Maanjäristysten aiheuttamat sameusvirtaukset vaikuttavat eliöihin syvällä hautavajoamissa

Näytteiden keräystä halkaistusta sedimenttikairanäytteestä. Kuva: L. Maeda, ECORD/IODP/JAMSTEC.

Teemu Karlsson

Uusi Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) johtama tutkimus paljastaa tietoa syvänmeren hautavajoamien olosuhteista ja eläimistöstä. Tutkimuksessa käytettiin Japanin hautavajoamasta kerättyjä sedimenttinäytteitä, jotka otettiin jopa 8 kilometrin syvyydestä. Näytteistä saadut tomografiakuvat osoittavat, että maanjäristysten laukaisemat sameusvirtaukset säätelevät pohjaeläinyhteisöjen toimintaa ja monimuotoisuutta.

Hadaalivyöhyke, joka kattaa valtamerien syvimmät alueet 6-11 kilometrin syvyydessä, on yksi maapallon vähiten tunnetuista elinympäristöistä. Äärimmäisten olosuhteiden, kuten valtavan paineen ja täydellisen pimeyden vuoksi, hautavajoamat ovat säilyneet heikosti tutkittuina. GTK:n jotama tutkimus osoittaa, että syvänmeren pohjaeläinyhteisöt ovat monimuotoisempia kuin aiemmin on ajateltu.

Maanjäristykset laukaisevat vedenalaisia maanvyöryjä, jotka muuttuvat sameusvirtauksiksi ja päätyvät hautavajoaman pohjalle. Sameusvirtauksen pysähtyessä sedimenttihiukkaspilvi tukahduttaa paikallisesti pohjaeläimistön, mutta veden selkeydyttyä seuraa voimakas kolonisaatio. Opportunistiset pohjaeläinlajit, kuten merimakkarat, palaavat hyödyntämään uutta ravinteikasta ja hapekasta pohjasedimenttiä.

Pohjaeläinten sedimenttiä muokkaavaa toimintaa kutsutaan bioturbaatioksi. Prosessi on keskeinen meriekosysteemin toiminnalle, sillä se vaikuttaa esimerkiksi hiilen kiertokulkuun. Osa hautavajoaman pohjaan hautautuvasta hiilestä painuu alityöntyvän laatan mukana maapallon vaippaan, josta se palaa pinnalle miljoonien vuosien kuluttua.

Kansainvälisen merten tutkimuskairausohjelman (International Ocean Drilling Program, IODP) tutkimuksiin liittyvät tulokset ovat merkittävä askel syvänmeren ekosysteemien ymmärtämisessä ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Lähde: GTK

Tutkimusartikkeli: Jussi Hovikoski, Joonas J. Virtasalo, Andreas Wetzel, Mishelle Muthre, Michael Strasser, Jean-Noel Proust & Ken Ikehara (2025). Bioturbation in the hadal zone. Nature Communications volume 16, Article number: 1401.