä syystä eri painoiset alkuaineet pystyivät erottumaan eli differentoitumaan. Tällöin raskaammat alkuaineet, kuten rauta vajosivat alaspäin kevyempien komponenttien jäädessä tai noustessa ylempiin osiin. Nousun yhteydessä ne kuljettivat
- [Geologiset luontokohteet](https://www.geologia.fi/geologiset-luontokohteet-palvelu/) - Maastamme löytyy runsaasti geologisia matkailukohteita. Maastosta löytyvien muodostumien ja luontopolkujen lisäksi on geologiaan mahdollisuus tutustua lukuisissa näyttelyissä, kivipuistoissa ja museoissa. Geologisia luontokohteita on julkaistu esimerkiksi Retkikartta-palvelussa (Karttatasot -> Nähtävyyskohteet). [leaflet_testikartta]
- [Mineraalit A-Ö](https://www.geologia.fi/mineraalit-a-o/) - Lisätietoja ja mineraaleja löytyy Kai Hytösen kirjasta Suomen Mineraalit (Geologian tutkimuskeskuksen julkaisu, e-kirja). Mineraalilistan kirjoittanut Mikko Turunen, täydentänyt Teemu Karlsson
- [Geologinen retkeilyopas Yyteriin](https://www.geologia.fi/geologinen-retkeilyopas-yyteriin/) - Vihkonen on laadittu Porin Yyterinsannoille suuntautuvan vuoden 2011 Geologian päivän retkeilyä varten. Vihkosessa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Siihen on kerätty myös tietoja Yyterinsantojen alueella esiintyvien dyynimuodostumien syntytavasta sekä niiden muotojen ja kasvillisuuden erityispiirteistä. Karttaan merkityt numerot osoittavat missä eri dyynityyppejä esiintyy edustavimmillaan. Tiettyä dyynimuodostumaa esiintyy alueella 1-4:ssä eri paikassa. Vihkosen tekstissä karttaan merkittyjen numeroitujen kohteiden kuvaus on
- [Sedimentära bergarter A-Ö](https://www.geologia.fi/sv/sedimentara-bergarter-a-o/) - Anna Johnson, maj 2022. Närmare presentation av ett urval sedimentära bergarter med bildexempel. KonglomeratLersten (Lerskiffer)Sandsten
- [Metamorfa bergarter A-Ö](https://www.geologia.fi/sv/metamorfa-bergarter-a-o/) - Anna Johnson, maj 2022. Närmare presentation av ett urval metamorfa bergarter med bildexempel. AmfibolitGlimmerskifferGnejsGranulitGrönsten (grönskiffer)KvartsitMarmorMigmatitSerpentinitSvartskifferTäljsten
- [Magmatiska bergarter A-Ö](https://www.geologia.fi/sv/magmatiska-bergarter-a-o/) - Anna Johnson, maj 2022. Närmare presentation av ett urval magmatiska bergarter med bildexempel. BasaltDiabasDioritGabbroGranitMandelstenObsidianPegmatitPeridotitSyenit
- [Sedimentära bergarter](https://www.geologia.fi/sv/sedimentara-bergarter/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Olav Eklunds artikel Johdatus sedimenttikiviin. Vid jordytan bearbetas litosfären (stensfären) ideligen av naturliga processer som sker under inverkan av atmosfären, hydrosfären och biosfären. Den fysikaliska nedbrytningen av bergarter till följd av erosion och vittring, är eventuellt den kraftigaste omarbetande processen av jordens yta. Bergrunden sönderdelas och fragmenteras, vilket medför produktionen av
- [Klassificering av metamorfa bergarter](https://www.geologia.fi/sv/klassificering-av-metamorfa-bergarter/) - Anna Johnson, april 2022. Baserad på artikeln Metamorfisten kivien luokittelu av Mikko Turunen Stenar som förändras Metamorfa bergarter bildas genom omkristallisation av existerande bergarter, de omvandlas eller metamorfoseras under inverkan av höga temperaturer och/eller högt tryck. Metamorfos sker alltid i fast tillstånd, om bergarten smälter kommer den i stället att bilda en magmatisk bergart. Olika
- [Metamorfa bergarter](https://www.geologia.fi/sv/metamorfa-bergarter/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Ari Brozinskis artikel Mitä ovat metamorfiset kivet? Vad innebär metamorfos? Metamorfa bergarter har fått sitt namn från grekiskans meta och morphe som betyder ändring av form. Metamorfa bergarter är ursprungligen magmatiska eller sedimentära bergarter som har blivit utsatta för en förändring i temperatur- och tryckförhållanden från sin ursprungsmiljö. Genom att modifieras,
- [Klassificering av magmatiska bergarter](https://www.geologia.fi/sv/klassificering-av-magmatiska-bergarter/) - Anna Johnson februari 2022. Baserad på artikeln Magmakivien luokittelu av Mikko Turunen. Magmatiska bergarter Magmatiska bergarter uppstår till följd av att smält stenmaterial stelnar antingen djupt nere i jordskorpan eller uppe på jordytan. Om smältan kommer ut på jordytan kallas den för lava. Smält stenmaterial nere i jordskorpan kallas för magma. Magma stelnar till berg
- [Magmatiska bergarter](https://www.geologia.fi/sv/magmatiska-bergarter/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Ari Brozinskis artikel Mitä ovat magmakivet? Vad är magma? I de flesta fall består magma inte enbart av smält bergsmaterial. Magma innehåller även gaser och kristaller. Då magma kristalliserar, vid ungefär 700-1100ºC, bildas magmatiska bergarter. Eftersom magma har lägre densitet än omgivningen i jordskorpan och manteln, förmår den stiga uppåt genom litosfären
- [Bergarternas kretslopp](https://www.geologia.fi/sv/bergarternas-kretslopp/) - Anna Johnson, april 2022, efter artikeln Kivien kiertokulku av Mikko Turunen. Alla bergarter är med i kretsloppet Alla bergarter på jorden är del av ett stort kontinuerligt kretslopp vars drivkraft är plattektoniken. En slumpmässigt upplockad granitsten har någongång vittrat loss ur en klippa, och dess framtida öde kommer att innebära ytterligare nervittring genom vattnets, vindens,
- [Inledning: bergarter](https://www.geologia.fi/sv/inledning-bergarter/) - Anna Johnson, april 2022, efter artikeln Johdanto kiviin av Ari Brozinski Vad är en bergart? ”Stenar och berg är en grå massa som ser likadan ut överallt”. Många kanske kan hålla med om det påståendet, men vid en närmare titt märker man att det här inte är sant. Enligt den allmänt accepterade definitionen utgörs en
- [Sjöar och myrar](https://www.geologia.fi/sv/sjoar-och-myrar/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Kimmo Virtanens artikel Suot. Sjöar Det finska humida klimatet med liten avdunstning och tillräcklig nederbörd har haft en stor betydelse för den rikliga sjötillväxten i landet. Även den relativt flacka topografin har spelat en stor roll, de flesta sjöar bildas i låglänta områden med stor vattentillförsel. Sjöar får sitt vatten via
- [Kvarken](https://www.geologia.fi/sv/kvarken/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Merenkurkku Kvarkens unika former Skärgårdslandskapet runt Kvarken, som ligger söder om Bottenviken, har fått sina unika former till följd av den isostatiska landhöjningen som initierades av den förhållandevis snabba glaciärisens avsmältning, samt till följd av de glaciala jordartsformationerna som avsattes av den senaste inlandsisen för ca 10 000
- [Landhöjning och förändringar i finska sjöar och vattendrag](https://www.geologia.fi/sv/landhojning-och-forandringar-i-finska-sjoar-och-vattendrag/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakala artikel Maankohoaminen ja vesistöjen muutokset. Till följd av den senaste istiden, Weichseltiden för 115 000 - 11 600 år sedan, sjönk jordskorpan i trakten av Finland djupt ner i manteln under tyngden av det massiva glaciäristäcket. Genom landhöjning inställer sig så småningom en s.k. isostatisk jämvikt mellan litosfären och
- [Ler och silt](https://www.geologia.fi/sv/ler-och-silt/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Savi ja siltti. Finkornigt sediment: ler och silt Varvig lera består av årsrytmiska lager av ljus silt och mörk lera.Enlig Atterbergs korngruppsskala, är siltens kornstorlek mellan 0,06 millimeter och 0,002 millimeter. Ler, som är benämningen på den minsta fraktionen, har en kornstorlek som är mindre än 0,002 millimeter.
- [Randbildningar  och rullstensåsar](https://www.geologia.fi/sv/randbildningar-och-rullstensasar/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Harjut ja salpausselät. I samband med inlandsisarnas avsmältning strömmar stora mängder smältvatten genom vertikala sprickor och isälvstunnlar i glaciärisen. Vattnet rör sig ständigt mot iskanten eftersom det hydrostatiska trycket lättar mot glaciärens yttre delar. Under smältsäsongen är strömningshastigheten mycket hög. Smältvattnet i isälvstunnlarna förmår då transportera, och därigenom
- [Morän](https://www.geologia.fi/sv/moran/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Moreeni. Morän och moräntyper Morän består av en blandning av såväl grovkornigt som finkornigt material och är den vanligaste jordarten i Finland. Kantiga klaster är karakteristiska för samtliga typer av moränjordar. Morän är en glacial jordart som avlagras från glaciärisen, antingen supragalacialt på istäcket eller subglacialt under istäcket.
- [Inlandsisens nötande effekt](https://www.geologia.fi/sv/inlandsisens-notande-effekt/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel jäätikön kulutus. Glacial erosion Istäcket röjer och transporterar bort tidigare jordtäcket och sedimentavlagringar. Genom abrasion, lossbrytning och sprickbildning omformar inlandsisen sitt underlag och bildar bland annat rundhällar, rullstensåsar samt glacialräfflade berg och stenblock. Även smältvattnet har en nötande effekt och ger upphov till isälvsavlagringar (glasifluviala avlagringar) samt ishav-
- [Mineralens egenskaper](https://www.geologia.fi/sv/mineralens-egenskaper/) - Redaktör: Cecilia Aarnio, Efter Mikko Turunens artikel Mineraalien ominaisuudet. Inledning Perfekta mineralkristaller är rätt så sällsynta. Detta beror främst på att det sällan finns tillräckligt med tillväxtutrymme i bergartssmältan för att alla mineral skulle utveckla fulländade kristallformer. Lyckligtvis har mineral andra kännetecknande egenskaper som hjälper oss att identifiera sådana mineral som vi inte känner igen
- [Jordtäckets utveckling](https://www.geologia.fi/sv/jordtackets-utveckling/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Maaperän synty. Jordtäckets utveckling hänger nära samman med klimatförändringarna på jordklotet. Den största delen av Finlands jordarter har bildats under den senaste istiden, Weichselistiden för 115 000 -11 600 år sedan. Inlandsisen omformade berggrunden, röjde bort tidigare sedimentlager och jordtäcket, samt producerade jordarterna: morän, grus, sand, silt och
- [Vad är mineral?](https://www.geologia.fi/sv/vad-ar-mineral/) - Redaktör Cecilia Aarnio. Efter Mikko Turunens artikel Mitä mineraalit ovat? Mineral är en fast oorganisk substans med en regelbunden intern uppbyggnad. De består av grundämnen och kan identifieras genom sina kemiska formler samt sina kristallsymmetriska egenskaper. Tillsammans bildar olika mineralkombinationer bergarter - mineral utgör således bergarternas minsta beståndsdelar. De flesta bergarterna består av tre till
- [Kristallsystem](https://www.geologia.fi/sv/4120/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Mikko Turunens artikel kidejärjestelmät De sju kristallsystemen Mineral indelas i sju olika kristallsystem utgående från deras kristallform och kristallsymmetri. Kubiska eller isometriska systemet Tetragonala systemet Trigonala systemet Hexagonala systemet Rombiska systemet Monoklina systemet Triklina systemet Mineralkristaller har en inre regelbunden atomär struktur som avspeglas i mineralens yttre kristallform. Symmetrin kan urskiljas
- [Finlands mammutar](https://www.geologia.fi/sv/finlands-mammutar/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakala artikel Suomen mammutit. Nya mammutfynd Det nyaste rönet inom finsk mammutforskning ägde rum år 2006 då professor Marja Simonsuuri-Sorsa redogjorde för allmänheten att hon hade funnit ett överarmsben tillhörande en mammut år 1960. Reliktet, som Simonsuuri-Sorsa hittade i en leråker i Suomusjärvi, hade hon bevarat i sitt bilgarage i
- [Från Eeminterglacialen till Weichselistiden](https://www.geologia.fi/sv/fran-eeminterglacialen-till-weichselistiden/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Eemistä Veikseliin. Eem Den senaste interglacialen (varm period mellan istider) ägde rum för ca 130 000 – 115 000 år sedan och kallas Eem. Eemhavet täckte stora delar av Finlands kustområden och hade förbindelser till Vita havet via Karelen, samt till Nordsjön via Kattegatt och sannolikt också via
- [Södra Finlands berggrund](https://www.geologia.fi/sv/sodra-finlands-berggrund/) - Olav Eklund Finland har en urgammal berggrund Såväl lösblock som den fasta berggrunden, omfattar en del av jordklotets historia. Södra Finlands berggrund formades för 1900 till 1275 miljoner år sedan och ligger nedanom den s.k. Brahestad-Ladogalinjen. Berggrunden norr om linjen är avsevärt äldre eftersom den består av arkeiska bergarter som är över 2500 miljoner år gamla
- [Varför har vi en skärgård i västra Finland?](https://www.geologia.fi/sv/varfor-har-vi-en-skargard-i-vastra-finland/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Olav Eklunds artikel Miksi Lounais-Suomessa on saaristo? Berggrundens och jordtäckets utveckling Varför sträcker sig en vid skärgård längs sydvästra Finlands kust och varför har vi inte en motsvarande skärgård vid våra övriga kuster? För att besvara dessa frågor måste vi skilja mellan två geologiska processer som har format - och fortfarande
- [Geologi som yrke](https://www.geologia.fi/sv/geologi-som-yrke/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Teemu Karlssons artikel Geologia ammattina. Med hjälp av mikroskopiska studier i laboratorium och makroskopiska observationer ute i fält, studerar och arbetar geologer bland annat med: Litosfärens och berggrundens kemiska och fysikaliska sammansättningar samt livets ursprung och utveckling i tid och rum. Traditionell kartering av berggrund, jordtäcke och sedimentlager. Malmletning samt identifiering av
- [Geologi som vetenskap](https://www.geologia.fi/sv/geologi-som-vetenskap/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Markku Turunens artikel Geologia tieteenä. Geovetenskaper strävar efter att beskriva samspelet som sker mellan litosfären (stensfären), hydorsfären, atmosfären samt biosfären, och som resulterar i antingen successiva eller tvära förändrigar av jordklotet. Bergarter och sediment ute i fält fungerar som ett stort geologiskt laboratorium och arkiv för geovetenskapliga studier. Geologin som vetenskap
- [Snöbollsjorden (Snowball Earth)](https://www.geologia.fi/sv/snobollsjorden-snowball-earth/) - Redaktör: Anna Johnson, mars 2022. Efter artikeln Lumipallomaa av Ari Brozinski & Teemu Karlsson En istid framom andra istider Jordens historia rymmer många istider. Den senaste nedisningsperioden som kallas Weichsel tog slut för kring 10 000 år sedan då den holocena epoken inleddes och då Baltiska issjön övergick i Yoldiahavet. Under Weichselglacialens maximala utbredning nådde istäcket
- [Kratoner](https://www.geologia.fi/sv/kratoner/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Ari Brozinskis artikel Kratonit. Vad är kratoner? Kratonerna sträcker sig djupare ner än den omgivande kontinentalskorpan, ända till astenosfärens undre partier.Delar av kontinentalskorpan som har bevarats tektoniskt stabila i över 500 miljo ner år kallas kratoner. Dessa relativt flacka områden i kontinenternas inre innehåller delar av jordklotets äldsta berggrund och har
- [Superkontinenter](https://www.geologia.fi/sv/superkontinenter/) - Redaktör: Anna Johnson, oktober 2021. Efter Ari Brozinskis artikel Supermantereet Plattektonik och kratoner Under vår planets långa historia har plattektoniken både påverkat och bidragit till många omvälvande fenomen på jorden, bland annat uppkomsten av istider. Sedan den unga planetens yttemperatur sjunkit tillräckligt för att ett fast skal skulle bildas, har de tektoniska plattorna eller deras
- [Plattektoniken](https://www.geologia.fi/sv/plattektoniken/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Aro Brozinskis artikel Laattatektoniikka. Benjamin Franklin om litosfärplattorna Kontinenterna och havsbottnen som täcker jordens yta bygger upp ett dynamiskt nätverk av plattor som såväl pressas mot varandra som drivs isär från varandra. Dessa rörelser går inte att urskiljas med blotta ögat och har en hastighet på bara några centimeter per år.
- [Basfakta om jorden](https://www.geologia.fi/sv/basfakta-om-jorden/) - Redaktör: Anna Johnson, november 2021. Efter Mikko Turunens artikel Perustietoa maasta. Hurdan är jorden? Jorden (på latin: Tellus) är den tredje planeten i vårt solsystem räknat från solen utåt. Jorden blev till samtidigt som de andra planeterna för ungefär 4,6 miljarder år sedan. Vår jord är en stenplanet till sin sammansättning, och det är också
- [Livet uppstår och utvecklas](https://www.geologia.fi/sv/livet-uppstar-och-utvecklas/) - Redaktör: Anna Johnson, mars 2022. Efter artikeln Elämän synty ja kehitys av Mikko Turunen Syftet med den här artikeln är att ge en uppfattning om det sammanhang som finns mellan jordens geologiska utveckling och livets födelse och utveckling. Jämför med artikeln Geologi och tiden – livets utveckling. Informationen i texten har hämtats från ett antal
- [Jordens superkontinenter](https://www.geologia.fi/sv/jordens-superkontinenter/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Ari Brozinskis artikel Maan supermantereet. Under jordklotets geologiska historia har tre stora superkontinenter bildats till följd av kontinentaldriften. Den senaste storkontinenten, Pangea, formades för drygt 500 miljoner år sedan då jordklotets samtliga kontinenter samlades till en enhetlig superkontinent. Tidigare superkontinenter är Rodinia, för ca 1000 miljoner år sedan, och Columbia som
- [Geologi och tiden – livets utveckling](https://www.geologia.fi/sv/geologi-och-tiden-livets-utveckling/) - Redaktör Cecilia Aarnio. Efter Mikko Turunens artikel Geologia ja aika. Uppdaterad av Anna Johnson, mars 2022. Långsamma och snabba förändringar Jordklotet genomgår ständig förändring. Vinden, det rinnande vattnet, isens rörelser samt nederbörd omformar jordytan genom att nöta underlaget och transportera bort material. Erosionskrafter sönderdelar berggrunden i allt finare fragment, bergsblock finfördelas till grus och sand
- [Vad är geologi?](https://www.geologia.fi/sv/vad-ar-geologi/) - Redaktör Cecilia Aarnio. Efter Anu Hakalas artikel Mitä geologia on? Geologi är läran om jordklotet, dess processer, beståndsdelar, historia samt dess effekt på människor och livet i allmänhet. Mineral, bergarter, vulkaner, jordbävningar, floder, glaciärer, jordskred, översvämningar, och många andra ämnen faller inom ramen av geolgi. Geologer erbjuder sammhället ett brett utbud av kunskap och viktiga
- [Meteoriter](https://www.geologia.fi/sv/meteoriter/) - Redaktör: Anna Johnson, december 2021. Efter Ari Brozinskis artikel Meteoriitit Kolliderande himlakroppar När solsystemet var ungt och planeterna precis hade blivit till skedde många kollisioner mellan de nya himlakropparna. Efter den här katastrofrika första tiden gick solsystemet för ca 4,5 miljarder år sedan in i en lugnare period då planeterna drabbades av småkollisioner med asteroider,
- [Solsystemet och Vintergatan](https://www.geologia.fi/sv/4087/) - Redaktör Cecilia Aarnio. Efter Mikko Turunens artikel Aurinkokunta avaruudessa. Det finns troligen miljardvis med galaxer i universum. Avstånden mellan galaxerna är emellertid så stora att rymden ibland kan verka alldeles tom. Vintergatan, vår galax, är uppskattningsvis en av de mest stjärntäta galaxerna i universum även om avståndet mellan vår närmaste stjärna, solen, och dess närmaste
- [Solsystemet: Från tidiga teorier till modern vetenskap](https://www.geologia.fi/sv/solsystemet-fran-tidiga-teorier-till-modern-vetenskap/) - Redaktör Cecilia Aarnio. Efter Mikko Turunens artikel Aurinkokunta: varhaisteoriasta nykyaikaan. De tidiga teorierna På 1700-talet föreslog den tyska filosofen Immanuel Kant att solsystemet och dess planeter har bildats genom förtätningen av ett interstellärt (rymd mellan stjärnor) gas- och stoftmoln. Kants teori grundar sig i hans egna observationer av solsystemet och dess, vid den tiden, sex kända
- [Solsystemets uppkomst](https://www.geologia.fi/sv/solsystemets-uppkomst/) - Redaktör Cecilia Aarnio. Efter Ari Brozinskis artikel Aurinkokuntamme muodostuminen. Galaxer Spriralgalaksen M 81 påminner om vår galax. Bilden: NASA/ESA.Universumets galaxer är uppbyggda av stora stjärnanhopningar som hålls samman tack vare inbördes dragningskrafter. De flesta galaxer omfattar flera miljarder stjärnor och innehåller även stora mängder gas och stoft. De små gas- och stoftpartiklarna ligger oregelbundet utspridda
- [Big Bang - urexplosionen](https://www.geologia.fi/sv/big-bang-urexplosionen/) - Redaktör: Cecilia Aarnio. Efter Ari Brozinskis artikel Big Bang - alkuräjähdys. Varför finns vi till? Har du någonsin blickat upp mot skyn och undrat var allting egentligen har sin början? Eller har du någon gång funderat på hur jordklotet, eller kanske det finländska landskapet, har utformats? För att få svar på liknande frågor bör vi
- [GTK:n virtuaaliekskursio pintaa syvemmälle – aikamatka Suomen kallioperään](https://www.geologia.fi/gtkn-virtuaaliekskursio-pintaa-syvemmalle-aikamatka-suomen-kallioperaan/) - Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskuksen virtuaaliekskursiolla pääset virtuaaliselle aikamatkalle Suomen kallioperään ja sitä kautta Maan ensiaskeliin. Kohteena on Kuhmon vihreäkivivyöhyke ja sen kerrokset. Geologit ympäri maailmaa on kiinnostuneita Fennoskandian kilvestä sen vuoksi, että se edustaa hyvin vanhoja kallioperäalueita, jotka eivät ole peittyneet nuoremmilla sedimenttikivillä. Mukavaa virtuaalimatkaa! Lähde: GTK
- [Jäätikkö Etelämantereella nyt metrejä korkeampaa lisääntyneiden sateiden takia](https://www.geologia.fi/jaatikko-etelamantereella-nyt-metreja-korkeampaa-lisaantyneiden-sateiden-takia/) - Aboalle asennetut satelliittiheijastimet mahdollistavat uuden menetelmän alueen maankuoren liikuntojen mittaamiseen satelliiteista. Kuva: Jyri Näränen / FINNARP. Ilmatieteen laitoksen tiedote Suomalaisretkikunta asensi Etelämantereelle laitteita, jotka mahdollistavat entistä tarkemman tutkimuksen maankuoren ja jäätiköiden liikkeistä. Suomen tutkimusasema Aboalla on nyt huippuluokan keskittymä mittausinfrastruktuuria, joka palvelee alueella tehtävää tutkimusta pitkälle tulevaisuuteen. FINNARP-retkikunta on palannut Etelämantereelta Suomeen kahden kuukauden tutkimusmatkan
- [Ilmastonmuutos voimisti viime syyskuun lämpöennätystä Helsingissä](https://www.geologia.fi/ilmastonmuutos-voimisti-viime-syyskuun-lampoennatysta-helsingissa/) - Kuva: Wikimedia Commons. Ilmatieteen laitoksen tiedote Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa havaituissa ennätyslämpimissä kuukausissa. Uudessa tutkimuksessa julkaistu menetelmä auttaa määrittämään ilmastonmuutoksen osuuden. Syyskuu 2023 oli Helsingissä mittaushistorian lämpimin. Kuukauden keskilämpötila Kaisaniemen sääasemalla oli 15,8 astetta, joka rikkoi edellisen ennätyksen vuodelta 1934 lähes asteella. Tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos teki ennätyslämpimästä kuukaudesta noin 1,4 astetta lämpimämmän
- [Arktinen alue kasvihuonekaasujen nieluna ja lähteenä](https://www.geologia.fi/arktinen-alue-kasvihuonekaasujen-nieluna-ja-lahteena/) - Tutkimus tehtiin Kilpisjärven biologiselta asemalta käsin, joka on Helsingin yliopiston pohjoisin tutkimusasema. (Kuva: Markus Jylhä) Teemu Karlsson Helsingin yliopiston tutkimuksessa arvioitiin kasvihuonekaasujen nieluja ja lähteitä arktisessa maisemassa jopa neliömetrin tarkkuudella. Tutkimuksessa hyödynnettiin kenttämittausten ja satelliittiaineistojen lisäksi myös koneoppimismenetelmiä. Tutkijat tarkastelivat erilaisia ympäristöjä, joissa esimerkiksi maaperän kosteus, ravinteisuus ja kasvillisuus vaihtelevat. Tulosten perusteella eroja kasvihuonepäästöissä selittävät
- [Havaitsitko Saharan pölyä? Näin toimitat näytteen ja tiedot tutkijoille](https://www.geologia.fi/havaitsitko-saharan-polya-nain-toimitat-naytteen-ja-tiedot-tutkijoille/) - Saharan pölyä Vantaalla 25.2.2021. Kuva: Outi Meinander. Ilmatieteenlaitoksen tiedote Suomen ilmakehään saapuu tänään maanantaina 29. tammikuuta Pohjois-Afrikan voimakkaan pölymyrskyn tuomaa aavikkopölyä. Saharan pölyä saattaa laskeutua Ilmatieteen laitoksen SILAM-mallin ennusteen mukaan näkyvästi myös pinnoille etenkin Pohjois-Suomessa. Ilmatieteen laitos on käynnistänyt kampanjan pölynäytteiden keräämiseksi. Suurimmat pölymäärät ennustetaan saapuvaksi Oulun korkeudelta pohjoiseen. Pölyä saattaa laskeutua tällä kertaa näkyvästi
- [Tutkimus tuotti lisää tietoa aerosolien säteilyvaikutuksesta](https://www.geologia.fi/tutkimus-tuotti-lisaa-tietoa-aerosolien-sateilyvaikutuksesta/) - Kuva: Pia Anttila Ilmatieteen laitoksen tiedote Veijo Aaltonen mittasi lisensiaatintutkimuksessaan ilmakehän aerosolien optisia, mikrofysikaalisia ja säteilyyn liittyviä ominaisuuksia kolmen vuoden ajan subarktisella mittausasemalla Pallaksella. Tutkimus osoitti, että hiukkasten koko ja sironta vaihtelee eri vuodenaikoina. Ilmakehän aerosolit sirottavat auringosta tulevaa säteilyä takaisin avaruuteen ja absorboivat eli imevät itseensä säteilyenergiaa. Ne vaikuttavat ilmastoon myös epäsuorasti osallistumalla pilvien
- [Geologi-lehden 6/2023 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-6-2023-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 6/2023 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Basen-nunatakin moreenin kivilajisto läntisellä Kuningatar Maudin maalla, Etelämantereella (Arto V. Luttinen, Jussi S. Heinonen) Uudenlaisen geofysiikan äärellä: Osa 3 – Simulaatiot myonikuvauksessa (Marko
- [Luonnontieteellisen museon kuulumisia vuodelle 2024](https://www.geologia.fi/luonnontieteellisen-museon-kuulumisia-vuodelle-2024/) - Juhlat metsässa -näyttely avautui vuonna 2023. Kuva Emma Suominen Luomuksen uutinen Vuosi 2023 oli kiireinen juhlavuosi, jonka aikana Luonnontieteellinen museo täyttyi luonnosta kiinnostuneista vierailijoista. Vuodelle 2024 olemme tehneet joitain muutoksia ilmaispäivien käytäntöihin ja laajentaneet kesäajan aukioloaikoja. Myös museon pääsylippuhintoja on tarkistettu – pääsääntöisesti alaspäin. Varhaiskasvatus- ja oppilaitosryhmille maksuttomia vierailuaikoja Luonnontieteellisen museon ilmaispäivien suuren suosion vuoksi
- [Kansallisen mineraalistrategian ohjausryhmän puheenjohtajaksi GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen](https://www.geologia.fi/kansallisen-mineraalistrategian-ohjausryhman-puheenjohtajaksi-gtkn-paajohtaja-kimmo-tiilikainen/) - Kevitsan kaivos. Kuva: Jukka Brusila GTK:n uutinen Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut ohjausryhmän valmistelemaan hallitusohjelman mukaista mineraalistrategiaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Geologian tutkimuskeskus GTK:n pääjohtaja Kimmo Tiilikainen. Mineraalistrategia valmistuu vuoden 2024 lopussa. ”Maailman epävakaus on paljastanut taloudellisen ja poliittisen riippuvuutemme raaka-aineista. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus on myös pullonkaula siirryttäessä fossiilisesta puhtaaseen energiajärjestelmään. Mineraalien omavaraisuuden ohella on samalla
- [Geologi-lehden 4/2023 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-4-2023-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2023 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusin Geologi on kattava teemanumero täynnä ilmastonmuutokseen ja geologiaan liittyviä artikkeleja. Koko sisältö lehden verkkoversiossa.
- [Geologi-lehden 5/2023 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-5-2023-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2023 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. kansannäytetoiminta, Suomen menestys geotieteiden olympialaisissa, muinainen sedimentaatioallas Skotlannissa ja pirstekartiot. Koko sisältö lehden verkkoversiossa.
- [FINNARP 2023 -tutkimusretkikunta lähtee Etelämantereelle](https://www.geologia.fi/finnarp-2023-tutkimusretkikunta-lahtee-etelamantereelle/) - Suomen tutkimusasema Aboa rakennettiin vuosina 1988‒1989, minkä jälkeen Suomesta on tehty säännöllisesti tutkimusmatkoja Etelämantereelle. Kuva: Pasi Ylirisku / FINNARP. Ilmatieteen laitoksen tiedote Etelämantereella toteutettava tutkimustyö on luonnollinen jatke Suomessa tehtävälle kylmien alueiden tutkimukselle. Suomalainen FINNARP-retkikunta lähtee Etelämantereelle 15. joulukuuta. Retkikuntaan kuuluu seitsemän asiantuntijaa: retkikunnan johtaja, erikoisuunnittelija, konemestari, lääkäri, emäntä sekä tammikuussa ryhmään liittyvät kaksi tutkijaa.
- [Väitöstyö tuotti uutta tietoa luonnontilaisten ja käsiteltyjen turvemaiden hiilenkierrosta](https://www.geologia.fi/vaitostyo-tuotti-uutta-tietoa-luonnontilaisten-ja-kasiteltyjen-turvemaiden-hiilenkierrosta/) - Suo Tiilikkajärven kansallispuistossa. Kuva: Teemu Karlsson Ilmatieteen laitoksen tiedote Väitöstyössä tutkittiin luonnontilaisten ja käsiteltyjen turvemaiden maanpäällisiä ja maanalaisia hiilidioksidivirtoja erilaisilla menetelmillä. Tutkimuksessa havaittiin digitaalikameroiden olevan hyvä menetelmä kasvillisuuden kehityksen tarkasteluun. Havaitut tulokset myös tuottivat lisätietoa turpeen priming-efektistä ja tukevat aiempia tutkimustuloksia metsäojitettujen soiden turpeen hajoamisesta. Luonnontilaisten soiden kasvillisuuden määrää ja kasvukauden aikaista kehitystä havainnoitiin digitaalisilla
- [Geologian tutkimuskeskus julkistaa kansannäytteiden analyysituloksia vuosilta 2014-2023](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-julkistaa-kansannaytteiden-analyysituloksia-vuosilta-2014-2023/) - Kuva: GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK julkistaa ennen julkaisemattomia analyysituloksia kansalaisten lähettämistä näytteistä. Tiedot julkistetaan vuodesta 2014 alkuvuoteen 2023 saakka. GTK:n kansannäytetoimistossa vastaanotetaan vuosittain noin 1 500–2 000 näytettä eri puolilta Suomea. Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoiminta on kallioperän raaka-ainepotentiaaliin liittyvää kartoitus- ja tutkimustoimintaa. Kansannäytetoimisto vastaanottaa ja tallentaa eri puolilta Suomea lähetettyjä kansannäytteitä. Kansannäytteellä tarkoitetaan kiviharrastajan
- [Pakkasjäristykset voivat aiheuttaa vahinkoja Pohjois-Suomessa](https://www.geologia.fi/pakkasjaristykset-voivat-aiheuttaa-vahinkoja-pohjois-suomessa/) - Kuvassa pakkasjäristyksen jälki tiessä Sodankylässä. Kuva Elena Kozlovskaya. Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat havainneet, että pakkasjäristykset ovat mahdollinen uusi maanjäristysvaara Pohjois-Suomessa. Pakkasjäristykset eli kryoseismit syntyvät, kun maaperässä oleva vesi jäätyy nopeasti ja aiheuttaa maahan halkeamia ja tärinää. Tutkijoiden mukaan pakkasjäristykset ovat yleisiä soilla, kosteikoilla ja ojitetuilla alueilla, joissa on paljon vettä. Pakkasjäristykset voivat
- [Maan sisuksista löytyi muinaisen planeetan jäänteitä](https://www.geologia.fi/maan-sisuksista-loytyi-muinaisen-planeetan-jaanteita/) - Kuva: Caltech Tutkijat ovat löytäneet uusia todisteita siitä, että Maan sisällä on kaksi valtavaa, muinaisesta planeetasta peräisin olevaa kimpaletta. Planeetta törmäsi Maahan noin 4,5 miljardia vuotta sitten. Törmäys synnytti myös Kuun, kun törmäyksessä syntyneet kappaleet sinkoutuivat Maan kiertoradalle ja sekoittuivat. Törmännyt planeetta, jota kutsutaan nimellä Theia, oli noin Marsin kokoinen. Suurin osa Theiasta sulautui yhteen
- [Arktisen merijään vuosittainen minimi saavutettiin syyskuussa](https://www.geologia.fi/arktisen-merijaan-vuosittainen-minimi-saavutettiin-syyskuussa/) - Kuva: Wikimedia Commons / Evgenii Salganik Ilmatieteen laitoksen tiedote Vuonna 2023 pohjoinen merijää oli suppeimmillaan 19. syyskuuta, jolloin se oli 4,23 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on mittaushistorian kuudenneksi pienin. Syyskuun 2023 keskimääräinen arktisen merijään laajuus oli 4,37 miljoonaa neliökilometriä. Se on mitatuista syyskuun kuukausilaajuuksista viidenneksi pienin. Arktisen merijään kokonaistilavuus vaikuttaa olevan tälle vuosikymmenelle tavanomainen. ”Koko muualla
- [Satelliittihavainnot paljastavat: lumen määrä pohjoisella pallonpuoliskolla vähenee](https://www.geologia.fi/satelliittihavainnot-paljastavat-lumen-maara-pohjoisella-pallonpuoliskolla-vahenee/) - Kuva: Wikimedia Commons Ilmatieteen laitoksen tiedote Väitöskirjatyössä tarkasteltiin, miten pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on muuttunut viime vuosikymmenien aikana sekä miten hyvin uusimmat ilmastomallit ja uusanalyysit kykenevät kuvaamaan havaittuja muutoksia. Ilmatieteen laitoksen tutkija Kerttu Koukin väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että lumen sulamiskausi keväällä on aikaistunut, ja lumipeitteen laajuus ja kokonaismassa ovat pienentyneet. Muutoksissa on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua:
- [Kadonneen mannerlaatan jäänteet löytyivät yllättäen](https://www.geologia.fi/kadonneen-mannerlaatan-jaanteet-loytyivat-yllattaen/) - Tutkijoiden rekonstruoima Pontus-mannerlaatta ja sen sijainti 120 miljoonaa vuotta sitten, sekä sen nykyisten jäänteiden sijainti. Kuva: Suzanna van de Laagemaat & Douwe van Hinsbergen. Tyynenmeren alueen länsiosista on löytänyt massiivisen ja aiemmin tuntemattoman mannerlaatan jäänteet. Utrechtin yliopiston geologi Suzanna van de Lagemaatin löytämä muinainen mannerlaatta oli aikoinaan neljäsosan nykyisen Tyynenmeren koosta. Hänen kollegansa Utrechtissa olivat
- [Suomalainen tutkimuskonsortio hyödyntää tekoälyä kestävässä malminetsinnässä](https://www.geologia.fi/suomalainen-tutkimuskonsortio-hyodyntaa-tekoalya-kestavassa-malminetsinnassa/) - Suomalainen tutkimuskonsortio, johon kuuluvat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Turun yliopisto, Suomen ympäristökeskus (Syke) ja yrityskumppaneita, pyrkii tekemään läpimurron kestävässä malminetsinnässä tekoälyn avulla. Konsortio kokoaa huippututkijoita mineraalipotentiaalin kartoituksen, koneoppimisen ja kestävän kehityksen aloilta edistämään vahvaa tiedon ja innovaatioiden synergiaa. Konsortion AIMEX-hankkeeseen (Artificial Intelligence in Mineral Exploration) on myönnetty noin 5,6 miljoonan euron rahoitus. Business Finlandin rahoittama osuus
- [Satelliittien keräämää tietoa maanpinnan heijastavuudesta voidaan parantaa matemaattisilla menetelmillä](https://www.geologia.fi/satelliittien-keraamaa-tietoa-maanpinnan-heijastavuudesta-voidaan-parantaa-matemaattisilla-menetelmilla/) - Kuva: Jens Jäpel / Wikimedia Commons Maanpinnan heijastuvuus eli albedo on merkittävä indikaattori ilmastonmuutoksesta. Lisensiaatintutkimuksessa ratkottiin maanpinnan heijastuvuudesta satelliittien avulla kerätyn tiedon epävarmuuksia. Työ osoitti, että matemaattisia menetelmiä käyttäen voidaan parantaa havaintojen kattavuutta ja luotettavuutta. Muuttuvan ilmaston tutkimisessa käytetään usein pitkiä aikasarjoja, joita kerätään esimerkiksi satelliitti-instrumenteilla. Satelliittimenetelmin kerätyt aikasarjat maanpinnan heijastavuudesta ovat kuitenkin herkkiä epävarmuuksille.
- [Saharan muinainen vehreys katosi Maan kiertoradan muutosten vaikutuksesta](https://www.geologia.fi/saharan-muinainen-vehreys-katosi-maan-kiertoradan-muutosten-vaikutuksesta/) - Kuva: Wikimedia Commons / Vyacheslav Argenberg Helsingin yliopiston uusi tutkimus on tuonut uutta tietoa Pohjois-Afrikan ja Saharan autiomaan kosteista kausista viimeisten 800 000 vuoden ajalta. Nature Communications -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan Saharan ajoittain esiintyneet kosteat kaudet ja niiden vaihtelu johtuivat maapallon kiertoradan muutoksista. Ilmastotutkijat ovat ensimmäistä kertaa simuloineet Saharan menneitä vehreysjaksoja, jotka osoittavat, että Saharan
- [Muinainen tulivuori Yhdysvalloissa voi sisältää maailman suurimman litium-esiintymän](https://www.geologia.fi/muinainen-tulivuori-yhdysvalloissa-voi-sisaltaa-maailman-suurimman-litium-esiintyman/) - McDermitt kaldera ja Thacker Passin kaivoksen sijainti. Kuva: Lithium Americas Yhdysvalloissa, Nevadan ja Oregonin rajalla sijaitseva muinainen supertulivuori saattaa kätkeä sisuksiinsa maailman suurimman litium-esiintymän. Tuoreen tutkimuksen mukaan McDermitt-kalderassa voi olla yli kaksinkertaisia litiumin pitoisuuksia verrattuna muihin tunnettuihin Li-pitoisiin saviesiintymiin. Tämä vastaa noin 20–40 miljoonaa tonnia litiumia. Litiumin kysyntä on kasvussa, erityisesti sähköautojen akkujen valmistuksen myötä,
- [Japanin hautavajoaman sedimenttinäytteet paljastavat uutta tietoa hiilen kierrosta](https://www.geologia.fi/japanin-hautavajoaman-sedimenttinaytteet-paljastavat-uutta-tietoa-hiilen-kierrosta/) - Tutkijat avaamassa Japanin hautavajoaman sedimenttikairanäytteitä. Kuva: L. Maeda, ECORD/IODP/JAMSTEC. GTK:n uutinen Syvänmeren haudat, joiden syvimmät osat sijaitsevat niin kutsutussa hadaalivyöhykkeessä, ovat maapallon tutkimattomin ympäristö. Kansainvälinen tutkimusryhmä keräsi ensimmäistä kertaa pitkiä sedimenttinäytteitä hautavajoaman pohjasta IODP 386-tutkimusmatkalla. Tutkimusmatkan ensimmäiset merkittävät tulokset antavat uutta tietoa hiilen kierrosta hautavajoaman sedimenteissä. Tulokset on nyt julkaistu Nature Communications -lehdessä. Suomesta tutkimusryhmässä
- [Otsonikerrosta on suojeltava myös tulevaisuudessa – vaikuttaa ilmastonmuutokseen](https://www.geologia.fi/otsonikerrosta-on-suojeltava-myos-tulevaisuudessa-vaikuttaa-ilmastonmuutokseen/) - Kuva: NASA Earth Observatory Ilmatieteen laitoksen tiedote YK:n kansainvälisenä otsonipäivänä 16. syyskuuta kiinnitetään huomiota toipuvan otsonikerroksen suojelun merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä. Yläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa haitalliselta auringon ultraviolettisäteilyltä. Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä rajoitettiin Montrealin pöytäkirjassa vuonna 1987. Montrealin pöytäkirjan tieteellisen arviointipaneelin viimeisin päivitys vahvisti, että otsonikerroksen palautuminen etenee: otsonimäärän odotetaan palaavan Antarktiksella vuoden 1980 tasolle noin
- [Ohutturpeinen turvepelto on merkittävä typpioksiduulin ja hiilidioksidin lähde – lämmin talvi lisää turvepellon päästöjä](https://www.geologia.fi/ohutturpeinen-turvepelto-on-merkittava-typpioksiduulin-ja-hiilidioksidin-lahde-lammin-talvi-lisaa-turvepellon-paastoja/) - Kasvihuonekaasujen vaihtoa nurmipellon ja ilmakehän välillä mitataan jatkuvatoimisesti pyörrekovarianssimenetelmällä, laite kuvassa oikealla. Keskellä näkyvät laitteet keräävät tietoa auringon säteilystä sekä ilman ja maan lämpötilasta ja kosteudesta. Kuva: Henriikka Vekuri. Ilmatieteen laitoksen tiedote Uusi tutkimus osoittaa, että ohutturpeinen turvepelto, jolla viljellään nurmea, on vuoden yli tarkasteltuna hiilidioksidin ja typpioksiduulin lähde. Päästöjen määrään vaikuttavat esimerkiksi sää ja
- [Geotieteet vahvasti mukana Helsingin yliopiston tutkijoiden yössä 29.9.2023](https://www.geologia.fi/geotieteet-vahvasti-mukana-helsingin-yliopiston-tutkijoiden-yossa-29-9-2023/) - Helsingin yliopiston Tutkijoiden yössä pääset tutustumaan tieteeseen ja tutkijoihimme paitsi illalla Observatoriolla myös päivällä Helsingin keskustan, Kumpulan, Meilahden ja Viikin kampusten työpajoissa. Tutkijoiden yö on vuotuinen tiedetapahtuma, jossa tutkijat ympäri Eurooppaa avaavat kammioidensa ja laboratorioidensa ovet suurelle yleisölle eli lapsille, nuorille ja aikuisille – aivan kaikille tiedonjanoisille. Päiväohjelmaan kampuksille on ilmoittautumiset päiväkoti- tai esikouluryhmille, peruskoululuokille
- [Geologia ja innovaatiot avaimena Kuun asutukseen](https://www.geologia.fi/geologia-ja-innovaatiot-avaimena-kuun-asutukseen/) - Kuva: NASA. Teemu Karlsson Kuun valloitus ja asuttaminen vaatii geologian ymmärrystä ja luovaa ongelmanratkaisua. Tulevaisuudessa geologien rooli avaruudessa voi nousta keskeiseksi. Heidän taitonsa auttavat esimerkiksi erottamaan Kuun pinnalta tarvittavaa vettä ja happea sekä mahdollistavat kasvien kasvatuksen Kuussa. Lisäksi geologit ovat avainasemassa kuuasemien rakentamisessa ja tarvittavien mineraalien tutkimuksessa. Professori Mahesh Anand Iso-Britannian avoimesta yliopistosta ja tutkimusprofessori
- [Helsingin yliopisto: uusi koulutus ilmastoasiantuntijoille](https://www.geologia.fi/helsingin-yliopisto-uusi-koulutus-ilmastoasiantuntijoille/) - Kuva: NASA Earth Observatory Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden keskus (INAR) kehittää ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutuksen käynnistämistä. Koulutus yhdistää ilmastotieteen asiantuntemuksen, yritykset ja julkisen sektorin toimijat. Uusi ilmastoasiantuntijan erikoistumiskoulutus vastaa kasvavaan ilmastoasiantuntijuuden tarpeeseen eri aloilla. Suomen laajennettu ilmastolaki ja hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 vaativat nopeita toimia eri organisaatioissa. Ilmastovaikutusten ymmärtäminen, luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ja kiertotalouteen siirtyminen edellyttävät syvällistä osaamista eri
- [GTK: Kansainväliseen tutkimusprojektiin liittyvät kallioperän syväluotaukset käynnistyivät Kuusamossa](https://www.geologia.fi/gtk-kansainvaliseen-tutkimusprojektiin-liittyvat-kallioperan-syvaluotaukset-kaynnistyivat-kuusamossa/) - Kansainvälinen yhteistyö on merkittävää myös kenttätöiden aikana. Kuva: GTK GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtaman kansainvälisen tutkimusprojektin SEEMS DEEP (Seismic and electromagnetic methods in deep mineral exploration) kenttätyöt ovat käynnistyneet Etelä-Kuusamossa. Kenttätyöt kestävät syyskuun alkuun asti. Projektissa kehitetään uusia ympäristöystävällisiä geofysiikan tutkimusmenetelmiä. Tavoitteena on tutkia Etelä-Kuusamon kallioperän ominaisuuksia jopa viiden kilometrin syvyyteen asti. SEEMS DEEP-projektin
- [GTKtrainee-koulutus- ja uraohjelma alkaa lokakuussa – haku käynnissä 1.–22.8.2023](https://www.geologia.fi/gtktrainee-koulutus-ja-uraohjelma-alkaa-lokakuussa-haku-kaynnissa-1-22-8-2023/) - Kuva: GTK GTK:n uutinen Lokakuussa käynnistyvä GTKtrainee-ohjelma tarjoaa geo- ja ympäristöalan korkeakoulutetuille ponnahduslaudan omalla uralla. Viisitoista kuukautta kestävään ohjelmaan haetaan kuutta traineeta merigeologiaan, hydrogeologiaan ja geoaineistoihin liittyviin tehtäviin. Geologian tutkimuskeskus GTK on avannut haun uuteen GTKtrainee-koulutus- ja uraohjelmaansa. Pian valmistuville tai maksimissaan kaksi vuotta sitten valmistuneille geo- ja ympäristöalan korkeakoulutetuille suunnatussa ohjelmassa osallistujat tutustuvat geoalan
- [36 miljoonan vuoden geologinen sykli vaikuttaa lajien monimuotoisuuteen](https://www.geologia.fi/36-miljoonan-vuoden-geologinen-sykli-vaikuttaa-lajien-monimuotoisuuteen/) - Tutkijat ovat havainneet, että maapallon tektonisten laattojen liikkeet aiheuttavat 36 miljoonan vuoden syklejä merenpinnan tasoon. Tämä puolestaan vaikuttaa merilajien monimuotoisuuteen. Syklien myötä erilaiset elinympäristöt laajenevat ja kutistuvat, tarjoten menestymismahdollisuuksia uusille eliöille. Merenpinnan vaihteluiden synnyttämien monimuotoisuuden kasvujen jäljille päästiin fossiilitutkimusten perusteella. Tutkimuksessa hyödynnettiin Sydneyn yliopiston kehittämää GPlates-laattatektonista ohjelmistoa, jonka avulla havaittiin samankaltaisia syklejä merenpinnan vaihteluissa, Maan
- [Veden kierto subduktiovyöhykkeillä riippuu vyöhykkeen iästä](https://www.geologia.fi/veden-kierto-subduktiovyohykkeilla-riippuu-vyohykkeen-iasta/) - Harvinaista lawsoniittieklogiittia Guatemalassa. Kuva: Tatsuki Tsujimori Subduktiovyöhykkeen ikä vaikuttaa sen kykyyn kierrättää vettä Maan pintaosien ja sisäkerrosten välillä. Tutkimustulokset julkaistiin Geology-lehdessä 1. heinäkuuta 2023. Kun kaksi tektonista laattaa törmäävät ja toinen painuu toisen alle, altistuvat kivet paineen, lämpötilan ja kemiallisille muutoksille ja metamorfoituvat. Tämä prosessi on tärkeä veden ja alkuaineiden, kuten strontiumin, uraanin, toriumin ja
- [Geoparkit kutsuvat tutustumaan geologisesti ainutlaatuisiin kohteisiin](https://www.geologia.fi/geoparkit-kutsuvat-tutustumaan-geologisesti-ainutlaatuisiin-kohteisiin/) - Tiirismaan Pirunpesän ikivanhaa kallioperää Salpausselkä Geoparkissa. Kuva: Olli Breilin, Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen UNESCO Global Geopark -kohteet ovat eri puolilla maailmaa sijaitsevia, geologisesti arvokkaita alueita. Ne kertovat maiseman ja maastonmuotojen syntytarinaa ja nostavat esiin alueen kohteita, palveluja ja kulttuuria. Geoparkeissa yhdistyvät luonto, kulttuuriperintö, kestävä matkailu ja ympäristökasvatus. Suomessa UNESCO Global Geopark -verkostoon on hyväksytty neljä
- [Geologi-lehden 3/2023 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-3-2023-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2023 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2023 kolmannessa Geologissa kerrotaan mm. jäätikön alaisista järvistä, peruskallio termin määritelmästä ja tarpeellisuudesta, GeoDays -tapahtuman, Flooran Päivän retken sekä Vappumatinean tunnelmia. Lisäksi esittelyssä jälleen tuoreimpia geologian alan
- [Geologian tutkimuskeskuksen maastotyöt kesällä 2023](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskuksen-maastotyot-kesalla-2023/) - GTK:n tiedote Kesän kenttäkausi tuo GTK:n tutkijat, avustajat ja kesätyöntekijät kaikkiin Suomen maakuntiin. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on kerätä tietoa Suomen geologisista luonnonvaroista sekä tuottaa puolueetonta tutkimustietoa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Maaston kartoittaminen, mittaaminen ja näytteiden ottaminen ovat keskeistä tutkimustyössä. Tänäkin kesänä GTK:n geologit, tutkimusavustajat ja kesätyöntekijät liikkuvat ympäri Suomen, maalla ja merellä, keräämässä tietoa erilaisista
- [RODEO-hanke käynnistynyt – arvokkaat meteorologiset tietoaineistot tulossa kaikkien saataville](https://www.geologia.fi/rodeo-hanke-kaynnistynyt-arvokkaat-meteorologiset-tietoaineistot-tulossa-kaikkien-saataville/) - Ilmatieteen laitoksen tiedote RODEO-hanke tuottaa yhteiseurooppalaisen tietoinfrastruktuurin meteorologisten tietoaineistojen avoimeen jakamiseen. Euroopan komissio antoi kesällä 2019 tarkistetun avointa dataa koskevan direktiivin (1024/2019/EU), jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa julkisen sektorin tietovarantojen avaamiseen liittyvää sääntelyä. Direktiivin täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/138 määritellään arvokkaat tietoaineistot ja niiden tekniset vaatimukset. Yksi tietoaineisto koskee säätietoja. Asetuksessa määritetään vaatimukset pintasäähavaintojen, ilmastoaikasarjojen, varoitusten,
- [GTK: Syftet är att förbättra markhälsan på europeisk nivå – nya mål kräver systematiska markdata för att kunna uppnås](https://www.geologia.fi/sv/gtk-syftet-ar-att-forbattra-markhalsan-pa-europeisk-niva-nya-mal-kraver-systematiska-markdata-for-att-kunna-uppnas/) - Bild: Juha Kaija, Geologiska forskningscentralen GTK. GTK:s nyheter En ren miljö är viktig inte bara för människornas utan också för ekosystemens välbefinnande. Uppskattningsvis har 60–70 procent av EU-medlemsstaternas mark förändrats mer eller mindre till följd av mänsklig verksamhet. Nya åtgärder syftar till att minska markföroreningar och effektivisera sanering. I förfjol offentliggjorde Europeiska kommissionen EU:s markstrategi
- [GTK: Maaperän terveyttä halutaan parantaa Euroopan laajuisesti – uudet tavoitteet kaipaavat järjestelmällistä maaperätietoa toteutuakseen](https://www.geologia.fi/gtk-maaperan-terveytta-halutaan-parantaa-euroopan-laajuisesti-uudet-tavoitteet-kaipaavat-jarjestelmallista-maaperatietoa-toteutuakseen/) - Kuva: Juha Kaija, Geologian tutkimuskeskus GTK. GTK:n uutinen Puhdas ympäristö on tärkeä paitsi ihmisten myös ekosysteemien hyvinvoinnille. Arvion mukaan 60‒70 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden maaperästä on enemmän tai vähemmän muuttunut ihmisen toiminnan seurauksena. Uusilla toimilla halutaan vähentää maaperän pilaantumista ja tehostaa kunnostamista. Euroopan komissio julkaisi toissa vuonna EU:n maaperästrategian, jonka tavoitteena on varmistaa eurooppalaisen maaperän terveys
- [GTK tekee geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta kahden maakunnan alueella kesällä 2023](https://www.geologia.fi/gtk-tekee-geokemiallista-taustapitoisuuskartoitusta-kahden-maakunnan-alueella-kesalla-2023/) - Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK. GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus GTK täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä kesällä 2023 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla. Näytteenottoa tehdään 5.6.‒30.9.2023 välillä Kuusamon kaupungin ja Suomussalmen kunnan alueilla. Kuusamon kaupungin alueella näytteidenottopaikat sijaitsevat Hangaslammen, Käylän, Kurtinvaaran, Ronttivaaran, Vallioniemen koillispuolen, Juuman länsipuolen ja Kiutavaaran eteläpuolen ympäristössä. Näytteitä kerätään myös Maaninkavaaran, Sarvivaaran,
- [Ennätysmäärä hakemuksia GTK:n korkeakouluharjoitteluun – 27 harjoittelijan tunnelmia tulossa kesän aikana](https://www.geologia.fi/ennatysmaara-hakemuksia-gtkn-korkeakouluharjoitteluun-27-harjoittelijan-tunnelmia-tulossa-kesan-aikana/) - Kuva: GTK / Matti Immonen GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK tarjoaa tänäkin kesänä vastuullisia harjoittelupaikkoja geo- ja ympäristöalan korkeakouluopiskelijoille. GTK:n suosio kesän harjoittelupaikkana on vankka. Tänä vuonna hakemuksia tuli ennätysmäärä: yli kuusisataa. Harjoittelijoiden tunnelmia voi seurata kesän aikana GTK:n kanavissa. GTK tarjoaa vuosittain kymmeniä korkeakouluharjoittelupaikkoja pääosin geo- ja ympäristöalojen opiskelijoille. Kesän aikana toteutettavassa harjoittelussa opiskelijat
- [GTK: Geologiska undersökningar producerar ny information om grundvattnet i Finland](https://www.geologia.fi/sv/gtk-geologiska-undersokningar-producerar-ny-information-om-grundvattnet-i-finland/) - Test av provtagningsmetoder i Jänneniemi grundvattenområde i Kuopio. Bild: Geologiska forskningscentralen GTK. Geologiska forskningscentralen GTK utför grundvattenundersökningar på flera platser i Finland under sommaren 2023. Med data från undersökningarna utreds bland annat frågor som gäller vattenförvaltningen och klimatförändringens effekter på grundvattenområden. Terrängundersökningarna sommaren 2023 anknyter till GTK:s projekt Hydrogeologi och global förändring (HYGLO). I projektet
- [GTK: Geologiset tutkimukset tuottavat uutta tietoa Suomen pohjavesistä](https://www.geologia.fi/gtk-geologiset-tutkimukset-tuottavat-uutta-tietoa-suomen-pohjavesista/) - Vesinäytteenottomenetelmien testausta Jänneniemen pohjavesialueella Kuopiossa. Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK. GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus GTK suorittaa pohjavesitutkimuksia useilla kohteilla eri puolilla Suomea kesän 2023 aikana. Tutkimustiedolla selvitetään muun muassa vesienhallinnan kysymyksiä ja muuttuvan ilmaston vaikutuksia pohjavesialueisiin. Kesän 2023 maastotutkimukset liittyvät GTK:n Hydrogeologia ja globaalimuutos (HYGLO) -projektiin. Projektissa tunnistetaan muuttuvan ilmaston vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin ja tuotetaan menetelmiä kestävään
- [Yhteinen Etelämanner – Antarctica today. Tiedettä ja luonnonsuojelua viimeisellä rajamaalla Helsingissä 29.5.2023](https://www.geologia.fi/yhteinen-etelamanner-antarctica-today-tiedetta-ja-luonnonsuojelua-viimeisella-rajamaalla-helsingissa-29-5-2023/) - Kuva: Sanni Turunen FINNARP 2017 Luomus Suuri kaksikielinen Etelämanner-yleisöseminaari kokoaa yli 25 polaariasiantuntijaa Helsingin kaupungintaloon maanantaina 29. toukokuuta. Suomi isännöi 29.5. - 8.6.2023 ensimmäistä kertaa kansainvälistä Etelämanner-sopimuksen osapuolikokousta. Paikka: Helsingin kaupungintalon tapahtumatori (Pohjoisesplanadi 11–13) Aika: Maanantai 29.5.2023 klo 12–18 Suora lähetys: Helsinki-kanava Muuta: Vapaa pääsy, kahvitarjoilu Maapallon kylmimmät talvet, rajuimmat tuulet, tutkimattomimmat merenpohjat, salaperäisin kallioperä
- [GTK: Maaperänäytteillä kerätään tietoa Kotkan alueen luonnollisista taustapitoisuuksista](https://www.geologia.fi/gtk-maaperanaytteilla-kerataan-tietoa-kotkan-alueen-luonnollisista-taustapitoisuuksista/) - GTK:n maastotiedote Geologian tutkimuskeskus GTK täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperänäytteitä Kotkan kaupungin alueella kesä-elokuussa 2023. Tutkimusten tavoitteena on määrittää maaperän taustapitoisuuksien perustaso alueilla, joissa maankäytön tarkka suunnittelu on tärkeää. Näytteenottopisteet on valittu Kotkan kaupungin omistamilta alueilta edustamaan erilaisia maalajeja ja maankäyttömuotoja. Näytteitä kerätään 12.6. alkaen. Näytteet otetaan lapiolla 10 cm syvyydestä noin 200 paikasta taajamista.
- [Geologian tutkimuskeskuksen vastuullisuusraportti 2022: vastuullisuus on yhä kiinteämpi osa toimintaamme](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskuksen-vastuullisuusraportti-2022-vastuullisuus-on-yha-kiinteampi-osa-toimintaamme/) - Kuva: GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskuksen järjestyksessään toinen vastuullisuusraportti on julkaistu. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat pohjan vastuullisuustyöllemme. Vastuullisuusraportissa kerromme erityisesti priorisoimamme kestävän kehityksen tavoitteiden eteen tehdystä työstä. Tutkimuslaitoksena tarjoamme geotieteelliseen ymmärrykseen pohjautuen ratkaisuja yhteiskunnalle ja yrityksille vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. Vuoden 2022 vastuullisuusraportissa siirryimme aikaisempaa enemmän toimintamme kuvauksen sijaan kohti strategisia tavoitteita ja
- [Geologi-lehden 2/2023 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-2-2023-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2023 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2023 toisessa Geologissa selvitetään miksi autojen jakohihnat hajoavat ja jakopäät kuluvat ennenaikaisesti Oulun alueella. Lehdessä myös asiaa sekundääristen kuparisulfidien vaikutuksesta moreenin geokemiaan sekä Hugo Berghellistä, joka tutki
- [Euroopan laajuisen ilmakehän tutkimusverkoston päämaja perustetaan Suomeen](https://www.geologia.fi/euroopan-laajuisen-ilmakehan-tutkimusverkoston-paamaja-perustetaan-suomeen/) - Lidar-mittalaite TROPOS-tutkimusasemalla Melpitzissä Saksassa. Ilmatieteen laitoksen tiedote ACTRIS-tutkimusverkoston avulla jäsenvaltiot saavat ilmakehän tilasta ja prosesseista monipuolista havaintoaineistoa, joka tukee tiedepohjaista päätöksentekoa alueellisesti, kansallisesti ja koko Euroopassa. Euroopan komission päätöksellä ACTRIS on nyt laillisesti tunnustettu eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi (European Research Infrastructure Consortium, ERIC). Status tarjoaa sille vakaan oikeudellisen rakenteen. "ACTRISin kautta laaja tiedeyhteisö voi nyt toimia tehokkaasti
- [Ilmatieteen laitoksen laitteet lähtevät kohti Jupiterin jäisiä kuita](https://www.geologia.fi/ilmatieteen-laitoksen-laitteet-lahtevat-kohti-jupiterin-jaisia-kuita/) - Kuva: ESA/ATG Ilmatieteen laitoksen tiedote Euroopan avaruusjärjestö ESAn ensimmäinen Jupiter-luotain, JUICE, on määrä laukaista avaruuteen torstaina 13. huhtikuuta. Mukana on myös suomalaista tekniikkaa. JUICE-luotain (Jupiter Icy Moons Explorer) on määrä laukaista avaruuteen 13. huhtikuuta Ranskan Guayanan avaruuskeskuksessa Kouroussa. Laukaisu on kellontarkkaa peliä: yhden päivän aikana laukaisun aikaikkuna on nimittäin vain yhden sekunnin mittainen. Luotainta kuljettava
- [Jäätiköt voivat vetäytyä jopa 600 metriä päivässä](https://www.geologia.fi/jaatikot-voivat-vetaytya-jopa-600-metria-paivassa/) - Jäätikön vetäytyessä merenpohjaan syntyneitä harjanteita Norjan edustalla. Kuva: Kartverket. Teemu Karlsson Tutkijat ovat havainneet, että jäätiköt voivat vetäytyä ilmaston lämmetessä jopa 600 metriä päivässä, mikä on 20 kertaa nopeammin kuin aiemmin mitatut korkeimmat vetäytymisnopeudet. Tutkimusryhmä käytti korkearesoluutioista merenpohjan kuvantamista selvittääkseen, kuinka nopeasti nykyisen Norjan alueelta merelle levinnyt jäätikkö vetäytyi viimeisimmän jääkauden lopussa noin 20 000
- [Mielikuvat geologiasta Britanniassa: "Partasuut katselevat vain kiviä"](https://www.geologia.fi/mielikuvat-geologiasta-britanniassa-partasuut-katselevat-vain-kivia/) - Kuva: DALL·E - An expressive oil painting of a bearded geologist looking at a rock Teemu Karlsson Geologian opiskelijamäärien lasku viime vuosikymmeninä on huolestuttanut alan ammattilaisia Britanniassa. Tuore tutkimus pyrki selvittämään yleisiä käsityksiä ja mielipiteitä geologiaan liittyen analysoimalla yli 5000 vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn saapunutta vastausta. Tutkimuksen mukaan monet britit pitävät geologiaa vanhanaikaisena, tylsänä ja
- [Geologian tutkimuskeskus tutkii kallioperää Salon ja Raaseporin kunnissa](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-tutkii-kallioperaa-salon-ja-raaseporin-kunnissa/) - GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus GTK tekee geologisia ja geofysikaalisia tutkimuksia Vihiniemen ja Kurkelan välisellä alueella Salon ja Raaseporin kunnissa. Tutkimuksilla parannetaan käsitystä alueen kallioperän ominaisuuksista sekä tuotetaan uusia tietomalleja alueen geologisesta kehityksestä. Tämänkertaiset tutkimukset alkavat aikaisintaan huhtikuussa ja jatkuvat syksyyn. GTK:n lakisääteinen tehtävä on tutkia Suomen maankamaraa ja hakea vastauksia moninaisiin siihen liittyviin geologisiin kysymyksiin
- [Kuun pinnalla olevat lasihelmet saattavat sisältää miljardeja tonneja vettä](https://www.geologia.fi/kuun-pinnalla-olevat-lasihelmet-saattavat-sisaltaa-miljardeja-tonneja-vetta/) - Chang'e-5 -luotaimen ottamissa kuuperänäytteissä havaittiin vettä sisältäviä lasihelmiä. Kuva: NASA Teemu Karlsson Kuun pinnalla olevat pienet lasihelmet saattavat sisältää miljardeja tonneja vettä, jota voitaisiin hyödyntää esimerkiksi tulevilla kuulennoilla. Nature Geoscience -julkaisussa esitellyn löydöksen katsotaan olevan yksi tärkeimmistä läpimurroista liittyen suunnitteluun tukikohtien rakentamisesta Kuuhun. Veden lisäksi saatavilla olisi myös vetyä ja happea. Tutkijat analysoivat hienoja lasihelmiä
- [Seikkailutaideleirit Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa elokuussa](https://www.geologia.fi/seikkailutaideleirit-kumpulan-kasvitieteellisessa-puutarhassa-elokuussa/) - Luomus Tervetuloa seikkailua, taidetta, leikkiä ja luonnontiedettä yhdistävälle kesäleirille! Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa järjestetään tänä vuonna kaksi leiriä 7-11-vuotiaille. Seikkailutaideleirit toteutetaan ke-pe 2.-4.8. klo 10-15 ja ma-ke 7.-9.8. klo 10-15. Leirit ovat samansisältöisiä. Seikkailutaideleirillä tutkimusretkeillään Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja sen lähiympäristössä. Retkien ja puutarhan inspiroimana teemme ulkona taideteoksia monenlaisin tekniikoin: piirrämme aarrekarttoja, rakennamme majoja ja maalaamme
- [Maan vesi ei ollut peräisin akondriitti-meteoriiteista](https://www.geologia.fi/maan-vesi-tuskin-oli-peraisin-akondriitti-meteoriiteista/) - Kuvituskuva meteoriitista: DALL-E-2 Teemu Karlsson Nature-lehdessä julkaistu tuore tutkimus auttaa selvittämään maapallon veden alkuperää. Marylandin yliopiston tutkijoiden analysoimat akondriitit, eli jossain vaiheessa sulaneet meteoriitit, osoittautuivat poikkeuksellisen kuiviksi. Tämä sulkee ne pois Maan pääasiallisina vedenlähteinä. Tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemää akondriittia, jotka olivat peräisin eri puolilta aurinkokuntaa. Tutkijat havaitsivat, että sulamisprosessi johtaa kappaleen lähes täydelliseen vesihäviöön, riippumatta sen
- [Todisteita Venuksen vulkaanisesta aktiivisuudesta](https://www.geologia.fi/todisteita-venuksen-geologisesta-aktiivisuudesta/) - Maat Mons, Venuksen korkein tulivuori. Kuva: David P. Anderson, SMU/NASA. Teemu Karlsson Venuksen pinnalla saattaa edelleen esiintyä vulkaanista toimintaa, vihjaa tuore tutkimus. Alaskan yliopiston Fairbanksin Geofysiikan instituutin tutkimusprofessori Robert Herrick analysoi NASA:n Magellan-luotaimen 1990-luvun alussa ottamia kuvia ja havaitsi Venuksen Maat Mons -tulivuoressa lähes neliökilometrin kokoisen vulkaanisen purkausaukon, joka muutti muotaan ja kasvoi kahdeksan kuukauden
- [Ilmastomallit yhä tarkempia tulivuorenpurkausten pienhiukkasten simuloinnissa](https://www.geologia.fi/tutkimus-vahvistaa-ilmastomallien-kykya-ennustaa-tulivuorenpurkausten-vaikutuksia-ilmakehan-pienhiukkaspitoisuuksiin/) - Kuvituskuva: Wikimedia Commons / Jan-Pieter Nap Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat vertailleet ilmastomallien kykyä ennustaa tulivuorenpurkauksista johtuvien pienhiukkasten leviämistä ilmakehässä. Tämä on tärkeää, sillä suurilla tulivuorenpurkauksilla voi olla merkittävä vaikutus ilmastoon, kuten viilentävä vaikutus maapallon lämpötiloihin. Vaikka ilmastomallit pystyivät yleisesti ottaen mallintamaan hiukkasten liikkeitä hyvin, ne yliarvioivat hiukkasten kulkeutumista pohjoisille leveyspiireille. Lisäksi hiukkasten poistuminen ilmakehästä oli
- [Geologi-lehden 1/2023 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-1-2023-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2023 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2023 ensimmäisessä Geologissa mm. jatkoa myonigrafiaa käsittelevään kirjoitusten sarjaan sekä tunnelmia SGS:n syysekskursiosta, litosfäärisymposiumista ja Päin graniittia -tapahtumasta. Koko sisältö lehden verkkoversiossa.
