|
| V |
| Löytyi 38 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| Vaihe | Samaan aikaan samalla alueella kerrostuneiden kivien alaluokka. Vaiheet on usein nimetty sen alueen mukaan, missä ne esiintyvät tyypillisimmillään.
|
| | |
| Vajovesi | Kyllästymättömässä
vyöhykkeessä painovoiman vaikutuksesta liikkuva vesi.
|
| | |
| Vakoutuma | Pienimuotoinen, jäätikön
virtauksen aiheuttama moreenipinnan juovikkuus (engl. fluting).
|
| | |
| Valkosafiiri | Myös leukosafiiri. Väritön korundi.
|
| | |
| Valliriutta | Pitkänomainen merellä rannikkoa myötäilevä koralliriutta, joka muodostuu kalkkipitoisten eliöiden kalkkirangoista (koralleista, kalkkipitoisista levistä, sienistä ym.).
|
| | |
| Valuma-alue | Alue jolta vedet kerääntyvät
samaan kohtaan.
|
| | |
| Vanadiniitti | Kidejärjestelmältään heksagoninen vanadiinimineraali, jota on muutamien lyijy- ja sinkkimalmien rapautuneissa pintaosissa.
|
| | |
| Vapaa pohjavesi | Pohjavesi jota ei yläpuolella
rajoita eristävä maakerros eli salpakerros.
|
| | |
| Variskiitti | Fosfaattimineraali, jonka läpikuultavia vihreitä muunnoksia käytetään jalokivinä.
|
| | |
| Vedenjakaja | Valuma-alueiden raja, selänne
jolta vedet virtaavat eri suuntiin (pohjavedenjakaja ei aina yhdy
pintavedenjakajaan).
|
| | |
| Vedenjohtavuus | Maa- tai kivilajiesiintymän
kyky johtaa vettä.
|
| | |
| Veiksel | Pohjois-Euroopassa käytetty
nimitys viimeisestä jääkaudesta.
|
| | |
| Veniitti | Seoskivi, jossa vuorottelevat kiven alkuperäistä rakennetta myötäilevät tummat ja vaaleat suonet.
|
| | |
| Venymä | Ks. lineaatio .
|
| | |
| Verikivi | Hematiitin värilliseksi hapettunut, tiivis, metallikiiltoinen ja läpinäkymätön kiteinen jalokivimuunnos. Verikivi on yleinen korukivi.
|
| | |
| Vermikuliitti | Savimineraalit.
|
| | |
| Vesiopaali | Hyaliitti.
|
| | |
| Vesuvianiitti | Myös idokraasi.Lasi- tai rasvakiiltoinen jalosilikaatti, joka on yleinen kalkkikivien ja magmakivien kontaktimuodostumissa mm. monin paikoin Etelä-Suomessa, kovuus on 6,5. Nimi juontuu tulivuori Vesuviuksesta. Värikkäitä vesuvianiittimuunnoksia käytetään korukivinä.
|
| | |
| Viborgiitti | Karkearakeisen rapakivigraniitin yleisin muunnos, jossa muutaman senttimetrin läpimittaisia ortoklaasihajarakeita ympäröi ohut oligoklaasikehä.
|
| | |
| Vihreäkivi | Alhaisessa paineessa ja lämpötilassa metamorfoitunut, usein alunperin basalttinen kivilaji. Kloriitti- ja epidoottipitoinen.
|
| | |
| Viivaus | Ks. lineaatio.
|
| | |
| Viljavuus | Maan kasvukunto, ravinteisuuden
ja fysikaalisten tekijöiden yhteisvaikutus.
|
| | |
| Virtaama | Aikayksikössä (m3/vrk
tai l/min) tapahtuva vesimäärän virtaus.
|
| | |
| Virtakerroksellisuus | Vaakasuorissa kerroksissa esiintyvä vinolaminaatio/-kerroksellisuus.
|
| | |
| Vismuttihohde | Myös vismutiniitti. Harmaa, metallikiiltoinen vismuttimalmimineraali, jota saadaan Boliviasta.
|
| | |
| Viteriitti | Valkoinen tai kellertävä karbonaattimineraali, jota käytetään bariumin raaka-aineena.
|
| | |
| Vitrofyyri | Yksi laavakivilajeista. Vitrofyyrin koostumus vastaa kvartsi- tai maasälpäporfyyriä, mutta sen perusmassa on vulkaanista lasia.
|
| | |
| Vivianiitti | Rautafosfaatti, kiteisenä monokliininen, helmiäiskiiltoinen mineraali, jonka kovuus on 2. Multamaista vivianiittia, jota on muodostunut mm. luiden hajaantumistuloksena, on hieman Suomen lettosoissa ja savikerrostumissa. Paljastunut vivianiitti muuttuu ilman vaikutuksesta siniseksi.
|
| | |
| Volframiitti | Kidejärjestelmältään monokliininen, tumma volframimineraali ferberiitin ja hübneriitin isomorfisessa seossarjassa. Volframiitti, jonka kiteet ovat prismamaisia tai paksuja levyjä, on sarjan yleisin mineraali ja tärkeä volframin raaka-aine, jota saadaan mm. Burmasta ja Kiinasta. Suomessa volframiitista on vain hajatietoja, vaikka sitä tavataan mm. graniitti-, pegmatiitti- ja kvartsijuonissa sekä rapakiviin liittyvien greisenjuonien mineraaliseurueissa.
|
| | |
| Vulkaaninen | Tulivuoren toimintaan liittyvä, tuliperäinen.
|
| | |
| Vulkaaninen lasi | Nopeasti jäähtynyt laava, joka ei ole ennättänyt kiteytyä, vaan on jähmettynyt amorfiseksi lasiksi. Pitkien aikojen kuluessa vulkaaninen lasi usein kiteytyy mikrokiteiseksi.
|
| | |
| Vulkaniitti | Vulkaaninen kivi.
|
| | |
| Vuolukivi | Pääasiassa talkkia ja karbonaattia sisältävä pehmeä kivilaji. Metamorfoitunut ulrtamafinen kivilaji.
|
| | |
| Vuorikide | Väritön, kirkas kvartsi.
|
| | |
| Vuorisuola | Myös haliitti. Vesiliukoinen, väritön tai punertava, läpinäkyvä tai läpikuultava mineraali, jonka kovuus on 2. Ruokatalouden (keittosuola) lisäksi vuorisuolaa käytetään myös kemianteollisuuden raaka-aineena. Vuorisuolaa saostuu kuivilla seuduilla laskujoettomien järvien pohjaan ja rannoille. Samalla tavoin ovat syntyneet suolakerrostumat, joita louhitaan eri puolilla maailmaa.
|
| | |
| Vuotomaa | Maa-aineksen pintakerros, joka valuu hitaasti rinnettä alas (cm/vuosi).
|
| | |
| Vyörykeila | Jyrkän rinteen juurelle rapautumisen
seurauksena putoilleesta kiviaineksesta muodostunut kerrostuma.
|
| | |
| Vyörymä | Maan tai kivimassojen äkillisen
vyörymisen aiheuttama muoto.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
