|
| T |
| Löytyi 52 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| Talkki | Vaalea, pehmeä ja rasvaiselta tuntuva suomumainen mineraali, jonka kovuus on 1. Talkki on Mohsin kovuusasteikon pehmein mineraali, ja sitä on helppo naarmuttaa mm. kynnellä. Kidejärjestelmältään se on monokliininen. Talkkia on mm. talkkiliuskeessa ja vuolukivessä. Suomen tärkeimmät talkkiesiintymät ovat Sotkamon Talvivaarassa ja Lahnaslammella sekä Kuhmossa ja Polvijärvellä. Talkkia käytetään mm. paperi-, kumi-, väri- ja kemianteollisuudessa.
|
| | |
| Talkkiliuske | Metamorfinen kivilaji, joka talkin lisäksi sisältää tavallisesti magnesiittia, kloriittia, serpentiiniä ja sädekiveä. Puhtaita talkkiliuskeita louhitaan talkkimalmeina mm. Sotkamossa ja Polvijärvellä.
|
| | |
| Tansaniitti | Jalokivenä käytetty syvänsininen, läpinäkyvä zoisiitti, jolla on voimakas pleokroismi. Nimensä tansaniitti on saanut Tansanian valtion mukaan.
|
| | |
| Tantaliitti | Pegmatiiteissa esiintyvä musta, rombinen tantaalimineraali, jonka kanssa isomorfinen niobipitoinen mineraali on kolumbiitti.
|
| | |
| Tapioliitti | Harvinainen musta tantaalimineraali, jota on mm. pegmatiiteissa. Suomalaisen nimensä se on saanut Adolf Erik Nordenskiöldiltä Kalevalan metsänhaltijan Tapion mukaan.
|
| | |
| Tappurakivi | Asbestin kansanomainen nimi.
|
| | |
| Tasanko | Nuorien sedimenttikivien peittämä kratonin osa.
|
| | |
| Tasmaniitti | Tasmanian saarella esiintyvä öljyliuske.
|
| | |
| Tefroiitti | Mangaanioliviini, jota Suomessa on tavattu Ylistaron Vittingistä.
|
| | |
| Tektiitit | Pieniä, tavallisesti noin sormenpään kokoisia meteoriitteja, jotka ovat valtaosin (n. 80 %) piidioksidista koostuvaa tummaa lasia.
|
| | |
| Tektoninen | Maankuoren rakenteeseen ja liikuntoihin kuuluva.
|
| | |
| Tektoninen siirros | Tektoniikan aiheuttama liikunto; maankamaran vierekkäiset osat liikkuvat toistensa suhteen lineaarisesti; syntyy mm. siirrostaso, joskus siirros- tai hiertovyöhyke.
|
| | |
| Tentakuliitti | Pieni selkärangaton eläin, jolla on kartimainen kuori. Luokittelu on epävarma, mutta tentakuliitti on joskus liitetty nilviäisiin.
|
| | |
| Teraliitti | Pääasiallisesti maasälpiä, nefeliiniä, sodaliittia, biotiittia ja augiittia sisältävä alkalikivilaji, jota on mm. Yhdysvalloissa Montanan Crazy-vuoristossa.
|
| | |
| Terrigeeninen | Syntyisin maalta.
|
| | |
| Tetraedriitti | Eräs falertsien ryhmän monista malmimineraaleista.
|
| | |
| Thenardiitti | Rombisena mineraalina esiintyvä natriumsulfaatti. Thenardiitti on syntynyt suolakerrostumien ja kuumien lähteiden glaubersuolasta.
|
| | |
| Thomsoniitti | Valkoinen, rombiseen kidejärjestelmään kuuluva zeoliittimineraali.
|
| | |
| Tiikerinsilmä | Keltainen kissansilmäkivi, jonka kuiduista osa on korvautunut kvartsilla. Tiikerinsilmää käytetään korukivenä.
|
| | |
| Tilliitti | Moreenikonglomeraatti, kivettynyt moreeni.
|
| | |
| Timantti | Hiilen korkeassa paineessa ja lämpötilassa syntyvä kiderakenteeltaan kuutiollinen muoto, kovin tunnettu aine, kovuus on 10. Timantin yleisin kidemuoto on oktaedri. Timantin käyttö jalokivenä perustuu kovuuden lisäksi suureen taitekertoimeen ja värihajontaan. Tärkein timanttien tuotantoalue on Etelä-Afrikka, josta myös suurin, ns. Cullinan-timantti (3 106 karaattia), on löydetty. Tuotetuista timanteista n. 5 % kelpaa jalokiviksi, loput käytetään teollisuustimantteina hioma-aineeksi, kivisahoihin, kalliokairan teriin yms. tarkoituksiin. Pieniä teollisuustimantteja valmistetaan myös keinotekoisesti. Myös Suomesta on etsitty timanttiesiintymiä.
|
| | |
| Tinakivi | Tärkeä tinan malmimineraali, kassiteriitti.
|
| | |
| Tiriliitti | Rapakivigraniitin harvinainen, tasarakeinen ja tumma muunnos. Nimensä se on saanut Lappeenrannan Tirilän kaupunginosan mukaan.
|
| | |
| Titaanirautamalmi | Malmi, jonka tärkeimmät arvomineraalit ovat magnetiitti ja ilmeniitti ja jotka muodostavat usein titanomagnetiitiksi nimitetyn seoksen, jossa magnetiitissa on ilmeniittiä kapeina suotautumalamelleina. Titaanirautamalmit sisältävät yleensä myös vähän vanadiinia. Suomen tärkein esiintymä on Otanmäki Vuolijoella.