- [Luonnontieteellinen museo 100 vuotta – tule mukaan juhlimaan!](https://www.geologia.fi/luonnontieteellinen-museo-100-vuotta-tule-mukaan-juhlimaan/) - Luomuksen uutinen Luonnontieteellisen museon kokoelmat muuttivat Etu-Töölöön sata vuotta sitten ja nyt on aika juhlia. Näissä juhlissa lahjoja saavatkin kaupunkilaiset ja museon ystävät: kaksi uutta eläinveistosta elävöittämään helsinkiläistä kaupunkikuvaa. Toinen uusi asukas kaipaa vielä nimeä – osallistu kilpailuun! Moni muistaa entisen Eläinmuseon, nykyisen Luonnontieteellisen museon, parvekkeella olleet puiset kirahvit, jotka siirtyivät kesällä 2019 Sompasaunalle. Parveke
- [Ilmatieteen laitos määrittää, miten merilämpöä voi hyödyntää Itämeren rannikolla](https://www.geologia.fi/ilmatieteen-laitos-maarittaa-miten-merilampoa-voi-hyodyntaa-itameren-rannikolla/) - Kuva: Jaakko Seppänen Ilmatieteen laitoksen tiedote Merilämpöpumput ovat yksi mahdollinen menetelmä tuottaa suuria lämpömääriä ilman fossiilisia polttoaineita. Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimushankkeessa selvitetään merilämpöpumppujen teknis-taloudellisia käyttömahdollisuuksia Itämeren eri alueilla. Business Finlandin rahoittamassa SeaHeat – meri kaukolämmön lähteenä -hankkeessa tuotetaan kolmiulotteinen Itämeren lämpötila-aineisto, joka perustuu Itämerellä tehtyihin lämpötila- ja suolaisuushavaintoihin ja supertietokoneilla tehtäviin mallilaskelmiin. Meriveden ominaisuuksia kuvaavat
- [Otsonikerros elpymässä Montrealin pöytäkirjan ansiosta](https://www.geologia.fi/otsonikerros-elpymassa-montrealin-poytakirjan-ansiosta/) - Kuva: NASA Ilmatieteen laitoksen tiedote Maailman ilmatieteen järjestön uusimmassa arviointiraportissa todetaan, että ilmakehän otsonikerros palautuu 1980-lukua edeltävälle tasolle neljän seuraavan vuosikymmenen aikana. 1980-luvulta lähtien otsonikerroksen tilaa on seurattu maanpinnalta, ilmakehästä ja avaruudesta käsin. Neljän vuoden välein Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisee Scientific Assessment of Ozone Depletion -arviointiraportin otsonikerroksen tilanteesta. Tuorein raportti vahvistaa Montrealin pöytäkirjan onnistuneen
- [Etelämanner-retkikunta palasi Suomeen – mittaukset ja tutkimusaseman huoltotyöt onnistuivat, vaikka myrsky koetteli](https://www.geologia.fi/etelamanner-retkikunta-palasi-suomeen-mittaukset-ja-tutkimusaseman-huoltotyot-onnistuivat-vaikka-myrsky-koetteli/) - Retkikuntalaiset matkalla kohti jäätikölle laskeutunutta suksilentokonetta, joka on tullut noutamaan heidät kotiin. Kuva: Mika Kalakoski / FINNARP. Ilmatieteen laitoksen tiedote Suomen Etelämanner-tutkimusretkikunta FINNARP 2022 palasi Suomeen helmikuun ensimmäisellä viikolla. Etelämantereen kesän myrskyistä huolimatta mittaukset ja tutkimukset onnistuivat suunnitellusti ja huollot saatiin tehtyä aikataulussa. Kymmenhenkinen FINNARP-retkikunta lähti kohti Etelämannerta ja Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboaa 8. marraskuuta 2022.
- [Geologian tutkimuskeskus on tehnyt useita projekteja Afrikassa – vaikuttavuutta lisää paikallisen osaamisen tukeminen koulutuksin](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-on-tehnyt-useita-projekteja-afrikassa-vaikuttavuutta-lisaa-paikallisen-osaamisen-tukeminen-koulutuksin/) - Etiopian projekti toteutettiin vuosina 2014-2018. Kuva: Tegist Chernet, GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK on ollut mukana useissa projekteissa Afrikassa viimeisen 30 vuoden aikana. Aiheina ovat olleet mm. pohjavesien hallinta, kestävä kaivosteollisuus, kaivannaisjätteiden hallinta, maiden mineraalien kartoitus sekä ruokaturva. Useissa maissa on tehty geologisia kartoituksia sekä geofysiikan mittauksia. Projekteihin on pitkäaikaista vaikuttavuutta lisäävänä elementtinä yleensä
- [Kaukokartoitus- ja koneoppimisratkaisuja kehitetään kriittisten raaka-aineiden löytämiseen ja kaivosten ympäristövaikutusten tarkkailuun](https://www.geologia.fi/kaukokartoitus-ja-koneoppimisratkaisuja-kehitetaan-kriittisten-raaka-aineiden-loytamiseen-ja-kaivosten-ymparistovaikutusten-tarkkailuun/) - Projektin aloituskokous tammikuussa 2023 kokosi kumppanit GTK:n tiloihin Espooseen. Kuva: GTK. GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK:n koordinoima projekti keskittyy kriittisten alkuaineiden etsintätekniikoihin, jotta uusia esiintymiä voitaisiin löytää EU:n alueella ja näin turvata raaka-aineiden saatavuutta ja vahvistaa EU:n autonomiaa raaka-ainesektorilla. Lisäksi kehitetään kaukokartoitusmenetelmiä kaivosten ympäristövaikutusten tarkkailuun, joilla kaivosten vaikutukset voitaisiin havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. MultiMiner on
- [Geologian tutkimuskeskus mukana kehittämässä kaivannaisjätealueiden kunnostusta ja sulkemista Sambiassa](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-mukana-kehittamassa-kaivannaisjatealueiden-kunnostusta-ja-sulkemista-sambiassa/) - Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistui Maailman pankin rahoituksella Sambian kaivannaisjätealueiden kunnostusta ja sulkemista edistävään projektiin. Projektissa toteutettu kansallinen suunnitelma sisälsi nykytilannekuvan ohella ohjeita kaivostoiminnan pitkäjänteiselle vastuulliselle kehittämiselle, huomioiden etenkin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat. ”GTK:lla on paljon osaamista vastuullisesta kaivannaisjätealueiden kunnostuksesta ja sulkemisesta. Oli antoisaa ja mielenkiintoista olla ensimmäistä kertaa Afrikassa toteuttamassa kaivannaisjätteiden hallintaa kehittävää vientiprojektia.”,
- [Kesä GTK:ssa – haku korkeakouluharjoitteluun on auki 23.1-15.2.2023](https://www.geologia.fi/kesa-gtkssa-haku-korkeakouluharjoitteluun-on-auki-23-1-15-2-2023/) - Kuva: Kirsi Pääkkönen Geologian tutkimuskeskus tarjoaa kesällä 2023 useita vastuullisia harjoittelupaikkoja geoalan korkeakouluopiskelijoille. Haku on avoinna 23.1.-15.2.2023. Kesällä GTK:laiset liikkuvat metsissä ympäri Suomen. Maastotyön kausi on suhteellisen lyhyt ja tehtävää riittää. GTK palkkaa vuosittain kymmeniä geoalan korkeakouluopiskelijoita tutustumaan alaan ja auttamaan näytteenotossa ja käsittelyssä sekä tutkimuksissa ja projekteissa. Korkeakouluharjoittelijoiden haku on alkanut ja se on
- [Naturstenen har satt sin prägel på Åbo](https://www.geologia.fi/sv/naturstenen-har-satt-sin-pragel-pa-abo/) - Åbo konstmuseum på Puolalabacken, ritad av Gustaf Nyström 1904. Fasaden utgörs av röd lokal granit från Skansen. Foto: Olavi Selonen Åbo Akademi Natursten som byggnadsmaterial är vackert, mångsidigt, återanvändbart och har en nästan evig hållbarhet. I Åbo har natursten utnyttjats för olika typer av konstruktioner under alla tider. Exempel på användningen av natursten i byggnader
- [Luonnonkiven käytöllä pitkät perinteet Turussa](https://www.geologia.fi/luonnonkiven-kaytolla-pitkat-perinteet-turussa/) - Turun taidemuseon julkisivu on tehty paikallisesta Skanssinmäen graniitista. Kuva: Olavi Selonen Luonnonkivi on rakennusmateriaalina kaunis, monipuolinen, uudelleenkäytettävä ja käytännössä ikuinen. Luonnonkiveä on käytetty Turussa erityyppisissä rakennuksissa kaikkina aikoina. Luonnonkiven käyttö rakentamisessa alkoi Turussa jo keskiajalla. Turun linna ja Turun tuomiokirkko edustavat ainutlaatuisia keskiaikaisia luonnonkivirakennuksia Suomessa. Näiden rakennusten rakentamisessa on käytetty paikallisia kiviä, jotka on kerätty
- [GTK: Geologisen tutkimusprojektin maastotyöt jatkuvat Vihannin ja Pyhäsalmen välisellä alueella](https://www.geologia.fi/gtk-geologisen-tutkimusprojektin-maastotyot-jatkuvat-vihannin-ja-pyhasalmen-valisella-alueella/) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa vuonna 2022 aloitetun geologisen tutkimusprojektin maastotöitä Oulaisten, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven, Haapajärven ja Siikalatvan kuntien alueella. Nyt vuorossa ovat geofysikaaliset mittaukset, moreeninäytteenotto sekä kallioperänäytteenotto kairaamalla. GTK:n lakisääteinen tehtävä on tutkia Suomen maankamaraa ja hakea vastauksia moninaisiin siihen liittyviin geologisiin kysymyksiin sekä tuottaa uutta tietoa esimerkiksi maamme kallioperästä. Vihannin ja Pyhäsalmen välisellä alueella
- [Geologi-lehden 6/2022 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-6-2022-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 6/2022 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2022 viimeisessä Geologissa ollaan uudenlaisen geofysiikan ja uuden maaperämuodon äärellä, sillä lehti sisältää pitkät artikkelit sekä myoneista että murtoista. Näiden lisäksi lehdestä löytyvät artikkelit Puolangalla viime
- [Geologia.fi:n vuoden 2022 luetuin artikkeli oli ”Suomen kallioperä”](https://www.geologia.fi/geologia-fin-vuoden-2022-luetuin-artikkeli-oli-suomen-kalliopera/) - Geologia.fi-sivustolla oli vuonna 2022 Google Analyticsin mukaan yli 41000 käyttäjää. Vuonna 2021 käyttäjiä oli noin 39000. Sivuston ylivoimaisesti luetuin artikkeli oli ”Suomen kallioperä”, jolla käytiin lähes 3000 kertaa. Toiseksi luetuin oli ”Kvartsi” lähes 2000 käynnillä, ja lähes samaan ylsivät myös ”Mineraalien ominaisuudet”, ”Korukivien hiontavaiheet”, sekä ”Maan rakenne”. Kysymyksiä tuli ”Kysymyksia ja kommentteja” -sivun kautta 37,
- [GTK: Raaka-aineiden arvoketjussa on pullonkauloja – välähdys kokonaiskuvasta saatu, keskustelu alkanut ja ratkaisuja etsitään](https://www.geologia.fi/gtk-raaka-aineiden-arvoketjussa-on-pullonkauloja-valahdys-kokonaiskuvasta-saatu-keskustelu-alkanut-ja-ratkaisuja-etsitaan/) - GTK:n uutinen Siirtyminen vähähiilisiin ratkaisuihin on erittäin ajankohtainen aihe. Geologian tutkimuskeskus GTK on halunnut selvittää materiaali- ja energiajärjestelmien välistä yhteyttä vähähiilisyyteen siirtymisen edellytysten parantamiseksi julkaisemalla apulaistutkimusprofessori Simon P. Michauxin tutkimusraportin syksyllä 2021. Se tuo esiin alustavat laskelmat ja laajan aiheen systeemiset keskinäisriippuvuudet. Keskustelu ja yhteistyö eri alojen toimijoiden kanssa sekä havaintojen jalostaminen tieteellisiksi julkaisuiksi jatkuu.
- [Väitöskirja: Re-Os isotoopit ja rautaoksidimineraalien koostumus mafis-ultramafisissa Ni-Cu-PGE esiintymissä Itä- ja Pohjois-Suomessa](https://www.geologia.fi/vaitoskirja-re-os-isotoopit-ja-rautaoksidimineraalien-koostumus-mafis-ultramafisissa-ni-cu-pge-esiintymissa-ita-ja-pohjois-suomessa/) - Maapallon vaipasta peräisin oleva mafis-ultramafinen magma ja siitä syntyneet intrusiiviset ja ekstrusiiviset kivet (kuten komatiitit, pikriitit ja basaltit) ovat tärkeitä isäntäkiviä magmaattisille Ni-Cu-PGE-malmeille. Nämä malmit sisältävät nikkeliä, kuparia, kobolttia ja platinaryhmän metalleja, jotka ovat tärkeitä alkuaineita modernille, hiilineutraaliuteen pyrkivälle yhteiskunnalle. Esimerkiksi sähköautojen ja katalysaattoreiden määrän noustessa näiden metallien tarve on lisääntymässä kasvavalla vauhdilla. Oulun yliopistolla
- [GTK auttaa avaruustutkijoita tekemään elämästä Kuussa mahdollista](https://www.geologia.fi/gtk-auttaa-avaruustutkijoita-tekemaan-elamasta-kuussa-mahdollista/) - Prof Alan Butcher (oik.) kertoo yleisölle, kuinka GTK kehittää uusia 3D-tulostustekniikoita hyödyllisten esineiden valmistamiseksi tulivuoren tuhkasta, Tohtori Matt Pankhurst (toinen oikealta) oli yksi INVOLCANin geologeista, jonka tehtävänä oli seurata ja ottaa näytteitä La Palman tulivuoresta sen vuoden 2021 purkauksen aikana. Kuva: GTK. GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Britannian Avoin yliopisto (OU) ovat menestyksekkäästi kasvattaneet
- [Sodankylän geofysiikan observatoriolle eurooppalainen tunnustus pitkäaikaisesta, 110-vuotisesta toiminnasta](https://www.geologia.fi/sodankylan-geofysiikan-observatoriolle-eurooppalainen-tunnustus-pitkaaikaisesta-110-vuotisesta-toiminnasta/) - Oulun yliopisto uutinen. Kuva: Oulun yliopisto Euroopan Fyysikkoseura (European Physical Society, EPS) on nimennyt Sodankylän geofysiikan observatorion SGO:n historiallisesti tärkeäksi paikaksi tunnustukseksi observatorion pitkäjänteisestä työstä. EPS:n puheenjohtaja Luc Bergé julkisti historiallisen paikan palkintolaatan Sodankylän Tähtelässä 8.12.2022. Suomalainen Tiedeakatemia perusti Sodankylän geofysiikan observatorion Tähtelään vuonna 1913 kehittämään ja ylläpitämään geofysiikan pitkäaikaisia havaintoja, tutkimaan geo- ja avaruusympäristöjen
- [GTK:n kansannäytteiden pääpalkinto Turkuun](https://www.geologia.fi/gtkn-kansannaytteiden-paapalkinto-turkuun/) - Kuvassa geologi Toni Liimatainen tutkii Jouni Nuutisen (vas.) ja Esko Rokkosen (kesk.) palkittua kansannäytettä Ilomantsista. Kuva: Satu Hietala, GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot vuoden 2021 parhaista kallio- ja lohkarenäytteistä. GTK palkitsi 19 kiviharrastajaa yhteensä 13 050 eurolla. Pääpalkinto meni Turkuun ja tunnustuspalkinnot Oulaisiin, Toholammille ja Nivalaan. Harrastuspalkinnot menivät Uimaharjulle, Lieksaan ja Miettilään.
- [GTK: Från övergripande kartläggning till riskhantering – Sura sulfatjordar är Finlands mest seglivade miljöolägenhet, men de negativa effekterna förebyggs genom forskning](https://www.geologia.fi/sv/gtk-fran-overgripande-kartlaggning-till-riskhantering-sura-sulfatjordar-ar-finlands-mest-seglivade-miljoolagenhet-men-de-negativa-effekterna-forebyggs-genom-forskning/) - Sura sulfatjordar kan till omfattningen konstateras vara Finlands största miljöolägenhet. Problemen orsakade av sura sulfatjordar kommer sannolikt att förvärras i framtiden till följd av klimatförändringarna och markanvändningen. Det finns dock lösningar för att förutse skadeeffekterna, och vid Geologiska forskningscentralen vill man härnäst satsa på att utveckla sådana lösningar. Sura sulfatjordar är svavelhaltiga sediment som förekommer
- [Geologi-lehti 5/2022 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-5-2022-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2022 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2022 viidennessä Geologissa päästään mukaan geologien tutkimusmatkoille Tuntsaan ja Värriöön. Näiden lisäksi lehdessä artikkeli Lappajärven tutkimushistoriasta, geotieteiden kansainvälisistä olympialaisista sekä kissankullan merkityksestä. Lehdessä myös artikkelit Turun
- [Geologian tutkimuskeskus: Koillismaan syväreiän loppusyvyys on 1700 metriä – reiän ja sitä ympäröivän alueen monipuolinen tutkiminen jatkuu](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-koillismaan-syvareian-loppusyvyys-on-1700-metria-reian-ja-sita-ymparoivan-alueen-monipuolinen-tutkiminen-jatkuu/) - Koillismaan syväreiästä kairattua rikkonaista kiveä 116,2 metrin syvyydeltä. Kuva: GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Kuusamossa vuonna 2020 aloitetun Koillismaan syväreikä -projektin loppusyvyys on 1722 metriä. Kallioperän rikkonaisuuden takia kairaus ei ole enää taloudellisesti järkevää. Projektin yksi tavoite on selvittää syy alueen kallioperän geofysikaalisessa aineistossa näkyvään painovoima poikkeamaan. Tutkimukset ovat edelleen kesken, mutta jo nyt
- [Kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja vanhoista louhimoista saatiin uutta tietoa](https://www.geologia.fi/kaupunkirakenteissa-kaytetyista-luonnonkivista-ja-vanhoista-louhimoista-saatiin-uutta-tietoa/) - Rapakivigraniitin louhintaa Virolahden edustan saaresta Suomenlahdella. Kiven louhintaa on tehty V-muotoisen uran avulla. Kuva: Paavo Härmä, Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen Kaakkoisen Suomen vanhojen luonnonkivilouhimoiden kartoittamiseen ja luonnonkivimarkkinoiden elvyttämiseen tähtäävien tutkimusten tulokset ovat valmistuneet. Kolmivuotinen tutkimus tuotti runsaasti uutta tietoa sekä Kaakkois-Suomen vanhoista luonnonkivilouhimoista että kaupunkirakenteista, joissa on käytetty paljon luonnonkiveä. Erityisesti Virolahden punaista rapakivigraniittia on
- [Oulun yliopiston uusi kestävän kaivostoiminnan maisteriohjelma tarjoaa opiskelijoille ainutlaatuisen oppimiskokemuksen](https://www.geologia.fi/oulun-yliopiston-uusi-kestavan-kaivostoiminnan-maisteriohjelma-tarjoaa-opiskelijoille-ainutlaatuisen-oppimiskokemuksen/) - Kuva: Oulun yliopisto Oulun yliopiston lehtori, dosentti Maria Sinche-Gonzalez on työskennellyt kaivannaisalan opetus- ja tutkimusyksikössä Oulu Mining Schoolissa jo lähes seitsemän vuotta. Hän havahtui siihen, ettei ala vetänyt tarpeeksi opiskelijoita ja päätti aloittaa prosessin, jonka lopputuloksena syntyi uusi kansainvälinen kestävän kaivostoiminnan maisterikoulutus. Sinche-Gonzalez palkittiinkin Oulun yliopiston lukukauden avajaisjuhlassa yliopiston arvon ”luomme uutta” esimerkillisestä toteuttamisesta. Tänä
- [Magmatulvat purkautuvat syvemmältä kuin aiemmin on uskottu](https://www.geologia.fi/magmatulvat-purkautuvat-syvemmalta-kuin-aiemmin-on-uskottu/) - Etelämantereen Kuningatar Maudin maan tulvabasalttikerrostuma on peräisin poikkeuksellisen syvältä. Kuva Arto Luttinen. Helsingin yliopisto, Luomus Kansainvälinen geologiryhmä osoittaa tietokonesimulaation avulla, että valtavat magmapurkaukset voivat saada alkunsa syvemmällä kuin mitä on uskottu. Laavasta muodostuneiden tulvabasalttien purkaukset ovat menneisyydessä aiheuttaneet globaaleja ilmastonmuutoksia ja lajien joukkosukupuuttoja. Suuret magmapurkaukset ovat synnyttäneet mahtavia basalttilaavan tulvia mantereilla maapallon eri kehitysvaiheissa. Basalttimagma
- [Tampereen Kivikerhon Mineralia-lehti 3/2022 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/tampereen-kivikerhon-mineralia-lehti-3-2022-on-ilmestynyt/) - Mineralia-lehti on Tampereen Kivikerho ry:n vuodesta 2012 saakka ilmesynyt jäsenlehti. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja julkaistaan kevytversiona Tampereen Kivikerhon kotisivuilla. Uusin Mineralia 3/2022 on nyt julkaistu. Uusimmassa Mineraliassa mm.: Kari Kinnunen kirjoittaa pääkirjoituksessaan kiviharrastuksesta osana geologista suurta kiertokulkua Useamman kirjoittajan juttukokonaisuus Uhlun rapakivilouhoksesta Seppo J. Partanen kertoo uusista hippulöydöistä Tapio Soukka Oulun yliopistosta esittelee kiviharrastusta
- [Merenpohjan rakennettavuusominaisuuksien selvittäminen tukee merituulivoiman suunnittelua](https://www.geologia.fi/merenpohjan-rakennettavuusominaisuuksien-selvittaminen-tukee-merituulivoiman-suunnittelua/) - Geomeasure projektissa tehdään akustis-seismistä luotausta GTK:n tutkimusalus Geomarilla. Kuva: Juha Rahkonen, © Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen Merituulivoiman rakentaminen lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa kiihtyvällä tahdilla. Itämeren alueen tuulivoimaenergiapotentiaali on 93 GW. Suomessa on toistaiseksi vain yksi merituulivoimapuisto Tahkoluodossa, mutta rantaviivaa 1100 km, joka on toiseksi eniten Itämeren alueen maista. Edellytykset merituulivoiman lisärakentamiselle ovat näin ollen hyvät. Moni
- [Kallion lämmönjohtavuuden tutkimus monipuolistuu uudella geoenergiavaunulla ja ADTS-menetelmällä](https://www.geologia.fi/kallion-lammonjohtavuuden-tutkimus-monipuolistuu-uudella-geoenergiavaunulla-ja-adts-menetelmalla/) - Tutkija Petri Hakala ja tutkimusassistentti Mikko Pelkkala suorittamassa ADTS-mittausta maastossa. Kuva: Ilkka Martinkauppi, Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen ADTS-menetelmässä (active distributed temperature sensing) kalliota lämmitetään halutulla teholla hybridivalokuitukaapelin sisällä oleviin kuparijohtimiin syötetyllä sähkövirralla ja lämpötilan kehitystä kalliossa tarkkaillaan valokuidun avulla. Menetelmä poikkeaa perinteisestä DTS-mittauksesta (distributed temperature sensing), jossa mitataan kallioperän luonnollista lämpötilaa ja saadusta datasta selvitetään
- [Akkumineraalit](https://www.geologia.fi/akkumineraalit/) - Teemu Karlsson Akkumineraalien tarve kasvaa vihreän siirtymän ja mm. siihen liittyvän liikenteen sähköistymisen myötä. Tärkeimpiä akkujen raaka-aineita ovat koboltti, nikkeli, kupari, lyijy, litium ja grafiitti. Esimerkiksi litiumioniakkuja käytetään yleisesti erilaisissa elektroniikkalaitteissa, ja matkapuhelimissa se onkin nykyisin lähes pelkästään käytetty akkutyyppi. Litiumioniakun etuna on sen suuri energiatiheys, jonka johdosta sen käyttöaika on pidempi ja/tai paino pienempi
- [Geo.fi – kaiken geotiedon koti](https://www.geologia.fi/geo-fi-kaiken-geotiedon-koti/) - GTK:n uutinen Geo.fi on jokaisen geotietoa hakevan asiantuntijan tunnettu ja tärkeä tietolähde. Uudistimme palvelua ja sen sisältöä käyttäjiemme tarpeita kuunnellen. Geo.fi:n sivuilta löytyvät keskitetysti ajantasaiset geologiset tietotuotteet. Sivuilla on mahdollista hakea, ladata, katsella tai ostaa esimerkiksi paikkatietotuotteita. Karttapalvelut tuovat käytettäväksi suuren määrän havainto- ja mittaustietoa sekä geologisia tulkintoja visuaalisessa muodossa. Rajapintapalveluiden kautta GTK:n aineistoja voi
- [Geologinen retkeilyopas Hollolan Tiirismaalle](https://www.geologia.fi/geologinen-retkeilyopas-hollolan-tiirismaalle/) - Vuoden 2015 Geologian päivän päätapahtuma oli Hollolassa, missä järjestettiin Tiirismaan geologiaa ja Salpausselkiä käsittelevä seminaari ja sitä seurannut retki. Retkellä tutustuttiin neljään geologiseen kohteeseen: Pirunpesän kvartsiitteihin, suppiin, muinaisrantaan, sekä lähteeseen ja sitä ympäröivään kasvillisuuteen. Retken oppaina toimivat tämän opasvihkosen kirjoittaneet erikoisasiantuntija Jukka-Pekka Palmu Geologian tutkimuskeskuksesta, professori Juha Karhu Helsingin yliopiston Geologian ja Maantieteen laitokselta, sekä
- [Rokua Geopark](https://www.geologia.fi/rokua-geopark/) - Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on luonut maailmanlaajuisen Geopark-verkoston vaalimaan ainutlaatuisia geologisia kohteita. Geopark on alue, jonka geologiset ominaispiirteet ovat kansainvälisesti merkittäviä ja mielenkiintoisia. Verkostoon haluavan puiston on myös täytettävä joitakin mm. kestävään kehitykseen ja luonnonsuojelun edistämiseen liittyviä kriteerejä. Tällä hetkellä UNESCO:n Geopark-verkostoon kuuluu 90 kohdetta 26 eri maasta. Rokuan, Oulujärven ja Oulujokilaakson
- [Geologi-lehti 4/2022 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-4-2022-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2022 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2022 neljäs Geologi on geokemian analytiikan erikoisnumero. Lehden seitsemän artikkelia käsittelevät geokemian analytiikkaa eri näkökulmista. Koko sisältö lehden verkkoversiossa.
- [Helsingin yliopisto: Kaivostoiminta matalilla merialueilla vaarantaa kestävyystavoitteet](https://www.geologia.fi/helsingin-yliopisto-kaivostoiminta-matalilla-merialueilla-vaarantaa-kestavyystavoitteet/) - Tunnetut mineraaliesiintymät matalilla merialueilla, joiden kaupallisen hyödyntämisen arvioidaan olevan mahdollista nykymenetelmillä. Kuva: Elina Virtanen. Helsingin yliopiston uutinen Merellistä kaivosteollisuutta on ehdotettu kestäväksi vaihtoehdoksi, jonka ympäristövaikutukset ja louhinnan kustannukset jäisivät perinteistä kaivostoimintaa pienemmiksi. – Merellisten mineraalien metallipitoisuus on myös usein korkea, jonka johdosta kaivosteollisuus tähyää nyt merelle, toteaa tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Laura Kaikkonen Helsingin yliopiston bio-
- [Autojen jakohihnojen rikkoutumisen taustalla ferrokromikuonan eli OKTO-murskeen aiheuttama kuluminen](https://www.geologia.fi/autojen-jakohihnojen-rikkoutumisen-taustalla-ferrokromikuonan-eli-okto-murskeen-aiheuttama-kuluminen/) - Autojen pölynäytteitä kerättiin eri merkkisistä autoista Oulun seudulta ja pääkaupunkiseudulta. Kuvassa esimerkki pääkaupunkiseudun auton vähäpölyisestä jakopäästä. Kuva: Mika Räisänen, Geologian tutkimuskeskus. GTK:n uutinen Uudet tutkimustulokset selventävät, miksi Oulun seudulla autojen jakohihnoja rikkoutuu useammin kuin muualla maassa. Tutkimuksessa oli mukana useita tutkimusorganisaatioita, ja tutkimustyössä selvitettiin erilaisia mahdollisia syitä ilmiön taustalla. Lopulta ongelman aiheuttavaksi tekijäksi varmistui Oulun
- [GTK: Pekka Halosen maalausten tarina – mitä saimme selville mikro-XRF-skannauksen avulla](https://www.geologia.fi/gtk-pekka-halosen-maalausten-tarina-mita-saimme-selville-mikro-xrf-skannauksen-avulla/) - Vuorossa Pekka Halosen ”Kevät” -maalauksen skannaus. Kuva: GTK. GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK tutki kahta Pekka Halosen alkuperäistä öljyvärimaalausta Halosenniemen museosta skannaamalla koko teokset elokuussa 2022. Skannaus tehtiin mikro-XRF-laitteistolla ja tulosten avulla selvitettiin, mitä värejä tauluissa on käytetty ja mistä ne tulevat. Pekka Halosen maalaukset Kuutamo (1912) ja Kevät (1924) skannattiin Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) käyttäen
- [Åbo Akademi -forskare studerar klimatförändringar i utsatta arktiska hav](https://www.geologia.fi/sv/abo-akademi-forskare-studerar-klimatforandringar-i-utsatta-arktiska-hav/) - Grönland i sikte! Isberg och Grönlands östkust söder om Scoresby Sound. Foto: Janni Heikkinen Åbo Akademi Forskare från Åbo Akademi deltar som bäst i en tre veckor lång internationell forskningskryssning i grönländska vatten för att studera förändringar i den arktiska marina miljön. Det tyska forskningsfartyget RV Maria S Merian avgick från Reykjavik den 7 augusti
- [Tero Niiranen nimitetty GTK:n malmigeologian tutkimusprofessoriksi](https://www.geologia.fi/tero-niiranen-nimitetty-gtkn-malmigeologian-tutkimusprofessoriksi/) - GTK:n uutinen. Kuva: GTK FT Tero Niiranen on nimitetty Geologian tutkimuskeskukseen tutkimusprofessoriksi 1.10.2022 alkaen. Viisivuotisen professuurin ala on malmigeologia. Niirasella on merkittävä rooli tutkimusalan kehittämisessä. ”Uusien mineraalisten raaka-ainevarojen löytäminen edellyttää korkealaatuista tutkimusta ja dataa. Teron monipuolinen osaaminen mineraalisysteemien mallinnuksessa on avainasemassa, kun ratkomme mineraalisten raaka-aineiden riittävyyttä tulevaisuudessa”, sanoo Mineraalitalouden ratkaisut -yksikön päällikkö Asko Käpyaho. Niiranen
- [Åbo Akademin tutkijat tutkivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisilla merialueilla](https://www.geologia.fi/abo-akademin-tutkijat-tutkivat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-arktisilla-merialueilla/) - Grönlanti näkyvissä! Jäävuoria ja Grönlannin itärannikkoa Scoresbynsalmen eteläpuolella. Kuva: Janni Heikkinen Åbo Akademin uutinen Joukko Åbo Akademin tutkijoita osallistui elokuussa kolmen viikon mittaiseen kansainväliseen tutkimusretkeen Grönlannin vesillä, missä oli tarkoitus selvittää arktisessa meriympäristössä tapahtuvia muutoksia. Saksalainen tutkimusalus RV Maria S Merian lähti Reykjavikistä 7.8. kohti Grönlannin itäistä rannikkoa. Matkan aikana tutkijat ottivat näytteitä ja tekivät
- [GTK:n geologiset retkeilykartat](https://www.geologia.fi/gtkn-geologiset-retkeilykartat/) - GTK Matkailu arvioidaan maailmassa nopeimmin kasvavaksi elinkeinoksi. Se näkyy Suomessa varsinkin luontomatkailussa, missä kiinnostus ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnon kokemiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Suomen kansallispuistot ja retkeilyalueet ovat läntisen Euroopan viimeisiä erämaa-alueita, joissa voi vielä kohdata koskematonta luontoa. Aivan pääkaupungin tuntumastakin, Nuuksiosta, löytyy jo erämaan tuntua. Luonnonhistoriasta ja geologisista nähtävyyksistä kiinnostuneille retkeilijöille Geologian tutkimuskeskus on
- [Halosenniemen öljyväristä löytyi 100 miljoonaa vuotta sitten eläneitä fossiileja](https://www.geologia.fi/halosenniemen-oljyvarista-loytyi-100-miljoonaa-vuotta-sitten-elaneita-fossiileja/) - Alan Butcher Halosenniemessä Pekka Halosen taiteilijatarvikkeita esittelevän näyttelypöydän äärellä. Kuva: Halosenniemi GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK on tutkinut Halosenniemen museosta löytyviä öljyvärinäytteitä selvittäen niiden sisältämiä mineraaleja. Tutkijat, professori Alan R. Butcher ja tohtori Sari Lukkari, kävijät läpi öljymaalituubeja ja maalinkappaleita, jotka analysoitiin GTK:n laboratoriossa Espoossa. Tutkijat pystyivät selvittämään mikroskooppikuvauksilla useita mielenkiintoisia ainesosia ja mineraaleja, mitä
- [Geologian tutkimuskeskuksen johtama kansainvälinen tutkimuskonsortio kehittää geofysikaalisia kallioperän syvätutkimusmenetelmiä](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskuksen-johtama-kansainvalinen-tutkimuskonsortio-kehittaa-geofysikaalisia-kallioperan-syvatutkimusmenetelmia/) - GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtama kansainvälinen tutkimuskonsortio sai rahoituksen Euroopan unionilta ympäristöystävällisten, syvemmälle ulottuvien geofysiikan tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Elokuussa 2022 aloitettu ”Seismic and Electromagnetic Methods in Deep Mineral Exploration” (SEEMS DEEP) -projekti kehittää uusia ympäristöystävällisiä geofysiikan tutkimusmenetelmiä ja tukee Koillismaan syväreiän kairaustutkimusta selvittämällä kallioperän fysikaalisia ominaisuuksia kilometrien syvyydessä laajalla alueella. Syväreiän kairaus tuottaa pistemäistä tietoa
- [GTK: Selvitystyö mineraalien riittävyydestä ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta jatkuu](https://www.geologia.fi/gtk-selvitystyo-mineraalien-riittavyydesta-ja-fossiilisten-polttoaineiden-korvaamisesta-jatkuu/) - GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskuksen apulaistutkimusprofessori Simon Michaux on muutaman vuoden aikana kerännyt ja analysoinut suuren määrän globaalia dataa liittyen siirtymään fossiilisista polttoaineista vähähiilisiin ratkaisuihin. Työn tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa päätöksenteon ja keskustelun tueksi sekä lisätä tietoisuutta erilaisia keskinäisriippuvuuksista. Materiaali- ja energiajärjestelmän muodostaman kokonaisuuden hahmottaminen on suuri työ, johon olemme nyt tuoneet omia alustavia havaintojamme.
- [Geologi-lehti 3/2022 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-3-2022-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2022 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2022 kolmannen Geologin kautta pääset mukaan keväällä järjestetyille Seuran tapahtumille: Vappumatineaan ja Flooran päivään. Entä mitä geomateriaalitutkimus paljasti taidemaalari Pekka Halosen maaleista? Lisäksi näkökulmia malminetsintään ja
- [GTK tekee mittauslentoja Haapaveden ja Kärsämäen alueella](https://www.geologia.fi/gtk-tekee-mittauslentoja-haapaveden-ja-karsamaen-alueella/) - GTK:n tiedote, kuva: Jetro Staven Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa lentomittauksin kallioperää Haapaveden ja Kärsämäen ympäristössä alueella, joka kattaa osia Haapaveden, Kärsämäen, Siikalatvan, Pyhännän ja Haapajärven kunnista. Mittaukset ovat osa GTK:n Vihanti-Pyhäsalmi-projektin kyseisellä alueella tekemiä kallioperätutkimuksia. Mittauslennot alkavat elokuun puolenvälin paikkeilla ja kestävät lentosäästä riippuen noin kuusi viikkoa. Tarkka aloituspäivä riippuu edellisten työmaiden ja siirtolentojen kestosta.
- [GTK: Geologiset maastotutkimukset tuovat perustietoa Taivalkosken ja Kuusamon välisen alueen kallioperästä ja ympäristön tilasta](https://www.geologia.fi/gtk-geologiset-maastotutkimukset-tuovat-perustietoa-taivalkosken-ja-kuusamon-valisen-alueen-kallioperasta-ja-ympariston-tilasta/) - GTK:n tiedote. Kuva: Jetro Staven Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee kallioperätutkimuksia Taivalkosken ja Kuusamon alueella. Tutkimuksilla tuotetaan ajantasaista perustietoa kallioperästä ja sen geologisista yksiköistä sekä niiden jatkuvuuksista. Maastotyöt ajoittuvat heinäkuulle ja syyskuulle 2022. Geologian tutkimuskeskus (GTK) suorittaa kallioperätutkimuksia Taivalkosken ja Kuusamon välisellä alueella, jossa selvitetään kuvassa esiintyvän erikoisen kiven esiintymisen laajuutta Taivalkosken ja Kuusamon rajaseudulla. Tutkimukset
- [Vihreää siirtymää vauhditetaan pohjoismaisella yhteistyöllä – projekti keskittyy mineraalien ja metallien kiertotalouteen ja jäljitettävyyteen](https://www.geologia.fi/vihreaa-siirtymaa-vauhditetaan-pohjoismaisella-yhteistyolla-projekti-keskittyy-mineraalien-ja-metallien-kiertotalouteen-ja-jaljitettavyyteen/) - GTK:n uutinen. Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) vetää pohjoismaista yhteistyöprojektia, jolla vauhditetaan vihreää siirtymää ja asemoidaan Pohjoismaita vastuullisen metalli- ja mineraalituotannon etulinjaan. Projektissa keskitytään muutokseen tarvittavien mineraalien ja metallien kierrättämisen, jo kertaalleen louhittujen materiaalien ja sivuvirtojen kartoittamiseen sekä jäljitettävyyden kehittämiseen. – Olemassa olevien kaivosten rikastushiekka-alueiden systemaattinen inventoiminen ja luokittelu antavat näkymän niiden raaka-ainepotentiaaliin ja kiertotalouden
- [Kurikan syväpohjavesiprojekti etenee seuraavan vaiheeseen – vedenottomäärää selvitetään koepumppauksilla ja mallintamalla](https://www.geologia.fi/kurikan-syvapohjavesiprojekti-etenee-seuraavan-vaiheeseen-vedenottomaaraa-selvitetaan-koepumppauksilla-ja-mallintamalla/) - Kurikkalainen maisema Paloluomalta Juonenvuoren suuntaan kätkee sisäänsä Kurikan muinaislaaksoissa sijaitsevan pohjavesiesiintymän. Kuva: ©Pentti Yli-Karjanmaa. GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa Kurikan alueen syväpohjavesitutkimuksia yhteistyössä Vaasan Veden, Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tutkimusten tavoitteena on löytää Kurikan alueelta riittävät pohjavesivarat turvaamaan 150 000 asukkaan ja runsaan elintarviketeollisuuden vedentarpeet Vaasan ja Kurikan alueella. Työ on
- [Yleiskartoituksesta riskienhallintaan – sulfaattimaat ovat Suomen sitkein ympäristöhaitta, mutta vaikutuksia ehkäistään tutkimuksen avulla](https://www.geologia.fi/yleiskartoituksesta-riskienhallintaan-sulfaattimaat-ovat-suomen-sitkein-ymparistohaitta-mutta-vaikutuksia-ehkaistaan-tutkimuksen-avulla/) - GTK:n uutinen. Kuva: GTK Happamat sulfaattimaat on todettava laajuudeltaan Suomen merkittävimmäksi ympäristöhaitaksi. Ilmastonmuutoksen ja maankäytön seurauksena sulfaattimaiden aiheuttamat ongelmat tulevat todennäköisesti vielä kärjistymään tulevaisuudessa. Haittojen ennakoimiseen on kuitenkin olemassa ratkaisuja, joiden kehittämiseen Geologian tutkimuskeskuksessa halutaan panostaa seuraavaksi. Happamat sulfaattimaat ovat maaperän luontaisia rikkipitoisia kerrostumia, jotka ovat kerrostuneet muinaisen Itämeren pohjalle ja kohonneet myöhemmin kuivalle maalle
- [Geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta Kittilän ja Sodankylän kuntien alueella](https://www.geologia.fi/geokemiallista-taustapitoisuuskartoitusta-kittilan-ja-sodankylan-kuntien-alueella/) - GTK:n tiedote. Kuva: GTK 2021. Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (2–3 henkilöä) liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaavaa kaivosympäristöjen ja mineraalipotentiaalialueiden maaperän taustapitoisuustutkimusta on toteutettu vuosittain eri kunnissa.
- [Uusiutuvasta geoenergiasta ratkaisuja rautateille? – GTK:n ja Turun Tunnin Juna Oy:n selvitys etenee](https://www.geologia.fi/uusiutuvasta-geoenergiasta-ratkaisuja-rautateille-gtkn-ja-turun-tunnin-juna-oyn-selvitys-etenee/) - GTK:n tiedote. Kuva: Tim Wildsmith, Unsplash. Helsingin ja Turun välisen uuden junayhteyden suunnittelussa etsitään ratkaisuja radan rakentamisen ja käytön aikaisten ympäristövaikutusten lieventämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Turun Tunnin Juna Oy:n ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteistyönä tutkitaan geoenergian hyödyntämismahdollisuuksia rautateillä sekä tehdään kiviaines- ja kiertotalousselvitys. Geoterminen energia on puhdasta, uusiutuvaa energiaa, jonka hyödyntäminen vähentää hiilijalanjälkeä. Turun Tunnin
- [Geologian tutkimuskeskus kerää uutta tietoa soiden hiilitaseista ja suobiomassoista useiden maakuntien alueella](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-keraa-uutta-tietoa-soiden-hiilitaseista-ja-suobiomassoista-useiden-maakuntien-alueella/) - GTK:n tiedote. Kuva: GTK. Geologian tutkimuskeskus (GTK) toteuttaa suo- ja turvemaiden tutkimusta eri puolilla Suomea kesäkauden 2022 aikana. Tutkimukset painottuvat erityisesti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle, Kymenlaaksoon ja Pohjois-Savoon, joiden lisäksi yksittäisiä kohteita saattaa sijoittua muiden maakuntien alueille. Maastotutkimukset ovat osa kaksivuotista omarahoitteista Soiden hiilitaseet ja suobiomassat -projektia sekä maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Rahkasammalesta ilmastoviisas kasvualusta
- [Huoltovarmuus ja päätöksenteko paranee – Geologian tutkimuskeskus luokitteli Suomen malmivarat ja -varannot YK:n kestävää kehitystä edistävän järjestelmän mukaisesti](https://www.geologia.fi/huoltovarmuus-ja-paatoksenteko-paranee-geologian-tutkimuskeskus-luokitteli-suomen-malmivarat-ja-varannot-ykn-kestavaa-kehitysta-edistavan-jarjestelman-mukaisesti/) - GTK:n uutinen. Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) pystyy nyt esittämään Suomen malmivarat ja mineraalivarannot yhtenäisellä ja johdonmukaisella tavalla. Suomen malmiesiintymätietokantaan lisätyllä YK:n luokittelukoodilla saadaan tarkempaa tietoa, mistä löytyvät teollisuuden ja rakentamisen raaka-aineet sekä mineraalit lannoitteisiin. Nämä tiedot ovat olennaisia niin kansallisen huoltovarmuuden kuin päätöksenteon kannalta. Suomi on ensimmäisenä maana Euroopassa luokitellut mineraalien kokonaisvarannot Yhdistyneiden kansakuntien
- [Geologi-lehti 2/2022 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-2-2022-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2022 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2022 toisessa Geologissa huomioidaan kansainvälinen mineralogian vuosi esimerkiksi Kari Kinnusen kirjoittamassa artikkelissa Karjalan "rubiineista" ja René Just Haüysta ja Paula Niinikoski-Fusswinkelin artikkelissa, joka käsittelee Geologi-lehteä eräiden
- [Sandsten](https://www.geologia.fi/sv/sandsten/) - Egenskaper Allmän beskrivning: Mekanisk (klastisk) sedimentbergart. Består av hopcementerade sandkorn. Huvudmineral: Sammansättningen varierar beroende på mineralinnehållet hos den ursprungliga sanden. Kvartssand med mer än 95 % kvarts bildar arenit (kvartssandsten), om sanden innehåller 10–25 % fältspat bildas en subarkos (fältspatsandsten). En arkos innehåller mer än 25 % fältspat, och en gråvacka består av kvarts, fältspat,
- [Lersten (Lerskiffer)](https://www.geologia.fi/sv/lersten-lerskiffer/) - Egenskaper Allmän beskrivning: Mekanisk (klastisk) sedimentbergart. Består av små nedvittrade fragment av tidigare bergarter. Lermineral bildas genom kemisk vittring, hydrolys, av silikatmineral i kontakt med vatten. Transporterats av vatten, vindar eller glaciärer och blivit avlagrade och hopsedimenterade. Huvudmineral: Alltför finkornig för att mineralen ska kunna urskiljas t.o.m. i mikroskop. Består av en blandning av olika
- [Konglomerat](https://www.geologia.fi/sv/konglomerat/) - Egenskaper Allmän beskrivning: Grusaktig mekanisk sedimentär bergart, huvudsakligen bestående av i varierande grad rundade relativt stora stenar. Ett konglomerat är en konsoliderad grus-, sten- eller blockbädd och indikerar avlagring i grunt och turbulent vatten. Huvudmineral: Sammansättningen varierar enligt mineralsammansättningen hos de stenar som bildar konglomeratet. Stenarna kan ursprungligen komma från ett stort område med många
- [Täljsten](https://www.geologia.fi/sv/taljsten/) - Egenskaper Huvudmineral: Talk, magnesit (karbonat), klorit. Färg: Grå, blåskiftande grå, grönskiftande grå. Kornstorlek: Finkornig. Textur/struktur: Massiv, kan vara något skiffrig. Känns hal och är mycket mjuk. Typ: Regionalmetamorf bergart. Lågmetamorf variant av grönskiffer. Produkt av magmatiska olivinstenar. Användning: Byggnadssten. Används särskilt för att bygga eldstäder och värmelagrande kaminer. Bildexempel
- [Svartskiffer](https://www.geologia.fi/sv/svartskiffer/) - Egenskaper Huvudmineral: Kvarts, biotit, grafit, sulfidmineral. Färg: Mörk. Kornstorlek: Finkornig. Textur/struktur: Skiffrig. Typ: Låg till intermediär metamorfosgrad. Har bildats av ruttnande organiskt slam som avsatts på havsbottnen under syrefria förhållanden. Alunskiffer är en typ av svartskiffer. Användning: Innehåller ofta stora mängder värdefulla spårämnen och metaller och bryts därför som metallmalm. Bildexempel
- [Serpentinit](https://www.geologia.fi/sv/serpentinit/) - Egenskaper Huvudmineral: Serpentin, talk. Relikter av olivin och pyroxen kan förekomma. Färg: Olika gröna nyanser, ibland svart. Kornstorlek: Finkornig till grovkornig. Textur/struktur: Kompakt, matt vaxliknande. Massiv, ofta bandad. Typ: Regionalmetamorf bergart. Låg metamorfosgrad. Omvandlade ultramafiska magmatiska bergarter (peridotiter). Användning: Beklädnadssten, prydnadssten. Bildexempel
- [Migmatit](https://www.geologia.fi/sv/migmatit/) - Egenskaper Migmatit är en heterogen blandbergart där en yngre anatektisk granitisk smälta eller lösning tränger in i (impregnerar) den äldre bergarten med små gångar, tunna veckade lager och noduler. Smältan eller lösningen uppkommer genom delvis uppsmältning under metamorfos antingen från samma bergart eller från en annan närliggande bergart. De inbördes förhållandena hos migmatiters sammansättning och
- [Marmor](https://www.geologia.fi/sv/marmor/) - Egenskaper Huvudmineral: Kalcit och dolomit. Färg: Vit, grå, röd-, gul eller grönaktig. Kornstorlek: Fin- till grovkornig. Textur/struktur: Jämnkornig, ibland sockrigt utseende. Massiv, ibland bandad (primär struktur), sällad skiffrig. Typ: Både som regionalmetamorf och kontaktmetamorf bergart. Låg till hög metamorfosgrad. Omkristalliserad kalksten eller dolomit. Relativt mjuk, kan lätt repas med kniv. Användning: Byggnadssten, prydnadssten, råmaterial till
- [Routakuohunta ja muut maanpinnan prosessit muokkaavat arktista kasvillisuutta](https://www.geologia.fi/routakuohunta-ja-muut-maanpinnan-prosessit-muokkaavat-arktista-kasvillisuutta/) - Oulun yliopiston uutinen. Kuva: Tutkijoille selvisi, että sulavesien muodostamat purot vaikuttavat arktisten kasviyhteisöjen toiminnallisiin ominaisuuksiin. Kuva: Julia Kemppinen Arktinen ympäristö vaikuttaa kasvien kokoon ja resurssitehokkuuteen. Kansainvälinen ryhmä luonnonmaantieteilijöitä ja ekologeja tutki routakuohunnan ja muiden maanpinnan prosessien vaikutusta kasvillisuuteen. Tutkimusta varten kerättiin laaja aineisto Huippuvuorilta, Grönlannista ja Fennoskandiasta. Oulun yliopiston tutkijatohtori, luonnonmaantieteilijä Julia Kemppinen yhdessä kollegoidensa
- [Klimatforskningen i Tvärminne kartlägger betydelsen av kustnära havsområden i det globala klimatpusslet](https://www.geologia.fi/sv/klimatforskningen-i-tvarminne-kartlagger-betydelsen-av-kustnara-havsomraden-i-det-globala-klimatpusslet/) - Nyheter från Helsingfors universitet. Bild: Forskningen vid Tvärminne zoologiska station har i år pågått i 120 års tid och erbjuder relevant kunskap om långtidsförändringar i miljön till glädje för dagens forskare i kampen med klimatfrågan. (Image: Alf Norkko) På den lilla klippan i havet utanför Tvärminne zoologiska station sker nydanande klimatforskning. Nu har de första
- [Tvärminnen ilmastotutkimus kartoittaa rannikkomerialueiden merkitystä globaalissa ilmastopalapelissä](https://www.geologia.fi/tvarminnen-ilmastotutkimus-kartoittaa-rannikkomerialueiden-merkitysta-globaalissa-ilmastopalapelissa/) - Helsingin yliopiston uutinen. Kuva: Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla on tehty tutkimustyötä jo 120 vuoden ajan. Se tarjoaa ympäristön pitkäaikaisista muutoksista relevanttia tietoa, josta on tutkijoille hyötyä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. (Image: Alf Norkko) Uudessa CoastClim-tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin jo viime syksynä kartoittamaan järjestelmällisesti erilaisia vedenalaisia ympäristöjä. Työt jatkuvat nyt Hankoniemellä uusien mittauslaitteiden kiinnittämisellä ja asentamisella meressä olevalle pienelle luodolle
- [Kvartsit](https://www.geologia.fi/sv/kvartsit/) - Egenskaper Huvudmineral: Kvarts. Om bergarten består av kvarts + sericit (ett glimmermineral) kallas den sericitkvartsit. Består den av kvarts + kalifältspat är den en arkoskvartsit. Färg: Ljus, grå, röd-, grön- eller gulskiftande. Kornstorlek: Finkornig till medelkornig, normalt kan man inte urskilja de små kvartskornen men ibland har kvartsiten ett sockrigt utseende. Textur/struktur: Jämnkornig. Svagt utvecklad
- [Grönsten (grönskiffer)](https://www.geologia.fi/sv/gronsten-gronskiffer/) - Egenskaper Huvudmineral: Klorit, amfibol, epidot. Färg: Mörk, grönaktig. Kornstorlek: Finkornig, jämnkornig. Textur/struktur: Massiv eller med en mycket svag skiffrighet eller bandning. Typ: Regionalmetamorf bergart. Lågmetamorf produkt av en mafisk magmabergart eller en mafisk tuff. Bildexempel
- [Granulit](https://www.geologia.fi/sv/granulit/) - Egenskaper Huvudmineral: Kvarts, kalifältspat, plagioklas, granat. Färg: Liknar gnejs, varierar i färg från gråaktig till ljus beroende på mineralinnehållet. Innehåller ofta röda granater. Kornstorlek: Medel- till grovkornig. Textur/struktur: Granoblastisk textur, dvs. alla kristallkorn har i stort sett samma storlek (jämnkornig). Massiv, ofta bandad. Typ: Regionalmetamorf bergart, produkt av hög temperatur och varierande tryck. Metamorfos i
- [Gnejs](https://www.geologia.fi/sv/gnejs/) - Egenskaper Huvudmineral: Kvarts, kalifältspat, plagioklas, biotit, muskovit, hornblände. Färg: Ofta gråaktig eller rödaktig (om den innehåller kalifältspat), ibland nästan svart. Kornstorlek: Medel- till grovkornig. Textur/struktur: Omväxlande ljusa och mörka lager, stänglighet, kan ha porfyroblaster. Folierad, ofta bandad i stor skala med lager/stråk av mörkare och ljusare bergarter. Typ: Regionalmetamorf bergart, intermediär till hög metamorfosgrad. Gnejs
- [Glimmerskiffer](https://www.geologia.fi/sv/glimmerskiffer/) - Egenskaper Huvudmineral: Glimmermineral (biotit och muskovit), kvarts och ev. fältspat. Färg: Gråskiftande, mörk. Kornstorlek: Finkornig till grovkornig. Fjälliga glimmermineral kan urskiljas. Jämnkornig, innehåller ibland porfyroblaster av t.ex. granat. Textur/struktur: Folierad, skiffrig, rak eller svagt vågig, ofta tydlig lineation. Användning: Byggnadssten, särskilt som plattor i t.ex. terrasser och trädgårdsgångar. Typ: Regionalmetamorf bergart. Intermediär till hög metamorfosgrad.
- [Amfibolit](https://www.geologia.fi/sv/amfibolit/) - Egenskaper Huvudmineral: Hornblände, plagioklas, biotit. Färg: Gråsvart, svart, grönskiftande. Kornstorlek: Fin- till medelkornig. Textur/struktur: Har ofta ett ”sockrigt” utseende på vittrade ytor. Förskiffrad, ibland massiv. Ofta bandad i alternerande ljusa och mörka lager. Typ: Regionalmetamorf bergart. Intermediär metamorfosgrad. Amfiboliter är huvudsakligen omvandlade basaltiska lavor eller tuffer. Vid ökad metamorfosgrad övergår amfibolit till hornbländegnejs och därefter
- [Vastuullista kesäduunia ja arvokasta työkokemusta – GTK:lle kesäksi 34 korkeakouluharjoittelijaa](https://www.geologia.fi/vastuullista-kesaduunia-ja-arvokasta-tyokokemusta-gtklle-kesaksi-34-korkeakouluharjoittelijaa/) - GTK:n uutinen. Kuva: Kesäharjoittelijoita kenttätöissä Kuortaneella, GTK. Erinomaista palautetta aiemmilta vuosilta GTK osallistuu jälleen Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan. Kampanjaan osallistumalla GTK on sitoutunut kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen: hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja työtodistus. Aiempien vuosien erinomainen harjoittelijapalaute sekä hakijamäärän kasvu kertovat GTK:n onnistuneen näissä
- [GTK tekee geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta kolmen maakunnan alueella kesäkaudella 2022](https://www.geologia.fi/gtk-tekee-geokemiallista-taustapitoisuuskartoitusta-kolmen-maakunnan-alueella-kesakaudella-2022/) - GTK:n tiedote. Kuva: GTK 2021. Geologian tutkimuskeskus täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä 1.5.‒30.9.2022 välillä Huittisten, Kangasalan ja Kajaanin kaupunkien sekä Paltamon kunnan alueilla. Näytteidenotto on aloitettu viikolla 18 Huittisissa ja jatkuu viikolla 20. Huittisten kaupungin alueella näytteidenottopaikat sijaitsevat Jokisivun ja Korvenkylän ympäristössä. Kangasalan kaupungin alueen näytteenottopaikat ovat Rikun, Päkinmäen ja Tursolan ympäristöissä. Paltamon
- [Suomen geotietoaineistot ovat edelleen maailman kärkeä](https://www.geologia.fi/suomen-geotietoaineistot-ovat-edelleen-maailman-karkea/) - GTK:n uutinen Suomen houkuttelevuus kaivosalan investointien kohdealueena laski Fraser-instituutin vuosittaisessa julkaisussa Annual Survey of Mining Companies 2021. Suomessa tuotetut geotietoaineistot lukeutuvat maailman parhaimpiin. Fraser-instituutin vuosittaisessa kyselytutkimuksessa arvioidaan eri maiden ja alueiden houkuttelevuutta kaivosinvestointien kannalta mineraalipotentiaalin ja investointeihin vaikuttavien poliittisten tekijöiden näkökulmista. Vuosittain Suomen sijoitus on vaihdellut. Viime vuonna Suomi arvioitiin maailman 10:nneksi houkuttelevammaksi globaalien kaivosinvestointien
- [Syenit](https://www.geologia.fi/sv/syenit/) - Egenskaper Huvudmineral: Kalifältspat, plagioklas, biotit, hornblände. Innehåller mindre än 5 % kvarts, dvs. minimalt eller ingen kvarts alls. Färg: Ljus, grå. Kornstorlek: Medel- till grovkornig. Textur/struktur: Jämnkornig, massiv. Användning: Som byggnadssten i någon mån. Bildexempel
- [Peridotit](https://www.geologia.fi/sv/peridotit/) - Egenskaper Huvudmineral: Olivin, pyroxen och hornblände. Färg: Svart eller grönsvart. Kornstorlek: Medel- till grovkornig. Textur/struktur: Jämnkornig, massiv. Användning: Som bastusten. Bildexempel
- [Pegmatit](https://www.geologia.fi/sv/pegmatit/) - Egenskaper Huvudmineral: Kvarts, kalifältspat, glimmer. Påminner ofta om en mycket grov granit. Färg: Ljus, rödaktig, gulaktig. Kornstorlek: Grovkornig. Textur/struktur: Massiv. Användning: I pegmatit kan man hitta ädelstenar som turmalin, topas och beryll. Bildexempel
- [Obsidian](https://www.geologia.fi/sv/obsidian/) - Egenskaper Huvudmineral: Bergarten bildas av kvartsrika lavor och kallas också ”vulkaniskt glas”. Färg: Mörk, svart, ibland svartgrön. Kornstorlek: Afanitisk (glasig, dvs amorf eller fri från mineralkorn – så finkornig att kornen inte kan urskiljas med blotta ögat) Textur/struktur: Tät, massiv. Mussligt brott. Användning: Smyckesten. Bildexempel
- [Mandelsten](https://www.geologia.fi/sv/mandelsten/) - Egenskaper Huvudmineral: Värdstenens sammansättning varierar, mandlarna består vanligtvis av kalcit eller kvarts. Färg: Mörk med ljusa mandlar. Kornstorlek: Varierar Textur/struktur: Varierar Bildexempel
- [Granit](https://www.geologia.fi/sv/granit/) - Egenskaper Huvudmineral: Kvarts, kalifältspat, plagioklas och glimmermineral (vanligtvis biotit). Färg: De olika färgnyanserna beror på kalifältspaternas varierande färg, i Finland vanligtvis rödskiftande eller grå, men de kan också vara brunaktiga, gulaktiga eller grönaktiga. Kornstorlek: Varierar, vanligtvis ganska grovkornig. Rapakivi-granit är mycket grovkornig. Textur/struktur: Vanligtvis jämnkornig och massiv, i rapakivigranit förekommer också stora rundade kalifältspatkorn (ovoider),
- [Gabbro](https://www.geologia.fi/sv/gabbro/) - Egenskaper Huvudmineral: Plagioklas, hornblände, pyroxen. Gabbro (djupbergart) har samma mineralsammansättning som basalt (ytbergart) och diabas (gångbergart). Färg: Svart, mörkgrå. Kornstorlek: Medel- till grovkornig. Textur/struktur: Jämnkornig och massiv. Användning: Minnesmärken, byggnadssten. Bildexempel
- [Diorit](https://www.geologia.fi/sv/diorit/) - Egenskaper Huvudmineral: Plagioklas, hornblände, biotit. Färg: Grå, mörk. Mörkare än granit. Skiljs från syenit genom att det i diorit förekommer (en liten mängd) kvarts. Kornstorlek: Varierande. Kornen urskiljs med blotta ögat (faneritisk textur). Textur/struktur: Vanligtvis jämnkornig och massiv. Användning: Minnesmärken, byggnadssten. Vissa polerade dioriter är svarta till färgen. Bildexempel
- [Diabas](https://www.geologia.fi/sv/diabas/) - Egenskaper Huvudmineral: Plagioklas, hornblände, pyroxen. Diabas (gångbergart) har samma mineralsammansättning som basalt (ytbergart) och gabbro (djupbergart). Färg: Svart, mörkgrå, grå, kan även skifta i grönt. Kornstorlek: Fin- eller medelkornig. Textur/struktur: Massiv och jämnkornig textur, ibland porfyrisk eller ofitisk textur (plagioklaslister som innesluts av pyroxenkorn). Användning: Minnesmärken, byggnadssten. Används som bastusten. Bildexempel
- [Basalt](https://www.geologia.fi/sv/basalt/) - Egenskaper Huvudmineral: Plagioklas, hornblände, pyroxen. Basalt (ytbergart) har samma mineralsammansättning som diabas (gångbergart) och gabbro (djupbergart). Färg: Mörk Kornstorlek: Finkornig Textur/struktur: Kan ha strökorn (porfyrisk textur), flyttextur samt vesikulärstruktur (gasbubblor) eller vara amygdulförande (gasbubblorna har fyllts av ett sekundärt mineral). Bildexempel
- [Tutkijat loivat kuusi skenaariota siitä, miten fossiilisista polttoaineista voitaisiin täysin luopua Suomessa](https://www.geologia.fi/tutkijat-loivat-kuusi-skenaariota-siita-miten-fossiilisista-polttoaineista-voitaisiin-taysin-luopua-suomessa/) - GTK:n uutinen Suomella on ainutlaatuista potentiaalia teollisuuden tuotannon jatkamiseen ilman fossiilisia polttoaineita. Jotta tähän tilanteeseen päästään, raaka-aineita ja energiaa vaaditaan kuitenkin enemmän kuin nykyisin ajatellaan ja on strategisen suunnittelun mukaista. Jotta kaikki fossiiliset polttoaineet (öljy, kaasu, hiili ja turve) voidaan korvata eri kohteissa Suomessa, tarvitaan Suomeen suuri määrä uutta teollista infrastruktuuria, joka on rahoitettava, rakennettava
- [GTK:n maastotutkimukset tuovat perustietoa Etelä-Pohjanmaan kallioperästä](https://www.geologia.fi/gtkn-maastotutkimukset-tuovat-perustietoa-etela-pohjanmaan-kallioperasta/) - GTK:n tiedote. Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee kallioperätutkimuksia Kuortaneen, Lapuan ja Seinäjoen alueella osana valtakunnallista akkumineraalien esiintymistä selvittävää projektia. Tutkimuksilla tuotetaan ajantasaista perustietoa kallioperältään heikosti tunnetun alueen geologisista yksiköistä ja niiden jatkuvuuksista. Maastotyöt ajoittuvat kesäkaudelle 2022. Tutkimusten tuloksia voidaan soveltaa akkumineraalien etsinnän lisäksi muun muassa kalliolämmön hyödynnettävyyden ja kalliopohjaveden laadun arviointiin sekä tiestön ylläpidolle
- [Klimatförändringen påverkar, men människans handlingar avgör Östersjöns öde](https://www.geologia.fi/sv/klimatforandringen-paverkar-men-manniskans-handlingar-avgor-ostersjons-ode/) - Klimatförändringen kan ge upphov till samma typer av fenomen som eutrofiering. Bilden visar en dysfunktionell grunt mjukbotten, där trådformade alger har vuxit kraftigt på grund av höga näringsämneshalter. Foto: Mats Westerbom. Åbo Akademi En omfattande översikt av klimatförändringens effekter på Östersjön har färdigställts. Enligt den kommer temperaturen, isförhållandena, syrehalten och hela ekosystemet i Östersjön att
- [Ilmastonmuutos vaikuttaa, mutta ihmisen toimet ratkaisevat Itämeren kohtalon](https://www.geologia.fi/ilmastonmuutos-vaikuttaa-mutta-ihmisen-toimet-ratkaisevat-itameren-kohtalon/) - Ilmastonmuutos voi saada aikaan samantyyppisiä ilmiöitä kuin rehevöityminen. Kuvassa huonokuntoinen matalan veden pohja, jossa rihmamaiset levät ovat runsaan ravinteikkuuden takia lisääntyneet ja peittäneet rakkohaurut ja vesikasvit. Kuvaaja: Mats Westerbom Åbo Akademin uutinen Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Itämereen on valmistunut laaja katsaus. Sen mukaan Itämeren lämpötila, jääolot, happipitoisuus ja myös ekosysteemi muuttuvat ilmastonmuutoksen edetessä. Mallitutkimukset osoittavat kuitenkin, että
- [GTK:n Faktaa malminetsinnästä -tilaisuudet](https://www.geologia.fi/gtkn-faktaa-malminetsinnasta-tilaisuudet/) - Kuva:GTK GTK on mukana malminetsinnästä kertovissa avoimissa tilaisuuksissa. Tule tapaamaan asiantuntijoitamme ja keskustelemaan aiheesta. Geologian tutkimuskeskus on mukana avoimilla, yleisöille suunnatuilla tilaisuuksissa, joissa käsitellään malminetsintää sekä taustoitetaan mineraalien merkitystä yhteiskunnassa sekä vastuullisen malminetsinnän periaatteita. GTK:n asiantuntijat kertovat tilaisuuksissa muun muassa mihin malminetsinnästä saatavaa tietoa voi hyödyntää, uusista tutkimusmenetelmistä sekä miten GTK valitsee tutkimuskohteensa. Tilaisuuksien ajankohdat:
- [GTK:n tutkimus: nykyiset mineraalivarat eivät riitä fossiilittomaan energiaan pohjautuvan infrastruktuurin rakentamiseen](https://www.geologia.fi/gtkn-tutkimus-nykyiset-mineraalivarat-eivat-riita-fossiilittomaan-energiaan-pohjautuvan-infrastruktuurin-rakentamiseen/) - GTK:n uutinen Fossiilittoman energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, vaatiman infrastruktuurin valmistamiseen tarvitaan valtavia mineraalivaroja. Geologian tutkimuskeskus GTK selvitti alhaalta ylös -laskentamallilla, mitä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen tarkoittaisi globaalilla tasolla. Tulokset osoittavat, että mikäli siirtymä fossiilisista polttoaineista halutaan toteuttaa nykyisen suunnitelman mukaisesti, louhintaa ja uudenlaista mineraalien kierrättämistä teollisuusjätteestä on lisättävä merkittävästi. Useat valtiot ovat tehneet strategisen päätöksen
- [Vulkaaniset pulssit syyllisiä jurakauden sukupuuttoihin](https://www.geologia.fi/vulkaaniset-pulssit-syyllisia-jurakauden-sukupuuttoihin/) - Pienet zirkonikiteet paljastavat Karoon vulkaanisten kivien iän. Kuva: Arto Luttinen Luomus Voimakkaat ympäristökriisit aiheuttivat sarjan laajoja sukupuuttoja jurakaudella 178-186 miljonaa vuotta sitten. Mullistusten on päätelty johtuneen vulkaanisista kaasuista, mutta on kiistanalaista, olivatko tulivuoritoiminta ja joukkotuhot samanaikaisia. – Tuloksemme puoltavat näkemystä, että Karoon vulkaaniset pulssit olivat syyllisiä jurakaudella toistuneisiin ympäristökriiseihin ja sukupuuttoihin, sanoo Arto Luttinen Helsingin
- [Geologiaa popularisoivia blogeja](https://www.geologia.fi/geologiaa-popularisoivia-blogeja/) - Tietokirjaprojekti ”Suomen muinaiset tulivuoret – ja muita kallioidemme salaisuuksia”. Yleistajuinen tietokirjaprojekti, jota voi seurata projektin sivuilla www.tulivuoret.net, josta löytyvät linkit myös projektin Facebook- ja Instagram-tileille. Earth Learning Idea Opettajien blogeja geologian opettamisesta Englannissa Vihreäkiven arvoitus Elina Lehtosen kymmeniä kaikenikäisiä kiinnostavia geologian kirjoituksia. Luonnon omat salmiakkikiteet ensimmäisinä. Matkalla maapallon vaippaan Sanni Turusen blogi geologian väitöskirjatyöstä Outokummun kaivosmuseo ja lasten
- [Turvepelloista kerätään uutta tietoa valtakunnallisella maastokartoituksella](https://www.geologia.fi/turvepelloista-kerataan-uutta-tietoa-valtakunnallisella-maastokartoituksella/) - GTK:n tiedote. Kuva: GTK Keväällä 2022 starttaa valtakunnallinen maastokartoitus, jonka avulla selvitetään turvepeltojen sijaintia ja ominaisuuksia. Päivitetyn tiedon avulla voidaan tunnistaa alueellisesti maataloustuotannolle välttämättömät turvepellot ja tehdä sopivia toimenpiteitä ilmastokestävän maatalouden tukemiseksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Maanmittauslaitoksen ja Ruokaviraston yhteinen Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanke pyrkii täydentämään maatalousmaana olevien turvemaiden esiintymiseen liittyviä tietopuutteita. Hankkeen tutkijat
- [Tietokirjaprojekti Suomen muinaisista tulivuorista alkanut](https://www.geologia.fi/tietokirjaprojekti-suomen-muinaisista-tulivuorista-alkanut/) - Yleistajuinen tietokirjaprojekti työnimellä "Suomen muinaiset tulivuoret - ja muita kallioidemme salaisuuksia" on alkanut. Voit seurata projektin etenemistä sivustolla www.tulivuoret.net, josta löytyvät linkit myös projektin Facebook- ja Instagram-tileille. Tervetuloa mukaan matkalle maankamaramme menneisyyteen!
- [Geologian tutkimuskeskuksen toimintavuosi 2021](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskuksen-toimintavuosi-2021/) - Kuva: GTK Kimmo Tiilikainen aloitti GTK:n pääjohtajana kesäkuussa 2021. Strategiakauden 2020–2023 ollessa puolivälissä kaikki strategiset alueet ovat edenneet tavoitteissaan, ja palaute sidosryhmiltä osoittaa, että alueet on valittu ja niiden tavoitteet on asetettu onnistuneesti. GTK 2.0 -tulevaisuuden monipaikkainen työ -muutosohjelman pilottivaihe käynnistyi. Toisen koronavuoden aikana GTK:n taloudellinen tila pysyi tasapainossa koko toimintavuoden 2021 ajan, ja henkilötyövuosikertymä
- [GTK:n maastotiedote: Geologisen rakenteen selvitys Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueilla Laukaassa](https://www.geologia.fi/gtkn-maastotiedote-geologisen-rakenteen-selvitys-valkolan-ja-lintumaen-pohjavesialueilla-laukaassa/) - Pohjavesialueen rajamerkki Laukaan Valkolan pohjavesialueella. Kuva: J. Tranberg. Geologian tutkimuskeskus 2022. Valkolan ja Lintumäen pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitetään Geologian tutkimuskeskuksen, Keski-Suomen ELY-keskuksen, Laukaan Vesihuolto Oy:n ja Laukaan kunnan rahoittamassa projektissa 2022‒2023 välillä. Maastotyöt alueella tehdään kesän 2022 aikana. Pohjavesialueiden tutkimuksella saatava lisätieto palvelee alueen maankäytön suunnittelua ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä turvaa vedenhankintaa ja edistää pohjavesien
- [Geological Survey of Finland Support Science for Ukraine](https://www.geologia.fi/sv/geological-survey-of-finland-support-science-for-ukraine-2/) - Geological Survey of Finland has joined the #ScienceforUkraine initiative. The initiative collects the necessary information and contacts for Ukrainian students and scientists who can seek help from other European universities and scientific organisations. If you are an Ukrainian postdoc or PhD in the field of geology or geoinformation and you would like to continue your
- [Geological Survey of Finland Support Science for Ukraine](https://www.geologia.fi/geological-survey-of-finland-support-science-for-ukraine/) - Geological Survey of Finland has joined the #ScienceforUkraine initiative. The initiative collects the necessary information and contacts for Ukrainian students and scientists who can seek help from other European universities and scientific organisations. If you are an Ukrainian postdoc or PhD in the field of geology or geoinformation and you would like to continue your
- [Koneoppiminen auttaa tunnistamaan ilmastoon liittyviä raja-arvoja, jotka vaikuttavat kasvillisuuden levinneisyyteen](https://www.geologia.fi/koneoppiminen-auttaa-tunnistamaan-ilmastoon-liittyvia-raja-arvoja-jotka-vaikuttavat-kasvillisuuden-levinneisyyteen/) - Kuva: Magnus Binnerstam Helsingin yliopiston tiedote Uudessa tutkimuksessa tarkasteltiin kasvillisuuden ja ilmasto-olojen välisiä suhteita koneoppimisen avulla. Tutkimustulokset korostavat sitä, kuinka suuri merkitys ilmaston yleistyvillä ääri-ilmiöillä on monien tärkeimpien kasvillisuustyyppien levinneisyyden kannalta. Ilmaston muuttuminen aiheuttaa entistä voimakkaampia ilmaston ääri-ilmiöitä entistä useammin. On kuitenkin epäselvää, miten ääri-ilmiöt vaikuttavat kasvillisuuden levinneisyyteen tulevaisuudessa. Tämä on tutkimuksen kannalta polttava kysymys,
- [Kesä GTK:ssa – haku korkeakouluharjoitteluun on auki 1.–21.2.2022](https://www.geologia.fi/kesa-gtkssa-haku-korkeakouluharjoitteluun-on-auki-1-21-2-2022/) - Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus tarjoaa kesällä 2022 yli 30 vastuullista harjoittelupaikkaa geoalan korkeakouluopiskelijoille. Haku on avoinna 1.–21.2.2022. Kesä on GTK:ssa maastotyön kulta-aikaa ympäri Suomen. Mielenkiintoisia töitä riittää, joten GTK palkkaa vuosittain kymmeniä geoalan korkeakouluopiskelijoita tutustumaan alaan ja auttamaan näytteenotossa ja käsittelyssä sekä tutkimuksissa ja projekteissa. Haku kesän korkeakouluharjoitteluun on nyt avattu, ja se on avoinna
- [Pohjoisen havumetsissä syntyvät hiukkaset vaikuttavat alailmakehän pilviin](https://www.geologia.fi/pohjoisen-havumetsissa-syntyvat-hiukkaset-vaikuttavat-alailmakehan-pilviin/) - Kuva: Johannes Hansen Helsingin yliopiston uutinen Helsingin yliopiston johtamassa kansainvälisen tutkimusryhmän hankkeessa tehtiin suoria havaintoja havumetsissä syntyvien hiukkasten ja alailmakehän pilvien vuorovaikutuksesta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Geoscience -lehdessä. Pohjoisen metsän hiukkaspäästöjä selvittäneen tutkimuksen perusteella havumetsät kykenevät lieventämään ilmastonmuutosta ja vaikuttamaan alueellisesti jopa koko mantereen ilmastoon. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että havumetsistä vapautuu kaasumaisia yhdisteitä,
- [Kallioperän geologiseen tutkimukseen liittyviä mittauksia Laajalahdella ja Iso-Huopalahdella](https://www.geologia.fi/kallioperan-geologiseen-tutkimukseen-liittyvia-mittauksia-laajalahdella-ja-iso-huopalahdella/) - Mittausten linjasuunnitelma kartalla. Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK. Pohjakartta © Maanmittauslaitos ja Hallinnon tietotekniikkakeskus. GTK:n tiedote Laajalahden ja Iso-Huopalahden merenlahdilla ja niiden läheisyydessä sijaitsevilla maa-alueilla toteutetaan kallioperän geologiseen tutkimukseen kohdentuvia mittauksia Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) omarahoitteisessa projektissa vuoden 2022 aikana. Mittauksia tehdään Espoon ja Helsingin kaupunkien alueella. Mittauksilla kerättävä lisätieto palvelee ensisijaisesti geologista tutkimusta, jossa selvitetään tutkimusalueen
- [Datan hyödyntäminen kiertotaloudessa –haastekilpailu on käynnistynyt](https://www.geologia.fi/datan-hyodyntaminen-kiertotaloudessa-haastekilpailu-on-kaynnistynyt/) - GTK:n uutinen Data nähdään laajasti tulevaisuuden kiertotalouden mahdollistajana. Sitä tarvitaan, jotta tuotteiden arvoketjut materiaaleista käyttäjiin saadaan suunniteltua kiertotalouden mukaisiksi. Suomen Akatemian rahoittama Circular Design Network -projekti hakee uusia ideoita ja konsepteja haastekilpailun avulla, sillä moni kysymys on edelleen vastaamatta. Kiertotalouden projektissa ovat mukana Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Teknologian tutkimuskeskus
- [Utställningen Antarktika – Vetenskap i extrema förhållanden förlängd till 31.5.2022](https://www.geologia.fi/sv/antartica-vetenskap-i-extrema-forhallanden-utstallningen-forlangt-till-31-5-2022/) - Temperaturen i Naturhistoriska museet har sjunkit till minussidan. ANTARKTIKA-utställningen, som öppnade tisdagen den 15 september 2020, tar med betraktaren till ett fantastiskt landskap av vita isflak, ett hörn av världen där vetenskap bedrivs i extrema förhållanden. Utställningen på Helsingfors universitets Naturhistoriska museum (Luomus) presenterar det dagliga livet på den finska forskningsstationen Aboa och forskningen i
- [Tidskriften Geologi nr 6/2021 har kommit ut](https://www.geologia.fi/sv/geologi-magazine-6-2021-har-kommit-ut/) - Medlemstidningen för Geologiska Sällskapet i Finland (SGS) "Geologi" har utgivits sedan 1949. Tidningen distribueras främst till SGS-medlemmar, men även till bibliotek och andra intresserade. Det senaste numret av ”Geologi”, nummer 6/2021, finns nu gratis tillgängligt online. I årets sista ”Geologi” kan du läsa om bl.a. geologins synlighet på både svenska och finska och om resultatet
- [An­tark­ti­ka – tie­det­tä ää­rio­lo­suh­teis­sa -näyttelyä jatkettu 31.5.2022 asti (LUOMUS)](https://www.geologia.fi/antarktika-tiedetta-aariolosuhteissa-nayttelya-jatkettu-31-5-2022-asti-luomus/) - Lämpötila on laskenut Luonnontieteellisessä museossa pakkasen puolelle. Tiistaina 15.9.2020 avautunut ANTARKTIKA-näyttely vie katsojan huikeisiin maisemiin valkoisten jäälakeuksien keskelle, maailman kolkkaan, jossa tiedettä tehdään ihmisen äärirajoilla. Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon näyttelyssä tutustutaan suomalaisen Aboa -tutkimusaseman päivittäiseen elämään ja Etelämantereella tehtävään tutkimukseen. Näyttelyn esitysaikaa on jatkettu 31.5.2022 asti. Näyttely on auki 15.9.2020 - 31.5.2022. Tarkista museon aukioloajat
- [Geologi-lehti 6/2021 ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-6-2021-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 6/2021 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden 2021 viimeisessä Geologissa mm. Geologian näkyvyydestä (molemmilla kotimaisilla) ja jäsenkyselyn tuloksia Näiden lisäksi Karhu kiertää -osio, kuulumisia kuudennesta geotieteiden kansallisesta kollokviosta Oulusta, kirja-arvio (Viisi maailmanloppua) ja
- [GTK:n kansannäytteiden pääpalkinto Oulaisiin](https://www.geologia.fi/gtkn-kansannaytteiden-paapalkinto-oulaisiin/) - Geologi Satu Hietala tutkii kivinäytettä. Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lappajärven Kivitipussa 16.12. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK palkitsi 19 kiviharrastajaa yhteensä 13 750 eurolla. Pääpalkinto meni Oulaisiin. Oulaislainen Tapio Törmäkangas palkittiin 4 000 eurolla hänen vuonna 2020 Reisjärveltä ja Kalajoelta löytämistään useista kulta-, hopea- ja kuparipitoisista lohkareista. Paras näyte on vulkaniittilohkare
- [Väitös: Magnetotelluurisen menetelmän kehitys ja soveltaminen maankuoren tutkimuksessa Lapin keskiosissa](https://www.geologia.fi/vaitos-magnetotelluurisen-menetelman-kehitys-ja-soveltaminen-maankuoren-tutkimuksessa-lapin-keskiosissa/) - Oulun yliopisto FM Uula Aution väitöstyössä on sovellettu geofysikaalista, magnetotelluurista tutkimusmenetelmää maankuoren tutkimukseen Lapin keskiosissa ja menetelmällä saatavien mittaustulosten analyysiä on kehitetty. Magnetotelluurisella menetelmällä saadaan tietoa kallioperän sähkönjohtavuudesta useiden kymmenien kilometrien syvyydestä ja siten vihjeitä sen geologisesta rakenteesta ja kehitysvaiheista. Lapissa suoritettiin vuonna 2014 magnetotelluurisia mittauksia 79 luotauspisteellä. Mittaustulosten perusteella luotu kallioperän kolmiulotteinen sähkönjohtavuusmalli sisältää
- [Malminetsintäopas kokoaa yhteen alan hyvät käytännöt ja pelisäännöt](https://www.geologia.fi/malminetsintaopas-kokoaa-yhteen-alan-hyvat-kaytannot-ja-pelisaannot/) - Kuva: GTK Malminetsintäopas kokoaa yhteen alan hyvät käytännöt sekä lainsäädännön vaikutukset etsintään. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat ovat osallistuneet tuoreen oppaan laadintaan. ”Oppaan tavoite on, että Suomessa etsitään malmia parhaiden käytäntöjen mukaan”, sanoo oppaan ohjausryhmän puheenjohtaja Mathias Forss, GeoPool Oy. Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat Toni Eerola, Jukka Konnunaho ja Bo Långbacka ovat osallistuneet erityisesti malminetsinnän menetelmiin, maankäyttöön ja
- [Uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on Suomen suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun](https://www.geologia.fi/uusi-life-ip-biodiversea-hanke-on-suomen-suurin-tahanastinen-satsaus-itameren-lajien-ja-luontotyyppien-suojeluun/) - Kuva: © Ilkka Lastumäki, SYKE 2009. Kahdeksan vuoden hanke on suuri edistysaskel Suomen meriluonnon suojelussa. Siinä muun muassa kehitetään merellisten suojelualueiden verkostoa ja laaditaan kunnostussuunnitelma koko Suomen rannikolle. Kansalaisten meriluonnon tuntemusta lisätään kehittämällä luontomatkailua ja viestimällä avoimesti Itämeren monimuotoisuuden merkityksestä ja suojelun vaikutuksista luontoon ja ihmisiin. Itämeren meriluonto on lajirikas ja monimuotoinen, mutta tällä hetkellä
- [Geologi-lehti 5/2021 ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-5-2021-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2021 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden viides Geologi on omistettu Tutkitun tiedon teemavuodelle ja tarjoaa syväluotauksen geologian opiskeluun ja geologien työelämään Millaista on olla geologian opiskelijana Islannissa kun tulivuori purkautuu? Millaista on
- [GTK aloittaa yhteistyöverkkojen hyödyntämisen helpottaakseen paikkatietoaineistojen käsittelyä](https://www.geologia.fi/gtk-aloittaa-yhteistyoverkkojen-hyodyntamisen-helpottaakseen-paikkatietoaineistojen-kasittelya/) - GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) siirtyy paikkatieto-yhteistyöverkkojen käyttöön. Siirtymä mahdollistaa paikkatietojen monipaikkaisen käsittelyn, helpottaa GTK:n ja muiden organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä tarjoaa GTK:n asiakkaille entistä tehokkaamman alustan geotietoaineistojen hyödyntämiseen. GTK:n päätehtäviin kuuluvat geologisten luonnonvarojen kartoitus ja tulkinta sekä geotieteellisten tietojen ylläpito julkaiseminen jakelu. Tässä työssä hyödynnetään laajasti paikkatietoja. Paikkatietojen hallinnassa GTK käyttää Esri Finlandin tuottamaa
- [Koillis-Irakissa muodostuneen Mawatin ofioliitin geokemiallinen evoluutio antaa uutta tietoa Alpeilta Himalajalle jatkuvasta vuorijonosta](https://www.geologia.fi/koillis-irakissa-muodostuneen-mawatin-ofioliitin-geokemiallinen-evoluutio-antaa-uutta-tietoa-alpeilta-himalajalle-jatkuvasta-vuorijonosta/) - Turun yliopiston uutinen. Kuva: Heider Al Humadi Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä. MSc Heider Al
- [Älypuhelinten ja -televisioiden metallien ja mineraalien kierrättäminen on hankalaa – suunnittelu avainasemassa](https://www.geologia.fi/alypuhelinten-ja-televisioiden-metallien-ja-mineraalien-kierrattaminen-on-hankalaa-suunnittelu-avainasemassa/) - GTK:n uutinen, kuvat: GTK. Digitaalisille ratkaisuille asetetaan suuria odotuksia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta niiden ympäristövaikutuksia ei tunneta laajasti. Esimerkiksi älypuhelimiin ja -televisioihin tarvittavien kriittisten raaka-aineiden eli metallien ja mineraalien tarve lisääntyy jatkuvasti. Lisäksi tarvittavat metalliseokset ovat hankalia kierrättää ja laitteilla on lyhyt käyttöikä. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämässä tutkimuksessa keskeisimmiksi ratkaisuiksi tunnistettiin kestävyyden ja korjattavuuden huomioiminen jo
- [Perustietoa Maasta](https://www.geologia.fi/perustietoa-maasta/) - Mikko Turunen Minkälainen Maa on? Maa (latinaksi Tellus) on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Maa syntyi samaan aikaan muiden planeettojen kanssa noin 4,7 miljardia vuotta sitten. Maa on rakenteeltaan kiviplaneetta, mutta myös ainoa planeetta, josta on tähän mennessä löydetty vettä nestemäisessä muodossa. Maan pinta-alasta 70 % on veden peitossa. Ilman vettä maapallolla ei olisi elämää.
- [Lumoudu Vuoden Luontokuvista Luonnontieteellisessä museossa](https://www.geologia.fi/lumoudu-vuoden-luontokuvista-luonnontieteellisessa-museossa/) - Vuoden Luontokuva 2021 on Pekka Tuurin "Liskomies" Vuoden Luontokuva 2021 -kilpailun eri sarjojen voittajakuvat saapuivat Luonnontieteelliseen museoon. Voittajakuvien joukossa nähtävillä on myös vuoden luontokuvaksi valikoitunut Pekka Tuurin upea otos ”Liskomies”, jolla Tuuri uusi voittonsa 11 vuoden takaa. Tuomaristo viehättyi Vuoden Luontokuvan 2021 erityisestä tilanteesta, näkökulmasta ja tunnelmasta. ”Vesiliskon maailma avautuu kuvassa hienona kokonaisuutena. Hääasuinen liskokoiras
- [Euroopan komissio luokitteli uuden, ympäristöystävällisen malminetsintämenetelmän korkean tason innovaatioksi](https://www.geologia.fi/euroopan-komissio-luokitteli-uuden-ymparistoystavallisen-malminetsintamenetelman-korkean-tason-innovaatioksi/) - Radai Oy:n drone lähdössä mittauslennolle. Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vetämän konsortion NEXT – New Exploration Technologies -projekti täytti kaikki odotukset. Yksi saavutuksista oli ympäristöystävällisen malminetsintämenetelmän kehittäminen, jonka myös Euroopan komissio luokitteli korkean tason innovaatioksi. Projektissa kehitettiin uusia geomalleja, sensitiivisiä malminetsintämenetelmiä sekä datan analyysimenetelmiä, jotka ovat ympäristöystävällisempiä kustannustehokkaampia sekä hyväksyttävämpiä paikallisyhteisöjen kannalta. “Malminetsintäyhtiöt ovat jo
- [GTK:n Pohjatutkimukset-palvelu kokoaa tietoa rakentamisen suunnitteluun](https://www.geologia.fi/gtkn-pohjatutkimukset-palvelu-kokoaa-tietoa-rakentamisen-suunnitteluun/) - Pohjatutkimukset-palvelun karttakuvaa Tampereelta. Kuva: GTK. Pohjatutkimuksia tehdään kaiken rakentamisen yhteydessä. Niiden avulla selvitetään perustamisolosuhteet ja valitaan sopivin perustamistapa. Tietojen tallennustapa vaihtelee kunnittain ja organisaatioittain. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on jo kymmenen vuoden ajan ottanut talteen sekä jakanut kuntien ja muiden julkisten organisaatioiden pohjatutkimustietoja maksuttomasti Pohjatutkimukset-karttapalvelun kautta. Suurin osa pohjatutkimuksista saadaan Väyläviraston rakennus- ja saneeraushankkeista. Palveluun on
- [Geo-Osaaja 2030 -kysely](https://www.geologia.fi/geo-osaaja-2030-kysely/) - Geo-Osaaja 2030 on FIN-GEO-koulutusyhteistyöverkoston yliopistojen yhteistyössä toteuttama kysely. Selvityksen tarkoituksena on kerätä laajapohjaista tietoa geotieteellisten asiantuntijoiden tulevaisuuden osaamistarpeista alan koulutussuunnittelun tueksi. Selvityksessä on tarkoitus kuulla kaikkia kotimaisen geotieteiden kentän halukkaita toimijoita, niin alan työnantajia, asiantuntijoita, kouluttajia kuin opiskelijoitakin. Kysely on auki ja löytyy täältä!Vastaa 7.11.2021 mennessä. Vastaamiseen menee aikaa n. 15 minuuttia. Erityisesti yliopistoja kiinnostaa
- [Kohti kestävämpää tulevaisuutta – GEOMINS-projekti tarjoaa vaihtoehtoja kaivosten rikastusjätteen käsittelyyn](https://www.geologia.fi/kohti-kestavampaa-tulevaisuutta-geomins-projekti-tarjoaa-vaihtoehtoja-kaivosten-rikastusjatteen-kasittelyyn/) - Hiljattain päättyneessä GEOMINS-projektissa otettiin askeleita kohti turvallisempaa rikastusjätteen käsittelyä ja kestävämpiä rakennusmateriaaleja. Suomen Akatemian rahoittamassa Oulun yliopiston projektissa tutkittiin mahdollisuuksia hyödyntää rikastusjätettä rakennusmateriaalien raaka-aineena. Lupaavat tutkimustulokset auttavat matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Kaivostoiminnassa syntyvän rikastusjätteen hävittäminen on aina muodostanut ison ongelman kaivosteollisuudelle ja aiheuttanut ympäristöongelmia vielä kaivoksen sulkeuduttuakin. Rikastusjäte varastoidaan lietteenä rikastushiekka-altaisiin, jonka liukenemat voivat saastuttaa
- [Geologi-lehti 4/2021 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-4-2021-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2021 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden neljännessä Geologissa turpeen kaivun vaikutuksia, bastnäsiittiesiintymä ja Rokua Geoparkin aikamatka Uusimmasta Geologi-lehdestä löytyvät artikkelit turpeen kaivun vaikutuksista ja niiden arviointiin liittyvistä haasteista Joensuun Tuupovaaran Haarajärvellä
- [Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus tiivistävät yhteistyötään, joka edistää luonnonvarojen vastuullista käyttöä](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-ja-luonnonvarakeskus-tiivistavat-yhteistyotaan-joka-edistaa-luonnonvarojen-vastuullista-kayttoa/) - Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus Luke ovat ovat alansa tunnustettuja tieteellisiä osaajia, GTK on geologisissa luonnonvaroissa ja Luke uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä käytössä. Yhteistyötä on tehty jo mm. Etiopiassa. Kuva: Tegist Chernet, GTK. Yhteistyö tukee molempia organisaatioita täyttämään paremmin kansainvälisissä tarjouskilpailuissa asetetut vaatimukset, jotka edellyttävät laajaa osaamista kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnonvarojen hallinnan muutoksiin vastaamiseksi. Yhteistyömallilla
- [HASUdigi – avointa dataa rakentamisen tarpeisiin](https://www.geologia.fi/hasudigi-avointa-dataa-rakentamisen-tarpeisiin/) - Hapettumattoman happaman sulfaattimaan voi tunnistaa mustasta tai tummansinertävästä sävystä ja rikin hajusta. Kuva: GTK. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) koordinoimassa HASUdigi-hankkeessa tuotetaan happamiin sulfaattimaihin liittyvää digitaalista, avointa dataa rakentamisen tarpeisiin sekä koulutusta ja opetusmateriaalia rakennusalan ammattilaisille. Happamia sulfaattimaita esiintyy paikoitellen lähes kaikkialla Suomen rannikkoalueilla. Luonnontilassa, pohjavedenpinnan alapuolella, niistä ei aiheudu haittaa, mutta maankäytölle ne voivat aiheuttaa riskejä.
- [Pohjoismailla on hyvät mahdollisuudet kriittisten mineraalien kestävään tuotantoon Euroopan siirtyessä vihreään energiaan](https://www.geologia.fi/pohjoismailla-on-hyvat-mahdollisuudet-kriittisten-mineraalien-kestavaan-tuotantoon-euroopan-siirtyessa-vihreaan-energiaan/) - Geologian tutkimuskeskus GTK oli mukana tekemässä selvitystä Pohjoismaiden kallioperän raaka-aineista, joilla voidaan kattaa merkittävä osa lähes kaikista metalleista ja mineraaleista, joita Euroopan siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan tarvitsee. ”Kierrätyksellä voidaan toistaiseksi kattaa vain pieni osa metalleista ja mineraaleista, joita tarvitaan siirryttäessä fossiilittomaan energiaan perustuvaan yhteiskuntaan. Siksi kestävä kaivostoiminta ja teollisuuden sivuvirtojen uusien kierrätysmahdollisuuksien tutkiminen ja kehittäminen on olennaista. Hyvä, että pohjoismaiset elinkeinoministerit
- [Kestävää kaivosteollisuutta ja kiertotalousratkaisuja kehittävän GTK Mintecin laboratorio ja toimistotilat uudistetaan Outokummussa](https://www.geologia.fi/kestavaa-kaivosteollisuutta-ja-kiertotalousratkaisuja-kehittavan-gtk-mintecin-laboratorio-ja-toimistotilat-uudistetaan-outokummussa/) - GTK:n Mintecin laboratorio. Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus GTK:n Outokummun koetehdas ja laboratoriot (GTK Mintec) saavat uudet toimisto- ja laboratoriotilat. Tämä mahdollistaa osaltaan kestävän kaivostoiminnan ja kiertotalouden kehittämistä, jolla vastataan ilmastonmuutoksen, vihreän siirtymän ja digitalisaation vaatimuksiin. Ratkaisulla korvataan vanha sisäilmaongelmainen rakennus, jonka vuoksi GTK Mintec on toiminut väistötiloissa. Valtion 11 miljoonan osuudesta päätti 9.9.2021 valtioneuvoston raha-asiain
- [Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen luultuakin suurempi tehtävä](https://www.geologia.fi/fossiilisten-polttoaineiden-korvaaminen-luultuakin-suurempi-tehtava/) - GTK:n uutinen Geologisen tutkimuskeskuksen apulaistutkimusprofessori Simon Michaux’n raportti paljastaa nykyisen fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan energiajärjestelmän korvaamisen koko ihmiskunnan käytettävissä olevilla uusiutuvilla energiateknologioilla olevan luultua suurempi tehtävä. Tarvittava lisäenergia ja materiaalit voivat muodostaa pullonkaulan, vaikka pystyisimme vähentämään kulutusta ja materiaalien tarvetta kiertotaloudella ja sääntelyllä. ”Investoinneissa, jotka riittäisivät teollisen ekosysteemimme muuttamiseen fossiilittomaksi 20–30 vuodessa, on nähtävissä huomattavaa kasvua.
- [GTK: Geologisen rakenteen selvitys Kaurajärven pohjavesialueella Vöyrillä](https://www.geologia.fi/gtk-geologisen-rakenteen-selvitys-kaurajarven-pohjavesialueella-voyrilla/) - Kuva: Juha Davidila, Geologian tutkimuskeskus 2020. Kaurajärven pohjavesialueen geologista rakennetta selvitetään Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Vöyrin kunnan rahoittamassa projektissa 2021‒2022 aikana. Pohjavesialueiden tutkimuksella saatava lisätieto palvelee alueen maankäytön suunnittelua, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamista, vedenhankinnan turvaamista sekä edistää pohjavesien suojelua. Tutkimukset ovat alkaneet elokuussa 2021 maatutkaluotauksella. Maatutkaluotauksia tehdään vetämällä GTK:n tutkimuslaitteistoa maastoautolla teitä ja metsäteitä
- [GTK: Happamien sulfaattimaiden kartoitukset käynnissä Inarin ja Utsjoen kunnissa](https://www.geologia.fi/gtk-happamien-sulfaattimaiden-kartoitukset-kaynnissa-inarin-ja-utsjoen-kunnissa/) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) kartoittaa Inarin ja Utsjoen kunnassa elo-lokakuun aikana happamien sulfaattimaiden sijaintia. Tutkimus on osa HazArctic-projektia, minkä tarkoituksena on lisätä ymmärrystä happamien sulfaattimaiden muodostumisesta arktisissa ja subarktisissa olosuhteissa Barentsin alueella. Pohjois-Suomen subarktisella alueella happamia sulfaattimaita voi esiintyä mustaliuskealueilla (esimerkiksi mustaliuskekallioperän/moreenin päällä olevat laajat suoalueet) tai Inarijärven ja Pulmankijärven rannan tuntumassa, missä sedimentit kerrostuivat aikanaan
- [Ihmisperäinen nitraatti vaikuttaa lähteiden mikrobilajistoon jo yllättävän pieninä pitoisuuksina](https://www.geologia.fi/ihmisperainen-nitraatti-vaikuttaa-lahteiden-mikrobilajistoon-jo-yllattavan-pienina-pitoisuuksina/) - Oulun yliopiston uutinen Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa Lehosmaa kollegoineen on tuoreessa tutkimuksessaan osoittanut, että ihmistoiminnan seurauksena runsastunut typpikuormitus heikentää jo hyvin pieninä pitoisuuksina lähteiden mikrobiyhteisöjen monimuotoisuutta. Muutos mikrobiyhteisöissä tapahtuu äkillisesti typpipitoisuuden saavutettua tietyn tason. Tiedon avulla voidaan säätää tarkempia raja-arvoja typen enimmäismäärille pohjavedessä. Puhdas vesi on elinehto kaikelle elämälle maapallolla. Ihmistoiminnan, kuten maankäytön, vaikutukset ulottuvat
- [Uudet yleisöopastukset alkavat Luonnontieteellisessä museossa ja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa](https://www.geologia.fi/uudet-yleisoopastukset-alkavat-luonnontieteellisessa-museossa-ja-kaisaniemen-kasvitieteellisen-puutarhan-kasvihuoneissa/) - Luonnontieteellisessä museossa ja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa pyörähtää käyntiin lauantaiopastusten sarja. Joka toinen viikonloppu opastuksia järjestetään museolla ja joka toinen kasvihuoneilla. Näille yleisöopastuksille kuka tahansa voi varata paikan. Luonnontieteellisen museon yleisöopastukset alkavat ala-aulasta afrikannorsun jalkojen juuresta. Oppaan johdolla lähdemme aikamatkalle, jolla kuljemme dinosaurusten aikakaudelta nykypäivään. Tutustumme museorakennuksen historiaan sekä kuljemme trooppisen yön halki. Varo, viidakon
- [Geologi-lehti 3/2021 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-3-2021-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2021 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Vuoden kolmas Geologin numero on mammuttien hallitsema Uusimmasta Geologi-lehdestä löytyvät artikkelit Siperian ikiroudasta löydetyn Dima-mammutin matkasta rautaesiripun toiselle puolelle ja mammuttiin liittyvistä kansanuskomuksista. Lisäksi numerossa käsitellään
- [Hiilen sitominen murskatun kiviaineksen avulla](https://www.geologia.fi/hiilen-sitominen-murskatun-kiviaineksen-avulla/) - Metsiin levitetään ravinteita ja vettä esimerkiksi lentokoneiden avulla. Kuva: Thomas Hays (kuvan värejä muutettu) Hienoksi jauhettua kiviainesta voitaisiin hyödyntää hiilidioksidin poistamisessa ilmakehästä. Tutkimuksen mukaan mineraalien rapautuminen ja kasviston lisääntynyt kasvu vapautuneiden ravinteiden ansiosta kuluttaisi ja sitoisi runsaasti hiilidioksidia. Kasvihuoneilmiön hillitsemiseksi ilmakehän hiilidioksidia pitäisi poistaa ja varastoida pysyvästi. Yhdeksi lupaavimmista tekniikoista on ehdotettu ekosysteemin hallintaa siten,
- [Ulkomaalaisia oppiaineistoja](https://www.geologia.fi/ulkomaalaisia-oppiaineistoja/) - European Geosciences Unionin (EGU) aineistopaketit opettajille. Lontoon Geologisen Seuran (The Geological Society) aineistopaketit kouluille; Resources, Factsheets, Activity Sheets & Presentations. Earth Science Education Unitin (ESEU) aineistopaketit kouluille. Earth Science Teachers' Associationin (ESTA) opetusaineistot ja nettilinkit. Esimerkiksi erinomainen esitys hiekasta (pdf). Geology.com: Teaching earth Sciences -sivulle koottuja oppinaineistoja ja linkkejä. United States Geological Surveyn (USGS) oppiaineistoja kouluille.
- [Kansallisen digitaalisen kairasydänarkiston (NDCAF) kehittäminen jatkuu näytteiden hyperspektrikuvauksilla](https://www.geologia.fi/kansallisen-digitaalisen-kairasydanarkiston-ndcaf-kehittaminen-jatkuu-naytteiden-hyperspektrikuvauksilla/) - Kuva: Kairareiän V4342011R11 kairasydänlaatikko 19, Mäkärä, Sodankylä. Kuvassa vasemmalta oikealle korkearesoluutioinen RGB-kuva sekä aallonpituusalueiden SWIR- ja LWIR vallitsevat mineraalit (GTK 2018 -pilottiprojektin aineistosta). GTK:n tiedote Kehitystyön tavoitteena on tarjota huipputietoa Suomen kallioperästä malminetsintä- ja kaivosyrityksille sekä akateemisille ja tutkimuslaitoksille digitaalisessa muodossa. TerraCore International ja GTK ovat allekirjoittaneet sopimuksen kallioperästä kairattujen kairasydänten hyperspektrikuvauksista. Työ toteutetaan GTK:n
- [Isotoopeista supermantereisiin – Etelä-Suomen kallioperän kehitys mallinnettu](https://www.geologia.fi/isotoopeista-supermantereisiin-etela-suomen-kallioperan-kehitys-mallinnettu/) - Kuva (Jaakko Kara): Kahden eri koostumuksen omaavan magman mingling-rakenteita Enklingen saarella. Tumma, mafinen magma peräisin maapallon vaipasta, kun taas vaalea, felsinen magma edustaa kuoren osittaissulaa. Turun yliopiston tiedote Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin,
- [Vastuullinen kesäharjoittelu kiinnostaa – Geologian tutkimuskeskukselle 32 harjoittelijaa](https://www.geologia.fi/vastuullinen-kesaharjoittelu-kiinnostaa-geologian-tutkimuskeskukselle-32-harjoittelijaa/) - Kuva: GTK GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus GTK tarjoaa vuosittain useita kesäharjoittelupaikkoja geoalan opiskelijoille. Organisaatio kiinnostaa, sillä tänä vuonna hakemuksia tuli viime vuoteen verrattuna lähes 50 enemmän eli 564 kappaletta. Heistä kesäksi palkattiin 32. ”Haluamme kantaa oman osamme yhteiskuntavastuusta ja antaa mielekkäitä harjoittelupaikkoja alasta kiinnostuneille sekä hoitaa sen erinomaisesti. Siksi päätös osallistua Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan
- [Shanghai Ranking: suomalaisia yliopistoja maailman parhaiden joukossa geologiaan liittyvillä aloilla](https://www.geologia.fi/shanghai-ranking-suomalaisia-yliopistoja-maailman-parhaiden-joukossa-geologiaan-liittyvilla-aloilla/) - Kuva: NASA/JPL Shanghai Ranking julkaisi jokavuotisen Global Ranking of Academic Subjects 2021 -yliopistovertailunsa. Vertailussa arvioitiin tänä vuonna yhteensä yli 4000 yliopistoa 54 eri tieteenalalla. Sijoituksen sai 1800 yliopistoa, joukossa useita suomalaisia yliopistoja. Geologiaan liittyvillä aloilla suomalaiset yliopistot menestyivät mukavasti (suluissa sijoitus): Geotietede Helsingin yliopisto (101-150)Aalto yliopisto (301-400)Itä-Suomen yliopisto (301-400)Oulun yliopisto (301-400) Maantiede Helsingin yliopisto (42)Itä-Suomen
- [Geologi-lehti 2/2021 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-2-2021-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2021 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa koronavuoden kuulumisia ja geologian kohtaaminen taiteen kanssa Uusimmassa Geologi-lehdessä on useita poikkeukselliseen pandemia-aikaan liittyviä artikkeleita - miten pandemia on vaikuttanut muun muassa geologian opetukseen, etätyöskentelyyn ja Geoparkien kävijämääriin.
- [Geologian vuosi 2020: GTK:n Vuosikatsaus verkossa](https://www.geologia.fi/geologian-vuosi-2020-gtkn-vuosikatsaus-verkossa/) - GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskuksen toimintavuoden 2020 yhteenveto löytyy verkkosivuiltamme. Vuosikatsauksessa on kerätty yhteen menneen vuoden keskeisiä lukuja ja tilastoja sekä nostettu esiin muutamia onnistumisia monien joukosta. Vuosikatsauksen toteutus on tänä vuonna erilainen heijastellen edeltävän vuoden poikkeuksellisuutta. Vuotta 2020 leimasi globaalin koronapandemian vaikutukset kaikkialla yhteiskunnassa. GTK:lla heijastukset ulottuivat muun muassa vientitoimintaamme ja työskentelyn tapoihimme, mutta näkyivät
- [Vastaa Suomen Geologisen Seuran toimintaan liittyvään kyselyyn](https://www.geologia.fi/vastaa-suomen-geologisen-seuran-toimintaan-liittyvaan-kyselyyn/) - Suomen Geologinen Seura on avannut kyselyn Seuran toimintaan liittyen. Toivomme vastauksia sekä seuran jäseniltä että henkilöiltä, jotka ovat kiinnostuneita geologiasta, mutta eivät ole seuran jäseniä. Kyselyn vastauksia käytetään SGS:n toiminnan kehittämiseen sekä Geologi-lehteen 6/2021 kirjoitettavan artikkelin pohjana. Olemme kiitollisia kaikista vastauksista! Voit vastata kysymyksistä osaan tai kaikkiin. Kysely on anonyymi. Kyselyyn pääset tästä linkistä: https://forms.gle/dFYdKAjnYmSWSKog6
- [Mantereellista kuorta syntyi 500 miljoonaa vuotta arveltua aiemmin](https://www.geologia.fi/mantereellista-kuorta-syntyi-500-miljoonaa-vuotta-arveltua-aiemmin/) - Baryyttia sisältävää 3,23-3,26 miljardia vuotta vanhaa kalliota Etelä-Afrikassa. Kuva: Desiree Roerdink Mantereellisen kuoren muodostumisen alkaminen arkeeisella ajalla (4-2,5 miljardia vuotta sitten) on tärkeä ajankohta laattatektonisten prosessien, valtamerten kemian, sekä elämän kehityksen ymmärtämisen kannalta. Uuden tutkimuksen mukaan muodostuminen on alkanut jo 500 miljoonaa vuotta arveltua aiemmin. Mantereellisen kuoren muodostuttua se alkoi rapautumaan luonnonvoimien kulutuksessa. Rapautumisen seurauksena
- [Geologian tutkimuskeskus hankkii ensimmäisenä Pohjoismaissa reaaliaikaisen vesianalysaattorin edistämään kestävää kaivostoimintaa](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-hankkii-ensimmaisena-pohjoismaissa-reaaliaikaisen-vesianalysaattorin-edistamaan-kestavaa-kaivostoimintaa/) - Kuva: GTK Geologian tutkimuskeskus parantaa vedenpuhdistustutkimustaan hankkimalla reaaliaikaisen ja jatkuvatoimisen vesianalysaattorin, joka antaa ajantasaisen näkymän prosessiin, sivuvirtoihin ja esim. jätevesien sisältöön. Näin esimerkiksi ympäristölle mahdollisesti haitallisten alkuaineiden leviämiseen ympäristöön päästään tarttumaan tehokkaammin. Pohjoismaiden ensimmäinen kaivosteollisuuden tarpeisiin hankittu Epsilon Xflow -laitteen toimittaa Malvern Panalytical. Alkusyksystä käyttövalmiina oleva järjestelmä asennetaan mobiiliin vedenpuhdistuksen pilottikokonaisuuteen, jonka GTK omistaa yhdessä
- [Geologian opetusta Minecraftin avulla](https://www.geologia.fi/geologian-opetusta-minecraftin-avulla/) - Kuva: BetterGeo Minecraft on suosittu peli, jonka tarkoituksena on selvitä hengissä avoimessa kuutioista muodostuvassa maailmassa. Selviytymistä voi helpottaa erilaisten rakennusten tai työkalujen avulla, mutta niiden valmistamiseksi on hankittava luonnonvaroja kuten puuta, kiveä ja metallia. Erilaisten mineraalien ja metallien etsiminen muodostaakin ison osan peliä. Pelin aihe on siis monin tavoin geologinen. BetterGeo on Minecraft-pelin modi, joka
- [Geologi-lehti 1/2021 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-1-2021-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2021 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa sulfaattisaostumia ja ikiroutasoita Uusimmassa Geologi-lehdessä Vesa Peuraniemi ja Tiina Eskola kuvaavat Suomessa harvinaisia saostumalla syntyneitä sulfaattimineraaleja Kiiminkiläisestä harjujaksosta ja Minna Väliranta et al. pohtivat ikiroutasoiden kohtaloa muuttuvassa
- [Suomen geotietoaineistot ovat maailman kärkeä](https://www.geologia.fi/suomen-geotietoaineistot-ovat-maailman-karkea/) - Kuva: GTK Suomen houkuttelevuus kaivosalan investointien kohdealueena laski Fraser-instituutin vuosittaisessa julkaisussa Annual Survey of Mining Companies 2020. Suomessa tuotetut geotietoaineistot lukeutuvat tutkimuksen mukaan maailman parhaimpiin. Fraser-instituutin vuosittaisessa kyselytutkimuksessa arvioidaan eri maiden ja alueiden houkuttelevuutta kaivosinvestointien kannalta mineraalipotentiaalin ja investointeihin vaikuttavien poliittisten tekijöiden näkökulmista. Vuosittain Suomen sijoitus on vaihdellut. Viime vuonna Suomi arvioitiin maailman toiseksi houkuttelevammaksi
- [Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ryhtyvät kehittämään kaivosalan ja maanalaisen rakentamisen koulutusta Pyhäsalmen kaivosalueella](https://www.geologia.fi/oulun-yliopiston-mining-school-edunation-oy-ja-pyhajarven-callio-ryhtyvat-kehittamaan-kaivosalan-ja-maanalaisen-rakentamisen-koulutusta-pyhasalmen-kaivosalueella/) - Kuva: Tiia Monto / Wikimedia Commons Oulun yliopiston Mining School, Edunation Oy ja Pyhäjärven Callio ovat sopineet tekevänsä koulutusyhteistyötä Pyhäsalmen kaivosalueella Pyhäjärvellä. Osapuolet tulevat hyödyntämään koulutustarkoitukseen Pyhäsalmen kaivoksen aluetta, jossa varsinainen maanalainen kaivostoiminta on päättymässä 2021 vuoden aikana. Pyhäsalmen kaivos on Euroopan syvin perusmetallikaivos (1400 m) ja sisältää yli 100 km pitkän kaivostunneliverkoston ja soveltuu
- [Opettajat, ilmoittakaa lukionne mukaan geotieteiden kilpailuun!](https://www.geologia.fi/opettajat-ilmoittakaa-lukionne-mukaan-geotieteiden-kilpailuun/) - Geotieteiden kansallinen kilpailu ja kansainväliset olympialaiset ovat taas tulossa.Kansallinen kilpailu kaikille lukiolaisille järjestetään ti 20.4.2021.Ilmoittautuminen kilpailuun on nyt auki!Kilpailussa parhaiten menestyneet palkitaan. Geotieteiden 14. olympialaiset (IESO-2021) järjestetään elo-syyskuussa sähköisesti. Kilpailu toimii esikarsintana Suomen geotieteiden olympiajoukkueen valinnalle. Kilpailun tulosten perusteella 12-16 parhaiten menestynyttä lukiolaista kutsutaan valmennusleirille, joka järjestetään Lammin biologisella asemalla kesällä 2021. Leirillä valitaan nelihenkinen
- [Virtuaaliretkelle Luonnontieteelliseen museoon](https://www.geologia.fi/virtuaaliretkelle-luonnontieteelliseen-museoon/) - Voit nyt tutustua Luonnontieteelliseen museon Muutosta ilmassa -näyttelyyn etänä, kotiluokasta tai omalta sohvalta käsin! Millainen maapallo oli ammoisina aikoina? Miten ja miksi maailmamme muuttuu nyt? Millaiseen tulevaisuuteen matkaamme? Ilmasto ja meitä ympäröivät olosuhteet ovat muuttuneet vuosituhansien aikana. Ihmisellä on ollut ja on enenevässä määrin vaikutus ilmastoon ja ympäristöönsä. Muutosta ilmassa - näyttely raottaa maapallon menneisyyttä
- [Aikamatka Suomen geologiaan](https://www.geologia.fi/aikamatka-suomen-geologiaan/) - GTK GTK:n Espoon geonäyttelyn keskeinen digisisältö ”Muuttuva maa” on julkaistu verkkopalveluna kaikkien saataville. Siilinjärven ja Outokummun teollisuushistorian perusta luotiin jo pari miljardia vuotta sitten. Vakka-Suomen ainekset sen sijaan kasattiin Itämeren pohjalle samaan aikaan kun esivanhempamme mannerjäätikön sulaessa muuttivat vähitellen kohti Suomen niemeä. Muuttuva maa -esitys kattaa pääkohdat kallioperämme vaiheista 3,5 mrd vuoden takaa aina nykypäivään.
- [Geologi-lehti 6/2020 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-6-2020-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 6/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa mm.: Vesikriisi ratkaistiin hydrogeologiasta tietämystä hyödyntäen (Jorma Mäkelä) "Tiistaina 1. lokakuuta Petäjäveden Syrjäharjun vedenottamolta tuli automaattinen hälytys. Vedestä bakteereja ja epäpuhtauksia poistava uv-lamppu ilmaisi,
- [Koko maan kattava karttatietokanta maaperämuodostumista on julkaistu](https://www.geologia.fi/koko-maan-kattava-karttatietokanta-maaperamuodostumista-on-julkaistu/) - GTK:n tiedote Suomen maaperämuodostumista on nyt saatavilla uusi tarkennettu aineisto GTK:n paikkatietopalveluista. Maaperämuodostumatietoa tarvitaan monissa eri yhteiskunnan toimintaympäristöissä, kuten laadukkaan pohjaveden hankinnassa, maankäytön suunnittelussa, maa-ainesvarojen etsinnässä, metsäalan eri kohteissa sekä pohjaveden, ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuottama Suomen jäätikkösyntyiset maaperämuodostumat -karttatietokanta on täydentynyt kattamaan koko maan. Tietokanta sisältää Suomen maaperägeologiset peruselementit, harjut
- [Geologit laajensivat Suomen maiseman kehityksen syvälle menneisyyteen – maailman vanhimmat laaksot sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla?](https://www.geologia.fi/geologit-laajensivat-suomen-maiseman-kehityksen-syvalle-menneisyyteen-maailman-vanhimmat-laaksot-sijaitsevat-etela-pohjanmaalla/) - GTK:n tiedote Tutkijat selvittivät Suomen ikivanhan kallioperän kulutusta ja maanpinnan muodon kehitystä 1.5 miljardin vuoden takaa nykyaikaan. Ikivanha kallioperä on ollut alttiina vuoroin eroosiolle, meteoriittipommitukselle ja hautautumiselle sedimenttikiviksi useiden 100 miljoonien vuosien sykleissä. Tieteelle uutena löytönä tutkimus esittelee Pohjanmaan peitteiset laaksot, jotka ovat mahdollisesti koko maapallon vanhimpia. Tiedämme, että Suomen kallioperä on hyvin vanhaa. Karjalassa,
- [Läm­pe­ne­mi­nen muut­taa Ark­tik­sen maa­pe­rää](https://www.geologia.fi/lampeneminen-muuttaa-arktiksen-maaperaa/) - Helsingin yliopiston tiedote Ilmasto muuttuu Arktiksella nopeasti, mikä on saanut varvut ja pensaat runsastumaan. Tutkija Julia Kemppinen kollegoineen tarkastelivat varpujen vaikutusta maaperään Kilpisjärven suurtuntureilla. Tutkimus osoitti, että varpujen runsaus vaikuttaa maaperän pienilmastoon ja hiilivarastoihin. Pienilmasto kuvaa kosteus- ja lämpöolosuhteita lähellä maanpintaan. Muita tunturikasveja kookkaampina varvut ja pensaat käyttävät enemmän maaperään sitoutunutta vettä ja varjostavat enemmän
- [Valaiden laulua voidaan hyödyntää seismisissä tutkimuksissa](https://www.geologia.fi/valaiden-laulua-voidaan-hyodyntaa-seismisissa-tutkimuksissa/) - Sillivalaiden laulua voidaan hyödyntää merenpohjan seismisissä tutkimuksissa. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan osa sillivalaiden laulun äänistä heijastuu merenpohjan sedimenteistä ja kallioperästä. Tarkkailemalla näitä ääniä seismometreillä voidaan päätellä esimerkiksi merenpohjan eri kerrosten paksuuksia. Yleensä valaiden laulua on hyödynnetty eläinten jäljittämisessä ja niiden käyttäytymisen selvittämisessä. Äänten uusi sovellusmahdollisuus huomattiin maanjäristyksiä käsittelevän tutkimuksen yhteydessä. Tutkijat tarkkailivat 54:stä seismometristä koostuvaa
- [Sulavat jäävuoret saattavat käynnistää jääkauden](https://www.geologia.fi/sulavat-jaavuoret-saattavat-kaynnistaa-jaakauden/) - Kuva: Cardiffin yliopisto. Etelämantereelta peräisin olevat jäävuoret saattavat olla avainasemassa jääkauden käynnistymisessä. Tiedelehti Naturessa julkaistun artikkelin mukaan jäävuorten sulaminen saattaa laukaista tapahtumaketjun, joka johtaa Maan ilmaston pitkäaikaiseen kylmenemiseen. Pitkään on tiedetty, että jääkausien esiintyminen liittyy Maan kiertoradan jaksottaiseen vaihteluun. Tämän seurauksena Maan pinnalle saapuvan auringonsäteilyn määrä vaihtelee hieman. Tutkijoille on kuitenkin ollut epäselvää, miten näillä
- [Luo­muk­sen uu­dek­si joh­ta­jak­si Aino Juslén](https://www.geologia.fi/luomuksen-uudeksi-johtajaksi-aino-juslen/) - Helsingin yliopiston tiedote Helsingin yliopiston rehtori on nimittänyt Aino Juslénin Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen johtajaksi vuodelle 2021. Luomuksen johtajana aiemmin toiminut Leif Schulman siirtyi Suomen ympäristökeskus SYKEN pääjohtajaksi vuoden vaihteessa. Aino Juslénin johtamalla Luomuksella on tunnettuja yleisökohteita; Luonnontieteellinen museo sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisten puutarhat, minkä lisäksi se on Suomen suurin biodiversiteettialan tutkimusinfrastruktuuri. Helsingin yliopiston erillislaitoksena
- [Koillismaan geologinen mysteeri on ratkennut?](https://www.geologia.fi/koillismaan-geologinen-mysteeri-on-ratkennut/) - GTK:n tiedote Koillismaan syväreikä -projektin kairauksessa saavutettiin 1500 metrin syvyys 1.12.2020. Juuri ennen tätä syvyyttä kivilaji vaihtui punertavasta varsin yleisestä graniitista tummaan, vihertävään syväkiveen. Kairasydännäytteen kivilaji edustaa todennäköisesti painovoimapoikkeaman aiheuttajaa, joka on askarruttanut tutkijoita kymmeniä vuosia. Geologinen mysteeri selviää? Kallioperän syvissä osissa sijaitseva, noin 60 km pituinen painovoima poikkeama on askarruttanut geologeja vuosikymmeniä. Fyysisiä näytteitä
- [Geologian tutkimuskeskus palkitsi kiviharrastajia](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-palkitsi-kiviharrastajia/) - GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2019-2020 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 13 kiviharrastajaa yhteensä 11 250 eurolla. Vakavasta ja koko ajan huonontuvasta koronatilanteesta johtue, GTK ei vastuullisena toimijana järjestä tänä vuonna perinteistä valtakunnallista kansannäytepalkintojen jakotilaisuutta, vaan palkinnot kunniakirjoineen toimitetaan voittajille pankkiyhteyksien ja postin
- [Al­ku­ni­säk­käi­den fy­sio­lo­gias­sa oli lis­ko­mai­sia piir­tei­tä](https://www.geologia.fi/alkunisakkaiden-fysiologiassa-oli-liskomaisia-piirteita/) - Helsingin yliopiston tiedote Tutkijat ovat selvittäneet kuvantamalla 200 miljoonaa vuotta vanhojen fossiilihampaiden ja -luiden rakenteita, että alkunisäkkäiden aineenvaihdunta oli lähempänä vaihtolämpöisiä matelijoita kuin nykynisäkkäitä. Verrattuna nykynisäkkäisiin nämä päästäisten kokoiset alkunisäkkäät elivät erittäin vanhoiksi, jopa 14-vuotiaiksi. Varhaisempien nisäkkäiden fossiileita on löytynyt varsin suuria määriä. Niiden perusteella alkunisäkkäiden on rekonstruoitu olleen varsin nykypäästäisen kaltaisia. Monet niiden
- [Uusi tutkimus viimeisimmästä Maan magneettikentän napaisuuden vaihtumisesta](https://www.geologia.fi/uusi-tutkimus-viimeisimmasta-maan-magneettikentan-napaisuuden-vaihtumisesta/) - Maan magneettikentän napaisuus vaihtuu joidenkin satojen tuhansien vuosien välein. Viimeisimmästä napaisuuden vaihtumisesta on jo noin 773 000 vuotta, joten seuraavan vaihtumisen on arveltu tapahtuvan geologisessa mittakaavassa lähiaikoina. Japanilainen tutkimusryhmä perehtyi tarkoin viimeisimpään vaihtumiseen, ja tulosten perusteella vaihdos tapahtui melko hitaasti. Viimeisintä napaisuuden vaihtumista, jota kutsutaan Matuyama-Brunhesin geomagneettiseksi käännökseksi ilmiön havainneiden geofyysikoiden mukaan, on tutkittu runsaasti.
- [Suomen suot ja järvet tallentavat Islannin ja Alaskan tulivuorenpurkausten historiaa](https://www.geologia.fi/suomen-suot-ja-jarvet-tallentavat-islannin-ja-alaskan-tulivuorenpurkausten-historiaa/) - Turun yliopiston tiedote Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen. Turun yliopistossa väittelevä FM Maarit Kalliokoski on tarkastellut maaperägeologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan Suomen soiden
- [Geologi-lehti 5/2020 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-5-2020-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa mm.: Johtaja J. J. Sederholm ja maanjäristysten popularisointi (Päivi Mäntyniemi) Messinan maanjäristys 28. joulukuuta 1908 aiheutti Euroopan tuhoisimman järistysonnettomuuden sitten Lissabonin maanjäristyksen vuonna 1755.
- [Uudet havainnot Fennoskandian jääkausiajan kasvi- ja eliöjäänteistä muuttavat käsitystämme jääkausien välivaiheiden kehityksestä](https://www.geologia.fi/uudet-havainnot-fennoskandian-jaakausiajan-kasvi-ja-eliojaanteista-muuttavat-kasitystamme-jaakausien-valivaiheiden-kehityksesta/) - Turun yliopiston tiedote Jääkausien lämpimiltä välivaiheilta säilyneiden maakerrostumien kasvi- ja eliöjäänteet on Suomessa aiemmin tulkittu pääasiassa joko Eem-lämpökauden tai viimeisen Veiksel-jääkauden ikäisiksi. Uudet havainnot osoittavat, että suurin osa kerrostumista on paljon vanhempia ja ne kertovat 200 000–400 000 vuotta sitten vallinneiden lämpimien välivaiheiden luonnonoloista, kasvillisuudesta ja ilmastosta. Tutkimustulokset muuttavat aiempia käsityksiä jääkausista. Uudessa tutkimuksessa on
- [Mantereellista kuorta voi syntyä aiemmin luultua nopeammin](https://www.geologia.fi/mantereellista-kuorta-voi-syntya-aiemmin-luultua-nopeammin/) - Osat Sierra Nevadan vuoristoa näyttävät syntyneen ”geologisessa silmänräpäyksessä”, yli kaksi kertaa nopeammin kuin aikaisemmin on arveltu. Tämän perusteella mantereellisen kuoren muodostumiseen ei mene niin kauaa aikaa kuin on ajateltu. Uutta mantereellista kuorta muodostuu jatkuvasti subduktiovyöhykkeillä, joissa toinen kahdesta törmäävästä tektonisesta laatasta painuu toisen alle. Prosessissa syntyy sulaa magmaa, joka kohoaa kohti pintaa synnyttäen vyöhykkeelle rivin
- [Verkkoluento 20.11.2020: How ice and ice break-up shape (sub)Arctic streams](https://www.geologia.fi/verkkoluento-20-11-2020-how-ice-and-ice-break-up-shape-subarctic-streams/) - Uumajan yliopiston järjestämä verkkoluento "How ice and ice break-up shape (sub)Arctic streams" 20.11.2020 klo 13:30-14:30 (ilmoituksessa 12:30-13:30 Ruotsin aikaa). Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Uumajan yliopisto
- [Pyhäsalmen kaivoksen ympäristövaikutukset pilottikohteena kansainvälisessä tutkimushankkeessa](https://www.geologia.fi/pyhasalmen-kaivoksen-ymparistovaikutukset-pilottikohteena-kansainvalisessa-tutkimushankkeessa/) - Oulun yliopisto Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin tutkijat ja Pyhäsalmen kaivos pilottikohteena ovat mukana Suomesta laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa pyritään teknologian avulla uudistamaan Euroopan kaivosteollisuutta, kaivosten turvallisuutta, kannattavuutta sekä vähentämään niiden ympäristövaikutuksia. Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää tekoälyalusta, joka mahdollistaa kaivosten ja niiden vaikutusten kattavan seurannan kaivosten koko elinkaaren ajan. Euroopan komissio on myöntänyt VTT:n koordinoimaan
- [Monilahjakkaat mineraalit -näyttely Tiedekeskus Tietomaassa 8.10.2020-30.9.2021](https://www.geologia.fi/monilahjakkaat-mineraalit-nayttely-tiedekeskus-tietomaassa-8-10-2020-30-9-2021/) - Näyttely esittelee metallien roolin jokapäiväisessä elämässämme ja kertoo metallien tarinan alkuräjähdyksestä nykypäivään. Modernin ajan mukavuudet kätkevät taakseen sen, että jatkuvasti kasvavat kaupungit ja yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia maaperämme tarjoamista mineraaliresursseista. Näyttely on jaettu kolmeen osioon pääteemojen mukaan: Meidän planeettamme Maan historia, ihmisten ja Maan suhde menneisyydessä ja nykyään sekä miltä meidän maailmamme näyttää huomenna? Näyttely
- [Geologi-lehti 4/2020 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-4-2020-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa: Erään runokirjan matkassa (Satu Hietala) Tartun yliopiston geologian laitoksen arkistoista löytyi vuonna 1965 julkaistu runokirja Varpusen viserryksiä, kirjoittajana Anna-Liisa Laitakari. Millaisia tarinoita runokirja paljastaa
- [Koillismaan syväreikä - moniulotteista tutkimusta](https://www.geologia.fi/koillismaan-syvareika-moniulotteista-tutkimusta/) - GTK ”Tästä tulee Suomen syvin tutkimuskäyttöön tarkoitettu reikä”, kertoo projektin vetäjä Aleksi Salo Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK). Koillismaan syväreikä -projektissa kairataan korkeintaan kolmen kilometrin syvyyteen ulottuva tutkimusreikä. Moniulotteinen tutkimusprojekti hyödyttää syväkallioperätutkimuksen lisäksi mm. mineraalisysteemeihin ja 3 D mallinnukseen, geotermiseen energiaan hyödyntämiseen, kallion syväpohjaveteen ja kallion stabiliteettiin liittyvää tutkimusta. Syväreiällä luodaan Suomen olosuhteisiin ainutlaatuinen testiympäristö kallioperän tutkimukseen.
- [Valtioneuvoston selvitys: Suomen laaja geotietoaineisto on hyödyksi alueiden suunnittelussa](https://www.geologia.fi/valtioneuvoston-selvitys-suomen-laaja-geotietoaineisto-on-hyodyksi-alueiden-suunnittelussa/) - GTK:n uutinen Suomen kansalliset geotietoaineistot ovat kansainvälisen vertailun perusteella erittäin hyvällä tasolla. Geotietoaineistojen saatavuuden, kattavuuden, tiedonkeruun sekä vaikutuksien kaivosinvestointien houkuttelevuuteen osalta Suomi on yksi maailman johtavista maista, todetaan tuoreessa selvityksessä. Suomessa on kerätty geotietoaineistoa järjestelmällisesti muun muassa kallioperätutkimuksilla ja -kartoituksilla jo yli sadan vuoden ajan. Tiedot auttavat esimerkiksi suunnittelemaan alueiden käyttöä, ja erilaisten toimintojen mahdollisimman
- [Ruostuttaako Maan happi Kuuta?](https://www.geologia.fi/ruostuttaako-maan-happi-kuuta/) - Kuun napa-alueilta on löydetty hematiittia, joka on hapettuneesta raudasta koostuva mineraali (Fe2O3). Hapettuneen raudan löytyminen on yllättävää, sillä Kuun olosuhteissa sellaista ei pitäisi muodostua. Rauta reagoi herkästi hapen kanssa muodostaen kaikille tuttua punertavaa ruostetta. Kuussa happea on kuitenkin niukasti. Lisäksi Kuun pintaa pyyhkii aurinkotuulen kuljettama vety, joka torjuu hapettumista. Myöskään Apollo-lennoilla tuoduissa kivinäytteissä ei havaittu
- [ANTARKTIKA  –  Tiedettä ääriolosuhteissä -näyttely, Luonnontieteellinen museo 15.9.2020-31.8.2021](https://www.geologia.fi/antarktika-tiedetta-aariolosuhteissa-nayttely-luonnontieteellinen-museo-15-9-2020-31-8-2021/) - Luonnontieteelliseen museoon avautuu uusi vaihtuva näyttely! 15.9.2020 raottuvat ovet hyiseen maailmaan, tuulen ja tuiskeen keskelle. ANTARKTIKA vie katsojan huikeisiin maisemiin valkoisten lakeuksien keskelle, maailman kolkkaan, jossa tiedettä tehdään ihmisen äärirajoilla. Näyttely on auki 31.8.2021 asti. Lisätietoa: Luomus
- [Uutta tietoa järviemme pohjista: miten turvetuotanto vaikuttaa alapuolisten vesistöjen pohjakerrostumiin](https://www.geologia.fi/uutta-tietoa-jarviemme-pohjista-miten-turvetuotanto-vaikuttaa-alapuolisten-vesistojen-pohjakerrostumiin/) - GTK:n tiedote Tutkimustulosten perusteella ihmisen toiminta on muuttanut järvisedimenttien koostumusta merkittävästi. Turvetuotannon vaikutuksia ei kuitenkaan pystytty erottamaan muista tekijöistä sedimentin koostumuksen tai kertymänopeuksien osalta. Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiin on kaivattu tutkimustietoa erityisesti järvisedimenttien kertymien kehitykseen liittyen, koska huolena on ollut, että turvetuotantoalueilta tulevien vesien mukana alapuolisiin vesistöihin huuhtoutuu ja kerrostuu paljon eloperäistä materiaalia. Vuonna 2013 alkaneessa
- [Arvoaineiden talteenottoa haitallisista kaivosvesistä](https://www.geologia.fi/arvoaineiden-talteenottoa-haitallisista-kaivosvesista/) - Haitallisten kaivosvesien käsittelyyn on kehitetty menetelmä, jonka avulla ympäristöongelma voidaan muuntaa arvoaineiden lähteeksi. Lisäämällä hiilidioksidin käyttö perinteisiin vesienkäsittelymenetelmiin, voidaan saada paremmin talteen harvinaisia maametalleja (REE), jotka ovat oleellisia alkuaineita esimerkiksi erilaisissa teknisissä sovelluksissa. Hapan kaivosvaluma (AMD – acid mine drainage) on yksi kaivostoiminnan merkittävimmistä ympäristöongelmista. Hapanta vettä syntyy, kun rautasulfidit (pääasiassa rikkikiisu ja magneettikiisu) hapettuvat
- [Geologi-lehti 3/2020 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-3-2020-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa: Sisässä kiven sinisen – Kivet ja kalliot kalevalamittaisissa runoissa (Heidi Haapoja-Mäkelä ja Samppa Mäkelä) Miten kivet limittyvät myyttisiin maailmoihin ja mielikuviin? Haapoja-Mäkelän ja Mäkelän artikkelissa analysoidaan
- [Uusi malli laattetektoniikan käynnistymisestä](https://www.geologia.fi/uusi-malli-laattetektoniikan-kaynnistymisesta/) - Laattatektonisen teorian mukaan Maan uloin kuori, litosfääri, on jakautunut laattoihin, jotka liikkuvat toistensa suhteen. Laattojen liikkeet aiheuttavat esimerkiksi maanjäristyksiä ja vuorijonojen syntymisen. Vaikka teoria on yleisesti hyväksytty, ei tiedeyhteisö ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen siitä mikä käynnisti laattatektoniset prosessit. Uusimman ehdotuksen mukaan varhaisen Maan kuori kuumeni, josta seurasi kuoren laajentumista ja rakojen syntymistä. Raot kasvoivat ja
- [Eläimet voivat aistia tulevia maanjäristyksiä](https://www.geologia.fi/elaimet-voivat-aistia-tulevia-maanjaristyksia/) - Vieläkään ei pystytä tarkasti ennustamaan, missä ja milloin maanjäristys tapahtuu. Eläinten on kuitenkin havaittu alkavan käyttäytyä epätavallisesti juuri ennen maanjäristystä, mutta sitä ei ole pystytty tieteellisesti vahvistamaan. Tutkijat seurasivat kotieläinten käyttäytymistä, ja havaitsivat, että ne tosiaan alkoivat liikkua rauhattomasti joitakin tunteja ennen maanjäristystä. Koe tehtiin maanjäristysherkällä alueella sijaitsevalla maatilalla Pohjois-Italiassa. Kuuteen lehmään, viiteen lampaaseen ja
- [Epä­var­muusa­na­lyy­sin täs­men­nys­tä – kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen kau­ko­kar­toi­tus­mit­tauk­set luo­tet­ta­vik­si](https://www.geologia.fi/epavarmuusanalyysin-tasmennysta-kasvihuonekaasujen-kaukokartoitusmitta/) - Helsingin yliopiston tiedote Otto Lamminpää kehitti matematiikan väitöskirjatyössään luotettavia ja laskennallisesti tehokkaita epävarmuusanalyysimenetelmiä, jotka soveltuvat kasvihuonekaasujen kaukokartoitukseen. Menetelmät osoittautuvat käyttökelpoisiksi hiilidioksidin ja metaanin pitoisuuksien mittaamisessa. Kehitettyjä menetelmiä sovellettiin Nasan Orbiting Carbon Observatory 2 -satelliitin hiilidioksidipitoisuusmittauksiin ja Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa sijaitsevan spektrometrin metaanipitoisuusmittauksiin. – Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että alailmakehän metaanipitoisuus on ollut kasvussa vuosina
- [MAAMERI-hanke selvittää, miten Saaristomeren ekosysteemi reagoi ravinnekuormituksen muutoksiin](https://www.geologia.fi/maameri-hanke-selvittaa-miten-saaristomeren-ekosysteemi-reagoi-ravinnekuormituksen-muutoksiin/) - GTK:n tiedote Vesienhoidon tehostamisohjelmaan kuuluva MAAMERI-tutkimushanke pyrkii selvittämään entistä tarkemmin maalta tulevan fosforin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia meriympäristössä ja ymmärtämään, miten ympäristön toipumista voidaan tehostaa. Saaristomeren meriympäristön tila ei pitkäjänteisestä vesiensuojelutyöstä huolimatta ole parantunut toivotulla tavalla. Meren tilaa on pyritty parantamaan valuma-alueen vesiensuojelutoimilla, mutta ravinteiden ja etenkin fosforin määrä Saaristomerellä on vähentynyt vain vähän. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan
- [Geologi-lehti 2/2020 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-2-2020-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa: Kehäpäätelmiä (Jussi S. Heinonen, Emilia Koivisto, Sakari Väkevä, Elina Lehtonen ja Teemu Öhman) Maapallon kehärakenne ja erilaisten kehien määritteleminen on yksinkertainena asia, vai onko?