|
| | |
| Titaniitti | Mikroskooppisen pieninä rakeina miltei kaikissa kivilajeissa esiintyvä kalsiumtitaanisilikaatti, jonka kovuus on 5-5,5. Väriltään keltainen, vihertävä, ruskea tai musta titaniitti on tärkeä titaanimineraali.
|
| | |
| Tonaliitti | Syväkivi, granitoidi, jossa on vain vähän kalimaasälpää.
|
| | |
| Toori | Kalliopaasi, joka on jäänyt
jäljelle ympäröivän rapautuneen aineksen kulkeuduttua
pois.
|
| | |
| Topaasi | Väritön, keltainen, punertava tai sinertävä, 8:n kovuinen alumiinisilikaattimineraali, jonka läpinäkyviä muunnoksia käytetään jalokivinä. Topaasia on graniitin ja gneissin onteloissa sekä pegmatiiteissa. Jalokiveksi soveltuvaa topaasia saadaan mm. Brasiliasta, Uralvuoristosta Venäjältä ja Madagaskarista.
|
| | |
| Torbaniitti | Mineraaliaines, jonka koostumus on kivihiilen ja öljyliuskeen väliltä.
|
| | |
| Torianiitti | Voimakkaasti radioaktiivinen, musta, erittäin raskas, harvinainen torium-malmimineraali, joka on isomorfinen vastaavan uraaniyhdisteen, uraniniitin kanssa.
|
| | |
| Toriitti | Radioaktiivinen toriummineraali.
|
| | |
| Trakyytti | Koostumukseltaan syeniittiä vastaava vulkaaninen kivilaji.
|
| | |
| Transgressio | Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen nousu.
|
| | |
| Travertiini | Rakennusteollisuudessa käytetty, kalkkipitoisesta vedestä saostuneen hienorakeisen ja huokoisen mutta hyvin kiillottuvan kalkkisintterin nimitys. Yleensä travertiinit ovat väriltään kellanruskeita. Tunnetuinta on kirkkaankeltainen, heikosti juovainen roomalainen travertiini Sabiinilaisvuorilta, josta mm. Rooman Colosseum ja Pietarinkirkko on rakennettu. Suomessa sintterikivilajeja, kuten travertiinia, ei esiinny.
|
| | |
| Tremoliitti | Amfiboliryhmään kuuluva mineraali.
|
| | |
| Triaskausi | Ajanjakso 251-200 miljoonaa vuotta sitten. |
| | |
| Trilobiitti | Eräs sukupuuttoon kuollut niveljalkainen.
|
| | |
| Tripliitti | Ruskea tai punertava pegmatiittimineraali. Tripliittiä on suurina kiteinä mm. Kemiön ja Eräjärven pegmatiiteissa.
|
| | |
| Trondhjemiiitti | Tonaliitti, jossa on vain vähän tummia mineraaleja.
|
| | |
| Tuffi | Kerrostunut vulkaaninen tuhka.
|
| | |
| Tuffiitti | Kivilaji, joka sisältää sekä vulkaanista tuhkaa että rapautumissedimenttiainesta.
|
| | |
| Tuliopaali | Korukivenä käytetty oranssinvärinen opaalilaji.
|
| | |
| Tulvakerrostuma | Joen tulva-altaaseen kerrostamaa
mineraali- ja orgaanista ainesta.
|
| | |
| Turjaiitti | Nefeliinisyeniitteihin kuuluva syväkivilaji, jolle Wilhelm Ramsay antoi nimen Kuolan niemimaalla sijaitsevan Turjan (Teri) mukaan. Turjaiitin pääainekset ovat meliliitti, biotiitti ja nefeliini.
|
| | |
| Turkoosi | Kupari- ja vesipitoinen, läpinäkymätön fosfaattimineraali, väri vaihtelee taivaansinisestä vihertävään, kovuus on 5-6. Turkoosi on vanhastaan tunnettu korukivi, jota saadaan mm. Iranista, Meksikosta ja Yhdysvalloista.
|
| | |
| Turmaliini | Kemiallisesti monimutkainen, kidemuodoltaan pitkänomainen ja poikkileikkaukseltaan kolmiomainen, useimmiten musta borosilikaattimineraali, jonka kovuus on 7-7,5. Turmaliinikiteet ovat kolmisivuisia, pyöristyneitä ja pituussuuntaan uurteisia prismoja, joissa päät ovat erilaiset. Turmaliini on erittäin yleinen mineraali, joka pegmatiiteissa saattaa muodostaa metrien mittaisia jättiläiskiteitä. Yleisin on musta turmaliini. Kirkasvärisiä muunnoksia käytetään jalokivinä.
|
| | |
| Turve | Syntynyt suokasvien maatumisjäänteistä,
lyhenne Tv.
|
| | |
| Turvekangas | Vanha ojitusalue, jonka kuivatus
on ollut hyvin tehokas; puusto on tavallisen talousmetsän kaltaista
ja pintakasvillisuus on saavuttanut suhteellisen pysyvän, suokasvillisuudesta
selvästi poikkeavan ja kangaskasvillisuutta muistuttavan koostumuksen
(suokasvien osuus alle 25%).
|
| | |
| Turvekerrostuma | Suokasvien maatumisjäännöksistä
syntynyt eloperäinen kerrostuma.
|
| | |
| Turvepelto | Suosta ojittamalla tehty pelto.
|
| | |
| Turvetuotantoalue | Kasvu- tai polttoturvetuotantoon
otettu suo.
|
| | |
| Tyynylaava | Veden alla syntynyt laavamuoto, joka muistuttaa päällekkäin pinottuja tyynyjä.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