- [Luomuksen geologiset kokoelmat avoinna kesällä 2020](https://www.geologia.fi/luomuksen-geologiset-kokoelmat-avoinna-kesalla-2020/) - Luomuksen geologiset kokoelmat avautuvat yleisölle kesän ajaksi. Fossiilit, kiehtovat kivet ja meteoriitit ottavat vieraita vastaan 10.6. –31.7.2020 keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–17 Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa. Elokuun aukioloajat ilmoitetaan myöhemmin. Kartanossa on esillä jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kansalliskokoelman erikoisuuksia, kuten suomalaisia jalokiviä ja meteoriitteja, mammuttikokoelman sekä Ahvenanmaan fossiileja. Geologiset kokoelmat ovat esillä kartanorakennuksessa, jossa osa näytteistä
- [Geologi-lehti 1/2020 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-1-2020-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2020 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa lehdessä mm. Magman matkassa (Paavo Nikkola) Basalttisen magman matka vaipasta maanpinnalle on monimuotoinen ja edelleen osin huonosti tunnettu. Artikkeli tiivistää keskeisen tiedon siitä, mitä asiasta
- [OmaKivi-sovellus kiviharrastajien käyttöön](https://www.geologia.fi/omakivi-sovellus-kiviharrastajien-kayttoon/) - GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) uudistaa kansannäytetoimintaansa tarjoamalla digitaalisia ratkaisuja geologiaan tutustumiseen ja kivinäytetietojen tallentamiseen. OmaKivi on uusi mobiili- ja verkkopalvelu, jonka avulla voi tallentaa omia kivihavaintojaan sähköisesti ja lähettää niitä halutessaan GTK:n kansannäytetoimistolle tutkittavaksi. OmaKivi-palvelu on tarkoitettu kaikille kivistä kiinnostuneille satunnaisista luonnossa liikkujista aina aktiivisiin kiviharrastajiin saakka. Kivihavaintoja voi tehdä koko Suomen alueelta. OmaKivi-palvelun käyttö
- [Väitöstutkimuksessa näkemyksiä luonnonkiven etsinnästä Kaakkois-Suomen rapakivigraniittibatoliitin alueella](https://www.geologia.fi/vaitostutkimuksessa-nakemyksia-luonnonkiven-etsinnasta-kaakkois-suomen-rapakivigraniittibatoliitin-alueella/) - GTK:n tiedote Geologi Paavo Härmän väitöstyössä tutkittiin Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueen eli ns. Viipurin rapakivibatoliitin kalliopaljastumien pintarapautumista ja sen vaikutusta luonnonkiven etsintään. Väitöskirjassa määritellään batoliitin kivilajit, kallioperän rakoilu sekä kalliopaljastumien rapautumisen vaihtelu. Lisäksi kokeiltiin myös geofysikaalisten menetelmien soveltuvuutta kallioperän rapautumisvyöhykkeiden määrittämiseen luonnonkiven etsintätyön yhteydessä. Väitöksessä esitetään myös arvioita eri rapakivigraniittien hyödyntämispotentiaalista luonnonkivenä. Väitöskirjassa on luotu uusi luonnonkiven
- [Pūhāhonu on maailman suurin ja kuumin tulivuori](https://www.geologia.fi/puhahonu-on-maailman-suurin-ja-kuumin-tulivuori/) - Tutkijat ovat löytäneet maailman suurimman ja kuumimman tulivuoren. Vulkanologeista ja valtameritutkijoista koostuva ryhmä selvitti, että havaijilaisella Papahānaumokuākean merellinen kansallismonumentti–luonnonsuojelualueella sijaitseva kilpitulivuori Pūhāhonu (englanniksi Gardner Pinnacles) pitää tätä titteliä. Aiemmin Havaijin pääsaarella sijaitsevaa, nykyäänkin aktiivista noin 74 000 kuutiokilometrin kokoista Mauna Loaa on pidetty maailman suurimpana tulivuorena. Tarkempien Havaijin saariston merenpohjan ja kivinäytteiden tutkimusten, sekä niiden
- [Ark­ti­sil­la alueil­la maa­pe­rän ve­del­lä on suu­ri vai­ku­tus kas­vil­li­suu­teen](https://www.geologia.fi/arktisilla-alueilla-maaperan-vedella-on-suuri-vaikutus-kasvillisuuteen/) - Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto Luonnonmaantieteilijä Julia Kemppisen väitöstutkimuksen mukaan kasvien ja maaperän veden välinen vuorovaikutussuhde on voimakas paljakalla. Vesiolot vaikuttavat kasvillisuuden eri lajiryhmiin, kuten putkilokasveihin, sammaleihin ja jäkäliin, sekä yksilöihin että yhteisöihin. Tämä tieto korostaa kosteuden merkitystä herkässä arktisessa ekosysteemissä, jota koettelevat suuret mullistukset. Maaperän kosteus ja sen alueellinen vaihtelu ovat maaperän ja pinnanmuotojen
- [Akkumetallien alkuperä näkyväksi](https://www.geologia.fi/akkumetallien-alkupera-nakyvaksi/) - GTK GTK on mukana uudessa hankkeessa, jossa selvitetään akkumetallien alkuperän jäljittämistä. Raaka-aineiden alkuperän tunnistaminen tukee kestävän tuotannon kehitystä. Teollisuuden raaka-aineena käytettävien metallien alkuperän jäljittämiseen on kasvava kansainvälinen tarve. Metallien kestävään tuotantoon ja tuotanto-olosuhteisiin halutaan kiinnittää yhä enemmän huomiota. Suomalainen hanke selvittää, miten metallien alkuaineiden ominaisuuksia tutkimalla saadaan hyödynnettävää tietoa raaka-aineen alkuperästä. Raaka-aineilla on omat tunnusomaiset
- [Ensimmäinen Kuun yhtenäinen geologinen kartta julkaistu](https://www.geologia.fi/ensimmainen-kuun-yhtenainen-geologinen-kartta-julkaistu/) - Kuun pinnalla näkyvien tummempien ja vaaleampien läikkien sisältämät kivilajit voi nyt tarkistaa geologisesta kartasta. Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus (USGS) on yhteistyössä NASA:n kanssa julkaissut ensimmäisen yhtenäisen geologisen kartan Kuun pinnasta. Kartan koostamisessa on hyödynnetty mm. Apollo-lentojen aikaisia kuukarttoja ja geologisia tulkintoja, joita on täydennetty uudemmilla satelliittihavainnoilla. Uusien ja vanhojen aineistojen yhteensovittamisen lisäksi tutkijat kehittivät yhtenäisen stratigrafisen
- [Vieläkään ei varmuutta Maan magneettikentän olemassaolosta yli 3,5 miljardia vuotta sitten](https://www.geologia.fi/vielakaan-ei-varmuutta-maan-magneettikentan-olemassaolosta-yli-35-miljardia-vuotta-sitten/) - Erään aikaisemman tutkimuksen mukaan Maan magneettikenttä saattoi olla kehittynyt jopa 4,2 miljardia vuotta sitten. Kun tutkimuksessa käytettyjä kivinäytteitä tutkittiin myöhemmin tarkemmin, havaittiin näytteet epävarmoiksi todisteiksi magneettikentän olemassaolosta. Vieläkään ei siis varmuudella tiedetä, oliko Maan magneettikenttä olemassa yli 3,5 miljardia vuotta sitten. Magneettikentällä on olennainen merkitys planeettamme asuttavuudelle. Magneettikenttä esimerkiksi toimii kilpenä aurinkotuulta vastaan, joka saattaisi
- [Geoalan lehtiä netissä](https://www.geologia.fi/3927/) - Geologi -lehti, Suomen Geologisen Seuran julkaisema lehti. Mineralia -lehti, Tampereen kivikerhon julkaisema lehti. Prospäkkäri -lehti, Lapin Kullankaivajain Liiton julkaisema lehti. Materia -lehti, Vuorimiesyhdistyksen jäsenlehti, ilmestyi aiemmin nimellä Vuoriteollisuus – Bergshanteringen.
- [Opetukseen sopivia artikkeleita sanomalehtien tiedesivuilla](https://www.geologia.fi/opetukseen-sopivia-artikkeleita-sanomalehtien-tiedesivuilla/) - Perttu Mikkola ja Jouko Parviainen, Tekniikan maailma 3.9.2017 Miten Suomi syntyi? Jussi Konttinen HS Kuukausiliite 3.9.2016 Helsinki, Euroopan kallioisin pääkaupunki Johanna Junttila HS Tiede 7.9.2017 Suomen ensimmäinen rautameteoriitti Timo Paukku HS Tiede 13.12.2017 Mannerliikunnot Timo Paukku HS Tiede 24.1.2018 Jalokivet Suomessa Timo Paukku HS Tiede 21.2.2018 Tulivuoret Jukka Hildén HS Tiede 14.3.2018 Kasvit ilmentävät mineraaleja
- [GTK tutkii uusia kaivannaisjätteiden peittorakenteita](https://www.geologia.fi/gtk-tutkii-uusia-kaivannaisjatteiden-peittorakenteita/) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) testaa Särkiniemen kaivosalueella biokaasun tuotannossa syntyvän mädätysjäännöksen soveltuvuutta sivukivien peittomateriaaliksi. Tutkimus suoritetaan pitkäkestoisten lysimetritestien avulla, ja tutkimustulokset julkaistaan vuonna 2021. Happamien ja metallipitoisten suotovesien muodostuminen on yksi kaivostoiminnan suurimmista ympäristöhaasteista. Happamia vesiä muodostuu pääasiassa kaivoksilla, joilla työstetään sulfidimineraaleja sisältäviä malmeja. Kun ilmakehän happi ja vesi pääsee kosketuksiin jäteaineksen, kuten sivukivien ja rikastushiekkojen
- [Keski-Suomessa Euroopan paksuin maankuori](https://www.geologia.fi/keski-suomessa-euroopan-paksuin-maankuori/) - Seismologian instituutin luotauksessa tutkittiin Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Kaakkois-Suomen kallioperää maanjäristysaaltojen avulla. Tutkimusten perusteella Jyväskylän seudulla havaittiin kuoren paksuudeksi jopa 63 km. Luode-kaakko -suuntainen, noin 490 km pitkä luotauslinja ulottui Keski-Pohjanmaan rannikolta Viipuriin siten, että kauimmaiset asemat sijaitsivat aivan Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa (Kuva 1). Vuosina 2012–2013 tehdyssä luotauksessa ei itse tuotettu seismisiä signaaleja, vaan
- [SIIRRETTY SYKSYLLE: Geotieteiden tutkijapäivät 22-25.4.2020, Oulu](https://www.geologia.fi/geotieteiden-tutkijapaivat-22-25-4-2020-oulu/) - Aika ja paikka: syksy 2020, Saalasti sali, Oulun yliopisto Kuudennet Geotieteiden tutkijapäivät järjestetään tänä vuonna Oulun yliopistolla. Järjestäjänä Oulu Mining School yhdessä suomalaisten yliopistojen ja Suomen geologisen seuran kanssa. Ilmoitus englanniksi: The 6th Finnish National Colloquium of Geosciences will be organized at the University of Oulu by the Oulu Mining School in co-operation with Finnish
- [Tut­ki­joi­den yl­lä­tyk­sek­si leu­to tal­vi pie­nen­si jär­ven hii­li­kuor­maa](https://www.geologia.fi/tutkijoiden-yllatykseksi-leuto-talvi-pienensi-jarven-hiilikuormaa/) - Helsingin yliopiston tiedote Miten normaalia lämpimämpi talvi näkyy järven hiilikuormassa eli siinä, minkä verran järvi poistaa hiiltä ilmakehästä tai vapauttaa hiiltä takaisin ilmakehään ja meriin? Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimus paljastaa leudon talven vähentävän järven hiilikuormaa merkittävästi, jolloin järven kautta kulkee vähemmän kasvihuonekaasuja ilmakehään ja meriin. Järvet ovat olennainen osa valuma-alueiden hiilitasetta, joka muodostuu sidotun
- [Maanalainen lämpökaivos – suurimittakaavainen lämmön tuotanto- ja varastointimenetelmä yhteiskunnan tarpeisiin](https://www.geologia.fi/maanalainen-lampokaivos-suurimittakaavainen-lammon-tuotanto-ja-varastointimenetelma-yhteiskunnan-tarpeisiin/) - GTK Maanalainen lämpökaivos – suurimittakaavainen lämmön tuotanto- ja varastointimenetelmä yhteiskunnan tarpeisiin Lämpöpumppuja hyödyntävä geoterminen energia on lupaava tapa tuottaa hiilivapaata lämpöä kaukolämpöjärjestelmiin. Kuuman veden tuottaminen kaukolämpöverkkoon vaatii korkeampaa lämpötilaa lämpöpumpun lämmönlähteeltä kuin Suomen maankamaran yläosasta on saatavissa. Tutkittuja ja toteutettuja geologisia vaihtoehtoja suurimittakaavaiseksi lämpöpumpun lämmönlähteeksi ovat maan pinnalta poratut syvät ja keskisyvät lämpökaivot. Lämmöntarpeen kasvaessa
- [Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet tunnistettu](https://www.geologia.fi/suomen-ekologisesti-merkittavat-vedenalaiset-meriluontoalueet-tunnistettu/) - GTK Vedenalaisen meriluonnon arvokohteet täytyy tunnistaa, jotta niiden tehokas suojelu ja kestävä käyttö on mahdollista. Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvat kohteet ovat merkittäviä erityisesti lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja ainutlaatuisuuden kannalta. Mukana on myös geologisesti monimuotoisia ja luonnontilaisia kohteita. ”Suomen rannikolla on hyvin
- [Tulivuoren purkauksen iänmäärityksen perusteella suullinen perimätieto voi olla yli 33 000 vuotta vanhaa](https://www.geologia.fi/tulivuoren-purkauksen-ianmaarityksen-perusteella-suullinen-perimatieto-voi-olla-yli-33-000-vuotta-vanhaa/) - Ihmisten Australiaan saapumisen ajankohta ja mantereen asuttamisen vaiheet tunnetaan huonosti. Tulivuoritoiminnan iänmäärityksen perusteella Australian kaakkoiskulmassa on ollut asutusta ainakin yli 33 000 vuotta. Paikallisten tulivuorten purkauksiin liittyvät tarinat saattavat olla maailman vanhinta suullista perimätietoa. Australian asuttamisen vaiheista tiedetään vähän ja aihe on jatkuvan väittelyn kohteena. Yhtenä syynä on yli 10 000 vuotta vanhojen arkeologisten löytöjen,
- [Tuore tietokanta täydentää tietoa Fennoskandian alueen maanjäristyksistä ja nuorista siirroksista](https://www.geologia.fi/tuore-tietokanta-taydentaa-tietoa-fennoskandian-alueen-maanjaristyksista-ja-nuorista-siirroksista/) - GTK Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Posivan asiantuntijat ovat paikantaneet uuden tekniikan avulla lähes koko Suomen kattavasta aineistosta kallioperän nuoria siirroksia sekä muita seismiseen aktiivisuuteen viittaavia maaperän piirteitä kuten maanvyöryjä. Suomen kallioperä on vakaata, mutta myös Suomen kallioperässä on vuosittain lukuisia maanjäristyksiä. Suurin osa näistä maanjäristyksistä on kuitenkin niin pieniä että ne voidaan havaita vain seismisillä
- [GTK jatkaa kallioperätutkimuksia Pohjois-Suomessa 2020](https://www.geologia.fi/gtk-jatkaa-kallioperatutkimuksia-pohjois-suomessa-2020/) - GTK Yleistä Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii Pohjois-Suomen kallioperää osana valtakunnallista projektia. Tutkimuksilla tuotetaan uutta perustietoa kallioperältään huonosti tunnettujen alueiden geologisista yksiköistä ja niiden jatkuvuuksista. Tutkimuksien tulokset ovat sovellettavissa esimerkiksi akkumineraalien etsintään ja ne ovat myös tieteellisesti merkittäviä ajatellen Pohjois-Suomen kallioperän syntyä ja kehitystä. Tämän lisäksi tulokset soveltuvat muun muassa kalliolämmön hyödynnettävyyden ja kalliopohjaveden laadun arviointiin
- [Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia tutkitaan syvärei’istä](https://www.geologia.fi/maan-ulkopuolisen-elaman-mahdollisuuksia-tutkitaan-syvareiista/) - Geologian tutkimuskeskus Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä voidaan tutkia myös Maassa, kallioperään kairatuista syvärei’stä. Tuore tutkimus paneutui Suomen syväbiosfääriin. Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija, MMT Lotta Purkamo on tutkinut yhdessä monialaisen tutkijaryhmän kanssa Espoon Otaniemeen kairattavasta ST 1:n syväreiästä Suomen syväbiosfäärin mikrobeja ja samalla Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksia. Maan ulkopuolisen elämän edellytyksiä tutkitaan Maan kaltaisilla kivisillä, kiinteiltä planeetoilla.
- [Vanhin asteroiditörmäys saattoi lopettaa muinaisen superjääkauden](https://www.geologia.fi/vanhin-asteroiditormays-saattoi-lopettaa-muinaisen-superjaakauden/) - Läntisessä Australiassa sijaitseva Yarrabubban kraatteri on paljastunut Maan vanhimmaksi löydetyksi asteroidin iskuksi. Isotooppianalyysien perusteella kraatterin ikä on noin 2229 miljoonaa vuotta, mikä on 200 miljoonaa vuotta enemmän kuin tähän asti vanhimpana pidetty kraatteri. Iskun ajankohta osuu samoihin aikoihin, kun muinainen laaja jäätiköitymiskausi päättyi. Yarrabubban kraatteri löydettiin vasta joitakin vuosikymmeniä sitten. Kraatteri erottuu maastossa epäselvästi, sillä
- [Tu­lee­ko maa­han jo­tain? Yk­sin­ker­tais­tet­tu las­ku­kaa­va no­peut­taa ja tar­ken­taa tu­li­pal­lo­ha­vain­to­jen ana­lyy­sia](https://www.geologia.fi/tuleeko-maahan-jotain-yksinkertaistettu-laskukaava-nopeuttaa-ja-tarkentaa-tulipallo/) - Teksti: Riitta-Leena Inki / Helsingin yliopisto Milloin kannattaa lähettää retkikunta etsimään maahan pudonnutta meteoriittia? Kaikkia taivaalla havaittuja tulipalloja ei ehditä tutkia tarkasti. Kirkas valoilmiö paljastaa, että ilmakehään on lentänyt avaruudesta meteori, mutta päätyykö siitä jotain maahan asti? Vain massaltaan suurimmat pääsevät maahan asti, mutta valitettavasti monet niistä jäävät löytymättä. Samaan aikaan kun varustetaan kalliita avaruuslentoja,
- [Professori Pekka Nurmelle Nordic Geoscientist 2020 –palkinto](https://www.geologia.fi/professori-pekka-nurmelle-nordic-geoscientist-2020-palkinto/) - GTK Vuoden 2020 Nordic Geoscientist Award myönnettiin torstaina 11.1. professori Pekka Nurmelle tunnustuksena hänen pitkästä ja merkittävästä urastaan geologian alalla. Pekka Nurmi työskenteli kolmenkymmenenviiden vuoden ajan eri tehtävissä GTK:ssa sekä professorina Helsingin yliopistossa. Palkintoperusteissa Nurmen ansioiksi mainittiin mm. laaja ja kattava julkaisutoiminta sekä hänen uraauurtava työ geotieteen ja geologisen yhteisön hyväksi. Nordic Geoscientist Award myönnetään
- [Tuonti ja vienti](https://www.geologia.fi/tuonti-ja-vienti/) - GTK Suomessa on hyvin runsaasti kaivannaistuotteiden jatkojalostukseen keskittyvää teollisuutta. Voidaan sanoa, että mineraalisia raaka-aineita jalostetaan Suomessa selvästi enemmän kuin mitä niitä maassamme tuotetaan. Tämä on yksi syy, miksi mineraalisia raaka-aineita joudutaan tuomaan Suomeen valtavat määrät. Jalostettaessa raaka-aineita niiden arvo nousee, minkä jälkeen väli- tai lopputuotteet pystytään myymään voitolla. Prosessi luo vaurautta myös synnyttämällä ja ylläpitämällä
- [Eliöiden selviäminen Maata peittävän jääkerroksen alla](https://www.geologia.fi/elioiden-selviaminen-maata-peittavan-jaakerroksen-alla/) - Miten happea tarvitsevat varhaiset vesieliöt selvisivät planeetan ankarimmasta jääkaudesta, jolloin meriä peittävä jää eristi ilmakehän hapen? Isotooppitutkimus tarjoaa todisteita jäätiköiden happipitoisten sulamisvesien vaikutuksesta. Noin 700 miljoonaa vuotta sitten Maata kohtasi ankara jääkausi, joka uhkasi suurta osaa kehittyneemmästä elämästä. Planeetanlaajuisesta jäätiköitymisestä käytetään nimitystä lumipallomaa. Tutkijoita on askarruttanut, miten happea taritsevat tumalliset eliöt selvisivät meret ilmakehästä erottaneen
- [GTK palkitsi kiviharrastajia](https://www.geologia.fi/gtk-palkitsi-kiviharrastajia/) - GTK Geologian tutkimuskeskus GTK jakoi Outokummussa 16.12. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2018-2019 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin yhteensä noin 3 000 kivinäytettä, joista GTK palkitsi 14 kiviharrastajaa yhteensä 10 750 eurolla. Pääpalkinnot menivät Lieksaan ja Toholammelle Juha Turpeinen sai 4000 euron palkinnon Lieksasta löytämästään kahdesta uudesta kultapitoisesta kallioalueesta. Ensimmäisessä kallioalueessa näytteen kultapitoisuus on 4,47 g/t. Toisessa kallioalueessa
- [Maan­jä­ris­ty­sil­moi­tuk­sia nyt kol­mel­la kie­lel­lä Twit­te­ris­sä](https://www.geologia.fi/maanjaristysilmoituksia-nyt-kolmella-kielella-twitterissa/) - Helsingin yliopiston tiedote, teksti: Riitta-Leena Inki Automaattisesti päivittyvästä Twitter-feedistä selviää maanjäristyksen voimakkuus, aika sekä paikka. Seismologian Instituutti julkaisee Twitter-tileillä ilmoituksia merkittävistä Suomessa ja ulkomailla tapahtuvista maanjäristyksistä. Tiedot maanjäristyksistä saadaan seismisen asemaverkon kautta. Verkossa on havaintoasemia 31 paikkakunnalla ympäri Suomea. Suomessa ja lähialueilla tapahtuneista yli 1.5 magnitudin järistyksistä tiedotetaan automaattisen tunnistuksen perusteella ympäri vuorokauden. Pienemmät vähintään
- [Geologi-lehti 5/2019 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-5-2019-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 5/2019 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa lehdessä mm. Mahtava mitalisaalis geotieteiden olympialaisista (Minja Seitsamo-Ryynänen) Katsaus geotieteiden 13. kansainvälisiin alle 19-vuotiaiden olympialaisiin, jotka järjestettiin 26.8.-3.9.2019 Etelä-Korean Daegussa. Suomi menestyi kisoissa loistavasti, ja
- [Erikoiset kaasut avaimena Etelä-Afrikan maastonmuotojen selvittämisessä](https://www.geologia.fi/erikoiset-kaasut-avaimena-etela-afrikan-maastonmuotojen-selvittamisessa/) - Etelä-Afrikassa sijaitseva Highveldin ylänkö on jo kauan ihmetyttänyt tutkijoita. Alue on korkea ja tasainen, ja sen kallioperä epätavallisen lämmin. Maasta purkautuvien kaasujen on nyt arveltu tarjoavan ratkaisun alueen maastonmuotojen selvittämiseksi. Kallioperän raoista purkautuvan kaasun huomattiin sisältävän samantyyppisiä heliumin ja neonin koostumuksia, kuin syvällä Maan vaipassa sijaitsevalla kiviaineksella. Tästä on päätelty, että kaasu on peräisin vaipasta
- [Tutkimushanke parantaa turvallisuutta Itämerellä](https://www.geologia.fi/tutkimushanke-parantaa-turvallisuutta-itamerella/) - GTK:n tiedote Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mahdollistetaan tarkka ja tehokas navigointi Itämeren alueella. Hankkeen mittausosio on saatu päätökseen. Seuraavaksi kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen maiden merikartastojen korkeustasot. Luotettavat ja tarkkaan kartoitetut laivaväylät ovat edellytys navigoinnin turvallisuudelle merellä. Paikkatietokeskus ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) osallistuivat FAMOS-hankeeseen, joka tähtää merikuljetuksen turvallisuuden, tehokkuuden sekä taloudellisuuden parantamiseen tarkentamalla Itämeren syvyystietoja. Parannetuilla
- [Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset Itä-Lapissa](https://www.geologia.fi/malminetsinnan-aluetaloudelliset-vaikutukset-ita-lapissa/) - GTK:n tiedote Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti. Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva
- [Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita – haitalliset aineet esiintyvät usein samoilla alueilla](https://www.geologia.fi/lapissa-on-laajalti-potentiaalisia-malmialueita-haitalliset-aineet-esiintyvat-usein-samoilla-alueilla/) - Lapissa on laajalti potentiaalisia malmialueita. Samoilla alueilla saattaa esiintyä maaperässä myös haitallisia alkuaineita kuten arseenia. Tuoreessa raportissa painotetaan, että näiden alueiden erityislaatuisuus tulee huomioida alueiden käytön suunnittelussa ja ympäristön tilan tarkkailussa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyöhankkeessa luotiin potentiaalisista malmialueista uudet kartat, jotka toimivat ohjeena myös seurantaa suunniteltaessa. Kultamalmien ennustekartassa Keski-Lappi nousee potentiaalisimmaksi
- [Voimakkaat myrskyt voivat aiheuttaa maanjäristysten kaltaisia ilmiöitä](https://www.geologia.fi/voimakkaat-myrskyt-voivat-aiheuttaa-maanjaristysten-kaltaisia-ilmioita/) - Floridan osavaltionyliopiston tutkijat ovat löytäneet uuden geofysikaalisen ilmiön, jossa hurrikaani tai muu hyvin voimakas myrsky voi aiheuttaa seismistä aktiivisuutta, jopa 3,5 magnitudin maanjäristyksen. Kun hurrikaaneista välittyy energiaa valtameriin, syntyy valtavia aaltoja, jotka puolestaan vuorovaikuttavat merenpohjan kanssa, synnyttäen myrskyjäristykseksi (stormquake) ristityn seismisen ilmiön. Myrskyjäristysten jäljille päästiin, kun tutkija Wenyuan Fanin johtama tutkijaryhmä analysoi Pohjois-Amerikan ympäristöstä kerättyä
- [Suomalainen menetelmä hiilidioksidin mineralisoimiseksi](https://www.geologia.fi/suomalainen-menetelma-hiilidioksidin-mineralisoimiseksi/) - Åbo Akademin tiedote Kohonneet hiilidioksidin (CO2) pitoisuudet ilmakehässä johtavat sen kuumenemiseen. Tämä on seurausta siitä, että CO2 kykenee absorboimaan lämpöä. Syy nopeaan ilmaston lämpenemiseen on ihmisten fossiilisten polttoaineiden laaja käyttö. Tässä yhteydessä on ensiarvoisen tärkeää löytää vaihtoehtoja päästöjen vähentämiseksi tai kehittää vaihtoehtoja hiilidioksidin varastoinnille. Suomessa ainoa vaihtoehto hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille (Carbon Capture and Storage,
- [Il­ma­ke­hä­tie­tei­den tut­ki­jat et­si­vät na­pa­seu­dun hiuk­ka­sis­ta syy­tä poh­joi­sen il­mas­ton muu­tok­seen](https://www.geologia.fi/ilmakehatieteiden-tutkijat-etsivat-napaseudun-hiukkasista-syyta-pohjoisen-ilmas/) - Teksti: Johanna Pellinen / Helsingin yliopisto Saksalainen tutkimuslaiva Polarstern aloittaa pian jäisen matkansa yli pohjoisnavan. Laivalla neljä Helsingin yliopiston tutkijaa analysoi arktista ilmakehää ja siinä tapahtuvia prosesseja kuten pienhiukkasten muodostumista. Vuoden aikana kerättävät havainnot auttavat mallintamaan ilmastonmuutosta tarkemmin. – Eniten meitä kiinnostaa muutos, sillä pohjoinen pallonpuolisko muuttuu niin radikaalilla vauhdilla, että hirvittää, tutkimuskoordinaattori Tuija Jokinen
- [Geologialla vaikutusta Machu Picchun sijaintiin](https://www.geologia.fi/geologialla-vaikutusta-machu-picchun-sijaintiin/) - Inkojen rakentamaa Machu Picchua pidetään yhtenä maailman arkkitehtuurisista ihmeistä. Mutta nykyisen Perun syrjäseuduille, vaikeakulkuisille Andeille rakennetun inkakaupungin sijainti on aina ihmetyttänyt tutkijoita. Miksi kaupunki on rakennettu niin hankalaan paikkaan? Nyt yhdeksi syyksi on esitetty alueen kohdalla risteäviä ruhjevyöhykkeitä ja siirroslinjoja. Tutkijat tarkastelivat Machu Picchun aluetta tarkkojen satelliittikuvien ja kenttähavaintojen perusteella. He havaitsivat, että kaupungin alapuolisessa
- [Geologi-lehti 4/2019 on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehti-4-2019-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2019 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa lehdessä mm. Kivi ja liekki – Italo Calvino ja termodynamiikan estetiikka Aku Heinonen Laaja kirjoitus käsittelee italialaisen postmodernistin, Italo Calvinon kirjallisuudessa esiintyviä yhtymäkohtia tieteeseen, kuten
- [Happaman kaivosvaluman ennustaminen mineralogian avulla](https://www.geologia.fi/happaman-kaivosvaluman-ennustaminen-mineralogian-avulla/) - Kaivoksilta peräisin olevat happamat ja metallipitoiset vedet ovat yksi kaivannaisteollisuuden suurimmista haasteista. Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK) tehdyn tutkimuksen mukaan mahdollisuuksia happaman kaivosvaluman muodostumiseen voidaan arvioida kiviaineksen mineraalikoostumuksen perusteella. Happamien ja metallipitoisten vesien synty liittyy erityisesti sulfideja sisältävien esiintymien hyödyntämiseen ja kaivannaisjätteiden, kuten sivukivien ja rikastushiekkojen, läjittämiseen. Jotkin sulfidit, kuten yleisesti esiintyvät rikkikiisu (FeS2) ja magneettikiisu (Fe(1-x)S),
- [Ensimmäiset suorat todisteet eteläisen Afrikan jurakautisten laakiobasalttien pluumilähteestä](https://www.geologia.fi/ensimmaiset-suorat-todisteet-etelaisen-afrikan-jurakautisten-laakiobasalttien-pluumilahteesta/) - Sanni Turunen ja Arto Luttinen Valtavat magmapurkaukset ovat menneisyydessä aiheuttaneet maailmanlaajuisia sukupuuttoja ja ilmaston mullistuksia. Kahden kilpailevan selitysmallin kannattajat ovat käyneet purkausten alkuperästä kiihkeää väittelyä. Onko tuhoisien purkausten syynä Maan pintaosan halkeaminen vai aiheutuvatko mullistukset planeetan sisuksista kohoavista kuumista virtauksista, maapallon vaipan pluumeista? Suomalais-mosambikilainen tutkimusryhmä esittää löytäneensä avaintodisteen Afrikan muinaisen magmapurkauksen tapauksessa. Uudessa tutkimusartikkelissaan ryhmä
- [GTK:lle uusi ilme ja strategia](https://www.geologia.fi/gtklle-uusi-ilme-ja-strategia/) - GTK Geologian tutkimuskeskuksen uusi strategia luo ratkaisuja kestävämpään tulevaisuuteen. GTK:n olemassaolon tarkoitus kiteytyy mottoon "Maamme hyväksi. For Earth and for Us." Geologista osaamista voidaan hyödyntää suurien globaalien haasteiden kuten kestävään tuotantoon, kiertotalouteen, puhtaaseen veteen, vähähiilisen energiaan ja ilmastonmuutoksen liittyvien kysymysten ratkomisessa. ”Haluamme uuden strategian myötä kehittää ratkaisuja, joiden kautta Suomessa luodaan ympäristön ja ihmisen kannalta
- [GTK palkitsi meteoriitin löytäjän](https://www.geologia.fi/gtk-palkitsi-meteoriitin-loytajan/) - GTK:n lehdistötiedote Pääpalkinnot Lieksaan Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Lieksassa 1.11. kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2016 - 2017 lähetetyistä kivinäytteistä. GTK:lle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä, joiden perusteella GTK palkitsi 30 kiviharrastajaa yhteensä 15 750 eurolla. Pekka Vallimies palkittiin 4 000 eurolla hänen 2017 löytämästään rautameteoriitista. Kyseessä on Suomen 14. meteoriitti ja ensimmäinen rautameteoriitti. Löytö
- [Uusi teoria Maan veden alkuperälle](https://www.geologia.fi/uusi-teoria-maan-veden-alkuperalle/) - Yleisesti on uskottu, että Maan kaikki vesi on peräisin asteroideilta. Tähän on päädytty, koska valtamerten ja asteroidien vedellä on havaittu olevan paljon yhtäläisyyksiä. Maan veden alkuperälle on kuitenkin esitetty uusi teoria. Sen mukaan osa vedestä tuli Auringon muodostumisen jälkeen jääneestä kaasu- ja pölypilvestä. Veden sisältämän tavallisen vetyatomin ja deuterumin, joka on vedyn raskaampi isotooppi, määrien
- [Suomi ensi kertaa geotieteiden olympialaisissa](https://www.geologia.fi/suomi-ensi-kertaa-geotieteiden-olympialaisissa/) - Kansainväliset geotieteiden olympialaiset (International Earth Science Olympiad, IESO 2018, Earth Science For All) järjestettiin 8.17.8.2018 kahdennettatoista kertaa, tällä kertaa Thaimaassa. Lukiolaisille tarkoitetussa kilpailussa oli kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta 38 maasta. Tänä vuonna Suomi osallistui kisoihin ensimmäistä kertaa. Kisassa kilpailtiin sekä yksilötasolla, että kansainvälisissä joukkueissa. Yksilötesteissä kilpailtiin rakennegeologiassa, kivilajien tunnistamisessa, ilmastonmuutoskysymyksissä, jäätikködynamiikassa, hydrogeologiassa, planetaarisessa geologiassa ja
- [Teheran vajoaa pohjaveden pinnan laskiessa](https://www.geologia.fi/teheran-vajoaa-pohjaveden-pinnan-laskiessa/) - Satelliittimittausten perusteella Iranin pääkaupunki Teheran vajoaa paikoin jopa 25 cm vuosivauhdilla. Teheranin alueen vajoamista tutkittiin InSAR (Interferometric Synthetic Apertutre Radar) metodin avulla, hyödyntäen useiden eri satelliittien keräämää dataa vuosilta 2003 – 2017. Syynä maan vajoamiseen on pohjaveden pinnan aleneminen. Vuosien 1984 ja 2011 välillä pohjaveden pinta on laskenut jopa 12 metrillä. Pintaa on alentanut kasvava
- [Väitöstutkimus pohjoisen kaivoksista suomalaisissa sanomalehdissä](https://www.geologia.fi/vaitostutkimus-pohjoisen-kaivoksista-suomalaisissa-sanomalehdissa/) - Oulun yliopiston tiedote Kaivoksia tarkastellaan mediassa mustavalkoisesti Pohjois-Suomen kaivoksiin liittyvä julkinen keskustelu on näyttäytynyt viime vuosina taloudellisten mahdollisuuksien ja ympäristöllisten uhkien vastakkainasetteluna. Kaivosteollisuuden mediakäsittelyssä on painotettu erityisesti kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia ja alan valvontaan liittyviä epäkohtia. Vastakkaisuus on tuottanut käsittelyyn polarisaatiota ja mustavalkoisia tulkintoja. Tämä käy ilmi filosofian maisteri Aki Harjun väitöstutkimuksesta, jossa on analysoitu Talvivaaran
- [Vulkanismin lämpö vaihtui jääkauden kylmyyteen](https://www.geologia.fi/vulkanismin-lampo-vaihtui-jaakauden-kylmyyteen/) - Laajamittainen vulkaaninen toiminta saattoi käynnistää yhden Maan suurimmista jäätiköitymiskausista. Tämä Gaskiersin jäätiköitymiseksi nimetty tapahtuma muutti planeetan jättiläismäiseksi lumipalloksi noin 580 miljoonaa vuotta sitten. Heidelbergin yliopiston tutkijat yhdessä meksikolaisten kollegoidensa kanssa ovat löytäneet jäänteitä laajasta vulkaanisesta muodostumasta, joka saattoi olla jäätiköitymisen taustalla. Syntyessään muodostuma oli halkaisijaltaan vähintään 1000 km, yltäen kolmelle nykyiselle mantereelle Meksikossa, Pohjois-Amerikassa ja
- [Suomen arvokkaat kivikot on kartoitettu](https://www.geologia.fi/suomen-arvokkaat-kivikot-on-kartoitettu/) - Geologian tutkimuskeskuksen tiedote Julkaisu valtakunnallisesti arvokkaista kivikoista on julkaistu. Inventoinnissa käytiin läpi noin tuhat kivikkomuodostumaa, joista maastossa inventoitiin tarkemmin 640 kivikkoa. Inventoinnissa kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin ja arvotuksen perusteella yhteensä 472 kivikkomuodostumaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden inventointi toteutettiin ympäristöministeriön toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskuksen
- [66 miljoonaa vuotta vanha fossiilikerrostuma yhteydessä dinosaurukset tuhonneeseen asteroidiin](https://www.geologia.fi/66-miljoonaa-vuotta-vanha-hautausmaa-yhteydessa-dinosaurukset-tuhonneeseen-asteroidiin/) - Asteroidin törmäys 66 miljoonaa vuotta sitten synnytti sisämerellä tsunamimaisen aallon, jonka seurauksena kuoli ja hautautui kaloja, nisäkkäitä, hyönteisiä ja dinosauruksia. Kyseessä olivat Maan viimeisimmän massasukupuuton ensimmäiset uhrit. Vain tunnin sisällä törmäyksestä syntynyt hautausmaa on nykyisin vertaansa vailla oleva Tanis-niminen fossiilikaivanto Pohjois-Dakotassa. Tapahtumat nykyisen Pohjois-Dakotan alueella sijainneella sisämerellä alkoivat voimakkailla järistyksillä, jotka synnyttivät jättimäisiä aaltoja. Seuraavaksi
- [GTK:n kansannäytetoiminta uudistuu](https://www.geologia.fi/gtkn-kansannaytetoiminta-uudistuu/) - GTK:n tiedote GTK ohjaa kiviharrastajia raaka-ainevarojen etsintään uusin keinoin tarjoamalla uusia digitaalisia ratkaisuja geologiaan tutustumiseen ja kivinäytetietojen tallentamiseen. Uudelta GTK-Kansannäytetoiminta -sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa ja ohjeita kiviharrastajille sekä malminetsintää tekeville organisaatioille. Sivusto sisältää myös kansannäytteisiin liittyvät karttapalvelut sekä linkit Geologian tutkimuskeskuksen muihin palveluihin ja sovelluksiin. Myöhemmin tänä vuonna julkaistavan kansannäytesovelluksen kautta kiviharrastaja voi lähettää puhelimellaan
- [Amazonian maaperää kartoitettiin kasvilajien avulla](https://www.geologia.fi/amazonian-maaperaa-kartoitettiin-kasvilajien-avulla/) - Turun yliopiston tiedote Amazoniassa kasvavien lajien ekologiaa ja levinneisyyksiä on hankala tutkia, koska maaperästä ja muista ympäristöoloista tiedetään kovin vähän. Huonosti tunnetuilla alueilla on yleensä kerätty paljon enemmän kasvinäytteitä kuin maanäytteitä, joten turkulaiset ja brasilialaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka hyödyntää maaperän ominaisuuksien kartoittamiseen varsinaisten maaperäaineistojen lisäksi kasvihavaintoja. Amazonia on valtava sademetsäalue, joka on sekä
- [Magma avaintekijä Kuun muodostumisessa](https://www.geologia.fi/magma-avaintekija-kuun-muodostumisessa/) - Kuun synnystä on väitelty yli sata vuotta. Yleisesti uskotaan, että suunnilleen Marsin kokoinen kappale törmäsi nuoreen Maahan, jonka seurauksena osa Maan ja törmänneen kappaleen materiaalista päätyi kiertoradalle muodostaen Kuun. Teorian ongelmana on, että tietokonemallien mukaan Kuun pitäisi koostua pääasiassa törmänneen kappaleen aineksesta. Apollo lennoilla kerättyjen kivien analyysi on kuitenkin paljastanut, että Kuu koostuu pääasiassa Maasta
- [GTK:n Geo/on –näyttely on avattu](https://www.geologia.fi/gtkn-geo-on-nayttely-on-avattu/) - GTK:n tiedote Millaisia geologisia luonnonvaroja meillä on? Entä mikä on geologinen historiamme? Mitä uutta geologialla vielä saavutetaan? Geologiaa erityisesti Suomessa esittelevä Geo/on –näyttely on avattu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) uusissa toimitiloissa Espoon Otaniemessä. Näyttely kuljettaa geologian ilmiöihin ja sisältöihin, ja kertoo miten geologia vaikuttaa niin yksilön kuin koko ihmiskunnan elämään ja hyvinvointiin. Näyttelyn kattavat geologiset näytteet
- [Onko Maan vesi peräisin Kuun muodostumisesta?](https://www.geologia.fi/ovatko-maan-vedet-peraisin-kuun-muodostumisesta/) - Kuu muodostui, kun Theiaksi nimetty, suunnilleen Marsin kokoinen protoplaneetta törmäsi Maahan noin 4,4 miljardia vuotta sitten. Aiemmin on uskottu, että Theia oli peräisin sisemmästä aurinkokunnasta, jostain Maan lähistöltä. Uuden tutkimuksen mukaan Theia muodostuikin ulommassa aurinkokunnassa, ja toi mukanaan Maahan suuret määrät vettä. Maa syntyi ”kuivassa” sisemmässä aurinkokunnassa, joten veden runsas esiintyminen planeetalla on erikoista. Aurinkokunnan
- [Suurten pohjavesimuodostumien, saumaharjujen, sisäosien rakenteet selvitetty ensimmäistä kertaa kallioperään saakka](https://www.geologia.fi/suurten-pohjavesimuodostumien-saumaharjujen-sisaosien-rakenteet-selvitetty-ensimmaista-kertaa-kallioperaan-saakka/) - Turun yliopiston tiedote Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa
- [Morecovery - uusi innovaatioprojekti raaka-aineiden talteenottoon](https://www.geologia.fi/morecovery-uusi-innovaatioprojekti-raaka-aineiden-talteenottoon/) - GTK:n tiedote Morecovery-projektissa kehitetään laboratorio ja pilot -mittakaavan metallien ja mineraalien talteenottopalveluja, jotka mahdollistavat raaka-aineiden talteenottopotentiaalin määrittämisen kaivannaisteollisuuden kiinteistä ja nestemäisistä sivuvirroista. Raaka-aineiden kysyntä kasvaa voimakkaasti niin EU:n sisäisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Erityisesti Euroopan komission laatiman kriittisten raaka-aineiden luettelon sisältämien alkuaineiden saatavuuden varmistaminen on tärkeää. Samanaikaisesti kaivannaisteollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen määrät ovat lisääntymässä, samoin huoli kaivosten ympäristövaikutuksista.
- [Elektroniikkateollisuudelle tärkeää harvinaista indium-metallia esiintyy rapakivigraniittien yhteydessä](https://www.geologia.fi/elektroniikkateollisuudelle-tarkeaa-harvinaista-indium-metallia-esiintyy-rapakivigraniittien-yhteydessa/) - Turun yliopiston tiedote Indium on harvinainen, mutta olennaisen tärkeä raaka-aine maailman elektroniikkateollisuudelle. Mira Valkama tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa rapakivigraniitteihin liittyviä indiumpitoisia esiintymiä. Indium on harvinainen metalli, jota käytetään elektroniikkateollisuudessa esimerkiksi nestekide-, plasma- ja OLED-näytöissä, televisioissa, matkapuhelimissa sekä kannettavissa tietokoneissa. Tällä hetkellä Kiina tuottaa yli puolet maailman indiumista ja on myös asettanut sille tiukat vientirajoitukset.
- [Malminetsintää uusin menetelmin Ylitorniolla](https://www.geologia.fi/malminetsintaa-uusin-menetelmin-ylitorniolla/) - GTK:n tiedote Lumi- ja kasvinäytteenotto sekä lennokeilla tehtävä tutkimus vähentävät malminetsinnän ympäristöhaittoja. Geologian tutkimuskeskuksen koordinoima NEXT-projekti esittelee moderneja ympäristöä säästäviä malminetsintämenetelmiä Ylitornion Lohijärvellä sunnuntaina 30. päivä kesäkuuta. Esiteltävissä menetelmissä hyödynnetään satelliittien mittausaineistoa, droneilla eli kauko-ohjattavilla lennokeilla tehtäviä mittauksia sekä uusia kevyitä näytteenottomenetelmiä. Perinteisesti maasta käsin tehtäviä mittauksia voidaan nykyisin tehdä satelliitteihin ja droneihin asennetuilla laitteilla,
- [Le­vän­luh­dan ko­rut liit­tä­vät Suo­men eu­roop­pa­lai­seen vaih­dan­ta­ver­kos­toon](https://www.geologia.fi/levanluhdan-korut-liittavat-suomen-eurooppalaiseen-vaihdantaverkostoon/) - Helsingin yliopiston tiedote Tuoreen tutkimuksen mukaan Levänluhdan vesikalmistosta löytyneiden vainajien korujen materiaali on peräisin Etelä-Euroopasta, toisin kuin tutkijat ovat aikaisemmin olettaneet. Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto on yksi Suomen kuuluisimmista arkeologisista kohteista. Levänluhdassa sijainneeseen lampeen haudattiin rautakaudella lähes sata vainajaa, joista suurin osa oli naisia tai lapsia. Osalla haudatuista oli mukanaan kupariseoksesta, pronssista tai messingistä valmistettuja ranne-
- [Syvällä Suomen kallioperässä on aiemmin määrittämätön valtava puhtaan energian varasto](https://www.geologia.fi/syvalla-suomen-kallioperassa-on-aiemmin-maarittamaton-valtava-puhtaan-energian-varasto/) - GTK:n tiedote Uusi geotermisen energian potentiaalikartta on valmistunut. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat ovat kartoittaneet Suomen syvän geotermisen energian potentiaalia kalliossa 10 kilometrin syvyyteen saakka. Uusi kartta-aineisto esittää Suomessa potentiaalisimmat geotermisen energian tuotantoalueet. Lisäksi kartta-aineisto näyttää missä syvyydessä Suomen kallioperässä saavutetaan +100 °C lämpötila. GTK on tehnyt sekä geoenergian eli maalämmön että geotermisen energian potentiaalikartoitusta. Aiemmin
- [Pisara muinaista merivettä auttoi laattatektoniikan historian selvittämisessä](https://www.geologia.fi/pisara-muinaista-merivetta-auttoi-laattatektoniikan-historian-selvittamisessa/) - Mikroskooppisen pieni pisara muinaista merivettä on auttanut laattatektonisten prosessien historian selvittämisessä. Laattatektonisten prosessien seurauksena Maan vaippaan päätyi merivettä, josta pieni osa säilyi vaipassa kiteytyneiden mineraalien sisällä. Vesijäämien kemiallisten analyysien perusteella tutkijat arvioivat Maan kuoriosien päätyneen syvälle vaippaan nykyisenkaltaisten laattatektonisten kierrätysprosessien seurauksena ainakin jo noin 3,3 miljardia vuotta sitten, aiemmin havaitun 2,7 miljardin vuoden sijaan. Laattatektoniikka
- [Maan magneettikentän napaisuus ei vaihdu nopeasti](https://www.geologia.fi/maan-magneettikentan-napaisuus-ei-vaihdu-nopeasti/) - Maan magneettikentän napaisuus kääntyy päälaelleen muutaman sadantuhannen vuoden välein. Geologit havaitsivat, että viimeisin magneettikentän napaisuuden vaihtuminen noin 770 000 vuotta sitten kesti vähintään 22 000 vuotta. Vaihtumisprosessiin kulunut aika on paljon aiempia arvioita pidempi, ja kumoaa oletuksen, jonka mukaan täydellinen vaihtuminen voisi tapahtua ihmisen eliniän aikana. Maan magneettikenttä syntyy, kun pääosin sulasta raudasta koostuva
- [Mannerlaattojen törmäykset tropiikissa viilentävät ilmastoa](https://www.geologia.fi/mannerlaattojen-tormaykset-tropiikissa-viilentavat-ilmastoa/) - Viimeisten 540 miljoonan vuoden (Ma) aikana Maa on kokenut kolme merkittävää jäätiköitymiskautta, jolloin ilmasto viileni ja laajat jäätiköt levisivät. Tutkijat arvelevat, että jääkausien käynnistymiseen liittyy mannerlaattojen törmäilyn seurauksena paljastuva tuore kiviaines ja sen rapautuminen tropiikin alueella. Merellisten laattojen törmätessä ja noustessa mantereisten laattojen päälle paljastuu suuria määriä tuoretta kiviainesta. Tropiikissa lämpö ja kosteus kiihdyttävät kemiallisia
- [Chilen Atacamassa testataan Marsin maaperän tutkimusta](https://www.geologia.fi/chilen-atacamassa-testataan-marsin-maaperan-tutkimusta/) - Chilessä sijaitsevassa Atacaman autiomaassa on menestyksellisesti testattu Marsissa käytettäviä tutkimusmenetelmiä. NASA:n rahoittamassa projektissa autiomaassa testattiin itsenäisesti toimivaa mönkijärobottia, jonka tehtävänä on ottaa näytteitä maanpinnan alapuolelta ja analysoida merkkejä elämästä. Atacaman autiomaa on äärimmäisen kuiva, eikä sen joillakin alueilla sada vuosikymmeniin. Autiomaan pinta on altistunut ankaralle UV-säteilylle ja maaperä on hyvin suolapitoinen. Atacaman olosuhteet ovat siis
- [Maan suurin joukkotuho iski ensin kasveihin](https://www.geologia.fi/maan-suurin-joukkotuho-iski-ensin-kasveihin/) - Permikauden joukkotuho on Maan suurin tunnettu joukkosukupuutto, joka tapahtui permikauden lopussa noin 251 miljoonaa vuotta sitten. Katastrofista selvisi harva eliö, mutta ensimmäisten kärsijöiden joukossa saattoivat olla kasvikunnan edustajat. Joukkotuhon juuret ovat noin 252 miljoonan vuoden takana, jolloin nykyisen Siperian alueella alkoi valtavien tulivuoripurkausten sarja. Purkaukset sylkivät hiiltä ja metaania ilmakehään noin kahden miljoonan vuoden ajan,
- [Kiertotalouden tarvitsemia uusia materiaaleja tutkitaan Otaniemeen perustettavassa yhteislaboratoriossa](https://www.geologia.fi/kiertotalouden-tarvitsemia-uusia-materiaaleja-tutkitaan-otaniemeen-perustettavassa-yhteislaboratoriossa/) - GTK:n lehdistötiedote Suomi voi olla maailman kärkeä epäorgaanisten raaka-aineiden sekä kiertotalouden uusien materiaalien tutkimuksessa ja innovaatioissa. Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Teknologian tutkimuskeskus VTT perustavat yhdessä uuden kiertotalouden haasteita ratkaisevan laboratoriokeskittymän Otaniemen kampusalueelle. Circular Raw Materials Hub -yhteislaboratorio keskittyy ratkaisemaan epäorgaanisten materiaalien ja mineraalien tutkimushaasteita. Keskeisimpiä tutkimuksen painopisteitä ovat tulevaisuuden uudet ja muuttuvat materiaalitarpeet, materiaalien
- [Geologian opiskelijaksi?](https://www.geologia.fi/geologian-opiskelijaksi/) - Geologiaa voi opiskella neljässä suomalaisessa yliopistossa; Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Geofysiikkaa voi opiskella Helsingin ja Oulun yliopistoissa. Opiskelupaikkoja voi hakea korkeakoulujen yhteishauissa. Yliopistojen koulutustarjontaan kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen hakuajan päättymistä. Geologia.fi –sivulle ”Geologian opiskelu” on koottu tietopaketti geotieteiden opiskelusta ja opiskelijaksi hakemisesta.
- [Kuinka koko maailmaan vaikuttavia ilmastonmuokkausmenetelmiä pitäisi tutkia?](https://www.geologia.fi/kuinka-koko-maailmaan-vaikuttavia-ilmastonmuokkausmenetelmia-pitaisi-tutkia/) - Pelkästään kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei välttämättä riitä hillitsemään ilmaston lämpenemistä ja siitä seuraavia ongelmia. Lisäksi saatetaan tarvita menetelmiä ilmaston muokkaamiseksi. Ilmastoa voitaisiin viilentää esimerkiksi stratosfääriin levitettävien auringonvaloa heijastavien hiukkasten avulla. Koko maailmaan vaikuttavien ilmastonmuokkausmenetelmien käyttö ja jopa niiden tutkiminen herättävät kuitenkin epäilyjä. Ilmastonmuokkausmenetelmiin liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi, ketkä valvoisivat menetelmien käyttöä ja päättäisivät niiden käytöstä? Jo
- [Aiheuttiko supernova suurten merieläinten sukupuuton?](https://www.geologia.fi/aiheuttiko-supernova-suurten-merielainten-sukupuuton/) - Noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten pleistoseenikauden taivaalla loisti oudon kirkas valo. Viikkoja tai kuukausia kestänyt valoilmiö oli peräisin supernovasta noin 150 valovuoden päässä Maasta. Muutaman sadan vuoden kuluttua valon sammuttua Maahan saapui kosmisen energian tsunami, joka muutti ilmastoa ja saattoi aiheuttaa suurten merieläinten sukupuuton. Supernovista kerätyn yleisen tiedon perusteella niiden on oletettu voivan vaikuttaa myös
- [Suomessa on valtava puhtaan energian varasto](https://www.geologia.fi/suomessa-on-valtava-puhtaan-energian-varasto/) - GTK GTK:n tutkijat käyttivät ensimmäisinä maailmassa tekoälyä maalämpöpotentiaalin arvioimiseen Suomen maankamaraan on varastoitunut energiaa noin tuhat kertaa koko maan energiantuotannon verran. Suomen maankamaran ylimmän 300 metrin yhteenlaskettu teoreettinen energiapotentiaali on noin 300 miljoonaa GWh. Eniten maalämpöä eli geoenergiaa on Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa parhaimmilla alueilla yhden maalämpökaivon energiavarasto on suuruudeltaan noin 4,5 GWh. Maalämpö on
- [Suo­mi en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na geo­tie­tei­den olym­pia­lais­sa – tu­liai­si­na prons­si­mi­ta­li](https://www.geologia.fi/3973/) - Helsingin yliopiston tiedote Kahdennettoista kansainväliset geotieteiden olympialaiset (IESO 2018 Earth Science For All) järjestettiin Thaimaassa 8.-17.8.2018. Suomella oli joukkue kilpailuissa ensimmäistä kertaa. Kaikkiaan 154 alle 19-vuotiasta lukiolaista 38 maasta kilpaili yksilöinä kirjallisessa kokeessa ja geotiedettä käytännössä soveltavassa osuudessa. Lukiolaiset oli jaettu myös kansainvälisiin joukkueisiin, jotka kilpailivat kahdessa eri projektiluontoisessa tehtävässä: Maastossa tehtyjen havaintojen perusteella valmistellusta
- [Geologian tutkimuskeskukselta merkittävä näytekokoelma Luonnontieteelliselle keskusmuseolle](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskukselta-merkittava-naytekokoelma-luonnontieteelliselle-keskusmuseolle/) - GTK Geologian tutkimuskeskus (GTK) luovuttaa pääosan geologisista museokokoelmistaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle (LUOMUS). Näytteet tullaan liittämään Luomuksen kokoelmiin vuoden 2018 loppuun mennessä. Aineisto sisältää noin 5000 kappaletta erilaisia geologisia näytteitä, mm. mineraaleja, kivilajeja, fossiileja ja meteoriitteja, jotka GTK on yli sadan vuoden toimintansa aikana kerännyt. Kokoelmien arvo ja tärkeys tutkimuksen harjoittamiselle sekä niistä kiinnostuneille ihmisille tekevät niistä
- [Vanhin tunnettu eläin 558 miljoonan vuoden takaa](https://www.geologia.fi/vanhin-tunnettu-elain-558-miljoonan-vuoden-takaa/) - Vanhimman tunnetuimman eläimen tittelin on saanut 558 miljoonaa vuotta sitten elänyt dickinsonia – niminen eliö. Eläinkuntaan kuulumisen paljasti hyvin säilyneestä fossiilista analysoitu rasva, kolesteroli, joka on tunnusomaista eläinkunnalle. Erikoinen ovaalin muotoinen ja litteä dickinsonia saattoi kasvaa jopa 1,4 metrin mittaiseksi. Se kuului ediacarakauden eliöstöön, joka hallitsi meriä noin 20 miljoonaa vuotta ennen ”kambrikauden lajiräjähdystä”, jolloin
- [Saimaa Geopark](https://www.geologia.fi/saimaa-geopark/) - LÖYDÄ SAIMAAN KÄTKETYT AARTEET www.saimaageopark.fi Saimaa Geopark kertoo Saimaan vesistölabyrintin tarinan sen alkujuurilta miljoonien vuosien takaa aina tähän hetkeen asti. Saimaa Geoparkin kohteet tuovat tämän ainutlaatuisen tarinan näkyväksi nykypäivän retkeilijöille. Saimaan Geoparkin yleiskartta (pdf) Muinaismeren muistoja rantakallioissa Saimaan ikivanha kallioperusta sai alkunsa muinaismeren pohjalla noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Kallioperä muovautui aikojen kuluessa; muinaismeri väistyi,
- [Suomen suurin smaragdi tunnistettiin 40 vuotta löytymisen jälkeen](https://www.geologia.fi/suomen-suurin-smaragdi-tunnistettiin-40-vuotta-loytymisen-jalkeen/) - GTK:n lehdistötiedote Suomesta tunnetaan yli sata koru- ja jalokiviesiintymää. Vuosittain löytyy myös kokonaan uusia. Suomesta tunnetaan enemmän korukiviesiintymiä kuin muista Pohjoismaista, mikä johtuu suurimmaksi osaksi tuhansista kiviharrastajista sekä kivinäytteitä tutkivista asiantuntijoista. Lisäksi monet jalokiviä sisältävät lohkarelöydöt osoittavat, että kallioesiintymiä on yhä myös löytymättä. Nyt tunnistettu smaragdinäyte on löytynyt Kauhajoelta 1970-luvun lopulla. Löytäjä Lauri Ojanen tunnettiin
- [Teneriffa - lomasaari täynnä geologiaa](https://www.geologia.fi/teneriffa-lomasaari-taynna-geologiaa/) - Ari Brozinski Paikka kartalla Kanarian saaret sijaitsevat Pohjois-Atlantilla, muutaman asteen kauriin kääntöpiirin yläpuolella, 100 km etäisyydellä Afrikan rannikolta. Ne muodostavat yhdessä Atsorien, Madeiran, Cap Verden ja Salvage saarien (pieni saariryhmä Madeiran ja Kanarian välissä) kanssa Makronesian. Kanarian saariryhmä koostuu seitsemästä Espanjaan kuuluvasta saaresta, jotka on maantieteellisen sijaintinsa perusteella jaettu läntisiin ja itäisiin saariin. Läntisiä saaria
- [Jalokivet ja ihminen](https://www.geologia.fi/jalokivet-ja-ihminen/) - Mikko Turunen Jalokivien historiaa Jalokivien työstämisestä ja käyttämisestä on varhaisia merkkejä ainakin 7000 vuoden takaa. Arkeologiset löydöt osoittavat, että jo mesoliittisella kivikaudella (ajanjakso n. 8000-5000 eKr.) ihmisillä oli kiinnostusta jalokiviin. Ensimmäisiä ihmisen käyttämiä jalokiviä olivat ametisti, vuorikide, meripihka, jade, jaspis, korallit, lapislatsuli, helmet, serpentiini, smaragdi ja turkoosi. Kivikaudella ihmisen luonnontieteellinen tietämys oli nykyistä paljon vähäisempää
- [Jalokivien ominaisuudet](https://www.geologia.fi/jalokivien-ominaisuudet/) - Mikko Turunen Samat ominaisuudet kuin muillakin mineraaleilla Suurin osa jalokivistä on mineraaleja, joten suurimmalla osalla niistä on samat ominaisuudet kuin muillakin mineraaleilla (katso myös: Mineraalien ominaisuudet ). Eloperäisten muodostumien (meripihka, korallit, helmet, norsunluu) ominaisuudet käsitellään enimmäkseen niitä esittelevillä sivuilla. Tällä sivulla esitellään jalokivien ominaisuuksista vain ne, joita ei esitellä mineraalien ominaisuuksien yhteydessä sekä ne, joita
- [Jalokivien synty ja esiintyminen](https://www.geologia.fi/jalokivien-synty-ja-esiintyminen/) - Mikko Turunen Jalokivien synty Koska suurin osa jalokivistä on mineraaleja, ovat ne syntyneet kuten muutkin mineraalit . Mineraalit voivat syntyä usealla eri tavalla. Osa mineraaleista on syntynyt sulan kiviaineksen jähmettyessä syvällä kallioperässä tai purkautuessa maan pinnalle (magmatismi). Osa mineraaleista syntyy vesiliuoksista saostumalla (sedimentaatio) ja osa jo olemassaolevista mineraaleista uudelleenkiteytymällä korkean lämpötilan ja paineen vaikutuksesta (metamorfoosi).
- [Johdatus jalokiviin](https://www.geologia.fi/johdatus-jalokiviin/) - Mikko Turunen Jalokivet Jalokivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Menneinä aikoina ne olivat harvinaisina ja vaikeasti työstettävinä vain harvojen, tavallisesti hallitseviin luokkiin kuuluvien ihmisten etuoikeus. Nykyisin jalokivien tarjonta on niin runsasta ja työstäminen helpottunut niin, että kaikki jalokiviä haluavat voivat kustantaa sellaisia itselleen. Jalokivinä on aiemmin pidetty kiviä, jotka miellyttivät ihmisiä niiden tavallisista kivistä poikkeavan ulkonäkönsä,
- [Johdatus sedimenttikiviin](https://www.geologia.fi/johdatus-sedimenttikiviin/) - Olav Eklund Maan pinnalla olevat kalliot ja kivet ovat alttiina maapallon ilma- ja vesikehän, korkeuserojen, kasvillisuuden ja eliökunnan suorille ja välillisille vaikutuksille. Kivien fysikaalinen rapautuminen (kallioperän ja kivien rikkoutuminen) ja kallioperän eroosio (kuluminen) ovat näiden vaikutusten seurauksista ilmeisimpiä. Kallioperän rapautuminen tuottaa kiviä, soraa, hiekkaa ja savea, jotka kerrostuvat uudelleen muodostaen sedimenttikerrostumia. Sedimenttikerrostumien alkuperä ja kulkeutumismatka
- [Metamorfisten kivien luokittelu](https://www.geologia.fi/metamorfisten-kivien-luokittelu/) - Mikko Turunen Muuttuneet kivet Metamorfiset kivet syntyvät kivilajien uudelleenkiteytyessä eli metamorfoituessa korkeiden lämpötilojen ja/tai suurten paineiden vaikutuksesta. Muutokset tapahtuvat aina kiinteässä tilassa, jos kiviaines sulaa, ei se jähmettyessään ole enää metamorfista kiveä. Metamorfoosin eri tyyppejä: Paikallismetamorfoosi Magmaattisen materiaalin ympäristössään aiheuttama metamorfoosi (kontaktimetamorfoosi, lämpömetamorfoosi) Siirrospintojen läheisyydessä tapahtuva kiven murtuminen ja muovautuminen (kataklastinen metamorfoosi)< Meteoriitin iskeytymisestä johtuva
- [Mitä ovat metamorfiset kivet?](https://www.geologia.fi/mita-ovat-metamorfiset-kivet/) - Paljastumalla... Ari Brozinski Kuvittele itsesi seisomaan valtavalle kalliopaljastumalle. Käännät päätäsi ensin vasemmalle, sitten oikealle. Ympärilläsi avautuu uskomaton, huikaisevan kokoinen yhteinäinen kivi. Ensin kivi näyttää siltä, kuin mikä tahansa kallio. Astut lähemmäs ja tarkastastelet kalliopaljastumaa tarkemmin. Vähitellen alat erottaa massasta yksityiskohtia, kuten värien vaihtelua, erilaisten kerrosten vuorottelua ja taipumista sekä yksittäisiä väritykseltään eroavia paloja muun kiven
- [Magmakivien luokittelu](https://www.geologia.fi/magmakivien-luokittelu/) - Mikko Turunen Erilaiset magmakivet Magmakivet syntyvät sulan kiviaineksen eli magman kiteytyessä maankuoren syvyyksissä tai maanpinnalla. Maanpinnalle purkautuvaa sulaa kiviainesta sanotaan laavaksi. Magma jähmettyy kiveksi paineen ja lämpötilan laskiessa. Syvällä maankuoressa paine ja lämpötila laskevat hitaasti, jolloin myös magma jähmettyy hitaasti. Maanpinnalla sulan kiviaineksen jähmettyminen on paljon nopeampaa. Sulan kiviaineksen jähmettymisnopeudella on vaikutusta siitä syntyvän kivilajin
- [Mitä ovat magmakivet?](https://www.geologia.fi/mita-ovat-magmakivet/) - Ari Brozinski Mitä magma on? Määritelmän mukaan magma on sulaa kiveä, joka sisältää kaasuja, kiteitä ja kivifragmentteja. Magma kiteytyy 700—1100 asteen lämpötilassa, jolloin syntyy magmakiviä. Pitkän taipaleensa sulasta kiveksi magma aloittaa syvällä maan kuoressa tai vaipassa, josta se kuuman kiven osittaissulamisen myötä alkaa ympäröivää kiveä kevyempänä kohota ylöspäin kohti maan pintaa. Nousunopeudet vaihtelevat 0,3 metristä
- [Suomen kallioperä saattaa sisältää merkittäviä litumvarantoja](https://www.geologia.fi/suomen-kalliopera-saattaa-sisaltaa-merkittavia-litumvarantoja/) - Suurimmat litiumvarannot ovat todennäköisesti Keski-Pohjanmaalta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on arvioinut litiumin (Li) varannot maamme kallioperässä yhden kilometrin syvyyteen asti. Arvio sisältää litium-cesium-tantaali- eli LCT-pegmatiittien sisältämät varannot. Tämä on ainoa tärkeä litiumesiintymätyyppi Suomessa. GTK rajasi yhteensä 19 aluetta, jolla voi olla LCT-pegmatiittien sisältämiä varantoja. GTK arvioi rajaamansa 19 alueen sisältävän yhteensä seitsemän löytämätöntä
- [Geologinen retkeilyopas Nuuksioon](https://www.geologia.fi/geologinen-retkeilyopas-nuuksioon/) - Retkeilyopas on laadittu Nuuksion kansallispuistoon suuntautuneen vuoden 2013 Geologian päivän retkeä varten. Oppaassa on esitetty alueen geologisia yleispiirteitä. Erityisesti retkellä tutustuttiin granaattipitoiseen kallioon, hiidenkirnun aihioon ja silokallioon, murroslaaksoon, suon ja metsän vaihettumiseen, muinaisrantaan, sekä suokairaukseen. Geologian päivän seminaarin ja retken järjestivät Geologian tutkimuskeskus, Metsähallituksen luontopalvelut, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea, Ympäristöministeriö ja Espoon kaupunki. Geologian
- [NEED-hankkeen opetusmateriaalit (Itä-Suomen yliopisto)](https://www.geologia.fi/need-hankkeen-opetusmateriaalit-ita-suomen-yliopisto/) - Kansainvälisessä NEED-hankkeessa tuotettiin geologia-aiheisia opetuskokonaisuuksia, jotka kytkeytyvät koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöhin: Suomen Kivikeskukseen Juuassa sekä Kolin, Leivonmäen ja Linnansaaren kansallispuistoihin. Opetuskokonaisuudet ja oppimateriaalit: Kivet ympärillämme -opetuskokonaisuus (Suomen Kivikeskus) Kolin kansallispuisto Luupään lenkin geologinen polku (Leivonmäen kansallispuisto) Rantasalmen geokulttuuripolku Paikkatietopohjaiset (GIS) tehtävät Kolille Paikkatietopohjaiset (GIS) tehtävät Leivonmäelle Saimaa - Pielisen alueen geologiaselvitys
- [Geologiaa helposti (UEF)](https://www.geologia.fi/geologiaa-helposti-uef/) - Käsikirja opettajille geologian perusteista ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä Käsikirja pyrkii kertomaan geologian perusilmiöistä ja käsitteistä kansantajuisesti. Käsikirjassa on vahvasti mukana ympäristövastuun näkökulma eli maankuoren luonnonvarojen merkitys ja niiden kestävä hyödyntäminen. Käsikirja sisältää erilaisia tehtäviä kouluun. Tavoitteena on, että tehtävien avulla oppilas oppii paitsi perustietoja geologiasta, myös ymmärtää maankuoren luonnonvarojen merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle. Tavoitteena on,
- [Ilmasto-opas.fi](https://www.geologia.fi/ilmasto-opas-fi/) - Ilmastonmuutostietoa kokoavalla Ilmasto-opas.fi -sivustolla on esitetty Maapallon ilmastohistoria -moduuli, joka havainnollistaa eri aikakausien ilmasto-olosuhteita.
- [Kivikone.fi on uusi kätevä verkkopalvelu kivien ja mineraalien tunnistamiseen](https://www.geologia.fi/kivikone-fi-on-uusi-kateva-verkkopalvelu-kivien-ja-mineraalien-tunnistamiseen/) - Metso ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ovat avanneet Kivikone-onlinepalvelun kivien ja mineraalien tunnistamiseen. Mobiilikäyttöön suunnitellun palvelun avulla luonnossa liikkujat voivat helposti tutkia yleisimpiä Suomesta löytyviä kivi- ja mineraalilajeja ja saada tietoa niiden yleisimmistä käyttötarkoituksista. Kivikone kokoaa faktat kätevästi yhteen paikkaan. Tunnistus tapahtuu yksinkertaisten kysymysten avulla, ja lisäksi Kivikone kertoo, mihin kiviä ja mineraaleja käytetään. Kivikone.fi -palvelu
- [Uusimmassa Geologissa 1/2018](https://www.geologia.fi/uusimmassa-geologissa-1-2018/) - Maija Heikkilä Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2018 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa lehdessä mm. Vasara, Helsingin yliopiston geologinen kerho ry, 80 vuotta Sonja Silvennoinen, Henri Höytiä ja Ville Nenonen Vasara ry on ollut vuodesta 1937
- [Suomen kallioperä - opetusmateriaali (GTK)](https://www.geologia.fi/suomen-kalliopera-opetusmateriaali-gtk/) - GTK Sivulle on koottu GTK:n tuottama opetusmateriaali Suomen kallioperästä, joka on tarkoitettu erityisesti koululaisille (yläaste ja lukio), opiskelijoille ja maantieteen opettajille. Aineisto koostuu kuudesta diasarjasta (pdf-muodossa): Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Karjalaiset muodostumat eli vanhan mantereen päälle kerrostuneet sedimentit ja vulkaniitit Svekofenniset
- [Digitalisoituva mineraalitieto ja tekoäly tuodaan malminetsinnän avuksi](https://www.geologia.fi/digitalisoituva-mineraalitieto-ja-tekoaly-tuodaan-malminetsinnan-avuksi/) - GTK GTK ja sen kumppanit ryhtyvät kehittämään digitaalisia ja laskennallisia mineraalien tunnistuksen sovelluksia ja ratkaisuja kullanetsinnän ja kultaesiintymiä hyödyntävän kaivostoiminnan sekä niitä palvelevien yritysten liiketoimintaedellytysten parantamiseen. Vuoden alussa käynnistynyt Hattu 3D -projekti (Hatun liuskejakson 3D-mineraalisysteemi) tähtää kullan alkuvaiheen malminetsinnän nopeuttamiseen ja tarkentamiseen alueilla, joihin malminetsintä ei ole aiemmin juuri kohdistunut ja joilta on vähän tietoa
- [Kuun vaiheet eivät vaikuta suurten maanjäristysten esiintymiseen](https://www.geologia.fi/kuun-vaiheet-eivat-vaikuta-suurten-maanjaristysten-esiintymiseen/) - Teemu Karlsson Sitkeän myytin mukaan suuria maanjäristyksiä tapahtuu usein Kuun tiettyjen vaiheiden aikana, tai tiettyinä vuodenaikoina. Yhdysvaltojen geologisessa tutkimuskeskuksessa (USGS) analysoitiin 204 suuren maanjäristyksen päivämäärää ja niihin liittyviä Kuun vaiheita. Tulosten perusteella Maan sijainnilla Kuuhun tai Aurinkoon nähden ei ole vaikutusta suurten maanjäristysten esiintymiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin maanjäristyksiä 1600-luvulta lähtien. Analyysiin otettiin vain suuret, yli 8
- [Tulivuorten äänet saattavat kertoa tulevasta purkauksesta](https://www.geologia.fi/tulivuorten-aanet-saattavat-kertoa-tulevasta-purkauksesta/) - Teemu Karlsson Aktiivisten tulivuorten tuottamat infraäänet saattavat helpottaa purkausten ennustamista. Hyvin matalia infraääniä, joita ihmiskorva ei kuule, mutta keho saattaa tunteä tärinänä, syntyy magman kuohuessa tulivuoren sisällä. Tutkijat tarkkailivat eteläisessä Chilessä sijaitsevan aktiivisen Villarrica-tulivuoren synnyttämiä ääniä sen rinteille asennettujen monitorien avulla. Infraäänissä havaittiin selkeä muutos juuri ennen vuonna 2015 tapahtunutta suurta purkausta, joka sinkosi laavaa
- [Laava poimuttaa lunta Islannissa](https://www.geologia.fi/216/)
- [Punaisten jättiläisten tähtipölyllä suuri vaikutus Maan keskikoostumukseen](https://www.geologia.fi/punaisten-jattilaisten-tahtipolylla-suuri-vaikutus-maan-keskikoostumukseen/) - Aurinkokuntamme materiaali koostuu aiemmin tuhoutuneiden tähtien pölystä. Saksalaisen Münsterin yliopiston ja yhdysvaltalaisen Livermoren yliopiston tutkijoiden tekemien uusien huipputarkkojen isotooppianalyysien perusteella Maa sisältää kuitenkin enemmän punaisista jättiläistähdistä peräisin olevaa ainesta, kuin aurinkokunnan alkuaikoina muodostuneet kivimeteoriitit eli kondriitit Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Koska kondriitit ovat muodostuneet aurinkokunnan alkuaikoina noin 4,56 miljardia vuotta sitten, eikä niiden koostumus
- [Maankuoren liikkeitä ennen laattatektoniikkaa](https://www.geologia.fi/maankuoren-liikkeita-ennen-laattatektoniikkaa/) - Teemu Karlsson Maan kuoriosa, eli litosfääri, koostuu tektonisista laatoista, jotka liikkuvat astenosfäärin päällä hitaasti, noin 1-15 cm vuosivauhdilla. Teoria mannerlaatoista ja laattatektoniikasta on suhteellisen nuori ja muovautunut nykyiseen asuunsa vasta 1900-luvun aikana. Ennen laattatektoniikkaa maankuoren liikkeitä selitettiin kutistumishypoteesin avulla. Idean mannerlaattojen vaelluksesta esitti ensi kertaa Alfred Wegener vuonna 1912. Hän kertoi saaneensa ajatuksen katsellessaan maailmankarttaa
- [Jordbävningar i New Madrid: sällsynta naturfenomen](https://www.geologia.fi/sv/jordbavningar-i-new-madrid/) - Päivi Mäntyniemi. Svensk översättning Anna Saukko. Jordbävningarna i New Madrid för tvåhundra år sedan förbryllar fortfarande seismologer. Kraftiga jordskalv uppstod mitt i USA, långt från några plattgränser. Jordskalvet är ett av de mest betydelsefulla exemplen i världen på seismisk aktivitet inne i en kontinentplatta. Den historiska bakgrunden till New Madrids jordbävningar (1811–1812) Jordbävningsområdet New Madrid
- [Salpausselät ovat maailmanluokan jääkausimuodostuma – uusi GTK:n raportti kokoaa vuosikymmenten tutkimustiedon](https://www.geologia.fi/salpausselat-ovat-maailmanluokan-jaakausimuodostuma-uusi-gtkn-raportti-kokoaa-vuosikymmenten-tutkimustiedon/) - Taustalla ilmakuva toisesta Salpausselästä Vääksyn kohdalla (Kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2005). Teemu Karlsson Suomen maisemaa halkovat Salpausselät ovat paljon enemmän kuin tuttuja harjuja ja selänteitä. Ne muodostavat kansainvälisestikin poikkeuksellisen laajan ja massiivisen kokonaisuuden, joka syntyi viimeisimmän jääkauden, Veiksel-jäätiköitymisen, loppuvaiheessa. Uusi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteenvetoraportti kokoaa yhteen vuosikymmenten aikana kertyneen geologisen tutkimustiedon ja avaa Salpausselkien
- [Geologian tutkimuskeskus tunnisti useita potentiaalisia kohteita vedyn maanalaiselle varastoinnille](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-tunnisti-useita-potentiaalisia-kohteita-vedyn-maanalaiselle-varastoinnille/) - Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut Pohjois-Pohjanmaan geologisia olosuhteita ja tunnistanut 63 aluekokonaisuutta, jotka voisivat soveltua vedyn varastointiin kallionsisäisiin tiloihin. Näistä 11 arvioitiin erityisen lupaaviksi, ja tarkimmassa kärkiryhmässä mainitaan esimerkiksi Isokangas (Pudasjärvi), Hoikkasuo (Ii) ja Pennastenräme (Haapajärvi). Vedyn rooli kasvaa nopeasti osana uusiutuvan energian järjestelmää; esimerkiksi tuulivoimalla tuotetun sähkön varastointi vedyksi voi tasata tuotannon ja kulutuksen
- [Arktinen Suomi on läsnä myös Etelämantereella – FINNARP 2025 -retkikunta matkalla](https://www.geologia.fi/arktinen-suomi-on-lasna-myos-etelamantereella-finnarp-2025-retkikunta-matkalla/) - Tutkimusasema Aboa. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP. Ilmatieteen laitoksen tiedote Kylmän ilmanalan osaaminen näkyy Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla FINNARP 2025 -tutkimusretkikunta aloitti matkansa Etelämantereelle 27. joulukuuta. Retkikunta työskentelee Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä helmikuuhun saakka, jolloin se palaa Suomeen. Retkikuntaan kuuluu kuusi henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, konemestari ja kaksi biologia. Etelämantereella retkikunta kerää automaattisten mittalaitteiden
- [Geologi-lehden 6/2025 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-6-2025-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi-lehti 6/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimman Geologi-lehden aiheina ovat mm. Divergent plate boundaries – enigmatic ocean floor elemental flux in space and time (Christoph Beier, Elina Lehtonen) Elämä löysi tiensä Lappajärven kraatterin
- [Jordens utveckling i ett nötskal](https://www.geologia.fi/sv/jordens-utveckling-i-ett-notskal/) - Mikko Turunen, tarkistanut Elina Lehtonen 2025. Översatt av Anna Saukko 2025. I början fanns en massklump Jordens utveckling startade när planeten började bildas tillsammans med resten av solsystemet ur sammanfogade planetesimaler för omkring 4,6 miljarder år sedan. Planetesimalerna, som uppstod ur det material som blev över efter solens födelse, började dra till sig partiklar från
- [Geologi-lehden 4-5/2025 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-4-5-2025-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi-lehti 4-5/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimman Geologi-lehden teemana on "kriittiset mineraalit", ja aiheina ovat mm. DeepBEAT project: developing applied geochemical and biogeochemical methods to detect critical raw material deposits (Hafsa Munia, Sari
- [Geologiset iänmääritysmenetelmät: Miten maapallon aikajanaa tutkitaan](https://www.geologia.fi/geologiset-ianmaaritysmenetelmat/) - SisällysluetteloSuhteellinen iänmääritys: tapahtumien järjestyksen selvittäminenRadiometrinen iänmääritys: tarkkoja ikälukuja radioaktiivisten isotooppien avullaLuminesenssi-ajoitus: valon avulla määritettyjä ikälukujaPaleomagneettinen ajoitus: maapallon magneettikentän muutosten hyödyntäminenMuita iänmääritysmenetelmiäLähteet Teemu Karlsson Geologisessa tutkimuksessa erilaisia iänmääritysmenetelmiä käytetään, kun selvitetään maapallon menneitä aikakausia, kallioperän ikää ja suurten geologisten tapahtumien, kuten tulivuorenpurkausten, vuoristojen kohoamisien tai joukkosukupuuttojen ajankohtia. Tässä artikkelissa esitellään tärkeimmät iänmääritysmenetelmät. Suhteellinen iänmääritys: tapahtumien järjestyksen
- [Eteläisen jäämeren muutokset vaikuttivat ilmaston lämpenemisen jääkauden lopulla](https://www.geologia.fi/etelaisen-jaameren-muutokset-vaikuttivat-ilmaston-lampenemisen-jaakauden-lopulla/) - Piston-kaira POLARSTEN-aluksen kannella. Laitetta käytetään sedimenttinäytteiden ottamiseen merenpohjasta. Kuva: Marcus Gutjahr, GEOMAR Teemu Karlsson Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita muun muassa GEOMAR Helmholtz -keskuksesta, on osoittanut, että Antarktiksen ympärillä muodostuvan syvänveden (Antarctic Bottom Waterin, AABW) laajeneminen oli merkittävä tekijä viimeisimmän jääkauden päättymisessä. Tutkijat rekonstruoivat AABW:n liikkeitä ja laajuuden muutoksia noin 32 000 vuoden ajalta analysoimalla
- [Harvinainen suomalainen meteoriitti voi paljastaa lisää tietoa universumistamme](https://www.geologia.fi/harvinainen-suomalainen-meteoriitti-voi-paljastaa-lisaa-tietoa-universumistamme/) - Löpönvaara-meteoriitti on kooltaan pienehkö. Leikattu pinta näyttää meteoriitin sisärakenteen. Kuva: Åbo Akademi. Åbo Akademin tiedote Meteoriitit kuuluvat vanhimpiin tunnettuihin kiviin. Ne ovat peräisin lukuisista eri taivaankappaleista, jotka muodostuivat aurinkokunnan historian alkuvaiheissa. Åbo Akademin, Turun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat tutkineet harvinaista suomalaista meteoriittia, jonka kautta saadaan lisää tietoa universumistamme. Vuonna 2017 Lieksasta, Itä-Suomesta, löydettiin
- [Kotka – Luonnonkivien ja puistojen kaupunki](https://www.geologia.fi/kotka-luonnonkivien-ja-puistojen-kaupunki/) - Kotkan kansallisen kaupunkipuiston luonnonkivitaulu Palotorninvuoren puistossa. Kivilaatu on Kotkan punainen graniitti (Eagle Red). Kuva: Olavi Selonen. Kivi Ry Kotkan kaupunki on tunnettu kauniista puistoistaan ja virkistysalueistaan, kuten Sapokan Vesipuistosta, Katariinan Meripuistosta ja Jokipuistosta. Puistoalueiden kehittäminen aloitettiin 1980-luvulla, ja samalla alkoi myös luonnonkiven käyttö. Kotkassa käytetty luonnonkivi on usein lähilouhimoista peräisin olevaa sivukiveä tai muuta kierrätettyä
- [Sällsynt finländsk meteorit kan berätta mer om vårt universum](https://www.geologia.fi/sv/sallsynt-finlandsk-meteorit-kan-beratta-mer-om-vart-universum/) - Löpönvaarameteoriten är ganska liten. Den skurna ytan visar meteoritens inre textur. Bild: Åbo Akademi Åbo Akademi Meteoriter är några av de äldsta bergarterna vi känner till. De kommer från ett flertal olika himlakroppar som bildades tidigt i solsystemets historia. Forskare vid Åbo Akademi, Åbo universitet och Geologiska forskningscentralen har undersökt en sällsynt finsk meteorit som
- [Itämeren pohjasta löytyi luonnon oma aikakapseli – rautamangaanisaostumassa 7 000 vuoden tiedot ilmaston ja ihmisen vaikutuksista](https://www.geologia.fi/itameren-pohjasta-loytyi-luonnon-oma-aikakapseli-rautamangaanisaostumassa-7-000-vuoden-tiedot-ilmaston-ja-ihmisen-vaikutuksista/) - Itämeren pohjasta otettu näyte, jonka pinnalla on runsaasti rautamangaanisaostumia (vasemmalla). Oikealla tutkimuksessa tutkittu saostuma ja tietokonetomografian avulla luotu kuva sen sisärakenteesta. Kuva: Joonas Wasiljeff, Geologian tutkimuskeskus GTK. Teemu Karlsson Tutkijat ovat löytäneet uuden tavan tarkastella pitkän aikavälin muutoksia Itämeren ympäristön tilassa. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johdolla toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin, että noin 7 000 vuoden aikana Suomenlahden
- [Suomessa vähemmän tunnettu sekaläjitys tarjoaa hyötyjä kaivannaisjätteiden hallintaan](https://www.geologia.fi/suomessa-vahemman-tunnettu-sekalajitys-tarjoaa-hyotyja-kaivannaisjatteiden-hallintaan/) - Kenttätestien rakentamista GTK SMARTTEST -testikentällä Outokummussa, jossa voidaan tutkia esimerkiksi sekaläjitysmenetelmiä. Kuva: Teemu Karlsson, Geologian tutkimuskeskus GTK. Teemu Karlsson / GTK Kaivannaisjätteiden sekaläjitys on Suomessa uusi, mutta maailmalla yleisesti käytetty kaivannaisjätteiden hallintamenetelmä. Sekaläjitys voi parantaa kaivannaisjätealueiden geoteknistä ja geokemiallista vakautta, vähentää kustannuksia ja pienentää maa-alan tarvetta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuore raportti esittelee kaivannaisjätteiden sekaläjitysmenetelmiä ja
- [Punainenmeri kuivui täysin ennen yhteyttä Intian valtamereen](https://www.geologia.fi/punainenmeri-kuivui-taysin-ennen-yhteytta-intian-valtamereen/) - Punainenmeri sijaitsee Afrikan ja Arabian niemimaan välissä. Kuva: NASA Teemu Karlsson Uuden tutkimuksen mukaan Punainenmeri kuivui kokonaan noin 6,2 miljoonaa vuotta sitten, ennen kuin yhteys Intian valtamereen aiheutti katastrofaalisen tulvan, joka täytti sen uudelleen. Kuningas Abdullahin tiede- ja teknologiayliopiston (KAUST) julkaisemat havainnot määrittävät tarkasti dramaattisen tapahtuman ajankohdan, joka muutti Punaisenmeren historian. Tutkimuksessa hyödynnettiin laajaa aineistoa,
- [GTK:n näytearkisto Lopella on maailman mittakaavassa poikkeuksellinen](https://www.geologia.fi/gtkn-naytearkisto-lopella-on-maailman-mittakaavassa-poikkeuksellinen/) - Geologian tutkimuskeskuksen näytearkisto on toiminut Lopella vuodesta 1974. Kuva: GTK. GTK:n uutisesta tiivistänyt Teemu Karlsson Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) näytearkisto Lopella kuuluu maailman suurimpiin. Sinne on koottu jo noin 4 miljoonaa metriä kairasydämiä sekä miljoonia muita geologisia näytteitä, kuten moreeni-, turve- ja sedimenttinäytteitä. Arkisto on ollut toiminnassa vuodesta 1974 ja palvelee laajasti niin teollisuutta, tutkimusta kuin
- [Genomines sai 45 miljoonan dollarin rahoituksen kasvipohjaisen nikkelintuotannon kehittämiseen](https://www.geologia.fi/genomines-sai-45-miljoonan-dollarin-rahoituksen-kasvipohjaisen-nikkelintuotannon-kehittamiseen/) - Kuva: Genomines Teemu Karlsson Ranskalainen Genomines on kerännyt 45 miljoonaa dollaria vauhdittaakseen kasvipohjaisen metallintuotannon kehitystä ja pilotointia. Yritys hyödyntää tarkoitukseen jalostettuja, niin sanottuja "hyperaccumulator" -kasveja, jotka pystyvät sitomaan maaperästä poikkeuksellisen suuria määriä nikkeliä. Kun kasvit korjataan ja niiden biomassaa käsitellään, voidaan niistä eristää akkukäyttöön soveltuvaa nikkeliä. Menetelmä voi vähentää merkittävästi kaivostoiminnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia, sillä se
- [Hiili paljastui avaintekijäksi Maan sisemmän ytimen muodostumisessa](https://www.geologia.fi/hiili-paljastui-avaintekijaksi-maan-sisemman-ytimen-muodostumisessa/) - Maan sisäosien rakenne. Kuva: Kelvinsong / Wikimedia Commons. Teemu Karlsson Hiili on saattanut olla ratkaiseva tekijä Maan kiinteän sisemmän ytimen muodostumisessa. Uusi Nature Communications -lehdessä julkaistu artikkeli lisää ymmärrystä Maan sisäosien kemiasta ja valoittaa prosessia, joka on ollut oleellinen osa planeettamme magneettikentän muodostumista. Tutkimuksessa hyödynnettiin atomitason simulaatioita, joilla mallinnettiin, miten Maan rautapitoinen ydin jäähtyi ja
- [GTK: Keski-Pohjanmaan turvevarannot tarjoavat merkittävää potentiaalia akkuteollisuuden hiilituotteisiin](https://www.geologia.fi/gtk-keski-pohjanmaan-turvevarannot-tarjoavat-merkittavaa-potentiaalia-akkuteollisuuden-hiilituotteisiin/) - Näkymä keski-pohjanmaalaiselta suolta. Kuva: Joni Palola, Geologian tutkimuskeskus GTK. Alkuperäisestä GTK:n uutisesta tiivistänyt Teemu Karlsson Keski-Pohjanmaan turvevarannoista on löytynyt lupaavaa raaka-ainepotentiaalia korkean jalostusasteen hiilituotteille, kuten anodihiilelle ja aktiivihiilelle, joita voidaan hyödyntää erityisesti akkuteollisuudessa. Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) TUUMA-projektissa tutkittiin alueen turpeen ominaisuuksia ja soveltuvuutta näihin käyttötarkoituksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin GTK:n vuosikymmenten aikana keräämää tutkimusaineistoa
- [Malminetsinnän ympäristövaikutuksia selvitetään uudessa tutkimusprojektissa](https://www.geologia.fi/malminetsinnan-ymparistovaikutuksia-selvitetaan-uudessa-tutkimusprojektissa/) - Kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus GTK. Alkuperäisestä uutisesta tiivistänyt Teemu Karlsson Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (Syke) ovat käynnistäneet laajan tutkimusprojektin, jonka tavoitteena on tuottaa puolueetonta ja ajankohtaista tietoa malminetsinnän ympäristövaikutuksista. Projektissa keskitytään erityisesti kairausten vaikutuksiin pohjavesiin, vesistöihin ja biodiversiteettiin. Tutkimustiedon puute on vaikeuttanut viranomaisten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen päätöksentekoa, sekä aiheuttanut ristiriitoja eri osapuolten
- [Geologian tutkimuskeskus mittaa kaksi heijastusseismistä linjaa Koillismaalla](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-mittaa-kaksi-heijastusseismista-linjaa-koillismaalla/) - Heijastusseismisissä mittauksissa käytettävä tärytinauto painaa 29 tonnia. Tavallisilla seututeillä liikenne mahtuu kulkemaan tärytinauton ohi toisella kaistalla. Liikenteenohjaajat vuorottavat kulkuneuvot turvallisesti mittausalueen ohi. Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK. Geologian tutkimuskeskuksen maastotiedote Laadukkaan ja ajantasaisen geotiedon kokoaminen ja ylläpitäminen kuuluu GTK:n perustehtäviin. Kallioperän rakenteiden kuvantamisessa yksi merkittävimmistä työvälineistä ovat seismiset heijastus- tai taittumisluotaukset. Aineistoja on kartutettu 1980-luvulta alkaen
- [Korallien fossiilit paljastavat: merenpinnan nousu voi olla odotettua nopeampaa ilmaston lämmetessä](https://www.geologia.fi/korallien-fossiilit-paljastavat-merenpinnan-nousu-voi-olla-odotettua-nopeampaa-ilmaston-lammetessa/) - Fossiilista korallia kalkkikivimuodestelmassa Seychellien saaristossa, nykyisen merenpinnan tason yläpuolella. Kuva: Belinda Dechnik Teemu Karlsson Uusi kansainvälinen tutkimus fossiilisista koralleista Intian valtameren Seychellien saaristossa viittaa siihen, että merenpinnan nousu voi tapahtua huomattavasti rajummin kuin aiemmin on arvioitu.Tutkijat analysoivat fossiilikorallien ikiä ja sijainteja eri korkeuksilla ympäri Seychellien saaria. Koska tutkitut korallit ovat lajeja, jotka elävät vain matalissa
- [Geologi-lehden 3/2025 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-3-2025-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Käsitteiden virtaa geologian aihealueella – termityötä hydrogeologian ja ympäristögeologian parissa (Elina Lehtonen) Hyperspectral sensing – a geological point of view (Kati Laakso) Kuinka
- [Sulavat jäätiköt voivat lisätä tulivuorten purkauksia](https://www.geologia.fi/sulavat-jaatikot-voivat-lisata-tulivuorten-purkauksia/) - Tutkija keräämässä näytteitä Mocho-Choshuenco -kalderan luona Chilessä. Kuva: Pablo Moreno-Yaeger / UW-Madison. Teemu Karlsson Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen saattaa lisätä tulivuorten purkausten määrää ja voimakkuutta tulevaisuudessa. Heinäkuun alussa Prahassa pidetyssä Goldschmidt-konferenssissa esitellyt tulokset viittaavat siihen, että erityisesti Antarktiksen kaltaisilla alueilla, joissa on paljon jäätikön peittämiä tulivuoria, purkausriski voi kasvaa merkittävästi. Tutkimuksessa keskityttiin kuuteen tulivuoreen Chilen
- [Lumipallomaa-vaiheen aikana elämä saattoi selviytyä sulavesilammikoissa](https://www.geologia.fi/lumipallomaa-vaiheen-aikana-elama-saattoi-selviytya-sulavesilammikoissa/) - Tutkijat ottamassa näytteitä sulamisvesilammikosta Etelämantereella. Kuva: Roger Summons. Teemu Karlsson Uusi Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) tutkimus tarjoaa näkökulman siihen, miten varhainen monisoluinen elämä saattoi selviytyä maapallon ankarista muinaisista jääkausista, jolloin lähes koko planeetta oli jään peitossa. Tutkijat ehdottavat, että kryogeenikauden (noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten) niin sanotun "Lumipallomaa" -vaiheen aikana elämää saattoi säilyä sulavesilammikoissa,
- [Geotermisen energian tutkimus ottaa harppauksen Oulussa](https://www.geologia.fi/geotermisen-energian-tutkimus-ottaa-harppauksen-oulussa/) - Kuva: Annu Martinkauppi, Geologian tutkimuskeskus GTK. Teemu Karlsson Oulun Linnanmaan kampusalueelle on kairattu kaksi uutta keskisyvää lämpökaivoa osana Geoenergialoikka-projektia. Projektin tavoitteena on kehittää geotermisen energian hyödyntämistä Suomessa. Ensimmäinen kaivo, 600 metrin syvyyteen ulottuva, on liitetty Oulun ammattikorkeakoulun ja yliopiston hybridilaboratorioon. Toinen, GTK:n tutkimuskaivo, ulottuu 613 metriin ja toimii alustana uusien mittausmenetelmien kehittämiselle. Molempiin kaivoihin on
- [Geologian tutkimuskeskus kartoittaa turvemaakohdetta Simossa kesällä 2025](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-kartoittaa-turvemaakohdetta-simossa-kesalla-2025/) - GTK kartoittaa turvekenttää muun muassa dronen avulla. Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK / Matti Immonen. Geologian tutkimuskeskuksen maastotiedote Geologian tutkimuskeskus GTK suorittaa turvemaakohteen tutkimuksia Simon kunnan alueella kesäkuussa 2025. Tutkimuksilla selvitetään turvemaalle suunnitellun aurinkovoimalan vettämistä. GTK:n tutkimukset Simon kunnan alueella alkavat kesäkuussa viikolla 26. Tutkimuskohteena on Nordic Generation Oy:n hankekohde Ruonasuolla, jossa selvitetään mahdollisuuksia turvemaalle suunnitellun
- [Yksi maapallon muinaisista tuliperäisistä arvoituksista ratkaistu](https://www.geologia.fi/yksi-maapallon-muinaisista-tuliperaisista-arvoituksista-ratkaistu/) - Tutkimukseen osallistuneet Val Finlayson (vasemmalla) ja Paulo Galvan nostavat kivinäytteitä ruoppauslaitteesta vuoden 2013 tutkimusretkellä. Kuva: Val Finlayson. Teemu Karlsson Geologit Marylandin ja Havaijin yliopistoista ovat onnistuneet yhdistämään yhden maapallon historian suurimmista tulivuorenpurkauksista sen alkuperään syvällä Tyynenmeren alla. Huhtikuussa 2025 Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että sekä Etelä-Tyynenmeren merenalainen tulivuoriketju että valtava Ontong-Javan laakio (Ontong Java Plateau)
- [Missä Geologian tutkimuskeskus liikkuu kesällä 2025?](https://www.geologia.fi/missa-geologian-tutkimuskeskus-liikkuu-kesalla-2025/) - Kuva: GTK GTK:n maastotiedote Tänäkin kesänä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologit, tutkimusavustajat ja korkeakouluharjoittelijat liikkuvat ympäri Suomen, maalla ja merellä, keräämässä tietoa erilaisista kohteista. GTK:n tehtävänä on kerätä tietoa Suomen geologisista luonnonvaroista sekä tuottaa puolueetonta tutkimustietoa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Maaston kartoittaminen, mittaaminen ja näytteiden ottaminen ovat keskeistä tutkimustyössä. GTK:n kenttäkausi sijoittuu pääosin 1.6.‒30.9. väliselle ajanjaksolle.
- [Maan ydin vuotaa jalometalleja, joita nousee pintaan Havaijilla](https://www.geologia.fi/maan-ydin-vuotaa-jalometalleja-joita-nousee-pintaan-havaijilla/) - Havaijin laavoista löydettiin pieniä määriä ruteeniumia, joka saattaa osoittaa Maan ytimen vuotavan jalometalleja pintaan. Kuva: USGS / M. Patrick. Teemu Karlsson Maapallon suurimmat kultavarannot eivät ole pankkiholveissa, vaan syvällä sen sisuksissa. Valtaosa, yli 99,999 %, kullasta ja muista raskaista jalometalleista sijaitsee kolmen tuhannen kilometrin syvyydessä Maan metallisessa ytimessä – paikassa, jonne ihmisellä ei ole pääsyä.
- [Geologi-lehden 2/2025 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-2-2025-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Tulevaisuuden Geo-osaaja -rekrytointitapahtuma kasvaa ja kehittyy (Mia Kotilainen, Laura Säilä-Corfe, Virpi Vepsä, Tom Jilbert, Seija Kultti) Missä kairasimme kerran - Suomalaiset Huippuvuorilla hiiliesintymää
- [Tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen vaikutukset Pohjois-Amerikan preerialle](https://www.geologia.fi/tutkimus-paljastaa-muinaisen-ilmastonmuutoksen-vaikutukset-pohjois-amerikan-preerialle/) - Preerian ja lauhkean vyöhykkeen metsien nykyisen raja-alueen maisemaa Pohjois-Amerikan Kansasista. Viimeisimmän jääkauden jälkeinen monituhatvuotinen kuivuus aiheutti preerian laajenemisen. Kuva: Edwin Olson / Wikimedia Commons Teemu Karlsson Helsingin yliopiston uusi tutkimus on paljastanut muinaisen ilmastonmuutoksen syyt, jotka vaikuttivat Pohjois-Amerikan preerian laajenemiseen ja kutistumiseen tuhansia vuosia sitten viimeisimmän jääkauden jälkeen. Tutkimus osoittaa, että maapallon kiertoradan muutokset aiheuttivat
- [Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartano suljetaan – Geologiset kokoelmat muuttavat Luonnontieteelliseen museoon](https://www.geologia.fi/kumpulan-kasvitieteellisen-puutarhan-kartano-suljetaan-geologiset-kokoelmat-muuttavat-luonnontieteelliseen-museoon/) - Kuva: Emma Suominen Luomuksen uutinen Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa tapahtuu tänä vuonna merkittävä muutos, kun kartanorakennus suljetaan yleisöltä. Syynä on geologisten kokoelmien siirto Luonnontieteelliseen museoon, jossa ne tulevat osaksi uudistettavaa Elämän historia -näyttelyä. Kumpulan kartano on vuosien ajan esitellyt kokoelmia, jotka tallentavat todisteita maapallon mineraali- ja eliöluonnon kehityksen vaiheista 4,5 miljardin vuoden ajalta. Nyt nämä ainutlaatuiset
- [Geologian tutkimuskeskus tekee geofysiikan mittauksia Kuusamossa ja sen lähialueilla kenttäkauden 2025 ajan](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-tekee-geofysiikan-mittauksia-kuusamossa-ja-sen-lahialueilla-kenttakauden-2025-ajan/) - Magnetotellurisen mittauslaitteiston asennustyö käynnissä. Kuva: GTK GTK:n maastotiedote Geologian tutkimuskeskus GTK tutkii Kuusamon liuskevyöhykkeen mineraalisysteemiä ja geologiaa. Alueella tehdään laajat geofysiikan mittaukset Kuusamon, Posion, Taivalkosken, Ranuan, Sallan, Kemijärven, Rovaniemen ja Pudasjärven kuntien alueella käyttäen seismisiä ja elektromagneettisia menetelmiä. Toukokuusta lokakuuhun kestävien mittausten tiedotustilaisuus järjestetään torstaina 24.4. Rukalla. Mittaukset ovat osa EU:n rahoittamaa UNDERCOVER-tutkimusprojektia, joka pyrkii
- [Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät voimakkaasti Euroopassa vuonna 2024](https://www.geologia.fi/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-nakyivat-voimakkaasti-euroopassa-vuonna-2024/) - Kuva: Wikimedia Commons / Brocken Inaglory Ilmatieteen laitoksen tiedote Euroopan säätä leimasivat viime vuonna ennätyslämpötilat, rankkasateet ja laajat tulvat. Tuore raportti osoittaa, kuinka nopeasti ilmastonmuutos vaikuttaa Eurooppaan. Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät täällä selvästi. Vuosi 2024 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin. Erityisesti Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa rikottiin lämpöennätyksiä. Vuoden aikana Euroopassa
- [Maanjäristysten aiheuttamat sameusvirtaukset vaikuttavat eliöihin syvällä hautavajoamissa](https://www.geologia.fi/maanjaristysten-aiheuttamat-sameusvirtaukset-vaikuttavat-elioihin-syvalla-hautavajoamissa/) - Näytteiden keräystä halkaistusta sedimenttikairanäytteestä. Kuva: L. Maeda, ECORD/IODP/JAMSTEC. Teemu Karlsson Uusi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtama tutkimus paljastaa tietoa syvänmeren hautavajoamien olosuhteista ja eläimistöstä. Tutkimuksessa käytettiin Japanin hautavajoamasta kerättyjä sedimenttinäytteitä, jotka otettiin jopa 8 kilometrin syvyydestä. Näytteistä saadut tomografiakuvat osoittavat, että maanjäristysten laukaisemat sameusvirtaukset säätelevät pohjaeläinyhteisöjen toimintaa ja monimuotoisuutta. Hadaalivyöhyke, joka kattaa valtamerien syvimmät alueet 6-11
- [GeoDays 2025: Uusimmat tutkimustulokset ja innovaatiot geotieteiden alalta esillä Oulussa](https://www.geologia.fi/geodays-2025-uusimmat-tutkimustulokset-ja-innovaatiot-geotieteiden-alalta-esilla-oulussa/) - Professori Pertti Sarala avasi GeoDays 2025 -kokouksen Oulun yliopistolla. Kuva: Teemu Karlsson Teemu Karlsson GeoDays 2025 -kokous järjestettiin Oulun yliopistolla 11.–13. maaliskuuta 2025. Tapahtuma keräsi yhteen geologian asiantuntijoita, tutkijoita ja opiskelijoita eri puolilta Suomea keskustelemaan ja jakamaan uusimpia tutkimustuloksia geotieteiden alalta. Yksi keskeisistä teemoista oli geologisten raaka-aineiden merkitys yhteiskunnalle ja niiden kestävän hyödyntämisen haasteet. Esityksissä
- [Maailman vanhin törmäyskraatteri löydetty – muuttaa käsityksemme Maan muinaisesta historiasta](https://www.geologia.fi/maailman-vanhin-tormayskraatteri-loydetty-muuttaa-kasityksemme-maan-muinaisesta-historiasta/) - Suuret pirstekartiorakenteet Pilbaran kratonissa, Länsi-Australiassa, tarjoavat näkyvän todisteen meteoriitin iskusta 3,5 miljardia vuotta sitten. Kuva: Chris Kirkland, Curtin-yliopisto Teemu Karlsson Tutkijat ovat löytäneet maailman vanhimman tunnetun meteoriittitörmäyskraatterin. Löydös voi merkittävästi muuttaa käsitystämme elämän alkuperästä ja siitä, miten planeettamme muotoutui. Tutkimusryhmä, johon kuului tutkijoita Curtinin yliopistolta sekä Länsi-Australian geologisesta tutkimuslaitoksesta (GSWA), tutki kivikerrostumia North Pole Domen
- [Geologi-lehden 1/2025 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-1-2025-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2025 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Professori Heikki Papunen Suomen Geologisen Seuran kunniajäseneksi (Pasi Eilu, Tapio Halkoaho) Professori Ilmari Haapalasta Suomen Geologisen Seuran uusin kunniajäsen (Annakaisa Korja, Tapani
- [Ukrainan mineraalivarannot: Potentiaali ja haasteet](https://www.geologia.fi/ukrainan-mineraalivarannot-potentiaali-ja-haasteet/) - Kuva: Valikoitujen mineraalisten raaka-aineiden esiintymiä Ukrainassa. Teemu Karlsson Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tarkastellut Ukrainan mineraalivarantoja julkisesti saatavilla olevien lähteiden perusteella. GTK:n mukaan Ukrainalla on merkittäviä mineraalivaroja, joihin sisältyy muun muassa rautaa, mangaania, titaania ja harvinaisia maametalleja. Mineraalivarannot, joista suurimmat löytyvät maan keski- ja itäosista, tarjoaisivat huomattavia mahdollisuuksia Ukrainan talouskasvulle ja teollisuuden kehitykselle. EU on luokitellut
- [Tutkimus paljastaa, miten Maan napa-alueet saivat jääpeitteensä](https://www.geologia.fi/tutkimus-paljastaa-miten-maan-napa-alueet-saivat-jaapeitteensa/) - Etelämannerta peittävä jäätikkö. Kuva: NASA Teemu Karlsson Uuden tutkimuksen mukaan viileät ilmasto-olosuhteet, jotka mahdollistivat Maan napa-alueiden jääpeitteiden muodostumisen, ovat suhteellisen harvinaisia ja vaativat monen prosessin yhteisvaikutusta. Leedsin yliopiston johtama tutkijaryhmä selvitti, miksi Maa on ollut suurimman osan olemassaolostaan ilman jääpeitteitä ja miksi nykyiset olosuhteet ovat niin harvinaisia. Tutkimuksessa käytettiin uutta Leedsin yliopistossa kehitettyä Maan pitkän
- [Outokummun kallioperästä paljastui haisevaa vettä](https://www.geologia.fi/outokummun-kallioperasta-paljastui-haisevaa-vetta/) - VOC-yhdisteitä löydettiin Outokummun syväreiästä, jonka syvyys on 2516 metriä ja halkaisija 22 cm. Kuva: Riikka Kietäväinen Teemu Karlsson Syvältä Outokummun kallioperästä on paljastunut yllättävä löytö: haihtuvia orgaanisia (VOC) yhdisteitä, jotka yhdistetään esimerkiksi heikentyneeseen sisäilmaan. Helsingin yliopiston ja VTT:n tutkijat löysivät VOC:eja kalliopohjavedestä 500–2300 metrin syvyydestä. Näytteitä otettiin Outokummun syväreiästä, joka on Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vuosina
- [Tammikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin](https://www.geologia.fi/tammikuu-oli-maailmanlaajuisesti-mittaushistorian-lampimin/) - Kuva: Wikimedia Commons / Kenneth Allen Ilmatieteen laitoksen tiedote Copernicus-ilmastopalvelun mukaan tammikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin tammikuu. Euroopassa tammikuu oli toiseksi lämpimin vuoden 2020 tammikuun jälkeen. Tammikuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 13,23 celsiusastetta, mikä on 0,79 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskimääräinen lämpötila tammikuussa. Koskaan aiemmin mittaushistorian aikana ei ole ollut tammikuussa
- [Uusia todisteita Välimeren viisi miljoonaa vuotta sitten täyttäneestä megatulvasta](https://www.geologia.fi/uusia-todisteita-valimeren-viisi-miljoonaa-vuotta-sitten-tayttaneesta-megatulvasta/) - Ilmakuva Sisiliassa sijaitsevasta harjanteesta, joka saattaa olla megatulvan erodoima. Kuva: Kevin Sciberras ja Neil Petroni. Teemu Karlsson Southamptonin yliopiston tutkijat ovat löytäneet uusia todisteita Välimeren täyttymisestä megatulvan seurauksena noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Niin sanottu Zanclean tulva lopetti Messinian suolapitoisuuskriisinä tunnetun kuivan ajanjakson. Löytö tarjoaa uutta tietoa Välimeren geologisesta historiasta ja sen merkittävistä muutoksista. Tutkijat
- [Selvitys Tampereella käytetyistä luonnonkivistä julkaistu](https://www.geologia.fi/selvitys-tampereella-kaytetyista-luonnonkivista-julkaistu/) - Otra Oy:n liiketalon (1914) julkisivu on valmistettu harmaasta Kurun graniitista. Kuva: Olavi Selonen. Kivi ry KIVI ry on julkaissut selvityksen Tampereella käytetyistä luonnonkivistä. Tampereella nähdään useita hyviä esimerkkejä kestävästä historiallisesta ja nykyaikaisesta luonnonkivirakentamisesta. Tampereen Tuomiokirkko on upea esimerkki kansallisromanttisesta rakennuksesta. Lars Sonckin suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1907. Tuomiokirkon julkisivu on rakennettu kokonaan useista erilaisista (paikallisista)
- [Geologi-lehden 6/2024 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-6-2024-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 6/2024 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. A walk to Siccar Point (Samuli Helama) NordVulk - pohjoismaista tulivuoritutkimusta 50 vuotta (Jouko Parviainen, Heikki Mäkipää) Geotieteiden vuoden 2024 olympialaisista Suomelle mitalisadetta
- [Geologi-lehden 4/2024 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-4-2024-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 4/2024 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Vuonna 2023 vietettävä Björn Kurténin (1924-1988) 100-vuotisjuhlaa (Juha Saarinen, Suvi Viranta, Henry Pihlström, Mikael Fortelius, Oscar Wilson, Susanna Sova, Ian Corfe, Indre Zliobaite)
- [Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi](https://www.geologia.fi/vuosi-2024-oli-suomessa-tavanomaista-lampimampi/) - Kuva: Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen tiedote Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin vuosi. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi. Vaikka viime vuosi alkoi tavanomaista kylmemmässä säässä, toukokuusta eteenpäin loppuvuosi oli tavanomaista lämpimämpää. Koko maan keskilämpötila oli noin 4,0 astetta, mikä on 1,1 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991‒2020. Vuosikeskilämpötila
- [Geologiska forskningscentralens huvudpris för folkprover till Lieksa](https://www.geologia.fi/sv/geologiska-forskningscentralens-huvudpris-for-folkprover-till-lieksa/) - Man besöker ofta de mest lovande fyndplatserna för folkprover för att undersöka dem närmare. Här undersöker Juha Turpeinen (till höger), som vann huvudpriset, och Jukka Multanen från GTK terrängen tillsammans. Foto: Satu Hietala, GTK. GTK Juha Turpeinen från Lieksa vann huvudpriset och belönades med 2 000 euro för det nickelhaltiga gnejsblock som han hittade i
- [Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytteiden pääpalkinto Lieksaan](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskuksen-kansannaytteiden-paapalkinto-lieksaan/) - Lupaavimpien kansannäytteiden löytöpaikoilla käydään usein tutustumassa tarkemmin. Tässä maastoa tutkivat yhdessä pääpalkinnon voittanut Juha Turpeinen (oik.) ja GTK:n Jukka Multanen. Kuva: Satu Hietala, GTK. GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) jakoi Kuopiossa 13.12.2024 kansannäytepalkinnot parhaista vuonna 2023 toukokuusta vuoden loppuun asti lähetetyistä kivinäytteistä. GTK palkitsi kaksikymmentä kiviharrastajaa yhteensä 12 300 eurolla. Pääpalkinto meni Lieksaan ja tunnustuspalkinnot
- [Uutta tietoa ”Lumipallomaan” jäätiköiden laajuudesta](https://www.geologia.fi/uutta-tietoa-lumipallomaan-jaatikoiden-laajuudesta/) - Planeetanlaajuisessa jäätiköitymisessä mantereet ja meret jäätyvät. Kuva: Fahad Sulehria. Teemu Karlsson Geologit ovat löytäneet todisteita, jotka viittaavat massiivisten jäätiköiden peittäneen Maan aina päiväntasaajalle asti satoja miljoonia vuosia sitten. Coloradon yliopiston johtaman tutkimuksen tulokset vahvistavat teoriaa ”Lumipallomaasta”. Teorian mukaan noin 720–635 miljoonaa vuotta sitten tapahtui jotain, joka radikaalisti muutti planeettamme ilmastoa: lämpötilat laskivat jyrkästi ja useiden
- [Ilmatieteen laitos: syksy oli harvinaisen lämmin](https://www.geologia.fi/ilmatieteenlaitos-syksy-oli-harvinaisen-lammin/) - Kuva: Petritap / Wikimedia Commons Ilmatieteen laitoksen tiedote Etelärannikolla ja maan itäosassa syksy oli monilla havaintoasemilla havaintohistorian lämpimin. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syksy eli syyskuu-marraskuu oli lähes koko maassa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Kotkan Rankissa mitattiin lämpimin syksy aseman yli 90-vuotisen historian aikana. ”Syksyn koko maan keskilämpötila menee neljännelle sijalle Suomen mittaushistoriassa. Syksy 2020
- [Paikkatietoteknologian kehitystyö osana laajempaa kehittämistä toi Geologian tutkimuskeskukselle kansainvälisen palkinnon](https://www.geologia.fi/paikkatietoteknologian-kehitystyo-osana-laajempaa-kehittamista-toi-geologian-tutkimuskeskukselle-kansainvalisen-palkinnon/) - Palkinnon vastaanottivat GTK:n projektitiimistä Heikki Olander (toinen vas.), Mirjam Orvomaa ja Aleksanteri Aksola. Palkinnon luovuttivat Esri-Finlandin Markus Marila (vas.) ja Laura Valojärvi (oik). GTK:n projektitiimiin kuuluivat lisäksi Antti Kahra, Tomi Rönkkö,Ville Jussila, Aleksi Kokkonen, Tatu Paajanen ja Jyrki Kokkonen. Kuva: GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus GTK on uudistanut geologisen tietovarannon hallintajärjestelmänsä (geotietojärjestelmä), joissa keskeisenä osana
- [Mitä tapahtui, kun neljän Mount Everestin kokoinen meteoriitti iski Maahan?](https://www.geologia.fi/mita-tapahtui-kun-neljan-mount-everestin-kokoinen-meteoriitti-iski-maahan/) - Taiteilijan näkemys meteoriitin törmäyksestä Maahan.”Kuva: NASA. Teemu Karlsson Noin 3,26 miljardia vuotta sitten valtava S2:ksi nimetty meteoriitti iski Maahan, jättäen nykyäänkin nähtäviä jälkiä Etelä-Afrikan Barberton -vihreäkivivyöhykkeelle. Meteoriitti oli jopa 200 kertaa suurempi kuin se, joka tuhosi dinosaurukset, ja sen vaikutukset olivat luonnollisesti valtavat. Nadja Drabon, Maan varhaisia vaiheita tutkiva geologi ja Harvardin yliopiston apulaisprofessori, on
- [Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea](https://www.geologia.fi/kasvihuonekaasujen-maara-ilmakehassa-oli-vuonna-2023-ennatyksellisen-korkea/) - Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys Pallaksen GAW-asemalla Sammaltunturin huipulla. Kuva: Ilmatieteen laitos. Ilmatieteen laitoksen tiedote Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta. Vuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), metaanin pitoisuus
- [GTK: Vihanti-Pyhäsalmi-alueen kallioperätutkimuksien kuulumiset – yleisötilaisuus ti 19.11.](https://www.geologia.fi/gtk-vihanti-pyhasalmi-alueen-kallioperatutkimuksien-kuulumiset-yleisotilaisuus-ti-19-11/) - GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt viime vuosina (2022-2024) kallioperätutkimuksia Oulaisten, Merijärven, Pyhäjoen, Raahen, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven, Pyhännän, Haapajärven ja Siikalatvan kuntien alueella. Tutkimukset liittyivät monivuotiseen Vihanti-Pyhäsalmi tutkimusprojektiin. Projektin kuulumisista kerrotaan avoimessa yleisötilaisuudessa Siikalatvan kunnantalolla tiistaina 19.11. klo 18.00 Pulkkila-salissa. Tilaisuudessa on tarjolla pientä syötävää sekä kahvia ja teetä. Samaan tilaisuuteen on GTK kutsunut
- [Geodiversideetti ja luonnon monimuotoisuus](https://www.geologia.fi/geodiversideetti-ja-luonnon-monimuotoisuus/) - Rimpiletto Tervolassa. Vaateliasta lajistoa ylläpitävästä kalkkipitoisesta suovedestä saostuu rimpien pohjalle kalkkisakkaa (harmaa massa kuvassa). Kuva: Oona Allonen, Geologian tutkimuskeskus. Tiivistelmä GTK:n artikkelista "Geodiversiteetti luo pohjan luonnon monimuotoisuudelle" Geodiversiteetti, eli elottoman luonnon monimuotoisuus, on keskeinen tekijä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin taustalla. Geodiversiteetti käsittää kallioperän, maaperän, maanpinnan muotojen ja hydrologian monimuotoisuuden sekä näihin liittyvät prosessit. Tämä monimuotoisuus
- [Uudistuva GTK Mintec parantaa kaivannaisjätteiden kierrätysastetta](https://www.geologia.fi/uudistuva-gtk-mintec-parantaa-kaivannaisjatteiden-kierratysastetta/) - GTK Mintec sijaitsee Outokummussa. Kuva: Joonas Toivanen, GTK Geologian tutkimuskeskuksen uutinen Geologian tutkimuskeskuksen GTK Mintecissä tutkitaan ja testataan mineraalipohjaisten materiaalien rikastettavuutta sekä kierrätettävyyttä. Hallituksen 23.9. eduskunnalle antama talousarvioesitys vuodelle 2025 sisältää esityksen valtuutuksesta GTK Mintecin koetehdaskokonaisuuden uudistamiseen. Outokummussa sijaitseva GTK Mintec on yksi maailman johtavista mineraaliprosessoinnin ja kiertotalouden tutkimusalustoista. ”Olemme erittäin iloisia, että voimme uudistaa
- [Maan ympärillä saattoi olla ordovikikaudella rengas](https://www.geologia.fi/maan-ymparilla-saattoi-olla-ordovikikaudella-rengas/) - Taiteilijan näkemys asteroidin hajoamisesta avaruudessa. Kuva: NASA Teemu Karlsson Tutkijoiden löytämien todisteiden perusteella Maalla saattoi olla samankaltainen rengas kuin Saturnuksella. Rengas olisi syntynyt ordovikikaudella, noin 466 miljoonaa vuotta sitten. Tästä alkanut noin 40 miljoona vuotta kestänyt ajanjakso tunnetaan poikkeuksellisen voimakkaasta meteoriittipommituksesta, joka tunnetaan englanninkielisellä nimellä Ordovician impact spike tai Ordovician meteor event. Rengasjärjestelmä saattoi muodostua
- [GTK: Kymenlaaksossa tehdään syksyllä laajoja geofysiikan tutkimuksia](https://www.geologia.fi/gtk-kymenlaaksossa-tehdaan-syksylla-laajoja-geofysiikan-tutkimuksia/) - Heijastusseismisissä mittauksissa käytettävä tärytinauto painaa 29 tonnia. Tavallisilla seututeillä liikenne mahtuu kulkemaan tärytinauton ohi toisella kaistalla. Liikenteenohjaajat vuorottavat kulkuneuvot turvallisesti mittausalueen ohi. Kuva: Geologian tutkimuskeskus GTK. Geologian tutkimuskeskuksen tiedote Kymenlaakson alueella tutkitaan tänä syksynä kallioperän rakenteita. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mittauksilla saadaan tietoa geoenergian lämpökaivojen suunnittelua varten. Tutkimuksia tehdään muun muassa Kouvolassa ja Iitissä, ja ne
- [Ensimmäinen luonnonkivi Suomesta hyväksytty maailman kulttuuriperintökivien luetteloon](https://www.geologia.fi/ensimmainen-luonnonkivi-suomesta-hyvaksytty-maailman-kulttuuriperintokivien-luetteloon/) - Virolahden pyterliittiä on käytetty Nevan kanavien rantavalleissa Pietarissa. Kuva: Paavo Härmä. Geologian tutkimuskeskusken uutinen Kansainvälinen geologisten tieteiden unioni (IUGS) on nimennyt Virolahden pyterliitin maailman kulttuuriperintökivien joukkoon. Kyseessä on ensimmäinen ja ainoa suomalainen luonnonkivi yli viidenkymmenen kulttuuriperintökiven luettelossa. Kulttuuriperintökiven nimityksen tavoitteena on edistää kulttuurisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävien luonnonkivien geologista tunnettuutta, käyttöä ja arvostusta. Kiven historialliseen
- [Stonehengen alttarikivi on ehkä tuotu Skotlannista asti](https://www.geologia.fi/stonehengen-alttarikivi-on-tuotu-skotlannista-asti/) - Curtinin yliopiston väitöskirjatutkija Anthony Clarke ja professori Chris Kirkland Stonehengessä, jossa he tutkivat alttarikiven alkuperää. Kuva: Curtinin yliopisto. Teemu Karlsson Stonehengen valtava, kuuden tonnin painoinen alttarikivi, jonka pitkään uskottiin olevan peräisin Walesista, saattaa olla tuotu paljon kauempaa Skotlannista. Curtinin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että kiven siirtämisessä nykyiselle paikalleen Etelä-Englannissa noin 5000 vuotta sitten hyödynnettiin odottamattoman
- [Syvänmeren "pimeä happi" herättää huolta kaivostoiminnasta ja kysymyksiä Maan ulkopuolisesta elämästä](https://www.geologia.fi/7087/) - Bostonin yliopiston tutkija Jeffrey Marlowin mukaan uusi hapenlähden syvällä merenpohjissa muuttaa totuttua ajattelua elämän mahdollisesta esiintymisestä äärimmäisissä olosuhteissa, myös avaruudessa. Kuva: Cydney Scott. Teemu Karlsson Tutkijat ovat löytäneet syvältä merenpohjasta uuden, metallipitoisiin noduuleihin liittyvän hapenlähteen. Nature Geoscience -lehdessä julkaistu löydös on herättänyt huolta merenpohjan kaivostoimintaan liittyen, sekä uusia kysymyksiä mahdollisesta elämästä maapallon ulkopuolella. Aiemmin on
- [Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia](https://www.geologia.fi/ilmakehan-metaanipitoisuus-kasvaa-ennatysvauhtia/) - Vuoden 2020 maailmanlaajuinen metaanitase. Yksikkö on miljoonaa tonnia (teragrammaa, Tg) metaania vuodessa. Lähde: Global Carbon Project. Ilmatieteen laitoksen tiedote Kehitys noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2020‒2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuoden
- [Mineraalien jäljitettävyystutkimus laajenee GTK:lla uuden, tarkemman analysointilaitteen avulla](https://www.geologia.fi/mineraalien-jaljitettavyystutkimus-laajenee-uuden-tarkemman-analysointilaitteen-avulla/) - Multikollektori-massaspektrometrilllä on mahdollista tutkia tarkemmin erilaisten materiaalien, kuten akkumineraalien jäljitettävyyttä, isotooppisuhteita. Kuva: GTK. Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) on hankkinut uuden multikollektori-massaspektrometrin Espoon laboratorioonsa. Laitteella on mahdollista tutkia tarkemmin erilaisten materiaalien, kuten akkumineraalien jäljitettävyyttä, isotooppisuhteita analysoimalla. GTK:n tutkimuslaboratoriot vastaavat monipuolisesti malminetsinnän, mineraali- ja jatkojalostusteollisuuden sekä muiden geomateriaaleja hyödyntävien organisaatioiden tutkimustarpeisiin. ”Uusi multikollektori-massaspektrometri on erinomainen lisä
- [Geologian tutkimuskeskus mittaa heijastusseismisen linjan syyskuussa Tervolan, Tornion ja Ylitornion alueella](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-mittaa-heijastusseismisen-linjan-syyskuussa-tervolan-tornion-ja-ylitornion-alueella/) - Seismistä signaalia lähetettäessä, tärytettäessä, tien leveydestä riippuen joko toinen kaista tai koko tie pitää hetkellisesti sulkea. Liikenteenohjaajat ohjaavat kulkuneuvot turvallisesti mittausalueen ohi. GTK:n maastotiedote Geologian tutkimuskeskus GTK tutkii Peräpohjolassa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta ja lisää tietoa alueen kallioperästä useiden kilometrien syvyyteen asti. Osana tutkimuksia mitataan noin 70 kilometriä pitkä heijastusseisminen linja teitä 923 ja 929 pitkin
- [Grönlannin jäätikkö luultua herkempi](https://www.geologia.fi/gronlannin-jaatikko-luultua-herkempi/) - Grönlannin jäätikön keskialueet ovat olleet sulia geologisella aikaskaalalla hiljattain (viimeisten miljoonan vuoden aikana). Kuva: USGS Teemu Karlsson Tutkijoiden löytämien todisteiden mukaan Grönlannin jäätikön keskiosa on sulanut geologisella aikaskaalalla äskettäin. Löydös on herättänyt huolta siitä, miten ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos voi vaikuttaa Grönlannin jäätikön sulamiseen ja valtamerten pintojen nousuun. Vuonna 1993 Grönlannin keskiosasta otetun yli kolmen kilometrin
- [Lumipallomaa ja monisoluisuuden nousu](https://www.geologia.fi/lumipallomaa-ja-monisoluisuuden-nousu/) - Sopeutuminen geologisen ajanjakson ankarisiin jääkausiolosuhteisiin saattoi käynnistää monisoluisen elämän kehittymisen. Kuva: Michael Schiffer/Unsplash Teemu Karlsson Santa Fe Instituutin tutkijoiden julkaisema tutkimus valaisee monisoluisen elämän syntyä maapallolla. Tutkimuksen mukaan noin 700 miljoonaa vuotta sitten vallinnut geologinen ajanjakso, joka tunnetaan nimellä "Lumipallomaa", saattoi olla ratkaiseva tekijä monisoluisuuden kehittymisessä. Lumipallomaa oli ajanjakso, jolloin maapallon jäätiköt ulottuivat mahdollisesti jopa
- [Maan sisäytimen pyörimisvauhti on hidastunut](https://www.geologia.fi/maan-sisaytimen-pyorimisvauhti-on-hidastunut/) - Maan sisäytimen pyörimisnopeus alkoi hidastumaan vuonna 2010 ja pyörii nyt Maan pintakerroksia hitaammin. Kuva: USC Graphic/Edward Sotelo. Teemu Karlsson University of Southern Californian (USC) tutkijat ovat vahvistaneet, että Maan sisäytimen pyörimisnopeus on hidastunut. Tutkimuksen mukaan sisäytimen pyörimisnopeus alkoi hidastua noin vuonna 2010, ja se liikkuu nyt hitaammin kuin Maan pintakerros. Pintakerroksen suhteen sisempi ydin näyttää
- [Varhaisimmat todisteet makeasta vedestä Maassa](https://www.geologia.fi/varhaisimmat-todisteet-makeasta-vedesta-maassa/) - Kuva: PelumiK / Wikimedia Commons Teemu Karlsson Curtinin yliopiston johtama uusi tutkimus on löytänyt todisteita siitä, että makeaa vettä ilmestyi Maahan noin neljä miljardia vuotta sitten – viisisataa miljoonaa vuotta aiemmin kuin aiemmin ajateltiin. Makea vesi on elämän kannalta välttämätöntä. Tutkimukseen osallistunut tohtori Hamed Gamaleldien kertoi, että analysoimalla muinaisia mineraalikiteitä Jack Hillsin alueelta Länsi-Australian keskiosasta,
- [Hunga Tonga -tulivuoren purkaus ei lämmittänyt ilmastoa vuosina 2023–2024](https://www.geologia.fi/hunga-tonga-tulivuoren-purkaus-ei-lammittanyt-ilmastoa-vuosina-2023-2024/) - Hunga Tonga -tulivuoren purkaus 14.-15.1.2022. Kuva: Tonga Geological Services / ZUMA Press / Zuma / RÉA (Courtesy of Dr. Mark Schoeberl) Teemu Karlsson Texas A&M Universityn johtama tutkimusryhmä on tarkastellut Hunga Tongan -tulivuoren purkauksen vaikutuksia ilmastoon ja haastanut olemassa olevia oletuksia sen lämmittävistä vaikutuksista. Vuoden 2022 alussa tapahtunut merenalainen purkaus päästi ilmakehään suuria määriä vulkaanisia
- [Merijään ilmastoa jäähdyttävä vaikutus pienenee sen pinta-alaa nopeammin](https://www.geologia.fi/merijaan-ilmastoa-jaahdyttava-vaikutus-pienenee-sen-pinta-alaa-nopeammin/) - Kuva: Wikimedia Commons / Christopher Michel Ilmatieteen laitoksen tiedote Kiihtyvä napa-alueiden merijääpeitteen sulaminen vähentää sen jäljellä olevaa jäähdytystehoa, mikä osaltaan edistää ilmaston lämpenemistä. Michiganin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteisessä tutkimuksessa havaittiin, että merijään ilmastoa jäähdyttävä vaikutus heikkenee nopeammin kuin mitä merijään pinta-ala pienenee. Sekä arktisella alueella että Etelämantereella merijään jäähdytystehon prosentuaalinen lasku on noin kaksi
- [Geologi-lehden 3/2024 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-3-2024-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 3/2024 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Jäätikön sulamisvesien jäljet Satakunnan kumpumoreenialueella: potentiaalisten paleoblisterien kartoitus (Mandi Hannula, Karoliina Korkiakoski, Suvi Ryttäri, Vilhelmiina Virtanen, Joni Mäkinen, Antti. K. Ojala) Penikkain
- [GTK:n haku- ja latauspalvelu Hakku uudistui](https://www.geologia.fi/gtkn-haku-ja-latauspalvelu-hakku-uudistui/) - Näkymä uudistuneen Hakku-palvelun etusivulta. GTK:n uutinen Uudistunut haku- ja latauspalvelu Hakku on julkaistu kesäkuun alussa. Hakun taustateknologian ja ulkoasun muutokset parantavat asiakkaan käyttökokemusta ja palvelun skaalautuvuutta. Hakku on palvelu, jonka kautta asiakkaat pääsevät lataamaan GTK:n aineistoja ja tietotuotteita omaan käyttöönsä. Palvelussa on saatavilla esimerkiksi julkaisuja, arkistoraportteja, karttoja, valokuvia sekä paikkatietotuotteita. Suurin osa tuotteista on selattavissa
- [Geologian tutkimuskeskuksen maastotyökooste kesä 2024](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskuksen-maastotyokooste-kesa-2024/) - Kuva: GTK / Matti Immonen GTK:n tiedote Tänäkin kesänä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) geologit, tutkimusavustajat ja kesätyöntekijät liikkuvat ympäri Suomen, maalla ja merellä, keräämässä tietoa erilaisista kohteista. GTK:n tehtävänä on kerätä tietoa Suomen geologisista luonnonvaroista sekä tuottaa puolueetonta tutkimustietoa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Maaston kartoittaminen, mittaaminen ja näytteiden ottaminen ovat keskeistä tutkimustyössä. GTK:n kenttäkausi sijoittuu pääosin
- [Edelliset 12 kuukautta ovat olleet globaalisti ennätyksellisen lämpimiä](https://www.geologia.fi/edelliset-12-kuukautta-ovat-olleet-globaalisti-ennatyksellisen-lampimia/) - Kuva: Wikimedia Commons / Brocken Inaglory Ilmatieteen laitoksen tiedote Maapallon vuosittainen lämpöennätys rikotaan todennäköisesti seuraavan viiden vuoden aikana. Copernicus-ilmastopalvelun mukaan toukokuu 2024 oli mittaushistorian lämpimin toukokuu. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila oli toukokuussa 0,65 astetta ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991 – 2020 keskiarvoa korkeampi. Toukokuu oli myös 12. peräkkäinen kuukausi, jolloin ylitettiin mittaushistorian aiempi lämpötilaennätys. Kun maapallon
- [GTK:n Kuusamon Kouvervaaran alueen kairausputkiin liittyvät jatkotutkimukset alkavat – yleisötilaisuus 19.6.2024](https://www.geologia.fi/gtkn-kuusamon-kouvervaaran-alueen-kairausputkiin-liittyvat-jatkotutkimukset-alkavat-yleisotilaisuus-19-6-2024/) - GTK on selvittänyt vuosina 2019–2022 Kuusamon Kouvervaaran alueen vuotavien kairausputkien sijainteja, veden laatua sekä niiden alapuolisten purovesien ja -sedimenttien laatua. Työ jatkuu vuonna 2024. Kuva: GTK GTK:n uutinen Geologian tutkimuskeskus (GTK) on selvittänyt vuodesta 2019 alkaen Kouvervaaran alueen vanhojen kairausputkien sijainteja, veden laatua sekä niiden alapuolisten purovesien ja -sedimenttien laatua. GTK toteuttaa alueen ympäristön tilan
- [Geologi-lehden 2/2024 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-2-2024-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 2/2024 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. Retkikohteena Rokua Geoparkin geoperintö (Mikko Kiuttu, Jari Nenonen, Sari Romppainen, Olli-Pekka Siira, Helena Tukiainen) Kainuun Kuhmon ja Tipasjärven arkeeisten vihreäkivivyöhykkeiden korkean Cr-pitoisuuden
- [GTK julkaisi ensimmäisen kartta-aineiston geologisen vedyn mittaustuloksista Suomessa](https://www.geologia.fi/gtk-julkaisi-ensimmaisen-kartta-aineiston-geologisen-vedyn-mittaustuloksista-suomessa/) - Serpentiniittipaljastuma Kuusamon Näränkävaaralta. Kuva: Tapio Halkoaho, Geologian tutkimuskeskus GTK GTK:m uutinen Nyt tuotettu kartta-aineisto mitatuista vedyn maksimipitoisuuksista ja aiemmin julkaistu Suomen vetypotentiaalisia kivilajeja esittelevä aineisto ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa. Uudessa kartta-aineistossa kuvataan geologisen vedyn mitatut maksimipitoisuudet Suomessa. Tuloksissa esitetään vedyn prosentuaalinen osuus kairarei`istä mitatuista kaasuista joko pohjaveteen liuenneena tai vapaana kaasufaasina. Kartta-aineistot antavat pohjatietoa geologisen
- [Vanhin kiistaton todiste Maan magneettikentästä](https://www.geologia.fi/vanhin-kiistaton-todiste-maan-magneettikentasta/) - Tutkijat keräämässä kivinäytteitä paleomagneettisia analyysejä varten pienen kivikairan avulla. Kuva: Claire Nichols. Tutkijat ovat löytäneet vanhimman kiistattoman todisteen Maan magneettikentästä, joka on peräisin 3,7 miljardin vuoden takaa. Oxfordin yliopiston ja Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) johtama tutkimusryhmä analysoi Grönlannista löytyneitä rautapitoisia kiviä, jotka ovat tallentaneet jähmettymisajankohtanaan vallinneen magneettikentän voimakkuuden ja suunnan. Tutkimuksen mukaan kivet osoittavat,
- [Deformation](https://www.geologia.fi/sv/deformation-2/) - Översättning: Helena Hansson april 2024. Efter Carita Ääreläs artikel Deformaatio 1. Vad betyder deformation? Deformation innebär inom geologi förändringar i stenarnas form, plats och position. Vid deformation förändras stenarnas ursprungliga struktur och nya geologiska strukturer bildas, såsom sprickor, förkastningar, veck, lineationer och skiffrighet. Förändringarna orsakade av deformation kan också synas på mikroskopisk skala (bild 1).
- [Primärstrukturer](https://www.geologia.fi/sv/primarstrukturer/) - Översättning av Helena Hansson april 2024, efter Carita Ääreläs artikel Primaarirakenteet 1. Vad är primärstrukturer? Primärstrukturer hänvisar till strukturer som är relaterade till uppkomsten av stenar, såsom lagringsstrukturer i sedimentära stenar eller strukturer relaterade till kristallisering av magmatiska stenar. Dessa är dock inte direkt är relaterade till plattektoniska processer. För att kunna förstå och skilja
- [Strukturgeologisk forskning och strukturernas tredimensionella natur](https://www.geologia.fi/sv/strukturgeologisk-forskning-och-strukturernas-tredimensionella-natur/) - Översättning: Helena Hansson mars 2024. Efter Carita Ääreläs artikel Rakennegeologinen tutkimus ja rakenteiden kolmiulotteisuus 1. Vad är strukturgeologi och varför behövs det? Strukturgeologi studerar geologiska strukturer och deras tredimensionella uppträdande i berggrunden. Exempel på strukturer som förekommer i berggrunden inkluderar förkastningar, sprickor, veck, lineationer och skiffrighet. Strukturerna bildas som ett resultat av de heterogena spänningsförhållandena
- [Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyivät voimakkaasti Euroopassa vuonna 2023](https://www.geologia.fi/ilmastonmuutoksen-vaikutukset-nakyivat-voimakkaasti-euroopassa-vuonna-2023/) - Kuva: Funk Dooby / Wikimedia Commons Ilmatieteen laitoksen tiedote Euroopan säätä leimasivat viime vuonna ennätyslämmin syyskuu ja pitkät lämpöjaksot. Myös vuoden keskilämpötila hätyytteli ennätyksiä. Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan vuosi 2023 oli Euroopassa kaikkien aikojen lämpimin tai toiseksi lämpimin tarkastellusta aineistosta riippuen. Viime vuonna yhdentoista kuukauden lämpötila oli keskiarvoa korkeampi, ja syyskuu oli ennätyslämmin. Myös
- [Deformation](https://www.geologia.fi/sv/deformation/)
- [Pilottihanke: Vanhoilta kaivannaisjätealueilta etsitään raaka-aineita](https://www.geologia.fi/pilottihanke-vanhoilta-kaivannaisjatealueilta-etsitaan-raaka-aineita/) - Kärväsvaaran entisellä kaivosalueellä Kemijärvellä etsitään raaka-aineita hyödynnettäväksi tänä vuonna alkavassa pilottihankkeessa. Kuva: Sanna Pyysing/ Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskuksen tiedote Kahden entisen kaivosalueen kaivannaisjätteistä kartoitetaan tänä vuonna hyödynnettävissä olevia raaka-aineita. Pilotti on osa Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimaa KAJAK-hanketta. Mukana ovat myös Geologian tutkimuskeskus, ympäristöministeriö, Envineer Oy ja Ramboll Finland Oy. Pirkanmaan ELY-keskuksen KAJAK-hankkeessa selvitetään ja poistetaan suljettujen
- [Viimeinen kenttäkausi käynnistyy Geologian tutkimuskeskuksen monivuotisessa Vihanti-Pyhäsalmi kartoitusprojektissa](https://www.geologia.fi/viimeinen-kenttakausi-kaynnistyy-geologian-tutkimuskeskuksen-monivuotisessa-vihanti-pyhasalmi-kartoitusprojektissa/) - Kuva: GTK GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnistää toistaiseksi viimeisen kenttätutkimuskauden vuonna 2022 aloitetun geologisen tutkimusprojektin tiimoilta Oulaisten, Haapaveden, Kärsämäen, Pyhäjärven, Haapajärven ja Siikalatvan kuntien alueella. Tutkimusten painopiste tulee olemaan kallioperäkartoituksessa ja geokemiallisissa tutkimuksissa liittyen moreeniin ja maaperään. Tutkimukset ovat käynnissä toukokuusta syyskuuhun 2024. Alkuvuoden aikana valmistuvat alueen geofysikaaliset maastomittaukset. GTK:n lakisääteinen tehtävä on tutkia
- [Geologian tutkimuskeskus tekee geofysiikan mittauksia Peräpohjan alueella vuoden 2024 ajan](https://www.geologia.fi/geologian-tutkimuskeskus-tekee-geofysiikan-mittauksia-perapohjan-alueella-vuoden-2024-ajan/) - Painovoimaa mitataan liikuteltavalla mittalaitteella, joka asetetaan kolmijalkaiselle jalustalle noin 5 minuuttia kestävän mittauksen ajaksi. Mittalaitteen tarkka sijainti mitataan satelliittipaikannuslaitteistolla. Kuvassa Reijo Sormunen GTK:n tiedote Geologian tutkimuskeskus GTK tutkii Peräpohjan alueella kriittisten raaka-aineiden saatavuutta ja lisää tietoa alueen kallioperästä useiden kilometrien syvyyteen asti. Vuoden loppuun asti kestävät painovoimamittaukset tehdään Tervolan, Ylitornion, Rovaniemen, Keminmaan ja Simon kuntien
- [Bjurbölen meteoriitti 125 vuotta – Luomus kerää tietoa meteoriitista](https://www.geologia.fi/bjurbolen-meteoriitti-125-vuotta-luomus-keraa-tietoa-meteoriitista/) - Bjurbölen meteoriitin pääkappale on esillä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa. Kuva: Arto Luttinen Luomus Vuonna 1899 taivaalla kiitävä tulipallo valaisi eteläisen Suomen taivaan, kun Bjurbölen meteoriitti putosi lähelle Porvoota. Tapaus saavutti laajaa kansainvälistä huomiota ja kansallisaarteen kipsikopiota esiteltiin jopa Suomen Paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä. Sittemmin Luomuksen geologisiin kokoelmiin kuuluva Suomen suurin meteoriitti on ollut monessa mukana sekä
- [Mineral från A-Ö](https://www.geologia.fi/sv/mineral-fran-a-o/) - Mera information och mineral hittas i Kai Hytönens bok Suomen Mineraalit (Geologiska forskningscentralens publikation, e-bok). Minerallistan har skrivits av Mikko Turunen, kompleterad av Teemu Karlsson (tillgänglig endast på finska) Akaatti Akvamariini Albiitti Almandiini Amatsoniitti Ametisti Amfiboliryhmä Andalusiitti Andesiini Andradiitti Anortiitti Antimonihohde Apatiitti Arseenikiisu Aventuriini Berylli Biotiitti Bytowniitti Diopsidi Dolomiitti Draviitti Elbaiitti Epidootti Fayaliitti Fluoriitti Forsteriitti
- [Meteoriters egenskaper](https://www.geologia.fi/sv/meteoriters-egenskaper/) - Översättning: Alexandra Nyberg, mars 2024. Efter Mikko Turunens artikel. Egenskaper Fynd och nedfall Meteoriter klassificeras i två grupper beroende på hur de samlats in: Fynd, vars tidpunkt för nedfall är okänd, och kan ha legat på marken under lång tid Nedfall, som samlas in snabbt efter nedfallet Ungefär 86 % av nedfallen är kondriter (stenmeteorit),
- [Geologi-lehden 1/2024 verkkoversio on ilmestynyt](https://www.geologia.fi/geologi-lehden-1-2024-verkkoversio-on-ilmestynyt/) - Suomen Geologisen Seuran jäsenlehti Geologi on ilmestynyt vuodesta 1949. Lehti leviää ennen kaikkea SGS:n jäsenkunnan keskuuteen, mutta myös kirjastoihin ja harrastajille. Uusin Geologi 1/2024 on nyt vapaasti luettavissa verkossa. Uusimmassa Geologissa aiheina mm. SEISMIC RISK – Kaupunkialueiden indusoidun seismisen riskin hallinta (Vilhelm Metsalo, Pia Bäcklund, Annakaisa Korja) The history of GTK’s Apollo-era lunar samples (Alan
- [Haku kesän GTK:n korkeakouluharjoitteluun on auki 26.2.–15.3.2024](https://www.geologia.fi/haku-kesan-gtkn-korkeakouluharjoitteluun-on-auki-26-2-15-3-2024/) - GTK:n uutinen Työtä maastossa, sovelluskehityksessä, näytteiden parissa, lakipalveluissa… Geologian tutkimuskeskuksessa on jälleen avoinna mielenkiintoisia ja monipuolisia harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille. Tulevana kesänä useat korkeakouluopiskelijat pääsevät työskentelemään kestävän ja hiilineutraalin tulevaisuuden mahdollistamiseksi Geologian tutkimuskeskuksessa. GTK tarjoaa harjoittelupaikkoja maaperän taustapitoisuuskartoituksesta, geofysiikasta ja rikastuslaboratoriotyöstä sovelluskehitykseen ja lakipalveluihin. Työtä tehdään sekä maastossa että GTK:n toimipisteillä. Haussa on yhteensä kahdeksan paikkaa. ”Tarjoamme
- [Mikromuoveja löytyi odotettua vanhemmista pohjakerrostumista](https://www.geologia.fi/mikromuoveja-loytyi-odotettua-vanhemmista-pohjakerrostumista/) - Pohjakerrosten näytteistä eristetty mikromuovihiukkanen. Kaikista tutkituista pohjakerroksista löytyi mikromuoveja. Kuva: Latvian Institute of Aquatic Ecology Turun yliopiston tiedote Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt mikromuoveja pohjakerrostumista eli sedimenteistä, jotka ovat syntyneet kauan ennen muovimateriaalien keksimistä. Sedimenttien mikromuovipitoisuudesta on toivottu mittaria geologiseen ajoittamiseen, mutta uusi löytö osoittaa, ettei mikromuovien kulkeutumista tunneta vielä riittävän hyvin. Järvien syvänteiden sedimentit syntyvät
- [GTK tekee geofysiikan mittauksia Kuusamon ja Posion kuntien alueilla vuosina 2024 ja 2025](https://www.geologia.fi/gtk-tekee-geofysiikan-mittauksia-kuusamon-ja-posion-kuntien-alueilla-vuosina-2024-ja-2025/) - Painovoimaa mitataan liikuteltavalla mittalaitteella, joka asetetaan kolmijalkaiselle jalustalle noin viisi minuuttia kestävän mittauksen ajaksi. Mittalaitteen tarkka sijainti mitataan satelliittipaikannuslaitteistolla. Kuvassa ryhmäpäällikkö Reijo Sormunen GTK:sta. GTK:n maastotiedote GTK tekee geofysiikan painovoimamittauksia Kuusamon ja Posion kuntien alueilla vuosien 2024 ja 2025 aikana. Mittauksilla tuotetaan ajantasaista perustietoa Kuusamon liuskejakson geologiasta. Mittauksista ei jää pysyviä jälkiä maastoon. Alueen painovoimamittaukset

## Sivut

- [Geologia kertoo maasta, maankamarasta ja meistä](https://www.geologia.fi/) - Uutiset Maan tila Tapahtumat Kuukauden kuva Geologia.fi Bluesky-tili @geologiafi.bsky.social
- [Grundläggande geologi](https://www.geologia.fi/sv/grundlaggande-geologi/) - Denna sida presenterar jordens uppbyggnad, berggrundens och jordtäckets bildningsprocesser samt andra centrala grundbegrepp inom geologi. Här hittar du tydliga och illustrativa artiklar om till exempel bergarter, mineral, jordens inre struktur, geologiska fenomen och litosfärplattornas funktion. Syftet med avsnittet är att erbjuda lättförståelig och tillförlitlig information för studenter, lärare, hobbygeologer och alla som är intresserade av
- [Perusgeologiaa](https://www.geologia.fi/perusgeologiaa/) - Perusgeologiaa-osio esittelee maapallon rakennetta, kallioperän ja maaperän syntyprosesseja sekä muita geologian keskeisiä peruskäsitteitä. Täältä löydät selkeät ja havainnolliset artikkelit esimerkiksi kivilajeista, mineraaleista, maan sisäisestä rakenteesta, geologisista ilmiöistä ja litosfäärilaattojen toiminnasta. Osion tavoitteena on tarjota helposti ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa opiskelijoille, opettajille, harrastajille ja kaikille geologiasta kiinnostuneille. Artikkelien kirjoittamisessa on hyödynnetty alan asiantuntijoita esimerkiksi Geologian tutkimuskeskukselta
- [Geologin berättar om jorden, markytan och om oss](https://www.geologia.fi/sv/) - Nyheter Jordens tillstånd Evenemang Månadens bild Geologia.fi Bluesky-konto @geologiafi.bsky.social
- [Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK)](https://www.geologia.fi/suomen-kansallinen-geologian-komitea-skgk/) - Suomen Kansallinen Geologian Komitea on perustettu vuonna 1968. Komitea toimii linkkinä kansainväliseen geologiseen yhteistyöhön ja pyrkii kotimaassa edistämään geologian opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. SKGK koostuu geologian alan asiantuntijoista, jotka edustavat Geologian tutkimuskeskusta, Helsingin, Oulun ja Turun yliopistoja, Teknillistä korkeakoulua, Åbo Akademia, Suomalaista tiedeakatemiaa, Suomen Geologista Seuraa, Suomen Mineralogista Seuraa, Rakennusgeologista yhdistystä sekä Vuorimiesyhdistystä. SKGK
- [Sanakirja](https://www.geologia.fi/sanakirja/) - Geologinen sanakirja tarjoaa selitykset geotieteissä käytetyille käsitteille ja termeille. Hakukentän avulla voit etsiä sanoja nopeasti ja löytää lyhyet, selkeät määritelmät geologian eri osa-alueilta. Sanakirja tukee sekä opetusta, opiskelua että harrastajien tiedontarpeita. Sanakirjan sanoja voi etsiä "Hae" -kentän avulla. Geologian termistöä löytyy myös Tieteen termipankista
- [Kysy geologilta](https://www.geologia.fi/kysy-geologilta/) - Lähetä kysymyksiä ja kommentteja Kysymyksiä geologille ja yleisiä kommentteja sivustoon liittyen voi lähettää osoitteeseen geologiafi (at) gmail.com tai oheisella lomakkeella. Kysymyksiä ei julkaista. Tutustu myös GTK:n OmaKivi-sovellukseen, jonka avulla voi tallentaa omia kivihavaintojaan sähköisesti ja lähettää niitä halutessaan GTK:n kansannäytetoimistolle tutkittavaksi. GTK:n kansannäytetoimintaan ja kivinäytteisiin liittyen, ks. Kivinäyte -sivusto.
- [Oppiaineistot](https://www.geologia.fi/oppiaineistot/) - Geologia.fi tarjoaa kattavan valikoiman oppiaineistoja geologian opetuksen ja itseopiskelun tueksi. Sivulta löydät selkeitä esityksiä, tehtäväpaketteja, kuvia, karttoja ja tausta-aineistoa, jotka soveltuvat peruskoulun, lukion ja korkeakoulujen käyttöön sekä alan harrastajille. Materiaalit auttavat havainnollistamaan geologisia ilmiöitä ja tukevat sekä opetusta että oppimista eri tasoilla. Tutustu myös sivuihin Geologian opiskelu ja Perusgeologiaa -osiossa oleviin artikkeleihin. Geologian opetusaineistoja ja
- [Geologinen yhteisö](https://www.geologia.fi/geologinen-yhteiso/) - Suomessa toimii aktiivinen ja monialainen geologinen yhteisö, jonka muodostavat alan järjestöt, tutkimuslaitokset, yliopistot, yritykset ja harrastajayhdistykset. Yhteisö edistää geotieteiden tuntemusta, tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia ja tukee geologian opetusta, tutkimusta ja ammatillista kehitystä. Tällä sivulla esitellään keskeisiä toimijoita ja tapoja osallistua geologiseen toimintaan Suomessa. Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK) Toimii Suomen linkkinä kansainväliseen geologiseen yhteistyöhön. Vuonna 1968 perustettu
- [Geologisen tutkimuksen prosessi: ideasta projektiksi](https://www.geologia.fi/geologisen-tutkimuksen-prosessi-ideasta-projektiksi/) - Teemu Karlsson Geologinen tutkimus on kiehtova ala, joka selvittää planeettamme menneisyyden salaisuuksia ja auttaa meitä ymmärtämään nykyisiä ympäristöjä. Maapallon synnystä sen luonnonvarojen muodostumiseen, geologinen tutkimus lisää tietämystämme ympäröivästä maailmasta. Mutta miten idea geologisesta tutkimuksesta muuttuu konkreettiseksi tutkimusprojektiksi? Tässä artikkelissa tutustumme geologisen tutkimuksen prosessiin alkaen alkuperäisestä ideasta, rahoituksen hakemisesta ja tutkimuksen toteuttamisesta päätyen tulosten jakamiseen suuremmalle
- [Geologinen työ ja tutkimus](https://www.geologia.fi/geologinen-tyo-ja-tutkimus/) - Geologinen työ ja tutkimus muodostavat perustan maapallon kehityksen tutkimukselle, luonnonvarojen vastuulliselle hyödyntämiselle ja ympäristövaikutusten ymmärtämiselle. Suomessa geologiaa sovelletaan laajasti kaivannaisteollisuudessa, rakentamisessa, ympäristönsuojelussa, ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa sekä luonnonvarojen hallinnassa. Tälle sivulle on koottu keskeiset osa-alueet, jotka kuvaavat geologien työtä kenttä- ja laboratoriomenetelmistä kartoitukseen, kallioperä- ja maaperätutkimuksiin, näytteenottoon ja analytiikkaan sekä geologisen tiedon hyödyntämiseen yhteiskunnassa. Jokainen alaosio
- [Geologiset riskit](https://www.geologia.fi/perusgeologiaa/geologiset-riskit/) - Teemu Karlsson Geologiset riskit (tai geohazardit) ovat luonnonilmiöitä tai -prosesseja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle ja omaisuudelle. Geologisia riskejä ovat esimerkiksi maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, maanvyöryt, tsunamit ja eroosio. Myös ilmastonmuutos voidaan lukea geologisiin riskeihin. Näiden luonnonilmiöiden vaikutukset voivat olla vakavia ja jättää jälkeensä laajalti tuhoa ja jopa ihmishenkien menetystä. Kaikkia geologisia riskejä ei voida kokonaan
- [Geologiskt arbete och forskning](https://www.geologia.fi/sv/geologiskt-arbete-och-forskning/) - Geologi som vetenskap Geologian opiskelu Geologi som yrke Geologisen tutkimuksen prosessi: ideasta projektiksi Geologiska forskningsgrupper och forskningsprojekt i Finland Nedanför finns samlat info om forskningsgrupper och forskningsprojekt som genomförs eller nyligen genomförts i Finland. Geologiska forskningscentralen AgriAs – Evaluation and Management of Arsenic Contamination in Agricultural Soil and Water 2017-2023 Akkumineraalipotentiaalin kartoitus 2019-2022 Helsingfors universitet
- [Geo University - Kaikille avoimia verkkokursseja](https://www.geologia.fi/oppiaineistot/geo-university-kaikille-avoimia-verkkokursseja/) - FIN-GEO-verkoston verkkokurssit ovat kaikille avoimia geotieteiden alan oppimateriaaleja Digicampuksessa. Erityisesti kandivaiheen kurssien tueksi kehitetyt materiaalit sopivat myös itseopiskeluun ja niitä voi hyödyntää myös lukio-opetuksessa. Verkkokurssit ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Verkkokurssien laajuus on 1-2 op. JOHDATUS GEOKEMIAANYliopisto-opintojen alkupuolelle suoritettavaksi suunniteltu kurssi tarjoaa johdatuksen geokemian keskeisiin aihekokonaisuuksiin maailmankaikkeuden synnystä maapallon keskeisten sfäärien kehitykseen ja kiertokulkuun.
- [Tietosuojaseloste](https://www.geologia.fi/tietosuojaseloste/) - Sivuston käytön analysointi ja kehittäminen Geoportaalin evästeiden avulla keräämme tietoa sivuston käytöstä, sivustolla vierailevien käyttäjien päätelaitteista ja verkkoselaimesta. Käytämme evästeitä sivuston analysointiin. Lisätietoja: Evästeseloste Henkilötietojen käsittely Geoportaalin ylläpitäjät käsittelevät luovutettuja henkilötietoja huolellisesti ja lainmukaisesti. Henkilötietoja tallentuu pääasiassa sähköpostin ja sivustolla olevan yhteydenottolomakkeen kautta tulevista kysymyksistä ja kommenteista, jotka jäävät geologiafi@gmail.com osoitteen sähköpostilaatikkoon. Sähköposteissa näkyvät osoitteen
- [Evästeseloste](https://www.geologia.fi/evasteseloste/)
- [Saavutettavuusseloste](https://www.geologia.fi/saavutettavuusseloste/)
- [Kuukauden Kuvat](https://www.geologia.fi/kuukauden-kuvat/)
- [Geologiaa helposti - oppilaiden tehtäväsivut](https://www.geologia.fi/geologiaa-helposti-oppilaiden-tehtavasivut/) - Oppilaiden tehtäväsivut teemoittain Kivet ja mineraalit Geologiset prosessit Kiven merkitys ja käyttö Maankuoren luonnonvarojen käyttö Kaivostoiminta ja metallit Elinkaari ja ekologinen selkäreppu Energian käyttö Luonnonvaroja säästämään!
- [Geologiaa helposti - liitteet](https://www.geologia.fi/geologiaa-helposti-liitteet/) - Tehtävissä tarvittavat liitteet Artikkelit: Kaunis kaupunkiympäristö - Mikkeli valitsi suomalaisen kiven (Suomalainen kivi -lehti) Kaivosalan buumi kasvattaa kalkkikiven kysyntää (Geofoorumi 2/2010 -lehti) Valokuvat ja kaaviot: Suomen kallioperäkartta Kaavio kivet ja mineraalit Mustion kalkkikaivos Virtasalmen kaivos
- [Jordbävningar](https://www.geologia.fi/sv/jordbavningar/) - Teemu Karlsson. Svensk översättning Anna Saukko. Jordbävningar, som också kallas jordskalv, är ett av de vanligaste och mest förödande geologiska fenomenen. De orsakas främst av rörelser i jordklotets tektoniska plattor och ger upphov till kraftiga skakningar som kan leda till exempelvis ras av byggnader och vägar samt störningar i vatten- och elförsörjningen. Jordbävningar förekommer oftast
- [Erosion](https://www.geologia.fi/sv/erosion/) - Teemu Karlsson. Svensk översättning Anna Saukko. Erosion är en naturlig process där jordtäckets eller berggrundens yta nöts bort och förflyttas från en plats till en annan genom påverkan av vatten, vind, is eller gravitation. Bakom erosion ligger ofta ett långvarigt samspel mellan naturkrafter, men även kortvariga extrema väderhändelser kan påskynda processen. Erosion är en naturlig
- [Tsunamier](https://www.geologia.fi/sv/tsunami/) - Teemu Karlsson. Svensk översättning Anna Saukko. Tsunamier är ovanligt stora och kraftiga vågor som vanligtvis uppstår till följd av en jordbävning som skett på havsbotten. De kan även förorsakas av vulkanutbrott, jordskred eller, i sällsynta fall, meteoriter som slår ner i havet. En tsunamivåg skiljer sig från vanliga vinddrivna vågor eftersom den rör sig genom
- [Jordskred](https://www.geologia.fi/sv/grundlaggande-geologi/geologiska-risker/jordskred/) - Teemu Karlsson. Svensk översättning Anna Saukko. Jordskred är geologiska risker där jord- eller bergmaterial lossnar från en sluttning och rör sig nedåt på grund av gravitationen. De kan utlösas av många olika faktorer, såsom kraftiga regn översvämningar smältande is och tjäle jordbävningar, eller mänsklig verksamhet nära sluttningar, till exempel markarbete eller byggnad. Även enstaka stenar
- [Vulkanutbrott](https://www.geologia.fi/sv/grundlaggande-geologi/geologiska-risker/vulkanutbrott/) - Teemu Karlsson. Svensk översättning Anna Saukko. Vulkaner och vulkanutbrott uppstår vanligtvis i områden där tektoniska plattor rör sig i förhållande till varandra. Särskilt vanliga är de i subduktionszoner där en platta sjunker under en annan och delvis smälter av hettan. Denna smälta har lägre densitet än omgivningen och börjar stiga mot ytan som magma. Vulkaner
- [Geologiska risker](https://www.geologia.fi/sv/grundlaggande-geologi/geologiska-risker/) - Teemu Karlsson. Översättning Anna Saukko. Geologiska risker är naturfenomen eller -processer som kan vara skadliga för människors hälsa och egendom. Några exempel på geologiska risker är jordbävningar, vulkanutbrott, jordskred, tsunamier och erosion. Även klimatförändring kan räknas som en geologisk risk. Dessa naturfenomen kan ha förödande konsekvenser för miljön och infrastrukturen. Ibland kan de även kräva
- [Maanjäristykset](https://www.geologia.fi/maanjaristykset/) - Teemu Karlsson Maanjäristykset ovat yksi yleisimmistä ja eniten tuhoa aiheuttavista geologisista ilmiöistä. Ne ovat pääasiassa seurausta maankuoren tektonisten laattojen liikkeistä (lue myös: Laattatektoniikka) ja aiheuttavat voimakkaita tärinöitä, jotka voivat johtaa esimerkiksi rakennusten ja teiden sortumisiin sekä vesi- ja sähköhuollon häiriöihin. Maanjäristyksiä esiintyy yleisimmin alueilla, joilla kaksi mannerlaattaa kohtaa toisensa, kuten Andien alueella Nazcan laatan työntyessä
- [Tulivuorenpurkaukset](https://www.geologia.fi/perusgeologiaa/geologiset-riskit/tulivuorenpurkaukset/) - Teemu Karlsson Tulivuoret ja tulivuorenpurkaukset syntyvät yleensä alueilla, joilla tektonisetlaatat liikkuvat toistensa suhteen. Erityisen yleisiä ne ovat subduktiovyöhykkeillä, joissa yksi laatta painuu toisen alle sulaen ja tuottaen magmaa, joka nousee kohti pintaa. Tulivuoria esiintyy runsaasti myös laattojen erkanemisalueilla, kuten Islannissa, sekä niin sanotuilla kuumilla pisteillä, joissa magma pääsee purkautumaan laatan keskeltä. Tulivuorenpurkaukset voivat vaihdella tyypiltään
- [Ilmastonmuutos](https://www.geologia.fi/ilmastonmuutos/) - Teemu Karlsson Ilmastomuutos on ”sääolojen yleisen luonteen muuttuminen pitkällä aikavälillä” (Ympäristösanasto, TSK 27, 1998). Ilmasto voi muuttua luonnollisten syiden tai ihmisten toiminnan vuoksi. Viime aikoina ilmaston on havaittu muuttuvat erityisesti ihmistoiminnan lisäämien kasvihuonepäästöjen seurauksena. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa muiden geologisten riskien esiintymiseen, voimakkuuteen ja kestoon, lisäten esimerkiksi rankkasateiden, tulvien, kuivuuden, helleaaltojen ja voimakkaiden myrskyjen riskiä. Ilmastonmuutos
- [Eroosio](https://www.geologia.fi/eroosio/) - Teemu Karlsson Eroosio on luonnollinen prosessi, jossa maaperän tai kallioperän pinta kuluu ja siirtyy paikasta toiseen veden, tuulen, jään tai painovoiman vaikutuksesta. Eroosion taustalla on usein pitkäaikainen luonnonvoimien yhteisvaikutus, mutta myös lyhytaikaiset sään ääri-ilmiöt voivat kiihdyttää sitä. Prosessi on luonnollinen osa maapallon dynamiikkaa, mutta ihmisen toiminta voi nopeuttaa eroosion etenemistä ja muuttaa sen seurauksia merkittävästi.
- [Tsunamit](https://www.geologia.fi/tsunamit/) - Teemu Karlsson Tsunamit ovat poikkeuksellisen suuria ja voimakkaita aaltoja, jotka syntyvät yleensä merenalaisen maanjäristyksen seurauksena. Niitä voivat aiheuttaa myös tulivuorenpurkaukset, maanvyörymät tai harvinaisissa tapauksissa meteoriittien iskeytyminen mereen. Tsunamiaalto poikkeaa tavallisesta tuulen nostattamasta aallokosta, sillä se liikkuu koko vesimassan läpi meren pohjasta pintaan asti, ja voi edetä valtamerellä lähes huomaamattomana satojen kilometrien tuntinopeudella. Rannikkoa lähestyessään aallon
- [Maanvyörymät](https://www.geologia.fi/perusgeologiaa/geologiset-riskit/maanvyorymat/) - Teemu Karlsson Maanvyörymät ovat geologisia riskejä, joissa maa-ainesta irtoaa rinteestä ja siirtyy alaspäin painovoiman vaikutuksesta. Ne voivat käynnistyä monista syistä, kuten rankkasateiden, tulvien, jään ja roudan sulamisen, maanjäristysten tai ihmisen toiminnan seurauksena, esimerkiksi rinteiden muokkauksesta ja rakentamisesta. Myös kalliojyrkänteiltä putoavat yksittäiset kivet ovat eräänlainen maanvyöryn muoto, ja ne voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Maanvyörymien syntyyn vaikuttavat
- [Ordlista](https://www.geologia.fi/sv/ordlista/)
- [Geologia-aiheinen tietovisa](https://www.geologia.fi/quiz-testi/)
- [Lärresurser](https://www.geologia.fi/sv/larresurser/) - Geo University – Kaikille avoimia verkkokursseja Geologiundervisningsmaterial och länkar till dem finns samlade här (pdf). Material på finska: BetterGeo – Geologian opetusta Minecraftin avulla Suomalaisia oppiaineistoja Ulkomaalaisia oppiaineistoja Geologiaa popularisoivia blogeja Geoalan lehtiä netissä Opetukseen sopivia artikkeleita sanomalehtien tiedesivuilla Geomatkailu, kaupunkigeologiaa ja geologiset luontokohteet
- [Geologiska samfund](https://www.geologia.fi/sv/geologiska-samfund/) - Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK) fungerar som Finlands länk till internationellt geologiskt samarbete. Grundat år 1968, strävar SKGK efter att främja undervisning, forskning och samhällspåverkan inom geologi. SKGK är medlem i International Union of Geological Sciences (IUGS) som är en paraplyorganisation för nationella kommittéer från 117 länder, grundad 1961. SKGK fungerar också som nationellt samarbetsorgan
- [Fråga en geolog](https://www.geologia.fi/sv/fraga-en-geolog/) - Skicka frågor och kommentarer Frågor till geologen och allmänna kommentarer angående webbplatsen kan skickas till adressen geologiafi (at) gmail.com eller via det bifogade formuläret. Frågorna kommer inte att publiceras. Bekanta dig också med GTK:s OmaKivi-applikation, med vilken du kan registrera dina egna stenobservationer elektroniskt och skicka dem till GTK:s folkprovsbyrå för eventuell analys. För mer

## Tapahtumat

- [Lahden Kivi- ja korumessut 21.-22.3.2026](https://www.geologia.fi/events/event/lahden-kivi-ja-korumessut-21-22-3-2026/) - Kivi- ja korumessut 21.-22.3.2026 "Kivien tarinat" Lauantaina klo 10-17 Sunnuntaina klo 10-16 Jokimaan ravikeskuksen Totohallissa, Jokimaankatu 6, 15700 Lahti. Lue lisää: Kivimessut 2026 Kivien tarinat | Lahden Kivi- ja Koruharrastajat ry

## Glossary Terms

- [Graniitti](https://www.geologia.fi/glossary/graniitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi, kalimaasälpä, plagioklaasi ja kiilteet (yleensä biotiitti) Väri: Eri värisävyt johtuvat maasälpien väristä, yleensä punertava tai harmaa, muita värejä rusehtava, kellertävä ja vihertävä Raekoko: Raekoko vaihtelee, tavallisesti karkearakeinen (rakeet paljain silmin havaittavissa), rapakivi hyvin karkearakeinen Rakenne: Usein tasarakeinen, rapakivigraniitissa suurempia plagioklaasikehän ympäröimiä kalimaasälpärakeita, suuntautumaton Käyttö: Yksi maailman tärkeimpiä rakennuskivä Esimerkkikuvia
- [Jurakausi](https://www.geologia.fi/glossary/jurakausi/) - Ajanjakso 200-146 miljoonaa vuotta sitten. Katso myös artikkeli Geologia ja aika
- [Juoni](https://www.geologia.fi/glossary/juoni/) - Kivilajin levymäinen esiintymistapa. Juoni syntyy usein kallioperän rakoon tai halkeamaan.
- [Jotuni](https://www.geologia.fi/glossary/jotuni/) - Myöhäisprekambrinen ajanjakso, jonka aikana syntyi mm. Muhoksen savikivi. Käsite ei ole kansainvälisesti käytetty.
- [Jokikerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/jokikerrostuma/) - Joen pohjalle ja reunalle syntyneet lajittuneen aineksen kerrostumat.
- [Jatuli](https://www.geologia.fi/glossary/jatuli/) - Varhaisproterotsooinen, kvartsiittien luonnehtima stratigrafinen yksikkö Itä- ja Pohjois-Suomessa.
- [Järvimalmi](https://www.geologia.fi/glossary/jarvimalmi/) - Järven pohjalle saostunut rauta- tai mangaanihydroksidi.
- [Jäätikön kulutusmerkki kalliolla](https://www.geologia.fi/glossary/jaatikon-kulutusmerkki-kalliolla/) - Mannerjäätikön kallion pintaan uurtamien naarmujen ja kourujen (uurre, kouru, sirppikouru, sirppimurros, simpukkamurros, pirstekaarre) suunta, joka ilmoitetaan jäätikön tulosuunnan pohjoislukuna. Katso myös artikkeli Jäätikön kulutus
- [Jäätikköjoki](https://www.geologia.fi/glossary/jaatikkojoki/) - Jäätikön piirissä toimiva ja jäätikön sulamisesta vetensä saava joki.
- [Jääkausi](https://www.geologia.fi/glossary/jaakausi/) - Ajanjakso, jolloin huomattava osa manneralueista oli mannerjään peitossa. Katso myös artikkeli Eemista veikseliin
- [Ylityöntösiirros](https://www.geologia.fi/glossary/ylityontosiirros/) - Työntösiirros, joka on hyvin loiva-asentoinen. Ylityöntösiirroksessa vanhempia kerroksia työntyy nuorempien päälle. Katso myös artikkeli Hauraat rakenteet
- [Yoldiameri](https://www.geologia.fi/glossary/yoldiameri/) - Itämeren jääkauden jälkeinen merivaihe. Katso myös: Itämeren historia -artikkeli.
- [Ylin ranta](https://www.geologia.fi/glossary/ylin-ranta/) - Muinaisen vedenpinnan ylintä asemaa osoittava rannan merkki.
- [Isotooppi-ikä (radiometrinen ikä)](https://www.geologia.fi/glossary/isotooppi-ika-radiometrinen-ika/) - Mineraalin tai kiven ikä laskettuna sen sisältämän radioaktiivisen alkuaineen (esim. uraanin) isotooppien ja niistä syntyneen tytäralkuaineen (lyijyn) isotooppien paljoussuhteiden perusteella. Katso myös artikkeli Geologia ja aika
- [Isokliininen poimu](https://www.geologia.fi/glossary/isokliininen-poimu/) - Poimu, jonka kyljet ovat samansuuntaiset. Katso myös artikkeli Duktiilit deformaatiorakenteet
- [Intruusio](https://www.geologia.fi/glossary/intruusio/) - Magmakivimassa, joka on raivannut tiensä sulassa tilassa ympäröivään sivukiveen.
- [Agglomeraatti](https://www.geologia.fi/glossary/agglomeraatti/) - Pyöristyneitä, yli 64 mm läpimittaisia murskaleita sisältävä tulivuoren- purkauksessa syntynyt sedimenttikivi.
- [Interglasiaali](https://www.geologia.fi/glossary/interglasiaali/) - Kahden jääkauden välinen lämpimämpi kausi. Katso myös artikkeli Eemistä veikseliin
- [Impaktimetamorfoosi (shokkimetamorfoosi)](https://www.geologia.fi/glossary/impaktimetamorfoosi-shokkimetamorfoosi/) - Meteoriittitörmäykseen liittyvä metamorfoosi; ks. myös shokkiaalto. Katso myös artikkeli Metamorfisten kivien luokittelu
- [Impaktiitti](https://www.geologia.fi/glossary/impaktiitti/) - Meteoriittitörmäyskraatereihin liittyvä seoskivi, jossa on sekaisin kivenkappaleita, mineraalisiruja ja sulanutta tai osittain sulanutta kiveä. Syntynyt räjähdyksessä rikkoutuneen, sulaneen ja kaasuuntuneen kiven sekoittuessa; ks. myös kärnäiitti, sueviitti.
- [Huuhtoutumisraja](https://www.geologia.fi/glossary/huuhtoutumisraja/) - Osoittaa tasoa, jonka yläpuolella maaperä on ollut vedenkoskematonta ja alapuolella veden peitossa ja on siten pintaosastaan huuhtoutunutta.
- [Hiidenkirnu](https://www.geologia.fi/glossary/hiidenkirnu/) - Jäätikön pohjalla virranneen veden kuljettaman kiviaineksen kallioon kovertama pyöreäpohjainen ontelo, nykyisissä oloissa syntyy koskikirnuja.
- [Hieno hieta](https://www.geologia.fi/glossary/hieno-hieta/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on hieno hieta (raekoko 0,02 - 0,06 mm), lyhenne HHt.
- [Hiekkamoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/hiekkamoreeni/) - Jäätikköjen kuljettamista, kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen kivennäismaalaji, hiekkamoreeni (Mr) sisältää yli 50 % 0,2 mm:n läpimittaista ainesta ja enintään 5 % savesta (raekoko alle 0,002 mm).
- [Hautavajoama](https://www.geologia.fi/glossary/hautavajoama/) - Pitkä, kapea, normaalisiirrosten rajaama laakso, joka on syntynyt maankuoren venyessä. Katso myös artikkeli Laattatektoniikka
- [Harju](https://www.geologia.fi/glossary/harju/) - Jäätikön railoon tai tunneliin syntynyt pitkä, kapea, mutkitteleva enimmäkseen lajittuneista aineksista muodostunut kasauma. Katso myös artikkeli Harjut ja Salpausselät
- [Greisen](https://www.geologia.fi/glossary/greisen/) - Yleensä juonina esiintyvä, synnyltään pneumatolyyttinen tai hydroterminen kivi, joka koostuu pääasiassa kvartsista ja kiilteestä, mutta sisältää mm. topaasia, turmaliinia, fluoriittia ja erilaisia tina-, volframi- ja litiummineraaleja.
- [Gravimetri](https://www.geologia.fi/glossary/gravimetri/) - Laite, jolla mitataan Maan painovoimakentän vaihteluita eri pisteissä.
- [Grafiitti](https://www.geologia.fi/glossary/grafiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: C Kiilto: Metallikiilto, joskus himmeä Väri: Raudanmusta, teräksenharmaa Viirun väri: Mustasta tumman teräksenharmaaseen, kiiltävä viiru, harmaanmusta viiva paperille Kovuus: 1 - 2, erittäin pehmeä Kidemuoto: Heksagoninen, kiteet harvinaisia Lohkeavuus: Epätasainen murros Ominaispaino: 2,1 - 2,3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Usein gneisseissä ja liuskeissa, joissa usein yhdessä rikki-
- [Graafinen rakenne](https://www.geologia.fi/glossary/graafinen-rakenne/) - Kvartsin ja alkalimaasälvän yhteenkasvettumisrakenne, muistuttaa hieroglyfikirjoitusta. Katso myös artikkeli Magmakivien luokittelu
- [Glasifluviaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/glasifluviaalinen/) - Jäätikön sulamisvesivirtojen muodostama, jäätikköjoki-syntyinen. Katso myös artikkeli Harjut ja Salpausselät
- [Geotooppi](https://www.geologia.fi/glossary/geotooppi/) - 1) geotieteellinen kohde 2) maankamaran selvästi erottuva osa, jolla on erityinen geologinen ja morfologinen merkitys.
- [Geosynkliini](https://www.geologia.fi/glossary/geosynkliini/) - Sedimenteillä täyttyvä, pitkä, kapea, alas painuva valtameren syvänne.
- [Geologinen kierto](https://www.geologia.fi/glossary/geologinen-kierto/) - Tapahtumasarja, jossa kiviaines muuttaa muotoaan sedimentistä diageneesin kautta sedimenttikiveksi, sitten metamorfoosin kautta metamorfiseksi kiveksi ja vihdoin sulaa magmaksi ja sitä kautta intrusiivikiveksi ja vulkaniitiksi ja jälleen eroosion kautta sedimentiksi. Katso myös artikkeli Kivien kiertokulku
- [Geodiversiteetti](https://www.geologia.fi/glossary/geodiversiteetti/) - 1) geologisen luonnon monimuotoisuus 2) kallioperän, maaperän, maanpinnan muotojen ja niihin liittyvien prosessien sisäinen tai ulkoinen vaihtelu, joka vaikuttaa luontoon ja maisemaan myös laajemmalla alueella.
- [Fraktioiva kiteytyminen](https://www.geologia.fi/glossary/fraktioiva-kiteytyminen/) - Kiteytymisprosessi, jossa varhain kiteytyneet mineraalirakeet erottuvat jäännösmagmasta eivätkä tasapainoitu sen kanssa; sulan koostumus muuttuu jatkuvasti kiteytymisen edistyessä. Katso myös artikkeli Mitä ovat magmakivet?
- [Flyssi](https://www.geologia.fi/glossary/flyssi/) - Poimuvuoriston syntyä edeltävä sedimenttiassosiaatio, joka kerrostui melko syvään mereen ylityöntösiirrosrintaman eteen (flysch). Flyssisedimentit ovat usein turbidiitteja; vrt. molassi.
- [Felsinen](https://www.geologia.fi/glossary/felsinen/) - Hohkasilikaatteihin kuten kvartsiin, maasälpiin ja foideihin liittyvä termi, pääosin näistä koostuva kivi, esim. graniitti; vrt. mafinen.
- [Eoni](https://www.geologia.fi/glossary/eoni/) - Pitkä geologinen aikajakso; geologinen aikataulu jakautuu lähinnä arkeeiseen, proterotsooiseen ja fanerotsooiseen eoniin. Katso myös artikkeli: Geologia ja aika
- [Eem-meri](https://www.geologia.fi/glossary/eem-meri/) - Viimeistä Veiksel-jääkautta, edeltäneen interglasiaalikauden aikainen Itämeren merivaihe. Katso myös artikkeli: Eemistä veikseliin
- [Fanerotsooinen eoni](https://www.geologia.fi/glossary/fanerotsooinen-eoni/) - Nuorin geologisen aikataulun eoneista; aika 570 - 0 miljoonaa vuotta sitten. Katso myös artikkeli Geologia ja aika.
- [Dryaskaudet](https://www.geologia.fi/glossary/dryaskaudet/) - Vanhempi dryaskausi ja nuorempi dryaskausi; Veiksel-jäätiköitymisvaiheen lopulla vallinneet kylmän ilmaston kaudet, joille on ominaista tundrakasvillisuus. Katso myös artikkeli: Eemistä Veikseliin.
- [Devonikausi](https://www.geologia.fi/glossary/devonikausi/) - Paleotsooisen maailmankauden kausi, 416-359 miljoonaa vuotta sitten. Katso myös artikkeli Geologia ja aika.
- [Arkeeinen eoni](https://www.geologia.fi/glossary/arkeeinen-eoni/) - Geologisen aikataulun vanhin ajanjakso, noin 4000 - 2500 miljoonaa vuotta sitten. Katso myös artikkeli Geologia ja aika.
- [Epookki](https://www.geologia.fi/glossary/epookki/) - Geologisen aikavälin, kauden osa. Se korvataan usein adverbillä, kuten "varhais-, keskinen, myöhäis-" tai "ala-, keski-, ylä-", joka liitetään periodi/kautta osoittavan sanan eteen. Katso myös artikkeli Geologia ja aika.
- [Eolinen](https://www.geologia.fi/glossary/eolinen/) - Tuulen aiheuttama, tuulen kuljettama. Esimerkiksi dyyni.
- [Dyyni](https://www.geologia.fi/glossary/dyyni/) - Lentohiekkakinos.
- [Drumliini](https://www.geologia.fi/glossary/drumliini/) - Mannerjään liikkeen suuntainen virtaviivaistunut pohjamoreenista syntynyt selänne, selvästi ympäristöstään kohoava.
- [Diskordanssi](https://www.geologia.fi/glossary/diskordanssi/) - Kivilajikontakti on diskordantti, kun toisen kivilajin rakenteet ovat erisuuntaiset (leikkaavat) toisen kivilajin rakenteiden kanssa.
- [Delta](https://www.geologia.fi/glossary/delta/) - Joen suulle järveen tai mereen kerrostunut sedimenttimuodostuma, suisto.
- [Deformaatio](https://www.geologia.fi/glossary/deformaatio/) - Tapahtuma, jossa kiveen syntyy siirroksia, hiertovyöhykkeitä, rakoja, poimuja ja suuntautunutta rakennetta puristavien tai venyttävien voimien vaikutuksesta. Katso myös Rakennegeologiaa - Deformaatio -artikkeli.
- [Breksia](https://www.geologia.fi/glossary/breksia/) - Kivilaji, jossa on kulmikkaita kivilajikappaleita nuoremmassa kivilajissa.
- [Baltika-manner](https://www.geologia.fi/glossary/baltika-manner/) - Nykyisen Itä-Euroopan tasangon aluetta vastannut manner, joka sijaitsi ordoviikkikaudella eteläisellä pallonpuoliskolla (ja siirtyi siluurikaudella päiväntasaajalle). Erosi Rodinia-supermantereesta 630 miljoonaa vuotta sitten.
- [Baltian klintti](https://www.geologia.fi/glossary/baltian-klintti/) - Noin 1200 km matkalla erottuva kalliotörmä, joka ulottuu Ruotsista öölännin saaren tuntumasta Itämeren poikki Venäjän Laatokalle. Pohjois-Viron klintti on osa Baltian klinttiä.
- [Ancylusjärvi](https://www.geologia.fi/glossary/ancylusjarvi/) - Itämeren jääkauden jälkeinen järvivaihe. Katso myös: Itämeren historia -artikkeli.
- [Baltian jääjärvi](https://www.geologia.fi/glossary/baltian-jaajarvi/) - Itämeren myöhäisjääkautinen järvivaihe. Katso myös: Itämeren historia -artikkeli.
- [Synkliini](https://www.geologia.fi/glossary/synkliini/) - Poimu, jonka kyljet ovat korkeammalla kuin sen keskus ja nuorimmat kerrokset sen keskellä. Vastakohta antikliini. Katso myös: Rakennegeologiaa / Duktiilit deformaatiorakenteet
- [Antikliini](https://www.geologia.fi/glossary/antikliini/) - Ylöspäin kaartuva poimu, jossa vanhimmat kerrokset ovat poimun keskellä. Katso myös: Rakennegeologiaa / Duktiilit deformaatiorakenteet
- [Antiformi](https://www.geologia.fi/glossary/antiformi/) - Poimu, jossa kerrokset muodostavat ylöspäin kaartuvan (kuperan) kaaren ja jossa kerrostumisjärjestys ei ole selvillä; vrt. synformi. Katso myös: Rakennegeologiaa / Duktiilit deformaatiorakenteet
- [Asteroidi](https://www.geologia.fi/glossary/asteroidi/) - Asteroidit ovat pikkuplaneettoja, jotka kiertävät aurinkoa Marsin ja Jupiterin kiertoratojen välissä (asteroidivyöhyke). Poikkeamat kiertoradalta voivat tuoda asteroideja planeettojen läheisyyteen ja johtaa niiden törmäämiseen Maan kanssa. Läpimitta on useimmiten alle 1000 km.
- [Ablaatiomoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/ablaatiomoreeni/) - Liikkumattomaksi muuttuneen eli kuolleen jään paikalle syntynyt löyhärakenteinen kumpu-kuoppamoreeni.
- [Aa-laava](https://www.geologia.fi/glossary/aa-laava/) - Lohkareinen, rosopintainen virtoina esiintyvä laava.
- [Zirkoni](https://www.geologia.fi/glossary/zirkoni/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: ZrSiO4 Kiilto: Lasi- tai timanttikiilto, murtopinnalla rasvamainen kiilto Väri: Tavallisesti ruskea tai kellanruskea, myös väritön, keltainen, oranssi, punainen, violetti, sininen, vihreä, väri aiheutuu radioaktiivisista aineista Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 7,5 Kidemuoto: Tetragoninen, yleensä kidemuotoinen, kiteet lyhyitä paksuja nelisivuisia prismoja, joiden päissä pyramidit Lohkeavuus: Heikko, murros simpukkamainen Ominaispaino: Kiteisenä 4,6 - 4,7 tonnia/m3
- [Wollastoniitti](https://www.geologia.fi/glossary/wollastoniitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaSiO3 Kiilto: Lasikiilto, silkkikiilto hienokuituisilla murrospinnoilla Väri: Valkoinen, kellertävänvalkoinen, punertavanvalkoinen, joskus harmaa Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 4,5 - 5, hauras Kidemuoto: Trikliininen, kiteet harvinaisia, tavallisesti rakeinen kasautuma tai sälöinen Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus kahdessa suunnassa, epätasainen murros Ominaispaino: 2,8 - 3,1 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Metamorfisten kalkkikivien
- [Schörl](https://www.geologia.fi/glossary/schorl/) - Ks. Turmaliini
- [Elbaiitti](https://www.geologia.fi/glossary/elbaiitti/) - Ks. Turmaliini
- [Draviitti](https://www.geologia.fi/glossary/draviitti/) - Ks. Turmaliini
- [Uraniniitti](https://www.geologia.fi/glossary/uraniniitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: UO2 Kiilto: Hartsikiilto Väri: Pikimusta, vivahtaa vihreään tai ruskehtavaan Viirun väri: Viiru harmaanmusta tai mustanruskea Kovuus: 5 - 6 Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet harvinaisia, tavallisimmin massana Lohkeavuus: Simpukkamainen murros Ominaispaino: 6,5 - 8, kiteillä jopa 10 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Esiintyy yleensä muiden radioaktiivisten mineraalien yhteydessä, pegmatiiteissa, konglomeraateissa,
- [Turmaliini](https://www.geologia.fi/glossary/turmaliini/) - Ominaisuudet Draviitti: NaMg3Al6(BO3)3Si6O18(OH)4 Elbaiitti: Na(Li,Al)3Al6(BO3)3Si6O18(OH)4 Schörl: NaFe3Al6(BO3)3Si6O18(OH)4 Kiilto: Lasikiilto Väri: Tavallisimmin musta, ruskea, sininen, punainen, väritön, joskus värivyöhykkeellisyyttä, väri aiheutuu kromista, mangaanista, nikkelistä, koboltista ja titaanista Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 7 -7,5 Kidemuoto: Trigoninen, kiteet prismoja, joiden poikkileikkaus kolmiomainen, kiteissä pitkittäissuuntaisia uurteita Lohkeavuus: Lohkeavuus puuttuu, simpukkamaisesta epätasaiseen murrokseen Ominaispaino: 3,0 - 3,2 tonnia/m3 Magneettisuus:
- [Topaasi](https://www.geologia.fi/glossary/topaasi/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Al2SiO4(F,OH)2 Kiilto: Lasikiilto Väri: Väritön, vaaleansininen, kellertävä, kellanruskea, punainen, värjäävinä aineina rauta ja kromi Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 8 Kidemuoto: Rombinen, usein hyvin kehittynyt, kiteet pilarimaisia, myös massiivisena Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus, simpukkamainen murros, arka kolhuille ja paineelle Ominaispaino: 3,5 - 3,6 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvä tai läpikuultava, useimmiten
- [Timantti](https://www.geologia.fi/glossary/timantti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: C Kiilto: Timanttikiilto Väri: Tavallisesti väritön tai kellertävä, myös muita värejä Viirun väri: Viiru ei mahdollinen Kovuus: 10, kovin luonnossa esiintyvä mineraali Kidemuoto: Kuutiollinen Lohkeavuus: Etevä, simpukkamainen murros Ominaispaino: 3,5 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvä Esiintyminen tms: Esiintyy mantereen kuoren alta purkeutuneissa kimberliitti- ja lamproiittikivissä sekä niiden rapautumissedimenteissä, Suomessa timantteja
- [Talkki](https://www.geologia.fi/glossary/talkki/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Mg3Si4O10(OH)2 Kiilto: Rasvakiilto, lohkopinnoilla helmiäiskiilto Väri: Vaaleanvihreä, kellertävä, harmaa Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 1 Kidemuoto: Monokliininen, suomuisia kiteitä, jotka muistuttavat kiilteitä, myös massamaisena Lohkeavuus: Etevä somumainen lohkeavuus Ominaispaino: 2,6 - 2,8 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön, ohuet suomut läpikuultavia Esiintyminen tms: Talkkiliuskeissa, vuolukiven toinen päämineraali, seuralaisena magnesiitti, kloriitti ja
- [Stauroliitti](https://www.geologia.fi/glossary/stauroliitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: (Fe,Mg,Zn)2Al9(Si,Al)4O2(OH)2 Kiilto: Lasikiilto, murrospinnoilla rasvakiilto Väri: Punertavanruskea, mustanruskea, kellanruskea Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 7 - 7,5 Kidemuoto: Monokliininen, pylväsmäisiä kiteitä sekä ristikaksosia Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus yhdessä suunnassa, simpukkamainen murros Ominaispaino: 3,7 - 3,8 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Esiintyy kiilleliuskeissa ja gneisseissä, mineraaliseurueena usein kyaniitti, granaatti ja
- [Sinkkivälke](https://www.geologia.fi/glossary/sinkkivalke/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: (Zn,Fe)S Kiilto: Karkearakeisilla metallikiilto, hienorakeisilla rasvakiilto Väri: Värittömästä melkein mustaan, riippuu rautapitoisuudesta, tavallisesti kellanruskeasta mustanruskeaan Viirun väri: Vaaleankeltainen tai ruskea, viirun väri mineraalin väriä vaaleampi Kovuus: 3,5 - 4, hauras Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet harvinaisia, yleensä karkea- tai hienorakeinen Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus Ominaispaino: 3,9 - 4,1 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön,
- [Serpentiini](https://www.geologia.fi/glossary/serpentiini/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Mg6Si4O10(OH)8 Kiilto: Rasva- tai vahakiilto, myös matta Väri: Vaaleanvihreästä tummanvihreään, keltainen, kellanruskea, punaruskea Viirun väri: Heikosti vihertävänvalkoinen viiru Kovuus: 3 - 4, myös pehmeämpi Kidemuoto: Monokliininen, tavallisesti massamainen Lohkeavuus: Epätasainen murros Ominaispaino: 2,5 - 2,6 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpikuultavasta läpinäkymättömään Esiintyminen tms: Mineraaliseurueena oliviini, talkki, Suomessa Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja
- [Sarvivälke](https://www.geologia.fi/glossary/sarvivalke/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Ca2(Fe,Mg)4Al(Si7Al)O22(OH,F)2 Kiilto: Lasikiilto Väri: Pikimusta, vihreänmusta tai ruskeanmusta Viirun väri: Vihertävänharmaa Kovuus: 5 - 6 Kidemuoto: Monokliininen, kiteet usein poikkileikkaukseltaan kuusikulmaisia Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus Ominaispaino: 3,0 - 3,4 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Yleinen tummien kivien mineraali, sivumineraalina monissa muissakin kivilajeissa Tuntomerkit: Vihertävänharmaa viiru, kuusikulmaiset kiteet Esimerkkikuvia
- [Rodoniitti](https://www.geologia.fi/glossary/rodoniitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: MnSiO3 Kiilto: Lasikiilto Väri: Ruusunpunainen, ruskeanpunainen, mustia mangaanipitoisia sulkeumia ja juonia Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 5,5 - 6,5 Kidemuoto: Trikliininen, kiteet harvinaisia, tavallisesti rakeisena tai massamaisena Lohkeavuus: Erittäin etevä, murros epätasainen tai simpukkamainen Ominaispaino: 3,5 - 3,7 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymättömästä läpinäkyvään Esiintyminen tms: Rodoniittia esiintyy Mn-malmien yhteydessä, Suomessa
- [Rikki](https://www.geologia.fi/glossary/rikki/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: S Kiilto: Vaha- tai hartsikiilto Väri: Rikinkeltainen, epäpuhtauksien vaikutuksesta harmaa, ruskea tai musta Viirun väri: Valkea - kellanvalkoinen viiru Kovuus: 2, kynsi naarmuttaa Kidemuoto: Rombinen, kiteet yleisiä, mutta esiintyy myös tiiviinä kasaumina Lohkeavuus: Simpukkamainen murros, heikko lohkeavuus Ominaispaino: 2,0 - 2,1 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Särmistä heikosti läpikuultava Esiintyminen tms:
- [Pyriitti](https://www.geologia.fi/glossary/pyriitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: FeS2 Kiilto: Metallikiilto Väri: Vaalean messingin keltainen, hapettuneilla pinnoilla kirjavia sävyjä Viirun väri: Musta Kovuus: 6 - 6,5 Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet yleisiä, myös rakeisena tai massamaisena Lohkeavuus: Epäselvä lohkeavuus, simpukkamainen murros Ominaispaino: 5,0 - 5,2 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Yleinen erilaisissa kivissä, yhdessä muiden kiisujen kanssa, Suomessa
- [Rikkikiisu](https://www.geologia.fi/glossary/rikkikiisu/) - Ks. Pyriitti
- [Plagioklaasi](https://www.geologia.fi/glossary/plagioklaasi/) - Ominaisuudet Plagioklaasi on albiitin ja anortiitin muodostama seossarja. Albiitti: NaAlSi3O8 Anortiitti: CaAl2Si2O8 Albiitti: 100-90 % albiittia, 0-10 % anortiittia Oligoklaasi: 90-70 % albiittia, 10-30 % anortiittia Andesiini: 70-50 % albiittia, 30-50 % anortiittia Labradoriitti: 50-30 5 albiittia, 50-70 % anortiittia Bytowniitti: 30-10 % albiittia, 70-90 % anortiittia Anortiitti: 10-0 % albiittia, 91-100 % anortiittia Kiilto:
- [Bytowniitti](https://www.geologia.fi/glossary/bytowniitti/) - Ks. Plagioklaasi
- [Andesiini](https://www.geologia.fi/glossary/andesiini/) - Ks. Plagioklaasi
- [Oligoklaasi](https://www.geologia.fi/glossary/oligoklaasi/) - Ks. Plagioklaasi
- [Anortiitti](https://www.geologia.fi/glossary/anortiitti/) - Ks. Plagioklaasi
- [Albiitti](https://www.geologia.fi/glossary/albiitti/) - Ks. Plagioklaasi
- [Spektroliitti](https://www.geologia.fi/glossary/spektroliitti/) - Kirkasvärinen plagioklaasi, kutsutaan myös nimellä labradoriitti.
- [Labradoriitti](https://www.geologia.fi/glossary/labradoriitti/) - Kirkasvärinen plagioklaasi, kutsutaan myös nimellä spektroliitti.
- [Oliviini](https://www.geologia.fi/glossary/oliviini/) - Ominaisuudet Forsteriitti: Mg2SiO4 Fayaliitti: Fe2SiO4 Kiilto: Lasikiilto, rasvakiilto murrospinnoilla Väri: Tavallisesti oliivinvihreä, pullonvihreä, ruskea tai punaruskea Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 6,5 - 7 Kidemuoto: Rombinen, kiteet harvinaisia, tavallisesti pyöreämuotoisten rakeiden kasaumina Lohkeavuus: Epäselvä lohkeavuus, simpukkamainen murros Ominaispaino: Fe-pitoisuuden mukaan 3,3 (Forsteriitti) - 4,1 (Fayaliitti) tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpikuultavasta läpinäkyvään Esiintyminen tms:
- [Peridootti](https://www.geologia.fi/glossary/peridootti/) - Läpinäkyvä vihreä oliviinin muunnos, käytetään jalokivenä. Ks. Oliviini.
- [Fayaliitti](https://www.geologia.fi/glossary/fayaliitti/) - Ks. Oliviini
- [Forsteriitti](https://www.geologia.fi/glossary/forsteriitti/) - Ks. Oliviini
- [Fuksiitti](https://www.geologia.fi/glossary/fuksiitti/) - Vihreää muskoviittia, ks. Muskoviitti
- [Muskoviitti](https://www.geologia.fi/glossary/muskoviitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: KAl2(Si3Al)O10(OH,F)2 Kiilto: Helmiäiskiilto Väri: Väritön tai hopeanhohtoinen, usein heikosti keltainen, ruskea, punainen tai vihreä Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 2 - 2,5, lohkolevyt elastisia Kidemuoto: Monokliininen, kiteet harvinaisia, esiintyy yleensä epämääräisesti rajautuneina kiillelevyinä Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus yhdessä suunnassa Ominaispaino: 2,8 - 2,9 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Ohuet suomut läpinäkyviä Esiintyminen
- [Molybdeenihohde](https://www.geologia.fi/glossary/molybdeenihohde/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: MoS2 Kiilto: Voimakas metallikiilto Väri: Sinertävänharmaa Viirun väri: Käteen, paperille ja sulakkeeseen jää sinertävänharmaa viiru Kovuus: 1 - 1,5, erittäin pehmeä Kidemuoto: Heksagoninen, kiteet harvinaisia, yleensä hienorakeisena massana tai pieninä suomuina< Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus yhdellä tasolla Ominaispaino: 4,7 - 4,8 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Esiintyy suomukasoina graniittisissa
- [Vuorikide](https://www.geologia.fi/glossary/vuorikide/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Vuorikiteet ovat värittömiä, läpinäkyviä kvartsikiteitä, joita tavataan kivien onteloista. Suurimmat vuorikiteet ovat painaneet tonneja. Vuorikide oli tuttu jo antiikin kreikkalaisille, jotka pitivät sitä niin kylmässä syntyneenä jäänä, ettei se sulanut lämpimässä ilmassa. He antoivat sille nimen krystallos, josta nimi kristalli on siirtynyt moniin kieliin läpinäkyvää kvartsia tarkoittavana sanana. Vuorikiteestä käytetään myös nimeä
- [Piikivi](https://www.geologia.fi/glossary/piikivi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Piikivi eli limsiö on liitukautisissa kalkkikivissä esiintyvä usein myhkyräinen kvartsisaostuma. Kivikaudella piikiveä pidettiin arvossa, koska siitä saatiin lohkottua teräväsärmäisiä kappaleita keihään- ja nuolenkärjiksi, kirveiksi, veitsiksi, kaapimiksi ja ongenkoukuiksi. Piikivi on väriltään yleensä likaisenharmaa, pinta on tavallisesti sisustaa vaaleampi. Piikiveä ei esiinny Suomessa, joten täältä löydetyt kiviesineet tai niiden raaka-aine on tuotu muualta.
- [Opaali](https://www.geologia.fi/glossary/opaali/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Opaali syntyy saostumalla haihtuvista SiO2-pitoisista vesiliuoksista mikroskooppisen pieninä pallosina hiekkakiviin tai vulkaanisiin kivilajeihin. Myös kuumissa lähteissä voi syntyä opaalia. Opaali on amorfinen eli sitä ei esiinny kiteisessä muodossa. Opaali sisältää aina jonkin verran vettä, sitä voi olla opaalissa jopa 30 %. Opaalit voidaan jakaa kolmeen ryhmään; tavallisiin opaaleihin, tuliopaaleihin ja jalo-opaaleihin.
- [Keltakvartsi](https://www.geologia.fi/glossary/keltakvartsi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Keltakvartsi on luonnossa irtokappaleina esiintyvää kvartsia. Keltakvartsiksi sanotaan lumikvartsia, joka on esimerkiksi raudan vaikutuksesta värjäytynyt keltaiseksi. Normaalisti keltainen väri on voimakkain kiven ulkopinnassa, joskus värjäytyminen on ollut niin tasaista, että kappale on kauttaaltaan tasaisen keltainen.
- [Sinikvartsi](https://www.geologia.fi/glossary/sinikvartsi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Sinikvartsi on ruusukvartsin tapaan usein halkeillutta. Väriltään se on tavallisesti kirkkaan tai samean sinistä, väri johtuu siinä olevista krokidoliittisulkeumista.
- [Savukvartsi](https://www.geologia.fi/glossary/savukvartsi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Savukvartsin väri vaihtelee savunruskeasta tummanruskeaan. Se esiintyy kiteinä vuorikiteiden ja ametistien tapaan ja seurassa kallion onteloissa, mutta myös massamaisena. Mustaa savukvartsia sanotaan morioniksi.
- [Ruusukvartsi](https://www.geologia.fi/glossary/ruusukvartsi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Ruusukvartsi on läpikuultavaa, tavallisesti vaaleanpunaista kvartsia. Litiumista johtuva väri vaihtelee ruusunpunaisesta violettiin. Lähes aina massamaisena esiintyvä ruusukvartsi on usein halkeillut ja siinä on vaaleita pilvimäisiä sulkeumia.
- [Lumikvartsi](https://www.geologia.fi/glossary/lumikvartsi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Lumikvartsi on ehkä kaikkein yleisintä kvartsia. Siitä käytetään myös nimeä maitokvartsi. Se esiintyy lumenvärisenä monien kivilajien päämineraalina ja kalliorakojen täytteenä. Kallion oteloissa kvartsi voi kiteytyä kauniiksi kuusisivuisiksi läpinäkyviksi kiteiksi. Tuolloin siitä käytetään nimeä vuorikide.
- [Krysopraasi](https://www.geologia.fi/glossary/krysopraasi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Omenanvihreää, melko harvinaista kalsedonia kutsutaan krysopraasiksi. Krysopraasin vihreä väri johtuu nikkelistä. Krysopraasi esiintyy palloina ja raontäytteinä nikkelimalmien rapautumistuotteissa.
- [Kivettynyt puu](https://www.geologia.fi/glossary/kivettynyt-puu/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Kivettynyt puu on mineralogisesti kalsedonia. Se ei ole varsinainen kivettymä, kiveksi muuttunut puu. Kivettynyt puu syntyy, kun puu kuolemansa jälkeen peittyy nopeasti sedimenttiin. Siten puun ulkoinen rakenne säilyy. Huokosvesi kuljettaa puun orgaanisen aineksen pois ja korvaa sen mineraaliaineksella. Puu ei siis muutu kiveksi, vaan sen puumateriaali korvautuu kiviaineksella. Tämä tapahtuu niin hitaasti,
- [Karneoli](https://www.geologia.fi/glossary/karneoli/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi).
- [Kvartsi](https://www.geologia.fi/glossary/kvartsi/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: SiO2 Kiilto: Lasikiilto Väri: Lasinkirkas, valkoinen, usein värjäytynyt, keltainen, punainen, ruskea, vihreä, sininen tai musta Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 7 Kidemuoto: Trigoninen, kiteet pitkiä pyramidipäisiä kuusikulmaisia prismoja, tavallisesti ilman kidemuotoa Lohkeavuus: Lohkeavuus puuttuu, epätasainen tai simpukkamainen murros Ominaispaino: 2,65 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpikuultava tai läpinäkyvä Esiintyminen: Yleinen kivilajeja
- [Kalsedoni](https://www.geologia.fi/glossary/kalsedoni/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi). Kalsedonilla tarkoitetaan sekä kaikkia piilokiteisiä kvartseja (akaatti, dendriittiakaatti, krysopraasi, heliotrooppi, kivettynyt puu, jaspis, karneoli, sammalakaatti, onyks, sardi) että erityisesti niiden sinertävää muunnosta, varsinaista kalsedonia. Kalsedoni koostuu mikroskooppisen pienistä kvartsirakeista ja on aina huokoinen ja siten värjättävissä. Esiintyy sintterimäisinä kuorina ja ontelontäytteinä.
- [Jaspis](https://www.geologia.fi/glossary/jaspis/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi). Jaspis on läpinäkymätöntä, tiivistä kalsedonia, jonka erilaiset epäpuhtaudet, etenkin rautaoksidit ovat värjänneet punaiseksi, keltaiseksi tai vihreäksi. Yleensä jaspikset ovat kirjavia, raidallisia tai laikullisia, yksiväriset ovat harvinaisia. Jaspis esiintyy usein raontäytteinä. Jaspiksen eri tyyppejä ovat mm. jaspisbreksia, kuplajaspis, kirjojaspis ja raitajaspis.
- [Tiikerinsilmä](https://www.geologia.fi/glossary/tiikerinsilma/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi). Haukan- ja tiikerinsilmät ovat muodostuneet yhdensuuntaisista, osittain kvartsiutuneista krokidoliitista. Esiintyvät muutaman sentin juonina kuitujen ollessa kohtisuoraan juonen seinämää vastaan. Kuiduista johtuu, että pyöröhiottuna pinnalla näkyy kapea, kissansilmää muistuttava valoviiva.
- [Haukansilmä](https://www.geologia.fi/glossary/haukansilma/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi). Haukan- ja tiikerinsilmät ovat muodostuneet yhdensuuntaisista, osittain kvartsiutuneista krokidoliitista. Esiintyvät muutaman sentin juonina kuitujen ollessa kohtisuoraan juonen seinämää vastaan. Kuiduista johtuu, että pyöröhiottuna pinnalla näkyy kapea, kissansilmää muistuttava valoviiva.
- [Heliotrooppi](https://www.geologia.fi/glossary/heliotrooppi/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Heliotrooppi on läpinäkymätöntä tummanvihreää kalsedonia, jossa on punaisia pisteitä. Keskiajalla sillä uskottiin olevan taikavoimia, koska punaista väriä pidettiin Kristuksen verenä.
- [Aventuriini](https://www.geologia.fi/glossary/aventuriini/) - Aventuriini tai aventuriinikvartsiitti on vihertävä kvartsiitti, joka on metamorfinen kivilaji. Se ei siis ole varsinainen mineraali, vaikka siitä puhutaan usein kvartsin vihreänä värimuunnoksena. Aventuriini on hienojen kvartsirakeiden muodostama ja luonnossa massamaisena esiintyvä kivilaji. Kiillotetuilta pinnoiltaan se voi olla metallinhohtoinen. Vihertävä väri johtuu kromikiille- eli fuksiittisuomuista, punertava ja ruskea hematiitista.
- [Sitriini](https://www.geologia.fi/glossary/sitriini/) - Ks. Ametisti
- [Ametisti](https://www.geologia.fi/glossary/ametisti/) - Kvartsityyppi (ks. Kvartsi) Ametisti on jo aktiikin ajoilta tunnettu kvartsiryhmän jalokivien huomattavin edustaja. Violetti väri aiheutuu raudasta, mangaanista ja titaanista. Ametistia voi löytää kauniina kiteinä kivilajien raoista ja onteloista. Kiteiden kärjessä väri on voimakkaimmillaan. Parhaat ametistilaadut voidaan viistehioa ja niitä voi pitää jalokivinä. Sitriini on saanut nimensä sitruunankeltaisesta väristään. Useimmat sitriinit on valmistettu kuumentamalla ametistit
- [Akaatti](https://www.geologia.fi/glossary/akaatti/) - Kvartsityyppi (Ks. Kvartsi). Akaatti on raitaista kalsedonia, jossa on samankeskisiä kaarevia väriraitoja. Yksittäiset raidat voivat olla erivärisiä ja rakeiden koosta johtuen eri paksuisia. Akaattia on yleensä vulkaanisten kivien onteloissa ja se on syntynyt vesiliuoksista kiteytymällä. Akaattionteloiden sisältä voi löytää hyvin kehittyneitä vuorikiteitä, ametisteja tai savukvartseja. Ohuina levyinä akaatit ovat yleensä läpikuultavia ja niitä käytetään usein
- [Meteoriitti](https://www.geologia.fi/glossary/meteoriitti-2/) - Ominaisuudet Löydöt ja pudokkaat: Meteoriitit luokitellaan kahteen ryhmään talteensaamistavan mukaan: Löydöt, joiden putoamisajankohdasta ei ole tietoa ja jotka ovat voineet maata maassa pitkäänkin Pudokkaat, jotka saadaan talteen pian putoamisensa jälkeen Pudokkaista noin 86 % on kondriitteja (kivimeteoriitti), 7 % akondriitteja (kivimeteoriitti), 6 % rautoja ja vain 1 % kivirautoja. Löydöistä noin 40 % on rautameteoriitteja,
- [Meripihka](https://www.geologia.fi/glossary/meripihka/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: n. C10H16O (erilaisten pihkojen seos) Kiilto: Lasikiilto, rasvakiilto tai matta Väri: Keltainen, ruskea kaikissa sävyissä, punertava Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 2,5 Kidemuoto: Ei kidemuotoa, amorfinen Lohkeavuus: Hauras, murros simpukkamainen Ominaispaino: 1,0 -1,2 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen, tulee hankaamalla sähköiseksi ja vetää pieniä paperinpaloja puoleensa Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpinäkymättömän sameaan Esiintyminen tms: Esiintyy
- [Magnetiitti](https://www.geologia.fi/glossary/magnetiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Fe3O4 Kiilto: Himmeä, rasvainen metallikiilto Väri: Raudanmusta Viirun väri: Musta viiru Kovuus: 5,5 - 6,5 Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet yleisiä, myös rakeita tai tiheitä massoja Lohkeavuus: Heikko Ominaispaino: 4,9 - 5,2 tonnia/m3 Magneettisuus: Vahvasti magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Yleinen tummissa magmakivissä, Suomessa mm. Kolarin Rautuvaaran ja Kemijärven Raajärven alueilla Käyttö: Tärkeä rautamalmi
- [Magnesiitti](https://www.geologia.fi/glossary/magnesiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: MgCO3 Kiilto: Lasikiilto tai matta Väri: Valkoinen, kellertävä, sinertävänharmaa, rusehtava Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 4 - 4,5, kalsiittia ja dolomiittia kovempi Kidemuoto: Trigoninen, kidemuotoisena harvinainen Lohkeavuus: Etevät lohkosuunnat Ominaispaino: 2,9 - 3,1 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Usein heikosti läpikuultava Esiintyminen tms: Esiintyy muuttuneissa (metamorfoituneissa) Mg-pitoisissa kivissä, vuolukiven toinen päämineraali,
- [Magneettikiisu](https://www.geologia.fi/glossary/magneettikiisu/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Fe6S7 - Fe11S12 Kiilto: Metallikiilto Väri: Tuore murros pronssinkeltainen, muttuu ilman vaikutuksesta ruskehtavaksi Viirun väri: Harmaanmusta viiru Kovuus: 4 Kidemuoto: Monokliininen tai heksagoninen, kiteet harvinaisia, tavallisesti rakeinen Lohkeavuus: Epätasainen murros Ominaispaino: 4,6 tonnia/m3 Magneettisuus: Heikosti magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Yhdessä lyijyhohteen, kuparikiisun ja sinkkivälkkeen kanssa, joskus seuralaisena pentlandiittia, jolloin se on
- [Lyijyhohde](https://www.geologia.fi/glossary/lyijyhohde/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: PbS Kiilto: Metallikiilto, lohkopinnoilla voimakas Väri: Lyijynharmaa, tuore pinta sinertävänharmaa, voi vivahtaa punertavaankin Viirun väri: Lyijynharmaa viiru Kovuus: 2,5 Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet kuutiollisia tai hienorakeista massaa Lohkeavuus: Etevät lohkosuunnat kuution pintojen suunnassa Ominaispaino: 7,5 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Esiintyy usein yhdessä sinkkivälkkeen sekä kupari- ja rikkikiisun kanssa,
- [Limoniitti](https://www.geologia.fi/glossary/limoniitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: FeOOH + nH2O Kiilto: Multamaisena himmeä, tiiviinä heikko lasikiilto Väri: Ruskea, ruosteenruskea, tiiviit sisältä mustia Viirun väri: Ruosteenruskea tai kellanruskea viiru Kovuus: Tiivis limoniitti 5 - 5,5, usein kuitenkin helposti murenevia Kidemuoto: Amorfinen, syntynyt erilaisten rautapitoisten mineraalien hajoamistuotteista Lohkeavuus: Epätasainen murros Ominaispaino: 2,7 - 4,3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön
- [Kyaniitti](https://www.geologia.fi/glossary/kyaniitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Al2SiO5 Kiilto: Lasi- tai helmiäiskiilto Väri: Sinivalkoisesta siniseen, joskus valkoinen tai harmaa, sälöt keskeltä sinisempiä kuin reunoilta Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 4,5 kiteiden suunnassa, 7 kohtisuoraan kiteitä vastaan Kidemuoto: Trikliininen, kide yhteen suuntaan pitkähkö, sälöinen Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus Ominaispaino: 3,5 - 3,7 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Särmistä heikosti läpikuultava
- [Kuparikiisu](https://www.geologia.fi/glossary/kuparikiisu/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CuFeS2 Kiilto: Metallikiilto Väri: Messinginkeltainen, vihertävä, tummuu ja kirjavoituu ilman vaikutuksesta Viirun väri: Vihertävänmusta Kovuus: 3,5 - 4, hauras Kidemuoto: Tetragoninen, kiteet harvinaisia, tavallisesti hienorakeista massaa Lohkeavuus: Selvä lohkeavuus karkeissa rakeissa, epätasainen murros Ominaispaino: 4,2 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Mineraaliseuralaisina tavallisesti rikkikiisu, lyijyhohde, sinkkivälke ja magneettikiisu, Suomessa
- [Kupari](https://www.geologia.fi/glossary/kupari/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Cu Kiilto: Metallikiilto Väri: Kuparinpunainen väri tuoreella pinnalla, pinta usein vihreän, mustan ja ruskean kirjava Viirun väri: Kuparinpunainen ja metallikiiltoinen viiru Kovuus: 2,5 - 3, taottava, sitkeä, pehmeä, helposti naarmuuntuva Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet harvinaisia, usein levymäisinä tai rihmaisina kasaantumina Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta, vähäinen murros Ominaispaino: 8,5 - 9 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole
- [Kulta](https://www.geologia.fi/glossary/kulta/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Au Kiilto: Himmeä metallikiilto Väri: Kullankeltainen Viirun väri: Kullankellertävä viiru Kovuus: 2,5 - 3, pehmeä, helposti naarmuuntuva Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet harvinaisia, tavallisesti pyöristyneinä rakeina Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta, taottava Ominaispaino: 15 - 19 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Esiintyy luonnossa useimmiten kvartsijuonissa yhdessä rikkikiisun ja arseenikiisun kanssa, Suomessa mm.
- [Kromiitti](https://www.geologia.fi/glossary/kromiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: FeCr2O4 Kiilto: Rasvainen metallikiilto Väri: Raudanmusta - ruskeanmusta - harmaa Viirun väri: Ruskea viiru Kovuus: 5,5 - 6 Kidemuoto: Kuutiollinen, kidemuotoisena harvinaisia, yleensä hienorakeinen Lohkeavuus: Epätasainen murros Ominaispaino: 4,8 - 5 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Oliviini- ja serpentiinikivilajeissa, myös vuolukivessä, Suomessa mm. Kemissä Käyttö: Tärkein kromimalmimineraali Tuntomerkit:
- [Safiiri](https://www.geologia.fi/glossary/safiiri/) - Ks. Korundi
- [Rubiini](https://www.geologia.fi/glossary/rubiini/) - Ks. Korundi
- [Korundi](https://www.geologia.fi/glossary/korundi/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Al2O3 Kiilto: Lasi- tai timanttikiilto Väri: Usein ruskeanharmaa tai punertava, jaloja kirkkaita muunnoksia ovat rubiini (punainen) ja safiiri (sininen tai keltainen) Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 9, usein muuttumistuloksien takia pienempi Kidemuoto: Trigoninen, kiteet tynnyrimäisiä, yleensä hyvinmuodostuneina kiteinä Lohkeavuus: Lohkeaa kaksoislamelleja pitkin, simpukkamainen murros Ominaispaino: 3,9 - 4,1 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole
- [Kordieriitti](https://www.geologia.fi/glossary/kordieriitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Mg2Al4Si5O18 Kiilto: Lasikiilto Väri: Tavallisesti sininen tai harmaa, väri vaihtelee katselusuunnan mukaan Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 7 - 7,5 Kidemuoto: Rombinen, harvoin kidemuodossa Lohkeavuus: Hyvin heikko lohkeavuus, simpukkamainen murros Ominaispaino: 2,5 - 2,6 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpikuultavaan, pleokroinen (väri vaihtelee sinisestä harmaaseen raetta valoa vasten käännellessä) Esiintyminen
- [Koralli](https://www.geologia.fi/glossary/koralli/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaCO3 Kiilto: Luonnossa matta, hiottuna lasikiilto Väri: Punainen, valkoinen, sininen, musta, väritys tasainen tai laikullinen Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 3 Kidemuoto: Trigoninen Lohkeavuus: Murros sälöinen, ei lohkeavuutta Ominaispaino: 2,6 - 2,7 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Korallit ovat pienten polyyppien (korallieläinten) kalkkisia rakennelmia, tukirankoja, erilaisia koralleja on paljon
- [Kloriitti](https://www.geologia.fi/glossary/kloriitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: (Mg,Fe)5Al(Si3Al)O10(OH)8 Kiilto: Rasva- tai helmiäiskiilto Väri: Vihreä, mustanvihreä, sinivihreä Viirun väri: Valkoinen tai vihertävänvalkoinen viiru Kovuus: 2 - 3 Kidemuoto: Monokliininen, harvoin kidemuotoinen, yleensä suomumainen tai hienorakeinen Lohkeavuus: Samat lohkosuunnat kuin kiilteissä Ominaispaino: 2,6 - 3,3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Tavallisesti läpinäkymätön Esiintyminen tms: Kloriittiliuskeissa, vihreäkivessä, vuolukivessä, yleinen useissa kivissä
- [Aavikkoruusu](https://www.geologia.fi/glossary/aavikkoruusu/) - Ks. Kipsi
- [Kipsi](https://www.geologia.fi/glossary/kipsi/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaSO4 * 2H20 Kiilto: Lasikiilto Väri: Väritön, valkoinen tai harmaa Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 2 Kidemuoto: Monokliininen, esiintyy yksinkertaisen muotoisina kiteinä, sälöisenä, rakeisena tai massiivisena Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus Ominaispaino: 2,2 - 2,4 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpikuultavaan Esiintyminen tms: Esiintyy sedimenttisissä kerrostumissa kalkkikivien, liuskeiden ja savien kanssa Käyttö:
- [Kalsiitti](https://www.geologia.fi/glossary/kalsiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaCO3 Kiilto: Lasikiilto Väri: Tavallisesti valkoinen, joskus kellertävä, sinertävä tai punertava Viirun väri: Valkoinen viiru, joskus epäpuhtauksista johtuen värillinenkin Kovuus: 3 Kidemuoto: Trigoninen, kiteet yleisiä, esiintyy myös rakeisena ja lohkopintaisena Lohkeavuus: Lohkosuunnat selviä, kolme etevää vinoa lohkosuuntaa, simpukkamaisesta epätasaiseen murrokseen Ominaispaino: 2,6 - 2,8 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpinäkymättömään,
- [Islanninsälpä](https://www.geologia.fi/glossary/islanninsalpa/) - Ks. Kalsiitti
- [Kuukivi](https://www.geologia.fi/glossary/kuukivi/) - Ks. Kalimaasälpä
- [Amatsoniitti](https://www.geologia.fi/glossary/amatsoniitti/) - Ks. Kalimaasälpä
- [Mikrokliini](https://www.geologia.fi/glossary/mikrokliini/) - Ks. Kalimaasälpä
- [Ortoklaasi](https://www.geologia.fi/glossary/ortoklaasi/) - Ks. Kalimaasälpä
- [Sanidiini](https://www.geologia.fi/glossary/sanidiini/) - Ks. Kalimaasälpä
- [Kalimaasälpä](https://www.geologia.fi/glossary/kalimaasalpa/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: KAlSi3O8 Kiilto: Lasikiilto, lohkopinnoilla voi olla helmiäiskiiltoa Väri: Vaaleanpunaisesta ruskeanpunaiseen, harmaankeltainen, valkoinen, vihreä, väritön Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 6 Kidemuoto: Mikrokliini trikliininen, ortoklaasi ja sanidiini monokliinisia, rakeina kasautumissa, usein pertiittijuovainen (ei sanidiini) Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus kahdessa toisiaan vasten kohtisuorassa suunnassa, epätasainen tai simpukkamainen murros Ominaispaino: 2,6 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen
- [Kaoliniitti](https://www.geologia.fi/glossary/kaoliniitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Al2Si2O5(OH)4 Kiilto: Matta Väri: Valkoinen, usein hieman likaisenharmaa, kellertävä, punertava Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 2 - 2,5 Kidemuoto: Trikliininen, jauhomainen massa Lohkeavuus:> Kiteissä etevä lohkeavuus, voi erottaa vain mikroskoopilla Ominaispaino: 2,6 - 2,7 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Kaoliini on maasälpien rapautumistulos ja tärkeä teollisuussavi, Suomessa mm.
- [Hopea](https://www.geologia.fi/glossary/hopea/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Ag Kiilto: Metallikiilto, joka himmenee ilmassa Väri: Hopeanvalkoinen, tummuu ilmassa Viirun väri: Hopeanvalkoinen metallinen viiru Kovuus: 2,5 - 3, pehmeä, helposti naarmuuntuva Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet harvinaisia, esiintyy useimmiten lanka- tai hiusmaisia muodostumina sekä kimpaleina Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta Ominaispaino: 10,5 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Metallinen hopea on luonnossa
- [Hematiitti](https://www.geologia.fi/glossary/hematiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Fe2O3 Kiilto: Metallikiilto tai himmeä multamainen Väri: Teräksenharmaa, multamaiset muunnokset himmeän punaisia - kirkkaan punaisia Viirun väri: Kirsikanpunainen tai punaruskea viiru Kovuus: 5 - 6, multamaiset pehmeitä, kiteet hauraita, elastinen ohuina suomuina Kidemuoto: Harvoin kidemuotoisena, trigoninen, multamainen massa on punamultaa, karkeakiteinen rautahohdetta, suomuinen rautakiillettä, korukäyttöön sopivaa tiivistä hematiittia sanotaan verikiveksi Lohkeavuus: Lohkeavuus
- [Helmet ja simpukat](https://www.geologia.fi/glossary/helmet-ja-simpukat/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaCO3 Kiilto: Silkkikiilto, helmiäiskiilto Väri: Valkoinen, hopean- tai kullanhohtoinen, punertava, sinertävä, vihertävä, musta Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 3 - 3,5 Kidemuoto: Rombinen Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta Ominaispaino: 2,6 - 2,8 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Helmet ovat simpukoiden kuoren sisään joutuneita kappaleita, usein hiekanjyväsiä, jotka häiritsevät simpukkaa, ne kapseloivat
- [Vuorisuola](https://www.geologia.fi/glossary/vuorisuola/) - Ks. Haliitti.
- [Haliitti](https://www.geologia.fi/glossary/haliitti/) - Haliitti eli vuorisuola Ominaisuudet Kemiallinen kaava: NaCl Kiilto: Lasikiilto Väri: Väritön, valkoinen, harmaa, joskus kellertävä, punertava tai sinertävä Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 2 -2,5 Kidemuoto: Kuutiollinen, kuutiomaisina kiteinä tai rakeisina massoina Lohkeavuus: Etevä kuutiollinen lohkeavuus, kolme toisiaan vastaan kohtisuoraa lohkopintaa Ominaispaino: 2,1 - 2,2 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvä tai läpikuultava Esiintyminen
- [Uvaroviitti](https://www.geologia.fi/glossary/uvaroviitti/) - Ks. Granaatti.
- [Andradiitti](https://www.geologia.fi/glossary/andradiitti/) - Ks. Granaatti.
- [Grossulaari](https://www.geologia.fi/glossary/grossulaari/) - Ks. Granaatti.
- [Spessartiini](https://www.geologia.fi/glossary/spessartiini/) - Ks. Granaatti.
- [Pyrooppi](https://www.geologia.fi/glossary/pyrooppi/) - Ks. Granaatti
- [Almandiini](https://www.geologia.fi/glossary/almandiini/) - Ks. Granaatti
- [Granaatti](https://www.geologia.fi/glossary/granaatti/) - Ominaisuudet Almandiini, punainen: Fe3Al2(SiO4)3 Pyrooppi, verenpunainen: Mg3Al2(SiO4)3 Spessartiini, ruskeanpunainen, kellertävä: Mn3Al2(SiO4)3 Grossulaari, vihertävä: Ca3Al2(SiO4)3 Andradiitti, ruskeanmusta: Ca3Fe2(SiO4)3 Uvaroviitti, smaragdinvihreä: Ca3Cr2(SiO4)3 Kiilto: Lasi-, hartsi- tai rasvakiilto Väri: Monia punaisen, ruskean, keltaisen ja vihreän sävyjä, lähes kaikkia värejä sinistä lukuunottamatta, väri johtuu raudasta, mangaanista, kromista ja titaanista Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 6,5 - 7,5 Kidemuoto: Kuutiollinen,
- [Fossiilit](https://www.geologia.fi/glossary/fossiilit/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: koostumus vaihteleva ja kivettyneestä materiaalista riippuva Kiilto: Matta, hiottuna lasikiilto Väri: Valkoinen, ruskea, kullankeltainen, musta Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 3 - 5 Kidemuoto: Ei tiedossa Lohkeavuus: Ei lohkeavuutta Ominaispaino: Hyvin vaihteleva ja kivettyneestä materiaalista riippuva Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Fosiilit ovat eliöiden jäänteitä, jotka ovat kivettyneet eli muuttuneet
- [Fluoriitti](https://www.geologia.fi/glossary/fluoriitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaF2 Kiilto: Lasikiilto Väri: Puhtaana väritön, tavallisesti kuitenkin heikosti pastellivärinen tai kellertävä, sinertävä, lila, väri voi vaihdella kiteen kasvuvyöhykkeellisyyden mukaisesti Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 4 Kidemuoto: Kuutiollinen, usein kidemuotoinen, myös rakeisena ja massamaisena Lohkeavuus: Oktaedrinen lohkeavuus, heikosti simpukkamainen murros Ominaispaino: 3,1 - 3,2 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpikuultavaan
- [Epidootti](https://www.geologia.fi/glossary/epidootti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Ca2(Al,Fe)3(SiO4)3(OH) Kiilto: Lasikiilto Väri: Kellanvihreä, koivunlehden vihreä, harmaanvihreä, vivahtaa siniseen Viirun väri: Viiru harmaasta värittömään Kovuus: 6 - 7 Kidemuoto: Monokliininen, pitkänomaisia kapeita kiteitä, usein pienikiteinen Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus Ominaispaino: 3,4 - 3,5 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Yleinen metamorfisten kivien mineraali, yhtenä päämineraalina mm. vihreäkivessä, yleinen sivumineraali
- [Dolomiitti](https://www.geologia.fi/glossary/dolomiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Ca,Mg(CO3)2 Kiilto: Lasikiilto Väri: Valkoinen, keltainen, ruskea, punainen, musta, harvoin kirkas Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 3,5 - 4, kalsiittia hieman kovempi Kidemuoto: Trigoninen, rakeinen, massamainen Lohkeavuus: Etevät lohkosuunnat, simpukkamainen murros Ominaispaino: 2,8 - 3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Heikosti läpikuultavasta läpinäkymättömään, harvoin kirkas Esiintyminen tms: Kidemuotoisena onkaloissa, kalkkikiven muuttuessa
- [Diopsidi](https://www.geologia.fi/glossary/diopsidi/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: CaMgSi2O6 Kiilto: Lasikiilto Väri: Vihreä, valkoinen, keltainen Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 5 - 6 Kidemuoto: Monokliininen, kiteet pylväsmäisiä, poikkileikkaukseltaan neliömäisiä, tavallisesti kasaumia Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus, murros karhea Ominaispaino: 3,3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvä tai läpikuultava Esiintyminen: Metamorfisissa kivissä, esiintymät harvinaisia, kromidiopsidiesiintymä mm. Outokummussa Käyttö: Vähäinen käyttö korukivenä Tuntomerkit: Diopsidi
- [Biotiitti](https://www.geologia.fi/glossary/biotiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: K(Mg,Fe)3(Al,Fe)Si3O10(OH,F)2 Kiilto: Helmiäiskiilto Väri: Tummanruskea - musta, rapautuneena kullankeltainen (mistä johtuu nimi kissankulta, katinkulta) Viirun väri: Valkoinen, vaaleanvihreä viiru Kovuus: 2,5, lohkolevyt elastisia Kidemuoto: Monokliininen, kiteet harvinaisia, kuusikulmaisia suomupinkkoja Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus yhdessä suunnassa Ominaispaino: 2,7 - 3,3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Ohuet suomut läpinäkyviä tai läpikuultavia Esiintyminen tms: Yleisin
- [Smaragdi](https://www.geologia.fi/glossary/smaragdi/) - Ks. Berylli
- [Morganiitti](https://www.geologia.fi/glossary/morganiitti/) - Ks. Berylli
- [Akvamariini](https://www.geologia.fi/glossary/akvamariini/) - Ks. Berylli
- [Berylli](https://www.geologia.fi/glossary/berylli/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Be3Al2Si6O18 Kiilto: Lasikiilto, tavallisesti matta Väri: Eri keltaisen, sinisen ja vihreän sävyjä, harvoin väritön. Akvamariini, morganiitti ja smaragdi ovat beryllin eri värimuunnoksia. Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 7,5 - 8 Kidemuoto: Heksagoninen, tavallisesti kuusikulmaisia pylväsmäisiä kiteitä, joskus massiivinen Lohkeavuus: Kiteen suuntainen lohkeavuus hyvä, simpukkamainen murros Ominaispaino: 2,7 - 2,9 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole
- [Arseenikiisu](https://www.geologia.fi/glossary/arseenikiisu/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: FeAsS Kiilto: Metallikiilto Väri: Tinan- tai hopeanvalkoisesta teräksenharmaaseen Viirun väri: Tumma harmaanmusta viiru Kovuus: 5,5 - 6, hauras Kidemuoto: Monokliininen, kidemuodot yleisiä, myös rakeista ja massamaista muotoa Lohkeavuus: Etevä lohkeavuus yhdessä suunnassa Ominaispaino: 6,0 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen: Esiintyy yhdessä muiden metallisten malmimineraalien, rikki-, kupari- ja magneettikiisun, sinkkivälkkeen
- [Apatiitti](https://www.geologia.fi/glossary/apatiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Ca5(PO4)3(F,Cl,OH) Kiilto: Lasikiillosta rasvakiiltoon, joskus matta Väri: Usein vihreä eri sävyin, vaalea, ruskea, sinertävä Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 5 Kidemuoto: Heksagoninen, rakeisena tai mikrokiteisenä massana Lohkeavuus: Lohkeavuus vaihteleva, simpukkamainen murros Ominaispaino: 3,1 - 3,3 tonnia/m3 Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkyvästä läpinäkymättömään, tavallisesti läpikuultavaa Esiintyminen: Esiintyy apatiittimalmeissa, Suomessa Siilinjärvellä ja Savukosken
- [Antimonihohde](https://www.geologia.fi/glossary/antimonihohde/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Sb2S3 Kiilto: Himmeä metallikiilto Väri: Kullankeltainen Viirun väri: Kullankellertävä viiru Kovuus: 2,5 - 3 Kidemuoto: Kuutiollinen, kiteet harvinaisia, tavallisesti rakeina, jotka ovat pyöristyneitä Lohkeavuus: Taottava, särmikäs Ominaispaino: 16 - 19,3 tonnia/m3 (graniitti, joka on Suomen yleisin kivilaji painaa noin 2,7 tonnia/m3) Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön paitsi ohuissa kalvoissa Esiintyminen tms: Esiintyy
- [Andalusiitti](https://www.geologia.fi/glossary/andalusiitti/) - Ominaisuudet Kemiallinen kaava: Al2SiO5 Kiilto: Himmeä lasikiilto Väri: Tavallisesti ruskeanpunainen, ruskea tai harmaanpunainen Viirun väri: Valkoinen viiru Kovuus: 6,5 - 7,5 Kidemuoto: Rombinen, tavallisesti prismaattisina kiteinä Lohkeavuus: Vaihteleva lohkeavuus prismapintojen suunnassa Ominaispaino: 3,1 - 3,2 tonnia/m3 (graniitti, joka on Suomen yleisin kivilaji painaa noin 2,7 tonnia/m3) Magneettisuus: Ei ole magneettinen Läpinäkyvyys: Läpinäkymätön Esiintyminen tms: Pegmatiiteissa
- [Savikivi](https://www.geologia.fi/glossary/savikivi/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Erilaiset savimineraalit Väri: Vaalea, harmahtava, rusehtava, punertava Raekoko: Alle 0,002 mm Rakenne: Kerrostunutta, kivettynyttä savea Esimerkkikuvia
- [Hiekkakivi](https://www.geologia.fi/glossary/hiekkakivi/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Koostumus vaihtelee, riippuu hiekkakiven muodostaneen hiekan sisältämistä mineraaleista, kvartsia: kvartsihiekkakivi, kvartsia ja maasälpää: arkoosihiekkakivi Väri: Vaihtelee, riippuu hiekkakiven muodostaneesta hiekasta, tavallisesti punertava, rusehtava, harmaa, vihertävä Raekoko: 0,2-2 mm Rakenne: Hiekka jyvästen välissä iskos, joka koostuu tavallisesti kvartsista tai kalsiitista Esimerkkikuvia
- [Vuolukivi](https://www.geologia.fi/glossary/vuolukivi/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Talkki ja magnesiitti Väri: Harmaa, sinertävän harmaa, vihertävän harmaa Raekoko: Pienirakeinen Rakenne: Liuskeinen tai hyvin vähän liuskeinen Käyttö: Rakennuskivi, tulisijojen valmistus Esimerkkikuvia
- [Vihreäkivi](https://www.geologia.fi/glossary/vihreakivi/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kloriitti, amfiboli, epidootti Väri: Tumma vihertävä Raekoko: Pienirakeinen Rakenne: Suuntautumaton tai heikosti suuntautunut Esimerkkikuvia
- [Serpentiniitti](https://www.geologia.fi/glossary/serpentiniitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Serpentiini, talkki Väri: Eri vihreän sävyjä Raekoko: Pienirakeinen Rakenne: Suuntautunut Käyttö: Verhouskivi, koristekivi Esimerkkikuvia
- [Amfiboliryhmä](https://www.geologia.fi/glossary/amfiboliryhma/) - Ominaisuudet Antofylliitti (Rombinen amfiboli): (Mg,Fe)7Si8O22(OH)2 Tremoliitti (Monokliininen amfiboli): Ca2(Mg,Fe)5Si8O22(OH)2 Aktinoliitti (Monokliininen amfiboli): Ca2(Mg,Fe)5Si8O22(OH)2 Kiilto: Lasi- tai silkkikiilto Väri: Antofylliitti harmaa, tummanruskea, melkein musta. Tremoliitti valkoinen, harmaa. Aktinoliitti vaaleanvihreä, tummanvihreä. Viirun väri: Valkoinen Kovuus: 5 - 6 Kidemuoto: Antofylliitti rombinen, kiteet harvinaisia, usein sälöisinä tai kuituisina kasaumina. Tremoliitti ja antofylliitti monokliininen, kiteet harvinaisia, sälöinen, kuituinen, usein
- [Mustaliuske](https://www.geologia.fi/glossary/mustaliuske/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi, biotiitti, grafiitti, kiisumineraalit Väri: Tumma Raekoko: Pienirakeinen Rakenne: Liuskeinen Esimerkkikuvia
- [Marmori](https://www.geologia.fi/glossary/marmori/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kalsiitti ja dolomiitti Väri: Valkoinen, harmaa, punertava, kellertävä, vihertävä Raekoko: Hieno- tai keskirakeinen Rakenne: Ei ole liuskeinen Käyttö: Rakennuskivenä, koristekivenä, veistosten raaka-aineena, sementin raaka-aineena Esimerkkikuvia
- [Kvartsiitti](https://www.geologia.fi/glossary/kvartsiitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi, kvartsi + serisiitti (kiille) = serisiittikvartsiitti, kvartsi + maasälvät = arkoosikvartsiitti Väri: Vaalea, harmaa, punertava, vihertävä Raekoko: Pieni- ja keskirakeinen, pieniä kvartsijyväsiä ei tavallisesti erota Rakenne: Selvästi liuskeinen tai liuskeisuus heikosti kehittynyt Käyttö: Verhouskivenä Aventuriinista puhutaan usein kvartsin vihreänä värimuunnoksena, mutta se ei ole mineraali vaan vihertävä kvartsiitti. Esimerkkikuvia
- [Kiilleliuske](https://www.geologia.fi/glossary/kiilleliuske/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi ja kiilteet (biotiitti ja muskoviitti) Väri: Harmahtava, tumma Raekoko: Keskirakeinen, kiillesuomut voi erottaa paljai n silmin Rakenne: Liuskeinen Käyttö: Rakennuskivinä, erityisesti verhouksissa, laattoina Esimerkkikuvia
- [Granuliitti](https://www.geologia.fi/glossary/granuliitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi, kalimaasälpä, plagioklaasi, granaatti Väri: Muistuttaa gneissiä, harmahtava, punaisia granaatteja Raekoko: Keski- tai karkearakeinen Rakenne: Suuntautunut Esimerkkikuvia
- [Gneissit](https://www.geologia.fi/glossary/gneissit/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi, plagioklaasi, biotiitti, sarvivälke, muskoviitti, kalimaasälpä Väri: Usein harmahtava tai punertava (jos sisältää kalimaasälpää), joskus lähes musta Raekoko: Keski- tai karkearakeinen Rakenne: Pilsteinen eli yksi sen mineraaleista selvästi suuntautunut, heikosti liuskeinen (kiillegneissi) Käyttö: Käyttöä rakennuskivenä Esimerkkikuvia
- [Amfiboliitti](https://www.geologia.fi/glossary/amfiboliitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Sarvivälke, plagioklaasi, biotiitti Väri: Harmaanmusta, musta, vihertävä Raekoko: Hieno- tai keskirakeinen Rakenne: Suuntautunut Esimerkkikuvia
- [Syeniitti](https://www.geologia.fi/glossary/syeniitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kalimaasälpä, plagioklaasi, biotiitti, sarvisälke, ei sisällä kvartsia Väri: Vaalea, harmaa Raekoko: Keski- ja karkearakeinen Rakenne: Tasarakeinen, suuntautumaton Käyttö: Jonkin verran käyttöä rakennuskivenä Esimerkkikuvia
- [Peridotiitti](https://www.geologia.fi/glossary/peridotiitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Oliviini, pyrokseeni ja sarvivälke Väri: Musta tai mustanvihreä Raekoko: Keski- tai karkearakeinen Rakenne: Tasarakeinen, suuntautumaton Esimerkkikuvia
- [Pegmatiitti](https://www.geologia.fi/glossary/pegmatiitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsi, kalimaasälpä, kiille, muistuttaa karkearakeista graniittia Väri: Vaalea, punertava, kellertävä Raekoko: Karkearakeinen Rakenne: Suuntautumaton Käyttö: Pegmatiitista voi löytyä jalokiviä, kuten turmaliineja, topaaseja ja beryllejä Esimerkkikuvia
- [Obsidiaani](https://www.geologia.fi/glossary/obsidiaani/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Kvartsipitoisesta laavasta muodostunut kivilaji Väri: Tumma Raekoko: Hyvin pienirakeinen Rakenne: Tiivis Käyttö: Käyttöä korukivenä Esimerkkikuvia
- [Mantelikivi](https://www.geologia.fi/glossary/mantelikivi/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Isäntäkiven mineraalikoostumus vaihtelee, mantelit ovat tavallisesti kalsiittia tai kvartsia Väri: Tumma, mantelit vaaleita Raekoko: Vaihtelee Rakenne: Vaihtelee Esimerkkikuvia
- [Gabro](https://www.geologia.fi/glossary/gabro/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Plagioklaasi, sarvivälke, pyrokseeni, koostumus sama kuin diabaasilla ja basaltilla Väri: Musta, tummanharmaa Raekoko: Keski- tai karkearakeinen Rakenne: Tasarakeinen, suuntautumaton Käyttö: Käytetään muistomerkki- ja rakennuskivenä Esimerkkikuvia
- [Dioriitti](https://www.geologia.fi/glossary/dioriitti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Plagioklaasi, sarvivälke, biotiitti Väri: Harmaa, tumma, graniittia tummempi, eroaa syeniitista siinä, että dioriitissa on mukana hieman kvartsia Raekoko: Raekoko vaihtelee, rakeet paljain silmin erotettavissa Rakenne: Tavallisesti tasarakeinen, suuntautumaton Käyttö: Käytetään muistomerkki- ja rakennuskivenä, jotkut dioriitit ovat kiillotettuina väriltään mustia Esimerkkikuvia
- [Basaltti](https://www.geologia.fi/glossary/basaltti/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Plagioklaasi, sarvivälke, pyrokseeni, basaltilla on sama mineraalikoostumus kuin gabrolla ja diabaasilla Väri: Tumma Raekoko: Hienorakeinen Rakenne: Voi olla hajarakeinen (porfyyrinen), juoksurakennetta, huokosia tiiviissä perusmassassa Esimerkkikuvia
- [Diabaasi](https://www.geologia.fi/glossary/diabaasi/) - Ominaisuudet Päämineraalit: Plagioklaasi, sarvivälke, pyrokseeni, koostumus sama kuin gabrolla ja basaltilla Väri: Musta, tummanharmaa, harmaa Raekoko: Hieno- tai keskirakeinen Rakenne: Tasarakeinen, eroaa rakenteeltaan gabrosta, diabaasissa plagiolkaasi on levymäisinä kiteinä (ofiittinen rakenne) Käyttö: Käytetään muistomerkki- ja rakennuskivenä. Hyvä kiuaskivi. Esimerkkikuvia
- [Zooni](https://www.geologia.fi/glossary/zooni/) - Siitepölyvyöhyke.
- [Vyörymä](https://www.geologia.fi/glossary/vyoryma/) - Maan tai kivimassojen äkillisen vyörymisen aiheuttama muoto.
- [Vyörykeila](https://www.geologia.fi/glossary/vyorykeila/) - Jyrkän rinteen juurelle rapautumisen seurauksena putoilleesta kiviaineksesta muodostunut kerrostuma.
- [Vuotomaa](https://www.geologia.fi/glossary/vuotomaa/) - Maa-aineksen pintakerros, joka valuu hitaasti rinnettä alas (cm/vuosi).
- [Vulkaaninen](https://www.geologia.fi/glossary/vulkaaninen/) - Tulivuoren toimintaan liittyvä, tuliperäinen.
- [Virtakerroksellisuus](https://www.geologia.fi/glossary/virtakerroksellisuus/) - Vaakasuorissa kerroksissa esiintyvä vinolaminaatio/-kerroksellisuus.
- [Virtaama](https://www.geologia.fi/glossary/virtaama/) - Aikayksikössä (m³/vrk tai l/min) tapahtuva vesimäärän virtaus.
- [Widsmanstättenin rakenne](https://www.geologia.fi/glossary/widsmanstattenin-rakenne/) - Ristikkäisrakenne, joka erottuu meteoriittien kiillotetuilla pinnoilla. Nimetty Australialaisen löytäjän, mineralogi Alois von Widmanstättenin mukaan; näkyy useimmissa rautameteoriiteissa. Rakenne syntyy kiinteän olomuodon diffuusiossa alle 700 asteen lämpötilassa hitaan jäähtymisen aikana, esim. suurten taivaankappaleiden sisällä.
- [Veiksel](https://www.geologia.fi/glossary/veiksel/) - Pohjois-Euroopassa käytetty nimitys viimeisestä jääkaudesta.
- [Vedenjohtavuus](https://www.geologia.fi/glossary/vedenjohtavuus/) - Maa- tai kivilajiesiintymän kyky johtaa vettä.
- [Vedenjakaja](https://www.geologia.fi/glossary/vedenjakaja/) - Valuma-alueiden raja, selänne jolta vedet virtaavat eri suuntiin (pohjavedenjakaja ei aina yhdy pintavedenjakajaan).
- [Vapaa pohjavesi](https://www.geologia.fi/glossary/vapaa-pohjavesi/) - Pohjavesi jota ei yläpuolella rajoita eristävä maakerros eli salpakerros.
- [Valliriutta](https://www.geologia.fi/glossary/valliriutta/) - Pitkänomainen merellä rannikkoa myötäilevä koralliriutta, joka muodostuu kalkkipitoisten eliöiden kalkkirangoista (koralleista, kalkkipitoisista levistä, sienistä ym.).
- [Vakoutuma](https://www.geologia.fi/glossary/vakoutuma/) - Pienimuotoinen, jäätikön virtauksen aiheuttama moreenipinnan juovikkuus (engl. fluting).
- [Vajovesi](https://www.geologia.fi/glossary/vajovesi/) - Kyllästymättömässä vyöhykkeessä painovoiman vaikutuksesta liikkuva vesi.
- [Uurresuunta](https://www.geologia.fi/glossary/uurresuunta/) - Mannerjäätikön kallion pintaan kuluttaman uran suunta = jään liike- suunta.
- [Upamalmi](https://www.geologia.fi/glossary/upamalmi/) - Raskaiden mineraalien tai pelkän metallin muodostama jäännössedimenttinen malmi.
- [Ultramafinen kivilaji](https://www.geologia.fi/glossary/ultramafinen-kivilaji/) - Kivilaji, joka sisältää alle 10 %:a maasälpää. Ryhmään kuuluvat mm. duniitti, peridotiitti ja pyrokseniitti.
- [Ultraemäksinen kivilaji](https://www.geologia.fi/glossary/ultraemaksinen-kivilaji/) - Magmakivi, joka sisältää alle 45 % piidioksidia.
- [Tyynylaava](https://www.geologia.fi/glossary/tyynylaava/) - Veden alla syntynyt laavamuoto, joka muistuttaa päällekkäin pinottuja tyynyjä.
- [Turvekerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/turvekerrostuma/) - Suokasvien maatumisjäännöksistä syntynyt eloperäinen kerrostuma.
- [Turvekangas](https://www.geologia.fi/glossary/turvekangas/) - Vanha ojitusalue, jonka kuivatus on ollut hyvin tehokas; puusto on tavallisen talousmetsän kaltaista ja pintakasvillisuus on saavuttanut suhteellisen pysyvän, suokasvillisuudesta selvästi poikkeavan ja kangaskasvillisuutta muistuttavan koostumuksen (suokasvien osuus alle 25%).
- [Turve](https://www.geologia.fi/glossary/turve/) - Syntynyt suokasvien maatumisjäänteistä, lyhenne Tv.
- [Tulvakerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/tulvakerrostuma/) - Joen tulva-altaaseen kerrostamaa mineraali- ja orgaanista ainesta.
- [Triaskausi](https://www.geologia.fi/glossary/triaskausi/) - Ajanjakso 251-200 miljoonaa vuotta sitten.
- [Transgressio](https://www.geologia.fi/glossary/transgressio/) - Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen nousu.
- [Toori](https://www.geologia.fi/glossary/toori/) - Kalliopaasi, joka on jäänyt jäljelle ympäröivän rapautuneen aineksen kulkeuduttua pois.
- [Terrigeeninen](https://www.geologia.fi/glossary/terrigeeninen/) - Syntyisin maalta.
- [Tektoninen siirros](https://www.geologia.fi/glossary/tektoninen-siirros/) - Tektoniikan aiheuttama liikunto; maankamaran vierekkäiset osat liikkuvat toistensa suhteen lineaarisesti; syntyy mm. siirrostaso, joskus siirros- tai hiertovyöhyke.
- [Tektoninen](https://www.geologia.fi/glossary/tektoninen/) - Maankuoren rakenteeseen ja liikuntoihin kuuluva.
- [Särkkä](https://www.geologia.fi/glossary/sarkka/) - Vedenpinnan alapuolelle tai matalaan veteen syntynyt hiekkavalli.
- [Symmiktinen savi](https://www.geologia.fi/glossary/symmiktinen-savi/) - Vähäsuolaisen veden (murtoveden) kerrallinen eli lustosavi, jonka lustoissa savi- ja hiesurakeet ovat koaguloituneet, liittyneet toisiinsa, jolloin yksittäinen lusto on kerraton, mutta päällekkäiset lustot muodostavat kerrallisen rakenteen (vrt. diataktinen savi).
- [Svekokarjalainen](https://www.geologia.fi/glossary/svekokarjalainen/) - Svekokarelidinen, svekokarelidien muinaisvuoristoon kuuluva.
- [Svekokarelidit](https://www.geologia.fi/glossary/svekokarelidit/) - Ruotsista Suomen kautta Venäjän Karjalaan ulottuva muinaisvuoristo, jonka lounaisosaa nimitetään Svekofennideiksi ja ja koillisosaa Karelideiksi.
- [Svekofenninen orogenia](https://www.geologia.fi/glossary/svekofenninen-orogenia/) - Suomessa ja Ruotsissa näkyvä noin 1900 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut orogenia.
- [Supra-akvaattinen](https://www.geologia.fi/glossary/supra-akvaattinen/) - Vedenpinnan yläpuolella syntynyt, jääkauden jälkeen vedenpinnan yläpuolelle jäänyt, vedenkoskematon (vrt. subakvaattinen).
- [Suppa](https://www.geologia.fi/glossary/suppa/) - Jäätikön reunasta irtautuneen suuren lohkareen sulaessa maaperään muodostunut suppilomainen kuoppa.
- [Supermanner](https://www.geologia.fi/glossary/supermanner/) - Suuri maamassa, joka käsitti suurimman osan maapallon manneralueesta. Maan historian supermantereita ovat olleet Columbia, Rodinia ja Pangea.
- [Suoyhdistymä](https://www.geologia.fi/glossary/suoyhdistyma/) - Suokokonaisuus jota luonnehditaan suon pinnanmuotojen, yleisen suotyyppikoostumuksen ja kosteussuhteiden perusteella; Suomen suoyhdistymissä erotetaan kolme päätyyppiä: keidas-, aapa- ja palsasuot.
- [Suomuuttuma](https://www.geologia.fi/glossary/suomuuttuma/) - Alue, jolla puuston kasvu on ojituksen takia selvästi elpynyt ja pintakasvillisuuden muutos on ehtinyt pitemmälle kuin ojikossa (rahkasammal vähentynyt, varpujen osuus lisääntynyt).
- [Sulfidisavi](https://www.geologia.fi/glossary/sulfidisavi/) - Eloperäistä ainesta sisältävä savi, jonka rikkiyhdiste, rautasulfidi, on värjännyt mustaksi.
- [Suhteistunut](https://www.geologia.fi/glossary/suhteistunut/) - Maalajista: sellainen maalaji, jossa pienet rakeet täyttävät isompien väliset tilat, joka on tiivis ja jolla on suuri tilavuuspaino.
- [Suhteistuneisuus](https://www.geologia.fi/glossary/suhteistuneisuus/) - Maalajien rakeisuus jakautuu tasaisesti eri raekokoluokkiin.
- [Sueviitti](https://www.geologia.fi/glossary/sueviitti/) - Meteoriittitörmäyksessä syntynyt kivi, joka koostuu erikokoisista kivenkappaleista sekä vulkaanisia pommeja ja lapilleja muistuttavista lasinkappaleista.
- [Subglasiaalinen uoma ja kuru](https://www.geologia.fi/glossary/subglasiaalinen-uoma-ja-kuru/) - Jäätikön pohjalla virranneen jäätikköjoen kuluttama muoto, uoma on kalliopohjainen maaperään syntynyt ja kuru kalliopohjainen ja -seinäinen muoto.
- [Subglasiaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/subglasiaalinen/) - Jäätikön alainen, jäätikön pohjassa tapahtuva.
- [Subduktiovyöhyke](https://www.geologia.fi/glossary/subduktiovyohyke/) - Kalteva taso, joka viettää yleensä valtameren haudasta mantereen alle ja jota luonnehtii voimakas maanjäristystoiminta. Tulkittu mannerlaatan ja sen alle painuvan merenpohjalaatan hierrevyöhykkeeksi.
- [Subboreaalikausi](https://www.geologia.fi/glossary/subboreaalikausi/) - Jääkauden jälkeisen lämpökauden loppupuoli.
- [Subatlanttinen kausi](https://www.geologia.fi/glossary/subatlanttinen-kausi/) - Jääkauden jälkeisen lämpökauden jälkeinen ilmaston vaihe, jolle on ominaista kuusen ja männyn esiintyminen.
- [Subakvaattinen](https://www.geologia.fi/glossary/subakvaattinen/) - Vedenpinnan alapuolella syntynyt, veden alla ollut, veden peittämä, vedenkoskema (vrt. supra-akvaattinen).
- [Stratotyyppi](https://www.geologia.fi/glossary/stratotyyppi/) - Geologisen muodostuman tyyppileikkaus, joka edustaa hyvin itse kerrostumaa tai sen rajapintoja.
- [Stratigrafia](https://www.geologia.fi/glossary/stratigrafia/) - Geologian haara, joka tutkii kivisarjojen ikää ja niiden keskinäisiä kerrostumis-/esiintymissuhteita.
- [Stagnaatio](https://www.geologia.fi/glossary/stagnaatio/) - Jäätikön liikkeen pysähtyminen.
- [Soramoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/soramoreeni/) - Jäätikköjen kuljettamista, kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen kivennäismaalaji, soramoreeni (SrMr) sisältää yli 50 % yli 2 mm:n läpimittaista ainesta ja vähintään 5 % hienoainesta (raekoko alle 0,06 mm).
- [Sora](https://www.geologia.fi/glossary/sora/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on sora (raekoko 2 - 60 mm), lyhenne Sr.
- [Somero](https://www.geologia.fi/glossary/somero/) - Pyöreäkivinen sora.
- [Solifluktio](https://www.geologia.fi/glossary/solifluktio/) - Vettyneen rinnemaan valuminen.
- [Siluurikausi](https://www.geologia.fi/glossary/siluurikausi/) - Ajanjakso 444-416 miljoonaa sitten.
- [Siltti](https://www.geologia.fi/glossary/siltti/) - Hiekkaa hienorakeisempi, mutta savea karkeampi sedimentti/sedimenttikivi.
- [Silokallio](https://www.geologia.fi/glossary/silokallio/) - Jäätikön kuluttama ja hioma kallio, jossa on loivasti kohoava, pyöristynyt vastasivu ja jyrkkä rosoinen suojasivu.
- [Silmägneissi](https://www.geologia.fi/glossary/silmagneissi/) - Gneissi, jossa varsinkin kalimaasälpä ja kvartsi muodostavat soikeita rakeita tai raekasaumia.
- [Siitepölyanalyysi](https://www.geologia.fi/glossary/siitepolyanalyysi/) - Kvartäärigeologiassa käytetty kerrostuman siitepölykoostumukseen perustuva ajoitusmenetelmä.
- [Siirtolohkare](https://www.geologia.fi/glossary/siirtolohkare/) - Jäätikön tai mannerjään siirtämä/kuljettama lohkare.
- [Siirrosvyöhyke](https://www.geologia.fi/glossary/siirrosvyohyke/) - Kalliossa oleva murtumapinta tai ruhjevyöhyke, jota pitkin toisen kalliolohkon siirtyminen toiseen nähden on tapahtunut.
- [Sial](https://www.geologia.fi/glossary/sial/) - Maankuoren ylin, graniittinen osa. Nimi tulee Si- ja Al-alkuaineista.
- [Seisminen (refraktio)luotaus](https://www.geologia.fi/glossary/seisminen-refraktioluotaus/) - Maakerrosten paksuuksia tutkittaessa käytetty geofysikaalinen menetelmä, joka perustuu täryaaltojen erilaiseen etenemisnopeuteen eri maakerroksissa ja aallon taittumiseen kerrosten välisessä rajapinnassa.
- [Sedimenttikivi](https://www.geologia.fi/glossary/sedimenttikivi/) - Sedimentin kovettuessa muodostunut kivi.
- [Sedimentti](https://www.geologia.fi/glossary/sedimentti/) - Geologisten prosessien tuloksena maanpinnalle muodostunut kerros esim. soraa, hiekkaa, savea tai turvetta.
- [Sedimentaatio](https://www.geologia.fi/glossary/sedimentaatio/) - Kerrostuminen.
- [Savi](https://www.geologia.fi/glossary/savi/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jossa savilajitteen eli saveksen (raekoko < 0,002 mm) osuus on yli 30 %, lyhenne Sa.
- [Sarja](https://www.geologia.fi/glossary/sarja/) - Pienempi geologinen yksikkö kuin kausi. Tarkoittaa kiviä, jotka ovat syntyneet tiety epookin aikana. Nimetään usein käyttämällä adverbejä etuliitteinä, jolloin esim. ala-, keski-, ylä- liitetään kautta/periodia osoittavan sanan eteen.
- [Saraturve](https://www.geologia.fi/glossary/saraturve/) - Saraturpeet ovat muodostuneet vaateliaiden sarakasvien, lehtisammalten, heinien ja ruohojen jäänteistä, lyhenne Ct.
- [Sanduri](https://www.geologia.fi/glossary/sanduri/) - Jäätikköjoen maalle kerrostama lajittuneen aineksen muodostuma, kuivan maan delta.
- [Salpavesi](https://www.geologia.fi/glossary/salpavesi/) - Vettä pidättävän kerroksen alainen paineellinen pohjavesi.
- [Salpausselkävyöhyke](https://www.geologia.fi/glossary/salpausselkavyohyke/) - Fennoskandiaa kiertävä reunamuodostumien (glasifluviaalisten ja moreeniaineksisten) ketjun Suomen osa, synty liittyy Nuoremman Dryaksen nimellä kulkevaan kylmään ilmastovaiheeseen.
- [Salpakerros](https://www.geologia.fi/glossary/salpakerros/) - Yhtä tai useampia pohjavesikerroksia rajoittava eristävä maakerros.
- [Räme](https://www.geologia.fi/glossary/rame/) - Metsäinen suo, jonka puustona on etupäässä mänty.
- [Ruuhilaakso](https://www.geologia.fi/glossary/ruuhilaakso/) - Jäätikön kuluttama poikkileikkaukseltaan U-muotoinen laakso.
- [Ruoppakulju](https://www.geologia.fi/glossary/ruoppakulju/) - Kasvipeitteetön, tummapintainen ruoppakulju on syntynyt suokaasujen ja roudan nostaessa kuollutta turvetta suon pinnalle.
- [Riuttakumpu](https://www.geologia.fi/glossary/riuttakumpu/) - Kallioleikkauksessa näkyvä, kovista riuttakivilajeista muodostunut kumpumainen rakenne.
- [Riutta](https://www.geologia.fi/glossary/riutta/) - Meren pohjassa oleva harjanne, joka on syntynyt karbonaatteja erittävien eliöiden tukirangoista (korallit, kalkkipitoiset levät, sienet jne.).
- [Ristikerroksellisuus](https://www.geologia.fi/glossary/ristikerroksellisuus/) - Virtaavan veden tai tuulen kerrostamille klastisille sedimenteille luonteenomainen rakenne, jossa osa aaltomaisesta rakenteesta on leikkautunut pois.
- [Ripekivi](https://www.geologia.fi/glossary/ripekivi/) - Vuolukiven jalostuksessa muodostuva tuotteeksi kelpaamaton ylijäämäkivi.
- [Rimpi](https://www.geologia.fi/glossary/rimpi/) - Aapasuon vetinen, suonpinnan keskitasoa alempana oleva pienmuoto (vrt. jänne).
- [Reunatasanne](https://www.geologia.fi/glossary/reunatasanne/) - Laakson rinteen ja jäätikkökielekkeen saumakohtaan kerrostunut tasapintainen lajittunut kerrostuma.
- [Reunamuodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/reunamuodostuma/) - Jäätikön reunalla syntynyt, joko moreenia tai harjuainesta sisältävä reu- nan suuntainen muodostuma, esim. Salpausselät.
- [Reunamoreenivalli](https://www.geologia.fi/glossary/reunamoreenivalli/) - Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen pieni moreenivalli, joita tavallisesti on peräkkäisten vallien muodostamina parvina (vuosimoreeni, De Geer -moreeni).
- [Reunamoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/reunamoreeni/) - Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen moreeniselänne (päätemoreeni, sivumoreeni, puskumoreeni).
- [Reunaluisu](https://www.geologia.fi/glossary/reunaluisu/) - Keidassuosta; suon suurmuoto-osa, joka on kaikkein viettävin ja sijoittuu laiteen ja keskustan väliin.
- [Remanenssimagnetismi](https://www.geologia.fi/glossary/remanenssimagnetismi/) - Pysyvä magnetoituminen joka syntyy magmakiviin niiden jäähtyessä alle Curie-pisteen, 573 C°:ssa
- [Relikti](https://www.geologia.fi/glossary/relikti/) - Metamorfisissa kivissä esiintyvä alkuperäisen kiven mineraali tai rakennepiirre.
- [Regressio](https://www.geologia.fi/glossary/regressio/) - Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen aleneminen; veden vetäytyminen maalta.
- [Raviini](https://www.geologia.fi/glossary/raviini/) - Veden lajittuneeseen maapeitteeseen uurtama kapea ja syvä laakso, syn. kursu.
- [Rautameteoriitti](https://www.geologia.fi/glossary/rautameteoriitti/) - Koostuvat pääosaksi metallisesta rauta-nikkeliyhdistelmästä, nitrideistä, karbideista, fosfideista, sulfideista, oksideista, fosfaateista ja silikaateista.
- [Raukki](https://www.geologia.fi/glossary/raukki/) - Kalliopilari (usein sienenmuotoinen pilarimainen kohouma), joka on syntynyt rapautumisen ja rantavoimien vaikutuksesta.
- [Rapautuminen](https://www.geologia.fi/glossary/rapautuminen/) - Geologinen prosessi, jonka vaikutuksesta kivi mekaanisesti tai kemiallisesti hajoaa.
- [Rapautumaonkalo](https://www.geologia.fi/glossary/rapautumaonkalo/) - Kallion tai kiven rapautuessa syntynyt onkalo.
- [Rapakivi](https://www.geologia.fi/glossary/rapakivi/) - Helposti rapautuva, moroutuva, karkea graniitti.
- [Rapakallio](https://www.geologia.fi/glossary/rapakallio/) - Paikallaan rapautunut kallion pinta.
- [Rantavalli](https://www.geologia.fi/glossary/rantavalli/) - Rantaviivan suuntainen valli, joka on syntynyt aallokon kuluttamasta, lajittelemasta ja uudelleen kerrostamasta aineksesta; vedenpinnan jatkuva lasku synnytti sarjan rantavalleja.
- [Rantatasanne](https://www.geologia.fi/glossary/rantatasanne/) - Rantatörmän alapuolella oleva tasanne, jonka uudelleen kerrostunut lajittunut aines on peräisin aallokon kuluttamasta törmästä.
- [Rantapalle](https://www.geologia.fi/glossary/rantapalle/) - Aallokon ja talvisen jään työnnön kasaama rantaviivan suuntainen maavalli tai -penger.
- [Rantakerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/rantakerrostuma/) - Rantavoimien liikuttamasta ja kerrostamasta aineksesta syntynyt lajittunut kerrostuma, jolla ei ole erityistä muotoa (vrt. rantavalli, rantatasanne).
- [Rakka](https://www.geologia.fi/glossary/rakka/) - Lapissa lämpö- ja pakkasrapautumisen seurauksena kalliosta syntynyt kivikko tai louhikko.
- [Rakeisuuskäyrä](https://www.geologia.fi/glossary/rakeisuuskayra/) - Maalajien eri lajitteiden prosenttisesta jakaumasta piirretty summakäyrä.
- [Rahkaturve](https://www.geologia.fi/glossary/rahkaturve/) - Rahkaturpeet ovat muodostuneet vaatimattomista rahkasammalista ja saroista sekä varvuista, lyhenne St.
- [Raekoon jakauma](https://www.geologia.fi/glossary/raekoon-jakauma/) - Maalajien tiettyjä raekokoja olevien eri lajitteiden jakauma.
- [Radiohiiliajoitus](https://www.geologia.fi/glossary/radiohiiliajoitus/) - Radiometrinen ajoitusmenetelmä, jossa hyödynnetään luonnossa esiintyvää hiili- 14 -isotooppia. Menetelmällä päästään noin 50 000 vuoden ikiin.
- [Pölyhieta](https://www.geologia.fi/glossary/polyhieta/) - Tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,02 - 0,06 mm) maalaji, aines hienoa hietaa.
- [Päämineraalit](https://www.geologia.fi/glossary/paamineraalit/) - Mineraalit, jotka vaikuttavat kivilajin nimeämiseen ja joita on yleensä vähintään 5 % kiven aineksesta.
- [Purkauskerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/purkauskerrostuma/) - Jäätikön sulamisvesien tai jääjärven äkillisen purkauksen seurauksena syntynyt huonosti lajittunut kasauma.
- [Pugem](https://www.geologia.fi/glossary/pugem/) - Nielu, josta vesi kulkeutuu kallioperään.
- [Psilofyytti](https://www.geologia.fi/glossary/psilofyytti/) - Alkeellinen kryptogaami.
- [Pseudomorfoosi](https://www.geologia.fi/glossary/pseudomorfoosi/) - Muuttunut mineraalirae, jonka alkuperäinen muoto on säilynyt.
- [Proterotsooinen maailmankausi](https://www.geologia.fi/glossary/proterotsooinen-maailmankausi/) - Arkeeisen ja paleotsooisen kauden välissä oleva maailmankausi (2500-542 miljoonaa vuotta sitten).
- [Proksimaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/proksimaalinen/) - Muodostuman tai kerrostuman osista: jäätikön puoleinen (vrt. distaalinen).
- [Prekambrinen](https://www.geologia.fi/glossary/prekambrinen/) - Aika ennen kambrikautta, vanhempi kuin 542 miljoonaa vuotta.
- [Preglasiaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/preglasiaalinen/) - Jääkautta aikaisempi.
- [Preboreaalikausi](https://www.geologia.fi/glossary/preboreaalikausi/) - Varhaisin jääkauden jälkeinen ilmaston vaihe, jolle on ominaista koivumetsien esiintyminen.
- [Porfyyrinen](https://www.geologia.fi/glossary/porfyyrinen-2/) - Hajarakeita sisältävä.
- [Postglasiaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/porfyyrinen/) - Jääkautta myöhempi.
- [Porfyroblasti](https://www.geologia.fi/glossary/porfyroblasti/) - Metamorfoosin aikana kasvanut kiven muita rakeita kookkaampi mineraalirae.
- [Polymiktinen kivi](https://www.geologia.fi/glossary/polymiktinen-kivi/) - Klastinen sedimenttikivi, jossa on useiden kivilajien kappaleita.
- [Poimuakseli](https://www.geologia.fi/glossary/poimuakseli/) - Poimun pituusakseli; poimun harjan suunta.
- [Poimu](https://www.geologia.fi/glossary/poimu/) - Mutkalle taipunut kerros tai muu taso.
- [Poikittainen moreeniselänne](https://www.geologia.fi/glossary/poikittainen-moreeniselanne/) - Jäätikön liikettä vastaan kohtisuoraan kasaantunut pohjamoreeniselänne, kiviaines suuntautunut jäätikön liikkeen suuntaisesti.
- [Pohjavesikerros](https://www.geologia.fi/glossary/pohjavesikerros/) - Maa- tai kivilajiesiintymä, joka varastoi ja johtaa vettä niin hyvin, että siihen tehdystä kaivosta saadaan vettä (akviferi).
- [Pohjavesiesiintymä](https://www.geologia.fi/glossary/pohjavesiesiintyma/) - Pohjavettä sisältävä maankamaran osa, jonka rajat ja pohjaveden muodostumis- ja purkautumisalueet voidaan määrittää.
- [Pohjavesi](https://www.geologia.fi/glossary/pohjavesi/) - Maaperässä ja kallioperän raoissa hitaasti liikkuva vesi.
- [Pohjavedenjakaja](https://www.geologia.fi/glossary/pohjavedenjakaja/) - Kahden pohjavesiesiintymän muodostumisalueen välinen raja.
- [Pohjamoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/pohjamoreeni/) - Jäätikön irrottamasta ja pohjaosassaan kuljettamasta aineksesta synty- nyt tiivis, lajittumaton maalaji.
- [Plastisuusluku](https://www.geologia.fi/glossary/plastisuusluku/) - Maalajin juoksurajan ja kieritysrajan erotus.
- [Pitkittäinen moreeniselänne](https://www.geologia.fi/glossary/pitkittainen-moreeniselanne/) - Mannerjään virtauksen suuntainen, selvästi ympäristöstään kohoava pohjamoreenista syntynyt selänne vrt. drumliini.
- [Pintamoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/pintamoreeni/) - Ks. Ablaatiomoreeni
- [Pintakivi](https://www.geologia.fi/glossary/pintakivi/) - Maan pinnalla syntynyt kivilaji. Vastakohta syväkivi.
- [Pilsteinen](https://www.geologia.fi/glossary/pilsteinen/) - Kivilajin ominaisuus, jossa pitkänomaiset mineraalirakeet ovat epätäydellisesti järjestäytyneet yhdensuuntaisiksi.
- [Piimaa](https://www.geologia.fi/glossary/piimaa/) - Piilevien kuorista syntynyt maalaji.
- [Piilevä](https://www.geologia.fi/glossary/piileva/) - Piikuorinen yksisoluinen levä, joka esiintyy mikrofossiilina mm. liejussa ja kertoo sen kerrostumisen aikana vallinneista oloista: ilmastosta, suolaisuudesta, ravinteisuudesta ym.
- [Piihappo](https://www.geologia.fi/glossary/piihappo/) - Petrologiassa: silikaatteihin sisältyvä ja vapaa piidioksidi, SiO2.
- [Pieni reunamoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/pieni-reunamoreeni/) - Jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen pieni moreenivalli, joita tavallisesti on peräkkäisten vallien muodostamina parvina, maaperäkartan merkki.
- [Petrografia](https://www.geologia.fi/glossary/petrografia/) - Kivilajien kuvaus ja systemaattinen luokittelu perustuen niiden mineraalikoostumukseen, tekstuuriin ja rakenteeseen.
- [Petrologia](https://www.geologia.fi/glossary/petrologia/) - Oppi kivistä; kivilajien koostumusta, rakennetta ja alkuperää tutkiva tiede.
- [Peruskallio](https://www.geologia.fi/glossary/peruskallio/) - Kiteinen peruskallio: se maankamaran osa, joka on syntynyt kiteisistä, kovista kivilajeista; usein irtaimien maalajien peittämä.
- [Permikausi](https://www.geologia.fi/glossary/permikausi/) - Ajanjakso 299-251 miljoonaa vuotta sitten.
- [Periodi](https://www.geologia.fi/glossary/periodi/) - Aika, joka määrittelee tietyn geologisen aikavälin. Periodin kesto on kymmeniä miljoonia vuosia.
- [Periglasiaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/periglasiaalinen/) - Jäätikön edustan oloihin liittyvä.
- [Peittohiekka](https://www.geologia.fi/glossary/peittohiekka/) - Tuulen kerrostama ohut (< 1 m) hiekka- tai hietakerros.
- [Pehmeikkö](https://www.geologia.fi/glossary/pehmeikko/) - Hienorakeisten ja/tai orgaanisten maalajien peittämä, rakentamiseen huonosti soveltuva alue.
- [Palsasuo](https://www.geologia.fi/glossary/palsasuo/) - Aapasuoyhdistymän Tunturi-Lapissa esiintyvä paikallinen muunnos, joka esiintyy alueilla joita luonnehtii vähäinen sademäärä, voimakas tuuli, ohut lumipeite ja joilla vuoden keskilämpötila on alle -1 astetta. Jänteiden ja rimpien sijasta pienmuotoina esiintyy palsakumpuja tai matalampia pounuja.
- [Palsakumpu](https://www.geologia.fi/glossary/palsakumpu/) - Pohjois-Lapin soiden suurmätäs, jonka sisällä on routaa, syn. kirsiturvekukkula.
- [Palsa](https://www.geologia.fi/glossary/palsa/) - Pohjoisen Lapin soiden suurmätäs, jonka sisällä on routaa.
- [Pallekivikko](https://www.geologia.fi/glossary/pallekivikko/) - Aallokon ja talvisen jään työnnön kasaama rantaviivan suuntainen kivi- ja lohkarejono, jossa kivet ja lohkareet ovat asettuneet poikittain jään työntöä vastaa.
- [Paljastuma](https://www.geologia.fi/glossary/paljastuma/) - Paljas tai hyvin lähellä maanpintaa esiintyvä kallio, joka on usein hieman muusta ympäristöstä koholla.
- [Paljakkasuo](https://www.geologia.fi/glossary/paljakkasuo/) - Pohjoisimman Suomen tunturien rinteillä esiintyvä ohutturpeinen (< 1 m) suoyhdistymätyyppi, jolta pienmuodot yleensä puuttuva.
- [Palingeneesi](https://www.geologia.fi/glossary/palingeneesi/) - Kivilajien sulaminen ja jälleenkiteytyminen.
- [Paleosomi](https://www.geologia.fi/glossary/paleosomi/) - Migmatiitin vanhin osa eli alkuperäisen kiven sulamatta tai muuttumatta jäänyt osa.
- [Paleontologia](https://www.geologia.fi/glossary/paleontologia/) - Fossiileja, muinaisia elämänmuotoja ja niiden kehitystä tutkiva tiede.
- [Paleomagnetismi](https://www.geologia.fi/glossary/paleomagnetismi/) - Tieteenhaara, joka pyrkii selvittämään Maan muinaisten magneettikenttien suuntia sekä mannerten sijaintia kivissä säilyneen remanenssimagnetismin avulla.
- [Pakkasrapautuminen](https://www.geologia.fi/glossary/pakkasrapautuminen/) - Lämpötilavaihteluiden ja jäätyvän veden aiheuttama kivilajin halkeilu ja sen seurauksena rikkoontuminen.
- [Painanne](https://www.geologia.fi/glossary/painanne/) - Painanne, josta ei ole veden sisään- tai ulosvirtausta.
- [Oskillaatio](https://www.geologia.fi/glossary/oskillaatio/) - Jäätiköstä; jään reunan edestakainen liike.
- [Ortogneissi](https://www.geologia.fi/glossary/ortogneissi/) - Magmakivestä syntynyt gneissi.
- [Orsivesi](https://www.geologia.fi/glossary/orsivesi/) - Varsinaisen pohjavesiesiintymän yläpuolella olevan eristävän maakerroksen pidättämä vapaa pohjavesikerros.
- [Orogenia](https://www.geologia.fi/glossary/orogenia/) - Vuorijonon muodostuminen.
- [Ordoviikkikausi](https://www.geologia.fi/glossary/ordoviikkikausi/) - Yksi paleotsooisen maailmankauden kausi, jota edelsi kambri ja jonka jälkeen alkoi siluuri. Alkoi 488 miljoonaa vuotta sitten ja kesti noin 44 miljoonaa vuotta. Kausi jaetaan ala-, keski- ja yläordoviikkikauteen. Tänä aikana syntyneitä kiviä nimitetään ordoviikkisysteemiksi.
- [Opaakki](https://www.geologia.fi/glossary/opaakki/) - Ohuthieessä läpinäkymätön, usein oksidi- tai sulfidimineraali.
- [Ontelo](https://www.geologia.fi/glossary/ontelo/) - Kivessä oleva kolo tai kuoppa, joka on bioklastisissa kivissä usein seurausta fossiiliin liukenemisesta.
- [Onkoliitti](https://www.geologia.fi/glossary/onkoliitti/) - Pieni, pyöreähkö, konsentrisesti kerroksellinen, karbonaateista syntynyt sedimentin/sedimentikiven rakenne, joka muistuttaa sipulia ja on syntynyt siniviherlevä- ja bakteeritoiminnan seurauksena.
- [Ombrotrofinen](https://www.geologia.fi/glossary/ombrotrofinen/) - Suosta: ravinteensa pääasiassa sadeveden mukana saava (vrt. minerotrofinen).
- [Oligotrofinen](https://www.geologia.fi/glossary/oligotrofinen/) - Vähäravinteinen.
- [Nuori siirros](https://www.geologia.fi/glossary/nuori-siirros/) - Murtumapinta tai ruhjevyöhyke, jota pitkin vierekkäiset maankamaran lohkot ovat siirtyneet toisiinsa nähden pystysuunnassa.
- [Nivoo](https://www.geologia.fi/glossary/nivoo/) - Taso.
- [Nielu-uoma](https://www.geologia.fi/glossary/nielu-uoma/) - Jäätikön reunan alle rinteeseen syntynyt uoma, kohtisuoraan jäätikön reunaa vasten.
- [Neva](https://www.geologia.fi/glossary/neva/) - Puuton, rahkasammalta tai saroja kasvava suo (vrt. letto).
- [Märkäraja](https://www.geologia.fi/glossary/markaraja/) - Raja johon kapillaarisesti nouseva pohjavesi kostuttaa maan (ks. kapillaarivesi).
- [Myöhäis-Veiksel](https://www.geologia.fi/glossary/myohais-veiksel/) - Viimeisen eli Veiksel-jäätiköitymisen loppuvaihe.
- [Myloniitti](https://www.geologia.fi/glossary/myloniitti/) - Kallioperän siirros- tai ruhjevyöhykeessä hienorakeiseksi hiertynyt kivilaji. Neosomi; migmatiitin nuorin osa eli alkuperäisen kiven sulaessa syntynyt vaalea kiviaines.
- [Murrosvyöhyke](https://www.geologia.fi/glossary/murrosvyohyke/) - Kallioperän sisäisen jännityksen purkautuessa syntynyt murtuma-alue.
- [Murrossuunta](https://www.geologia.fi/glossary/murrossuunta/) - Kallioperän sisäisen jännityksen purkautuessa syntynyt murtuma; näkyy maastossa usein pitkinä, suorina laaksoina.
- [Murroslaakso](https://www.geologia.fi/glossary/murroslaakso/) - Kallioperän murtumiskohtaan kulunut pitkänomainen painanne.
- [Muokkauskerros](https://www.geologia.fi/glossary/muokkauskerros/) - Pellon kyntösyvyyteen ulottuva pintaosa, kyntökerros.
- [Muodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/muodostuma/) - Kivien stratigrafinen perusyksikkö: kuvaa kivilajiseurueen, jolla on suhteellisen yhtenäinen rakenne, litologia, syntypaikka ja ikä. Nimetty usein löytö-/esiintymispaikan mukaan.
- [Multavuus](https://www.geologia.fi/glossary/multavuus/) - Maan humuspitoisuus.
- [Multamaa](https://www.geologia.fi/glossary/multamaa/) - Viljellyn maan 20-40 % humusta sisältävä pintakerros.
- [Muinaisuoma](https://www.geologia.fi/glossary/muinaisuoma/) - Jäätikön sulamisvesien kuluttama uoma sekä jääkauden jälkeisiin meri- ja järvivaiheiden muutoksiin liittyvä uoma.
- [Muinaisranta](https://www.geologia.fi/glossary/muinaisranta/) - Jääkauden jälkeisten Itämeren ja järvien eri vaiheita osoittava rannan merkki.
- [Muinais-Itämeri](https://www.geologia.fi/glossary/muinais-itameri/) - Paleo-iIämeri: matala, laakeapohjainen meri, jonka peitossa Baltika-manner oli 488-416 miljoonaa vuotta sitten.
- [Moro](https://www.geologia.fi/glossary/moro/) - Karkearakeisten kivilajien, etenkin rapakiven rapautumissora.
- [Moreenipeite](https://www.geologia.fi/glossary/moreenipeite/) - Jäätikköjen kuljettamista, kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen maalajikerrostuma.
- [Moreenimuodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/moreenimuodostuma/) - Moreenista muodostunut omamuotoinen, paksuhko kasauma.
- [Moreenikalotti](https://www.geologia.fi/glossary/moreenikalotti/) - Ylimmän rannan yläpuolella oleva, kohouman laella sijaitseva, avokallioiden tai kivikoiden reunustama moreenikerrostuma.
- [Moreeniaineksen suuntaus](https://www.geologia.fi/glossary/moreeniaineksen-suuntaus/) - Moreeniaineksen kivien järjestäytyminen jäätikön liikkeen suuntaisiksi (vrt. suuntauslasku).
- [Moreeni](https://www.geologia.fi/glossary/moreeni/) - Mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin.
- [Minerotrofinen](https://www.geologia.fi/glossary/minerotrofinen/) - Suosta; ravinteensa ympäröiviltä kivennäismailta valuvista vesistä saava (vrt. ombrotrofinen).
- [Mineraalimaa](https://www.geologia.fi/glossary/mineraalimaa/) - Ks. kivennäismaa.
- [Mineraalikerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/mineraalikerrostuma/) - Geologisesti tutkittu ja määritelty mineraalivaranto, joka voidaan joskus ottaa tuotantoon. Arkistoidaan mineraalivarantorekisteriin.
- [Mineraali](https://www.geologia.fi/glossary/mineraali/) - Luonnossa esiintyvä, kiinteä, epäorgaaninen alkuaine tai yhdiste, jolla on määrätty koostumus tai koostumusalue ja tavallisesti säännöllinen sisäinen kiderakenne.
- [Mikrofossiili](https://www.geologia.fi/glossary/mikrofossiili/) - Mikroskooppisen pieni (< 1 mm) jäänne, esim. siitepölyhiukkanen.
- [Migmatiitti](https://www.geologia.fi/glossary/migmatiitti/) - Ominaisuudet Seoskivi, jossa vanhempaan kiveen on magmana tai liuoksina tunkeutunut tai vanhemmasta kivilajista metamorfoosin yhteydessä on sulanut ja erottunut nuorempaa kiveä. Migmatiitin osien keskenäiset suhteet ja rakenteet vaihtelevat suuresti. Päämineraalit: Seos, koostuu kahdesta tai useammasta kivilajista, usein gneissiä ja graniittia Väri: Harmahtava tai punertava, voi olla myös tumma Raekoko: Keski- tai karkearakeinen Rakenne: Suuntautunut Käyttö:
- [Meteoriitti](https://www.geologia.fi/glossary/meteoriitti/) - Meteoriitti on avaruudesta peräisin oleva kappale, joka on säilynyt ilmakehän ja maahan iskeytymisen jäljiltä. Meteoriitit ovat peräisin aurinkokunnassa kiertävistä asteroideista ja komeetoista. Useimpien ikä on 4,5-4,8 miljardia vuotta, mikä on myös Maan geologinen ikä. Meteoriitit jaetaan perinteisesti kolmeen kategoriaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivirautameteoriitit. Suuret meteoriitit, joiden paino on yli 100 tonnia ja nopeus ylittää 3-4
- [Metamorfoosi](https://www.geologia.fi/glossary/metamorfoosi/) - Geologinen tapahtuma, jossa kiven rakenne tai mineraalikoostumus, tai molemmat, muuttuvat liikuntojen tai muuttuneiden lämpötila- ja paineolosuhteiden vuoksi.
- [Metamorfinen](https://www.geologia.fi/glossary/metamorfinen/) - Metamorfoosin läpikäynyt.
- [Meta-](https://www.geologia.fi/glossary/meta/) - Etuliite, joka viittaa metamorfoosiin tai metamorfoosissa muuttuneeseen kiveen.
- [Mesotrofinen](https://www.geologia.fi/glossary/mesotrofinen/) - Keskiravinteinen.
- [Merkeli](https://www.geologia.fi/glossary/merkeli/) - Karbonaatista ja savesta muodostunut sedimentti/-kivi.
- [Meri- ja järvikerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/meri-ja-jarvikerrostuma/) - Rauhallisissa oloissa meren tai järven pohjaan laskeutuneen hienorakeisen aineksen (d50 < 0,06 mm) muodostama kerrostuma.
- [Meanderi](https://www.geologia.fi/glossary/meanderi/) - Loivasti viettävällä alueella virtaavassa joessa esiintyvä mutka, mutkasarja tai kiemura.
- [Marginaalinen uoma ja kuru](https://www.geologia.fi/glossary/marginaalinen-uoma-ja-kuru/) - Jäätikön reunaan syntynyt sulamisvesiuoma tai jääjärven purkausuoma.
- [Marginaalinen muodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/marginaalinen-muodostuma/) - Jäätikön reunaan syntynyt heikosti lajittunut muodostuma.
- [Mannerreunus](https://www.geologia.fi/glossary/mannerreunus/) - Mantereen rantaviivan ja syvän meren väliin jäävä matalan meren alue.
- [Mannerprisma](https://www.geologia.fi/glossary/mannerprisma/) - Mantereisen laatan ja sen alle painuvan merellisen laatan väliin muodostuva sedimenttikasauma, vastaa subduktiokompleksia.
- [Mannerlaatta](https://www.geologia.fi/glossary/mannerlaatta/) - Litosfäärilaatta, jonka kuoriosa on pääasiassa mantereista. Mannerlaatalla tarkoitetaan usein (virheellisesti) kaikkia litosfäärin laattoja; mieluummin mantereinen laatta.
- [Malmi](https://www.geologia.fi/glossary/malmi/) - Luonnossa esiintyvä mineraalikasauma, jossa alkuaineet esiintyvät rikastuneena niin, että esiintymän taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista.
- [Magnetometri](https://www.geologia.fi/glossary/magnetometri/) - Laite, jolla mitataan magneettikentän voimakkuutta.
- [Magneettinen anomalia](https://www.geologia.fi/glossary/magneettinen-anomalia/) - Mikä tahansa poikkeama koko maapallon normaalista magneettikentästä.
- [Magmasäiliö](https://www.geologia.fi/glossary/magmasailio/) - Magman täyttämä tila litosfäärissä.
- [Magmakivi](https://www.geologia.fi/glossary/magmakivi/) - Magmasyntyinen kivilaji.
- [Magmaattinen](https://www.geologia.fi/glossary/magmaattinen/) - Magmasta peräisin oleva; magmasyntyinen.
- [Magma](https://www.geologia.fi/glossary/magma/) - Maankuoressa esiintyvä kivisula.
- [Mafiset mineraalit](https://www.geologia.fi/glossary/mafiset-mineraalit/) - Magnesiumia ja rautaa sisältävät mineraalit kuten oliviini, pyrokseenit ja amfibolit; myös näitä mineraaleja runsaasti sisältävät kivilajit ovat mafisia, esim. tumma gabro; vrt. felsinen.
- [Maavesi](https://www.geologia.fi/glossary/maavesi/) - Maanpinnan ja pohjavedenpinnan välisessä vyöhykkeessä sitoutuneena ja vapaana oleva vesi.
- [Maatuneisuusaste](https://www.geologia.fi/glossary/maatuneisuusaste/) - Eli turpeen huminositeetti (H) ilmoitetaan von Postin kymmenasteikolla niin, että H1 on maatumatonta turvetta ja H10 täysin maatunutta turvetta.
- [Maaperä](https://www.geologia.fi/glossary/maapera/) - Kallioperää verhoava maapeite kaikkine aineksineen.
- [Maannos](https://www.geologia.fi/glossary/maannos/) - Biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijäin vaikutuksesta muuttunut luonnontilaisen maan pintakerros; maannoksessa erotetaan yleensä A-horisontti (humuskerros ja vaalea uuttunut kerros) ja B-horisontti (rikastumiskerros), jonka alla on C-horisontti (muuttumaton pohjamaa).
- [Maankuori](https://www.geologia.fi/glossary/maankuori/) - Maapallon uloin kerros; merellisen kuoren paksuus on keskimäärin 6 - 7 km, mantereisen 35 - 40 km.
- [Maankohoaminen](https://www.geologia.fi/glossary/maankohoaminen/) - Maankuoren palautuminen mannerjäätikön aiheuttamasta painumisesta entiseen asemaansa.
- [Maankamara](https://www.geologia.fi/glossary/maankamara/) - Koostuu kallioperästä ja maaperästä.
- [Maalajite](https://www.geologia.fi/glossary/maalajite/) - Tietyn kivennäismaalajin tiettyä raekokoa oleva ainesosa.
- [Maalaji](https://www.geologia.fi/glossary/maalaji/) - Geologisen prosessin tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi; vrt. kivilaji.
- [Maailmankausi](https://www.geologia.fi/glossary/maailmankausi/) - Eonia lyhyempi geologinen ajanjakso; esim. fanerotsooinen eoni jaetaan paleo-, meso- ja kenotsooiseen maailmankauteen.
- [Lössi](https://www.geologia.fi/glossary/lossi/) - Tuulen kerrostama hienorakeinen (raekoko 0,01-0,05 mm) maalaji.
- [Lähde](https://www.geologia.fi/glossary/lahde/) - Paikka jossa pohjavesi virtaa luonnon oloissa kallio- tai maaperästä maanpinnalle tai vesistöjen pohjalle.
- [Lusto](https://www.geologia.fi/glossary/lusto/) - Kerrallisen maalajin, esim. jääkauden aikana kerrostuneen saven, vuodessa muodostama kerros (vrt. diataktinen savi,symmiktinen savi).
- [Luola](https://www.geologia.fi/glossary/luola/) - Maa- tai kallioperässä oleva onkalo tai tila, jolla on katto, seinät ja lattia ja joka on kooltaan niin suuri että kolme henkilöä mahtuu mukavasti sisälle, luoliksi hyväksytään myös kalliolipat, joiden alle kymmenen henkeä mahtuu mukavasti leiriytymään (puoliluolat), lisäksi luolia ovat pienemmät onkalot, jotka ovat jostain syystä merkittäviä.
- [Loppilainen](https://www.geologia.fi/glossary/loppilainen/) - Loppilaiseen, Fennoskandian kilven myöhäisarkeeiseen orogeniaan kuuluva, ikä n. 2 900 - 2 600 miljoonaa vuotta; vrt. saamilainen.
- [Lohkoliikunnot (siirrosliikunnot)](https://www.geologia.fi/glossary/lohkoliikunnot-siirrosliikunnot/) - Jäykässä maankuoressa tapahtuvat liikunnot, joissa suuret maankuoren lohkot liikkuvat pääasiassa pystysuunnassa toistensa suhteen.
- [Lohkarevyö](https://www.geologia.fi/glossary/lohkarevyo/) - Moreenialueen rantavaihetta osoittava vyöhyke, jossa moreenipeitteestä on jäänyt jäljelle lohkareet aallokon huuhdottua hienomman aineksen alemmalle tasolle.
- [Lohkareikko](https://www.geologia.fi/glossary/lohkareikko/) - Halkaisijaltaan (RT yli 1000 mm, GEO yli 600 mm) pääosin lohkareista muodostunut kerrostuma.
- [Lohkareet](https://www.geologia.fi/glossary/lohkareet/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on lohkareet (raekoko > 1000 mm), lyhenne Lo.
- [Liuskeisuus](https://www.geologia.fi/glossary/liuskeisuus/) - Metamorfoosin synnyttämä yhdensuuntaisrakenne kivissä. Aiheutuu usein suomumaisten mineraalien asettumisesta samansuuntaisiksi.
- [Liuske](https://www.geologia.fi/glossary/liuske/) - Liuskeinen metamorfinen kivi.
- [Litostratigrafinen yksikkö](https://www.geologia.fi/glossary/litostratigrafinen-yksikko/) - Pintasyntyisten kivilajien jaottelussa käytetty yksikkö, joka perustuu yleensä kivilajiin ja sen fysikaalisiin (litologisiin) piirteisiin. Yksiköt ovat pienemmästä laajimpaan lueteltuina kerros, jäsen, muodostuma, ryhmä ja superryhmä.
- [Litosfääri](https://www.geologia.fi/glossary/litosfaari/) - Kivikehä. Maan uloin kerros, jäykkä kuori.
- [Litorinameri](https://www.geologia.fi/glossary/litorinameri/) - Jääkauden jälkeisen lämpökauden aikainen Itämeren vaihe.
- [Litologia](https://www.geologia.fi/glossary/litologia/) - Kivilajien järjestelmällinen kuvaus, joka perustuu mineraalikoostumukseen ja rakenteeseen.
- [Listrinen pinta](https://www.geologia.fi/glossary/listrinen-pinta/) - Pinta, joka on yläosastaan jyrkkä mutta loivenee alempana.
- [Limninen](https://www.geologia.fi/glossary/limninen/) - Makean veden pohjalle syntynyt, järviin kuuluva, järviä koskeva, järvi-.
- [Limneameri](https://www.geologia.fi/glossary/limneameri/) - Litorinameren loppuvaihe.
- [Liitukausi](https://www.geologia.fi/glossary/liitukausi/) - Ajanjakso Maan historiassa 146-65,5 miljoonaa vuotta sitten.
- [Lieveuoma](https://www.geologia.fi/glossary/lieveuoma/) - Sulavan jäätikkökielekkeen ja rinteen rajalle syntynyt jäätikön reunan suuntainen uoma, joka viettää loivasti rinnettä alas.
- [Lievemuodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/lievemuodostuma/) - Kalliomäkien etelä- ja kaakkoisrinteiden kapea lajittuneen aineksen reunus.
- [Liejuvalli](https://www.geologia.fi/glossary/liejuvalli/) - Riuttaa muistuttava rakenne, jonka mikro-organismit ovat synnyttäneet saostamisen kautta meren pohjalle.
- [Liejukerrostuma](https://www.geologia.fi/glossary/liejukerrostuma/) - Veteen syntynyt eloperäinen kerrostuma, jossa orgaanisen aineksen määrä on yli 6 %.
- [Lieju](https://www.geologia.fi/glossary/lieju/) - Veteen kerrostunut kasvi- ja eläinjäänteiden sekä hienojen kivennäisainesten seosmaalaji, jossa humuspitoisuus eli orgaanisen aineksen osuus on yli 6 %, lyhenne Lj.
- [Leukosomi](https://www.geologia.fi/glossary/leukosomi/) - Migmatiitin vaalein, usein graniittinen osa; ks. neosomi.
- [Leuko-](https://www.geologia.fi/glossary/leuko/) - Etuliite, joka viittaa vaaleaan tai felsiseen.
- [Letto](https://www.geologia.fi/glossary/letto/) - Yleensä puuton, ruskosammalta kasvava, usein vetinen suo, joka esiintyy siellä missä kallioperässä on runsaskalkkista kivilajia.
- [Lapponia-superryhmä](https://www.geologia.fi/glossary/lapponia-superryhma/) - Varhaisproterotsooinen stratigrafinen yksikkö, vanhempi kuin Karelia-superryhmä.
- [Lapillituffi](https://www.geologia.fi/glossary/lapillituffi/) - Lapilleja sisältävä vulkaaninen kerrostuma.
- [Lapilli](https://www.geologia.fi/glossary/lapilli/) - Tulivuorenpurkauksessa ilmaan sinkoutuneesta laavaroiskeesta jähmettynyt alle 64 mm läpimittainen kivenkappale.
- [Lamproiitit](https://www.geologia.fi/glossary/lamproiitit/) - Juonikivi- ja laavakiviryhmä (vrt. lamprofyyrit); ryhmän kivet ovat poikkeuksellisen rikkaita kaliumista ja magnesiumista. Maailman suurin timanttikaivos (Argyle, Australia) liittyy lamproiittiin.
- [Lamprofyyrit](https://www.geologia.fi/glossary/lamprofyyrit/) - Juonikiviryhmä, jonka kivet ovat rakenteeltaan porfyyrisiä; hajarakeina on mafisia mineraaleja, maasälpää on vain perusmassassa.
- [Laminaatio](https://www.geologia.fi/glossary/laminaatio/) - Kerroksellisuus, jossa kerrosten paksuus on yleensä alle 1 cm.
- [Lajittunut maalaji](https://www.geologia.fi/glossary/lajittunut-maalaji/) - Tiettyä raekokoa eli lajitetta oleva maalaji, tasarakeinen maalaji.
- [Laattatektoniikka](https://www.geologia.fi/glossary/laattatektoniikka/) - Geologian ala, joka tutkii litosfäärin laattojen syntyä, kehitystä ja tuhoutumista sekä näiden prosessien syitä. Katso myös Perusgeologiaa-osion sivu Laattatektoniikka
- [Laide](https://www.geologia.fi/glossary/laide/) - Keidassuosta: suon reuna-alueen se suurmuoto-osa, joka saa ravinteensa pääasiassa ympäristön kivennäismailta valuvien vesien mukana.
- [Laava](https://www.geologia.fi/glossary/laava/) - Maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunut sula kiviaines.
- [Laaksontäyte](https://www.geologia.fi/glossary/laaksontayte/) - Sulamisvesien jäätiköstä vapautuneen alueen laaksoihin kerrostama lajittuneen aineksen tasanne.
- [Laakiobasaltti](https://www.geologia.fi/glossary/laakiobasaltti/) - Vaaka- tai loiva-asentoinen ja hyvin laaja-alainen rakopurkauksesta maanpinnalle levinnyt basalttinen laavavirta tai sarja basalttisia laavavirtoja.
- [Kytöheitto](https://www.geologia.fi/glossary/kytoheitto/) - Hylätty ja usein epätäydellisesti metsittynyt turvepelto.
- [Kvartäärikausi](https://www.geologia.fi/glossary/kvartaarikausi/) - Kahden viime vuosimiljoonan aikainen, Alppien poimuttumisen jälkeinen geologinen kausi, jonka aikana on vallinnut useita jääkausia ja mm. ihminen on kehittynyt.
- [Kvartäärigeologia](https://www.geologia.fi/glossary/kvartaarigeologia/) - Tiede joka tutkii maapallon kehityshistorian kahden viime vuosimiljoonan geologisia ilmiöitä.
- [Kuviomaa](https://www.geologia.fi/glossary/kuviomaa/) - Aineksen lajittumisen tai kasvillisuuden aiheuttama toistuvakuvioinen rakenne maanpinnalla.
- [Kutistumisraja](https://www.geologia.fi/glossary/kutistumisraja/) - Vesipitoisuus, jossa maalajin kiinteystila eli konsistenssi muuttuu puolikiinteästä kiinteäksi.
- [Kuru](https://www.geologia.fi/glossary/kuru/) - Rotkolaakso, tunturirotko.
- [Kumulaatti](https://www.geologia.fi/glossary/kumulaatti/) - Syväkivi, joka on syntynyt kiteiden erkaantuessa magmasta esim. gravitatiivisesti painumalla tai kohoamalla.
- [Kumpumoreeni](https://www.geologia.fi/glossary/kumpumoreeni/) - Pinta- tai pohjamoreenista koostuva kumpu tai selänne, joka on syntynyt kuolleen, paikalleen sulavan jäätikön pinnalle tai pohjalle.
- [Kumpu-kuoppamaasto](https://www.geologia.fi/glossary/kumpu-kuoppamaasto/) - Reunamuodostumien ja harjujen liepeille, kuolleen jään alueelle syntynyt lajittuneen aineksen kumpujen ja selänteiden sekä niiden välisten kuoppien muodostama maasto.
- [Kulku](https://www.geologia.fi/glossary/kulku/) - Kerroksellisuuden, liuskeisuuden tms. tason ja vaakatason leikkausviivan suunta.
- [Kulju](https://www.geologia.fi/glossary/kulju/) - Keidassuon kermien välinen vetinen, nevakasvillisuutta kasvava pinta (vrt. kermi).
- [Kuivakuorikerros](https://www.geologia.fi/glossary/kuivakuorikerros/) - Pohjavedenpinnan yläpuolella oleva, mineraalirakeiden kuivumiskutistuman aiheuttama kantavampi hienolajitteisen maalajin pintakerros.
- [Ksenoliitti](https://www.geologia.fi/glossary/ksenoliitti/) - Magmaan joutunut sivukiven kappale.
- [Krenulaatio (liuskeisuus)](https://www.geologia.fi/glossary/krenulaatio-liuskeisuus/) - Krenulaatio on esimerkiksi kiilleliuskeeseen muodostunut pienimittakaavainen (millimetriluokkaa oleva) sykkyrämäinen poimuttuminen, joka näkyy mm. liuskeen lohkopinnoilla krenulaatioliuskeisuutena.
- [Kratoni](https://www.geologia.fi/glossary/kratoni/) - Pitkään stabiilina pysynyt metamorfisten kivien ja syväkivien muodostama mannerkuoren osa. Kratonista käytetään englanninkielessä myös nimitystä platform.
- [Korrelaatio](https://www.geologia.fi/glossary/korrelaatio/) - Vastaavuussuhde, vastaavuus.
- [Korpi](https://www.geologia.fi/glossary/korpi/) - Kuusta tai koivua kasvava suo.
- [Konvektiovirtaus](https://www.geologia.fi/glossary/konvektiovirtaus/) - Maan vaipassa tapahtuvaksi oletettu kiviaineksen hidas kiertoliike, joka tasoittaa lämpötilaeroja Maan sisällä ja saa litosfäärin laatat liikkeeseen. Kiviaines kohoaa merten keskiselänteiden kohdalla, missä syntyy uutta merenpohjaa samalla, kun laatat erkanevat toisistaan.
- [Kontaktimetamorfoosi](https://www.geologia.fi/glossary/kontaktimetamorfoosi/) - Intruusion lähiympäristön kivilajeissa lämmön vaikutuksesta tapahtuvat mineralogiset muutokset.
- [Kontaktibreksia](https://www.geologia.fi/glossary/kontaktibreksia/) - Magmakiven ja sen sivukiven kontaktiin syntynyt seoskivi, jossa magma-kivessä on sivukiven kappaleita.
- [Kontakti](https://www.geologia.fi/glossary/kontakti/) - Kahden kivilajin kosketuspinta.
- [Konsolidaatio](https://www.geologia.fi/glossary/konsolidaatio/) - Maaperän tiivistyminen ja lujittuminen kuormituksen vaikutuksesta.
- [Konsentrinen](https://www.geologia.fi/glossary/konsentrinen/) - Keidassuosta: samakeskinen.
- [Konkreetio](https://www.geologia.fi/glossary/konkreetio/) - Sedimenttikiveen diageneesin yhteydessä syntyvä pallo- tai ellipsoidimainen, ympäristöään kovempi kohta, jonka iskos on karbonaattia tai kvartsia. Konkreetioiden läpimitta voi vaihdella muutamasta senttimetristä muutamaan metriin. Uudelleenkiteytyneet konkreetiot ovat tavallisia sedimenttisyntyisissä metamorfisissa kivissä.
- [Konkordanssi](https://www.geologia.fi/glossary/konkordanssi/) - (1) Kerrosrajan tai tektonisen pinnan yhdensuuntaisuus viereiseen kerrossarjaan tai pintaan nähden. (2) Magmaintruusion ja sen sivukiven kontaktipinnan yhdensuuntaisuus sivukiven kerroksellisuuden tai liuskeisuuden kanssa; adjektiivi konkordantti; vrt. diskordanssi.
- [Konglomeraatti](https://www.geologia.fi/glossary/konglomeraatti/) - Ominaisuudet Soramainen sedimenttikivi, joka pääosin koostuu vaihtelevasti pyöristyneistä, kookkaista kivilajikappaleista. Päämineraalit: Koostumus vaihtelee, riippuu konglomeraatin muodostaneen soran sisältämistä mineraaleista Väri: Vaihtelee (katso: esimerkkikuvat) Raekoko: Yli 2 mm (katso: esimerkkikuvat) Rakenne: Erikokoisia pyöristyneitä kivirakeita hienorakeisessa perusmassassa, kivirakeiden välissä iskos, joka koostuu tavallisesti kvartsista tai kalsiitista Esimerkkikuvia
- [Konformi](https://www.geologia.fi/glossary/konformi/) - Myötäilevä.
- [Kompleksi](https://www.geologia.fi/glossary/kompleksi/) - Yleistermi kivilajiryhmälle, jonka sisäiset rajat, rakenteet, tms. ovat epäselvät.
- [Komeetta](https://www.geologia.fi/glossary/komeetta/) - Pyrstötähti: pienehkö aurinkokunnan aurinkoa kiertävä kappale, jolla on kaasun ja pölyn muodostama koma (ilmakehä). Komeetan kiinteä keskus on halkaisijaltaan 0,5-50 km ja se muodostuu kivestä, pölystä ja jäästä. Kun komeetta lähestyy aurinkoa, se alkaa höyrystyä muodostaen perässä näkyvän "pyrstön".
- [Kohosuo](https://www.geologia.fi/glossary/kohosuo/) - Keidassuosta aiemmin käytetty nimitys.
- [Koheesiomaalaji](https://www.geologia.fi/glossary/koheesiomaalaji/) - Hienorakeiset maalajit, joita pitää koossa rakeiden välinen kiinnevoima (koheesio).
- [Klintti](https://www.geologia.fi/glossary/klintti/) - Laaja kallioisten rannikoiden eroosiotörmä. Osaksi taluksen hautaama tai terasseiksi erodoitunut.
- [Klastinen](https://www.geologia.fi/glossary/klastinen/) - Sedimenttikivien rakenne, jossa esim. kalsiitti tai hienorakeinen kvartsi iskostaa alkuperäiset rakeet toisiinsa.
- [Klasti](https://www.geologia.fi/glossary/klasti/) - Sedimentin, sedimenttikiven tai vulkaanisen kiven rakenteeseen kuuluva mineraali- tai kivilajikappale.
- [Kivimeteoriitti](https://www.geologia.fi/glossary/kivimeteoriitti/) - Kaikkein yleisin meteoriittityyppi, joka käsittää 93% kaikista löydetyistä meteoriiteista. Koostumus vastaa Maan magmakiviä ja kiven mineraalit ovat yleensä pyrokseeneja ja oliviinia. Vaikea erottaa maan tavallisista kivistä.
- [Kivilaji](https://www.geologia.fi/glossary/kivilaji/) - Kivilaji koostuu yhtä tai useampaa mineraalilajia olevista rakeista, jotka ovat liittyneet lujasti toisiinsa; kivilajit muodostavat kallioperässä laajoja, verraten tasalaatuisia massoja.
- [Kivihiilikausi](https://www.geologia.fi/glossary/kivihiilikausi/) - Ajanjakso 359-299 miljoonaa vuotta sitten.
- [Kivet](https://www.geologia.fi/glossary/kivet/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on kivet (raekoko 60- 1000 mm), lyhenne Ki.
- [Kivennäismaa](https://www.geologia.fi/glossary/kivennaismaa/) - Kallioperästä geologisten prosessien tuloksena syntynyt irtomaa.
- [Kitkamaalaji](https://www.geologia.fi/glossary/kitkamaalaji/) - Moreeni- ja karkearakeiset maalajit, joita pitää koossa rakeiden välinen kitka.
- [Kilpialue](https://www.geologia.fi/glossary/kilpialue/) - Kratoniin kuuluva laaja alue, jossa vanha kallioperä on näkyvissä. Esim. Fennoskandian prekambrinen kilpi on Fennosarmatian kratonin kilpialue; ks. kratoni.
- [Kilpi](https://www.geologia.fi/glossary/kilpi/) - Se osa kratonia, jonka muodostavat metamorfiset kivet ja syväkivet, jotka eivät ole nuorempien sedimenttikivien peittämiä.
- [Kieritysraja](https://www.geologia.fi/glossary/kieritysraja/) - Vesipitoisuus, jossa maalaji muuttuu plastisesta puolikiinteäksi.
- [Kide](https://www.geologia.fi/glossary/kide/) - Atomien, ionien tai molekyylien kiinteä rakentuma, joka sisäiseltä rakenteeltaan on tasavälinen avaruushila.
- [Keskustasanne](https://www.geologia.fi/glossary/keskustasanne/) - Keidassuosta: se suurmuoto-osa, joka muodostaa suon pääosan ja on yksistään sadeveden mukanaan tuomien ravinteiden varassa.
- [Kerrosintruusio](https://www.geologia.fi/glossary/kerrosintruusio/) - Levy- tai laattamainen, emäksinen kivilajiseurue, joka muodostuu päällekkäisistä magmakivikerroksista.
- [Kerroksellisuus](https://www.geologia.fi/glossary/kerroksellisuus/) - Kerrostuneen sedimentin ja sedimenttikiven alkuperäisrakenne, jossa esimerkiksi koostumus, väri ja raekoko vaihtelevat kerroksesta toiseen siirryttäessä.
- [Kerrallisuus](https://www.geologia.fi/glossary/kerrallisuus/) - Rakenne, jossa kerroksen alaosa on karkearakeisempi kuin yläosa.
- [Kerrallinen savi](https://www.geologia.fi/glossary/kerrallinen-savi/) - Jäätikön sulamisvesien syvään suolattomaan tai vähäsuolaiseen veteen kerrostama sedimentti, diataktinen tai symmiktinen lustosavi (ks. lusto).
- [Kermisuo](https://www.geologia.fi/glossary/kermisuo/) - Ks. Keidassuo
- [Kermi](https://www.geologia.fi/glossary/kermi/) - Rämekasvillisuutta kasvava keidassuon kuivahko pitkänomainen mätäs (vrt. kulju).
- [Kemiallinen sedimentti](https://www.geologia.fi/glossary/kemiallinen-sedimentti/) - Usein merivedestä paikalleen saostunut sedimentti.
- [Keilatulivuori](https://www.geologia.fi/glossary/keilatulivuori/) - Kartion muotoinen tulivuori, joka koostuu laavasta ja pyroklastisesta aineksesta; mieluummin kerrostulivuori.
- [Keidassuo](https://www.geologia.fi/glossary/keidassuo/) - Etelä-Suomessa vallitsevana esiintyvä yleensä keskiosastaan ympäristöään korkeammalle kohoava suoyhdistymä, joka saa vetensä pääasiassa sateesta (vrt. aapasuo).
- [Kattilavajoaminen](https://www.geologia.fi/glossary/kattilavajoaminen/) - Magmasäiliön yläpuolisen kivimassan vajoaminen esim. rengasmaisia juonia myöten magmasäiliöön.
- [Kataklastinen rakenne](https://www.geologia.fi/glossary/kataklastinen-rakenne/) - Mineraalirakeinen ruhjoutumisen seurauksena syntynyt kivilajien rakenne.
- [Karstivajoama](https://www.geologia.fi/glossary/karstivajoama/) - Yleensä suppilon mallinen painanne, joka on usein syntynyt karstiluolan romahtaessa; paikka, mistä maanpäällinen puro/joki virtaa maan alle.
- [Karstiutuminen](https://www.geologia.fi/glossary/karstiutuminen/) - Kallioperässä liikkuvien luonnonvesien aiheuttama kallioperän (sen mineraalien) liukeneminen.
- [Karstimaa](https://www.geologia.fi/glossary/karstimaa/) - Alue, jolla karstiutumista tapahtuu/on tapahtunut.
- [Karsi](https://www.geologia.fi/glossary/karsi/) - Kalkkikivien reunoilla esiintyvä kalkkisilikaattikivi, joka sisältää runsaasti kalsium- ja magnesiumpitoisia silikaatteja.
- [Karkea hieta](https://www.geologia.fi/glossary/karkea-hieta/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on karkea hieta (raekoko 0,06 - 0,2 mm), lyhenne Ht.
- [Karelinen](https://www.geologia.fi/glossary/karelinen/) - Karelia-superryhmään kuuluva.
- [Karelidit](https://www.geologia.fi/glossary/karelidit/) - Karjalan tasavallasta Itä- ja Pohjois-Suo-men kautta Ruotsiin jatkuva, varhaisprote-rotsooinen muinaisvuoristo, joka tulkitaan laajemman Svekokarelideiksi nimitetyn vuoriston osaksi.
- [Karelia-superryhmä](https://www.geologia.fi/glossary/karelia-superryhma/) - Varhaisproterotsooinen litostratigrafinen yksikkö, sijoittuu Lapissa Lapponia-superryhmän ja Kaleva-ryhmän väliin.
- [Kapillaarivesi](https://www.geologia.fi/glossary/kapillaarivesi/) - Kapillaarivoimien eli hiusputki-ilmiön vaikutuksesta maaperän kyllästymättömässä vyöhykkeessä oleva vesi.
- [Kapillaarisuus](https://www.geologia.fi/glossary/kapillaarisuus/) - Hiushuokoisuus, hiusputki-ilmiö, hienorakeisten maalajien huokosissa tapahtuva veden nousu.
- [Kantamagma](https://www.geologia.fi/glossary/kantamagma/) - Magma, josta magmakivilajisarja on syntynyt esim. fraktioivan kiteytymisen kautta.
- [Kames-maasto](https://www.geologia.fi/glossary/kames-maasto/) - Reunamuodostumien ja harjujen liepeille, kuolleen jään alueelle syntynyt lajittuneen aineksen kumpujen ja selänteiden muodostama maasto.
- [Kambrikausi](https://www.geologia.fi/glossary/kambrikausi/) - Paleotsooisen maailmankauden vanhin kausi, 542-488 miljoonaa vuotta sitten.
- [Kallioperä](https://www.geologia.fi/glossary/kalliopera/) - Kivilajeista koostuva maankuoren ylin osa, joka on osittain irtomaalajien, osittain veden peittämä.
- [Kalliomaa](https://www.geologia.fi/glossary/kalliomaa/) - Kallio, jota voi peittää alle metrin paksuinen maakerros, yleensä moreenia, kuvataan maalajikuviona maaperäkartassa.
- [Kaleva](https://www.geologia.fi/glossary/kaleva/) - Varhaisproterotsooinen, stratigrafinen yksikkö.
- [Kainuu](https://www.geologia.fi/glossary/kainuu/) - Varhaisproterotsooinen stratigrafinen yksikkö, sijoittuu Itä-Suomessa Jatulin ja Sariolan väliin.
- [Kaariallas](https://www.geologia.fi/glossary/kaariallas/) - Drumliinin proksimaalirinteen edustalle syntynyt kaaren muotoinen painanne.
- [Jäännössedimentti](https://www.geologia.fi/glossary/jaannossedimentti/) - Mekaanista ja kemiallista rapautumista parhaiten kestävien ainesten muodostama kasautuma.
- [Jäänjakaja](https://www.geologia.fi/glossary/jaanjakaja/) - Mannerjäätikön keskusalue, jossa jää ei juuri liikkunut, mutta josta jään liike suuntautui säteittäisesti reunoja kohti.
- [Jänne](https://www.geologia.fi/glossary/janne/) - Aapasuon samansuuntaisina kulkevia, pitkänomaisia, veden valumissuuntaa vastaan kohtisuoria, usein rahkaisia mätäsmuodostumia, syn. kaarto (vrt. rimpi).
- [Juotti](https://www.geologia.fi/glossary/juotti/) - Suosta: pitkänomainen, kapea suoalue, suojuotti.
- [Juoksuraja](https://www.geologia.fi/glossary/juoksuraja/) - Vesipitoisuus jossa maalaji muuttuu plastisesta juoksevaksi.
- [Juoksuominaisuus](https://www.geologia.fi/glossary/juoksuominaisuus/) - Vedenkyllästämän maan taipumus muuttua juoksevaksi massaksi.
- [Isostaattinen kohoaminen](https://www.geologia.fi/glossary/isostaattinen-kohoaminen/) - Litosfäärin massojen tasapainottuminen; esim. kevyen maankuoren vahventuminen tai painuminen jollakin alueella aiheuttaa epätasapainon sen ja alla olevan painavamman litosfääriosan välille, jolloin maankuori alkaa kohota massojen tasapainottuessa.
- [Isomorfinen seos](https://www.geologia.fi/glossary/isomorfinen-seos/) - Kahden tai useamman kiteisen aineen muodostama homogeeninen seoskide = kiinteä liuos.
- [Isobaasi](https://www.geologia.fi/glossary/isobaasi/) - Maankohoamisen tai -laskeutumisen samanarvonkäyrä.
- [Iskos](https://www.geologia.fi/glossary/iskos/) - Sedimenttien ja sedimenttikivien mineraalirakeiden välinen hienorakei- nen tai uudestikiteytynyt sidos, "kitti".
- [Intrussiivikivi](https://www.geologia.fi/glossary/intrussiivikivi/) - Syväkivi tai juonikivi, joka on kiteytynyt magmasta maankuoressa.
- [Interstadiaali](https://www.geologia.fi/glossary/interstadiaali/) - Saman jääkauden aikana ollut jäätön välivaihe.
- [Intermediäärinen kivilaji](https://www.geologia.fi/glossary/intermediaarinen-kivilaji/) - Magmakivi, kuten monzoniitti ja latiitti tai andesiitti, joka sisältää 52 - 63 % SiO2:a.
- [Hydroterminen toiminta](https://www.geologia.fi/glossary/hydroterminen-toiminta/) - Prosessit, joihin liittyy kuuma pohjavesi tai magmojen sisältämä vesi, erityisesti mineraalien muuttuminen ja korvautuminen toisilla sekä kiteytyminen kallioperän vapaisiin tiloihin. Monet malmit eli taloudellisesti hyödynnettävät mineraaliesiintymät kiteytyvät hydrotermisistä liuoksista.
- [Hydroterminen liuos](https://www.geologia.fi/glossary/hydroterminen-liuos/) - Kiven huokosissa ja rakoja myöten virtaava kuuma vesi, johon on liuen-nut erilaisia mineraaliaineksia. Hydrotermiset liuokset voivat (1) muuttaa kiven koostumusta (hydroterminen muuttuminen, esim. maasälvistä syntyy kaoliinia) tai (2) synnyttää kiveen uuden mineraaliseurueen täyttämällä kiven huokoset ja syrjäyttämällä kiven mineraaleja (esim. hydrotermiset kupari-, sinkki- ja lyijymalmit).
- [Hydrogeologia](https://www.geologia.fi/glossary/hydrogeologia/) - Maanpinnan alaista vettä, sen esiintymistä, liikkumista, geokemiaa ja sen suhdetta geologiseen ympäristöön tutkiva tiede.
- [Humus](https://www.geologia.fi/glossary/humus/) - Maaperän sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines.
- [Homogeeninen savi](https://www.geologia.fi/glossary/homogeeninen-savi/) - Tasakoosteinen savi, kerraton savi (vrt. kerrallinen savi).
- [Hitsautunut tuffi (hitsituffi)](https://www.geologia.fi/glossary/hitsautunut-tuffi-hitsituffi/) - Runsaasti lasiainesta sisältävä, yleensä hapan pyroklastinen kivi, joka on muodostunut kuuman vulkaanisen aineksen litistyessä ja hitsautuessa yhteen; vrt. ignimbriitti.
- [Hiesu](https://www.geologia.fi/glossary/hiesu/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on hiesu (raekoko 0,002 - 0,02 mm), lyhenne Hs.
- [Hienoaineksinen moreeni](https://www.geologia.fi/glossary/hienoaineksinen-moreeni/) - Jäätikköjen kuljettamista, kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen kivennäismaalaji, hienoaineksinen moreeni (HMr) sisältää yli 30 % hienoainesta (raekoko alle 0,06 mm) ja yli 5 % savesta (raekoko alle 0,002 mm), GEO-luokituksessa silttimoreeni.
- [Hiekka](https://www.geologia.fi/glossary/hiekka/) - Lajittunut kivennäismaalaji, jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite on hiekka (raekoko 0,2 - 2 mm), lyhenne Hk.
- [Harme](https://www.geologia.fi/glossary/harme/) - Malmin sisältämä arvoton mineraaliaines.
- [Hapan kivilaji](https://www.geologia.fi/glossary/hapan-kivilaji/) - Runsaasti SiO2:a sisältävä kivilaji, esim. graniitti tai ryoliitti, = piihappo- rikaskivilaji.
- [Hajarae](https://www.geologia.fi/glossary/hajarae/) - Kookas mineraalirae hienorakeisessa perusmassassa.
- [Grauvakka](https://www.geologia.fi/glossary/grauvakka/) - Heikosti lajittunut hiekkasedimentti, jossa on runsaasti maasälpiä ja kivilajin kappaleita usein savirikkaassa välimassassa.
- [Granofyyri](https://www.geologia.fi/glossary/granofyyri/) - Pienirakeinen porfyyrinen kivi, jonka perusmassassa kalimaasälpä ja kvartsi ovat graafisesti yhteenkasvettuneina.
- [Granitoidi](https://www.geologia.fi/glossary/granitoidi/) - Graniitin kaltainen magmakivi, alkalimaasälpägraniitin, graniitin, granodioriitin ja tonaliitin yhteisnimitys.
- [Glasigeeninen](https://www.geologia.fi/glossary/glasigeeninen/) - Jäätikkösyntyinen, jäätikön aiheuttama.
- [Glasiaatio](https://www.geologia.fi/glossary/glasiaatio/) - Jäätiköityminen.
- [Glasiaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/glasiaalinen/) - Jäätiköihin ja jäätiköitymiseen liittyvä.
- [Glasiaalikarsti](https://www.geologia.fi/glossary/glasiaalikarsti/) - Paikalleen sulavan jäätikön reunan oloissa syntyy jään, veden ja sedimenttien sekoitus, josta lopputuloksena on korkeita moreenikekoja. Kekojen korkeus riippuu sedimenttien määrästä ja hienoainespitoisuudesta.
- [Geoterminen gradientti](https://www.geologia.fi/glossary/geoterminen-gradientti/) - Suure, joka ilmaisee lämpötilan nousua Maan sisällä syvyyden kasvaessa; gradientti vaihtelee eri tektonisissa ympäristöissä, manneralueiden maankuoressa se on n. 20 - 40 °C/km.
- [Geneettinen](https://www.geologia.fi/glossary/geneettinen/) - Syntyperän mukainen, synty-, syntytapaan perustuva.
- [Fossiili](https://www.geologia.fi/glossary/fossiili/) - Mineralisoitunut tai muuten säilynyt eliön tai kasvin jäänne: iknofossiili on eliön sedimenttiin/sedimenttikiveen jättämä jälki (valos).
- [Flanderi](https://www.geologia.fi/glossary/flanderi/) - Pohjois-Euroopassa käytetty nimitys viimeisen jäätiköitymisvaiheen (Veiksel) jälkeisestä geologisesta vaiheesta.
- [Eutrofinen](https://www.geologia.fi/glossary/eutrofinen/) - Runsasravinteinen.
- [Eustaattinen](https://www.geologia.fi/glossary/eustaattinen/) - Valtamerien pinnan noususta tai laskusta johtuva.
- [Eroosio](https://www.geologia.fi/glossary/eroosio/) - Juoksevan veden, jäätikön, rantatyrskyn tai tuulen aiheuttama maanpinnan kuluminen. Tähän liittyviä prosesseja ovat mm. kiviaineksen rikkoutuminen, rapautuminen, kemiallinen liukeneminen ja ainesten kuljetus.
- [Epikontinentaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/epikontinentaalinen/) - Mannerreunukseen viittaava adjektiivi.
- [Eolinen aines](https://www.geologia.fi/glossary/eolinen-aines/) - Tuulen kuljettama ja kerrostama kiviaines, esim. eolinen hiekka.
- [Emäksinen kivilaji](https://www.geologia.fi/glossary/emaksinen-kivilaji/) - Vähän SiO2:ta sisältävä kivilaji = piihappoköyhä kivilaji.
- [Ekstrusiivikivi](https://www.geologia.fi/glossary/ekstrusiivikivi/) - Maanpinnalle purkautunut magmakivi, vulkaaninen kivi; vrt. intrusiivikivi.
- [Ekstramarginaalinen uoma ja kuru](https://www.geologia.fi/glossary/ekstramarginaalinen-uoma-ja-kuru/) - Jäätikön reunan ulkopuolelle syntynyt sulamisvesiuoma tai jääjärven purkausuoma.
- [Ekstramarginaalinen muodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/ekstramarginaalinen-muodostuma/) - Jäätikön reunan ulkopuolelle syntynyt usein heikosti lajittunut muodostuma.
- [Ekstensio](https://www.geologia.fi/glossary/ekstensio/) - Yleistermi maankuoressa tapahtuvalle venymiselle.
- [Eksogeeniset prosessit](https://www.geologia.fi/glossary/eksogeeniset-prosessit/) - Ulkoisten voimien vaikutus Maan pintaan.
- [Ekshalatiivinen](https://www.geologia.fi/glossary/ekshalatiivinen/) - Kaasun- tai höyrynpurkauksiin liittyvä.
- [Dystrofinen](https://www.geologia.fi/glossary/dystrofinen/) - Niukkaravinteinen, ruskeavetinen, humuspitoinen.
- [Doomi](https://www.geologia.fi/glossary/doomi/) - Pyöreä tai ellipsinmuotoinen ympäristöään ylemmäksi kohonnut kupolimainen geologinen rakenne.
- [Distaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/distaalinen/) - Muodostuman tai kerrostuman se osa, joka on tai on ollut kauempana muodostuman tai kerrostuman aiheuttajasta; esim. jäätiköstä: poispäin suuntautunut (vrt. proksimaalinen).
- [Differentiaatio](https://www.geologia.fi/glossary/differentiaatio/) - Kahden tai useamman kivilajin syntyminen samasta kantamagmasta. Voi tarkoittaa myös Maan alkuvaiheessa jäähtymisen johdosta tapahtunutta alkuaineiden erottumista. Magmaattinen differentiaatio: kahden tai useamman kivilajin syntyminen yhdestä magmasta (ns. kantamagmasta). Metamorfinen differentiaatio: ominai-suuksiltaan erilaisten mineraalien erottuminen deformaatiossa niin, että esim. homogeenisesta graniitista syntyy raitainen gneissi.
- [Diataktinen savi](https://www.geologia.fi/glossary/diataktinen-savi/) - Suolattoman veden kerrallinen eli lustosavi; kussakin lustossa voidaan erottaa vaalea hiesu- ja tumma saviosa (vrt. symmiktinen savi).
- [Diapiiri](https://www.geologia.fi/glossary/diapiiri/) - Kallioperän kupolimainen rakenne, doomi, joka on syntynyt plastisen kivilajin puristuessa päällä olleen kallioperän tai sedimenttikiven läpi.
- [Diamiktoni](https://www.geologia.fi/glossary/diamiktoni/) - Sekalajitteinen maalaji, ei kannanottoa syntytapaan.
- [Diaklaasi-rakoilu](https://www.geologia.fi/glossary/diaklaasi-rakoilu/) - Eräs laaja maankuoreen kohdistuvasta tektonisista voimista johtuva, tiiviiseen kivilajiin syntyvä rakoilu.
- [Diageneesi](https://www.geologia.fi/glossary/diageneesi/) - Tiivistymisen ja kivettymisen aikana sedimentissä tapahtuvat fysikaaliset ja kemialliset muutokset.
- [Detrius](https://www.geologia.fi/glossary/detrius/) - Eroosion ja hajoamisen tuloksena kiteisestä kiviaineksesta tai fossiileista syntynyt klastinen materiaali.
- [Detriaalinen kalkkikivi](https://www.geologia.fi/glossary/detriaalinen-kalkkikivi/) - Kalkkikivi, joka sisältää eliöiden tukirankojen jäänteitä; jaetaan edelleen detriaaliseksi liejukalkkikiveksi, jos detriuksen väleihin on kerrostunut kalkkiliejua ja detriaaliseksi kalkkikiveksi, jos kerrostuma koostuu puhtaasta kalkkihiekasta. Edellisessä tapauksessa sedimentaatio tapahtui syvemmässä vedessä, missä virtaukset ovat vähäisiä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on joko jokien kerrostamasta tai matalan veden aaltojen muokkaamasta sedimentistä.
- [Deglasiaatio](https://www.geologia.fi/glossary/deglasiaatio/) - Jäätikön häviäminen.
- [Deflaatioalue](https://www.geologia.fi/glossary/deflaatioalue/) - Tuulen dyyniin tai muuhun hiekkamuodostumaan kuluttama alue.
- [d50-menetelmä](https://www.geologia.fi/glossary/d50-menetelma/) - Käytetään maalajien nimittämisessä rakeisuuskäyriltä; maalaji määräytyy sen päälajitteen mukaan, jonka alueella rakeisuuskäyrän läpäisyprosenttia 50 vastaava raekoko sijaitsee.
- [Bushveld-kompleksi](https://www.geologia.fi/glossary/bushveld-kompleksi/) - Etelä-Afrikan tasavallassa sijaitseva laaja ja malmeista rikas (kromi, platina,vanadiini) emäksinen kerrosintruusio.
- [Boreaalikausi](https://www.geologia.fi/glossary/boreaalikausi/) - Preboreaalikauden ja atlanttisen kauden välinen ilmaston vaihe, jolle on ominaista mäntymetsien esiintyminen.
- [Bolide](https://www.geologia.fi/glossary/bolide/) - Suuri, Venusta kirkkaampi tähdenlento.
- [Biostrome](https://www.geologia.fi/glossary/biostrome/) - Toisiinsa liittyneistä fossiileista syntynyt ohut yhtenäinen kerros.
- [Biohermi](https://www.geologia.fi/glossary/biohermi/) - Meren pohjalla oleva biogeneettistä alkuperää oleva kumpu (biokumpu).
- [Bimodaalinen](https://www.geologia.fi/glossary/bimodaalinen/) - Esim. kivilajisarja tai raekokojakauma on bimodaalinen, jos siinä on kaksi esiintymistiheyden maksimia.
- [Batoliitti](https://www.geologia.fi/glossary/batoliitti/) - Erittäin suurikokoinen intrusiivi kivimassa. Koostuu usein graniitista tai granodioriitista.
- [Autoktoninen](https://www.geologia.fi/glossary/autoktoninen/) - Esiintymispaikallaan kerrostunut (vrt. alloktoninen).
- [Aureoli](https://www.geologia.fi/glossary/aureoli/) - Intruusion tai malmin ympärillä oleva kehä, jossa kiven koostumus tai rakenne on lämmön tai malmiliuosten vaikutuksesta muuttunut.
- [Atlanttinen kausi](https://www.geologia.fi/glossary/atlanttinen-kausi/) - Jääkauden jälkeinen lämpökausi, jolle on ominaista lehtimetsien ja jalojen lehtipuiden esiintyminen.
- [Astenosfääri](https://www.geologia.fi/glossary/astenosfaari/) - Maapallon kivikehän l. litosfäärin alla oleva kerros, jota luonnehtivat alhaiset seismiset nopeudet. Olomuodoltaan pääosin kiinteää, mutta plastisesti käyttäytyvää ainesta.
- [Assimilaatio](https://www.geologia.fi/glossary/assimilaatio/) - Kiviaineksen sekoittuminen sulaessaan magmaan. Assimiloidessaan sivukiveä magma kontaminoituu ("saastuu"). Esim. vaipasta peräisin olevat magmat voivat assimiloida maankuoren kiviä.
- [Arteesinen kaivo](https://www.geologia.fi/glossary/arteesinen-kaivo/) - Myös pinnallinen kaivo. Salpaveteen yltävä kaivo, josta pohjavesi pulppuaa maanpinnan yläpuolelle tai eristekerroksen pohjan yläpuolelle.
- [Antoisuus, tuotto](https://www.geologia.fi/glossary/antoisuus-tuotto/) - Pohjavedestä: vesimäärä, joka aikayksikössä (esim. m³/vrk) voidaan ottaa jatkuvasti pohjavesikerroksesta.
- [Anorogeeninen](https://www.geologia.fi/glossary/anorogeeninen/) - Vuorijononmuodostukseen (orogeniaan) kuulumaton.
- [Annelidit](https://www.geologia.fi/glossary/annelidit/) - Annelida-ryhmään kuuluvat matomaiset, selkärangattomat eläimet.
- [Anatektinen sula](https://www.geologia.fi/glossary/anatektinen-sula/) - Kivisula, joka on syntynyt maankuoren kiven sulaessa osittain tai kokonaan.
- [Anateksis](https://www.geologia.fi/glossary/anateksis/) - Metamorfoosissa tapahtuva kivilajien osittainen sulaminen.
- [Alunasavi](https://www.geologia.fi/glossary/alunasavi/) - Savikivi, jossa on aluminiunkaliumsulfaattia.
- [Alueellismetamorfoosi](https://www.geologia.fi/glossary/alueellismetamorfoosi/) - Laajalla alueella tapahtuva metamorfoosi.
- [Alloktoninen muodostuma](https://www.geologia.fi/glossary/alloktoninen-muodostuma/) - Esim. kallioperän osa tai alue, joka on muodostunut muualla ja siirtynyt nykyiselle paikalleen tektonisissa liikunnoissa.
- [Allikko](https://www.geologia.fi/glossary/allikko/) - Keidassuon avovesikulju, turvepohjainen suolampi (ks. kulju).
- [Allerödkausi](https://www.geologia.fi/glossary/allerodkausi/) - Veiksel-jäätiköitymisvaiheen lopulla vallinnut suotuisan ilmaston kausi.
- [Alkalikivi](https://www.geologia.fi/glossary/alkalikivi/) - Magmakivilajeja, joissa alkalimetallien (K, Na jne.) määrä suhteessa alumiinin ja/tai piin määrään on korkea. Alkalikiville tyypilli-siä mineraaleja ovat mm. alkalimaasälvät ja foidit sekä alkaliamfibolit ja -pyrokseenit.
- [Akselitaso](https://www.geologia.fi/glossary/akselitaso/) - Poimuttuneiden kerrosten taivekohtien määrittämä tasomainen tai kaareva pinta.
- [Akselikulminaatio](https://www.geologia.fi/glossary/akselikulminaatio/) - Alue, jossa poimuakseli nousee ylös.
- [Akselidepressio](https://www.geologia.fi/glossary/akselidepressio/) - Alue, jossa poimuakseli painuu alas.
- [Aitosavi](https://www.geologia.fi/glossary/aitosavi/) - Maatalousgeologinen termi; savi, jossa on yli 60 % savilajitetta eli savesta.
- [Adsorptio](https://www.geologia.fi/glossary/adsorptio/) - Jähmeiden kappaleiden kyky tiivistää tai kiinnittää pinnalleen nesteissä tai kaasuissa olevia aineita.
- [Postorogeeninen](https://www.geologia.fi/glossary/postorogeeninen/) - Vuorijonon poimutuksen jälkeen syntynyt.
- [Aapasuo](https://www.geologia.fi/glossary/aapasuo-2/) - Keski- ja Pohjois-Suomessa vallitsevana esiintyvä, yleensä aukea keskeltä vetinen suoyhdistelmä, joka saa vetensä suureksi osaksi ympäröiviltä mineraalimailta (vrt. keidassuo).
- [Aapamyr](https://www.geologia.fi/sv/glossary/aapamyr/) - Test...

## Kategoriat

- [Perusgeologiaa](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/)
- [Geologisia teemoja](https://www.geologia.fi/category/geologisia-teemoja/)
- [Uutisia](https://www.geologia.fi/category/uutisia/)
- [Universumi](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/universumi/)
- [Suomeen liittyviä](https://www.geologia.fi/category/geologisia-teemoja/suomeen-liittyvia/)
- [Oppiaineistot](https://www.geologia.fi/category/oppiaineistot/)
- [Maan synty ja kehitys](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/maan-synty-ja-kehitys/)
- [Kuukauden Kuvat](https://www.geologia.fi/category/kuukauden-kuvat/)
- [Muita](https://www.geologia.fi/category/geologisia-teemoja/muita/)
- [Suomen geologiaa](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/suomen-geologiaa/)
- [Kallioperä](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/suomen-geologiaa/kalliopera/)
- [Tapahtumat](https://www.geologia.fi/category/tapahtumat/)
- [Geomatkailu](https://www.geologia.fi/category/geologisia-teemoja/geomatkailu/)
- [Maan toiminta](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/maan-toiminta/)
- [Maaperä](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/suomen-geologiaa/maapera/)
- [Mineraalit](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/mineraalit/)
- [Kivet](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/kivet/)
- [Luonnonvarat](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/luonnonvarat/)
- [Jalokivet](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/jalokivet/)
- [Rakennegeologiaa](https://www.geologia.fi/category/perusgeologiaa/rakennegeologiaa/)
- [Yleinen](https://www.geologia.fi/sv/category/yleinen-sv/)
- [Nyheter](https://www.geologia.fi/sv/category/nyheter/)
- [Geologiska teman](https://www.geologia.fi/sv/category/geologiska-teman-sv/)
- [Geologinen yhteistyö](https://www.geologia.fi/category/geologinen-yhteistyo-fi/)
- [Grundläggande geologi](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/)
- [Universum](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/universum/)
- [Strukturgeologi](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/strukturgeologi/)
- [Jordens födelse och utveckling](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/jordens-fodelse-och-utveckling/)
- [Jordens funktion](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/jordens-funktion/)
- [Geologiskt arbete och forskning](https://www.geologia.fi/sv/category/geologiskt-arbete-och-forskning/)
- [Finlands geologi: berggrunden](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/finlands-geologi-berggrunden/)
- [Geologinen työ ja tutkimus](https://www.geologia.fi/category/geologinen-tyo-ja-tutkimus/)
- [Mineral](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/mineral/)
- [Finlands geologi: jordtäcket](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/finlands-geologi-jordtacket/)
- [Bergarter](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/bergarter/)
- [Jordens uppkomst och utveckling](https://www.geologia.fi/sv/category/grundlaggande-geologi/jordens-uppkomst-och-utveckling/)

## Avainsanat

- [evoluutio](https://www.geologia.fi/tag/evoluutio/)
- [elämä](https://www.geologia.fi/tag/elama/)
- [dna](https://www.geologia.fi/tag/dna/)
- [supermanner](https://www.geologia.fi/tag/supermanner/)
- [kratoni](https://www.geologia.fi/tag/kratoni/)
- [columbia](https://www.geologia.fi/tag/columbia/)
- [rodinia](https://www.geologia.fi/tag/rodinia/)
- [pangea](https://www.geologia.fi/tag/pangea/)
- [planeetta](https://www.geologia.fi/tag/planeetta/)
- [maapallo](https://www.geologia.fi/tag/maapallo/)
- [kuori](https://www.geologia.fi/tag/kuori/)
- [vaippa](https://www.geologia.fi/tag/vaippa/)
- [ydin](https://www.geologia.fi/tag/ydin/)
- [alkuaineet](https://www.geologia.fi/tag/alkuaineet/)
- [konvektiovirtaus](https://www.geologia.fi/tag/konvektiovirtaus/)
- [maa](https://www.geologia.fi/tag/maa/)
- [meteoriitti](https://www.geologia.fi/tag/meteoriitti/)
- [asteroidi](https://www.geologia.fi/tag/asteroidi/)
- [törmäys](https://www.geologia.fi/tag/tormays/)
- [kivikone](https://www.geologia.fi/tag/kivikone/)
- [kivet](https://www.geologia.fi/tag/kivet/)
- [mineraalit](https://www.geologia.fi/tag/mineraalit/)
- [opiskelu](https://www.geologia.fi/tag/opiskelu/)
- [opiskelijaksi](https://www.geologia.fi/tag/opiskelijaksi/)
- [opinnot](https://www.geologia.fi/tag/opinnot/)
- [jordklotets utveckling](https://www.geologia.fi/sv/tag/jordklotets-utveckling/)
- [jordens uppkomst](https://www.geologia.fi/sv/tag/jordens-uppkomst/)

## Tags

- [Suomi](https://www.geologia.fi/)
- [Svenska](https://www.geologia.fi/sv/)

## Kategoriat

- [Kivet](https://www.geologia.fi/glossary-cat/kivet/) - Kivet koottuna
- [Mineraalit](https://www.geologia.fi/glossary-cat/mineraalit/)