|
| S |
| Löytyi 128 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 2 » |
| Sadanta | Tietyssä aikayksikössä
(esim. mm/vrk) pinta-alayksikölle sataneen veden määrä.
|
| | |
| Sädekivi | Asultaan sälöinen amfiboli. Mustissa sädekivissä amfiboli on sarvivälkettä, vihertävissä antofylliittiä tai tremoliittia. Sädekivelle on tyypillistä sitkeys, kuituista muunnosta nimitetään sädekivi-asbestiksi.
|
| | |
| Safiiri | Korundin väritön tai sininen jalokivimuunnos.
|
| | |
| Sähkönjohtavuus | Vedestä: veden sisältämän
elektrolyytti määrän säätelemä sähkönjohtavuus.
|
| | |
| Saksoniitti | Syväkivilajeihin kuuluva peridotiittimuunnos, joka pääosiltaan koostuu oliviinista ja pyrokseenista.
|
| | |
| Salpakerros | Yhtä tai useampia pohjavesikerroksia
rajoittava eristävä maakerros.
|
| | |
| Salpauusselkävyöhyke | Fennoskandiaa kiertävä
reunamuodostumien (glasifluviaalisten ja moreeniaineksisten) ketjun
Suomen osa, synty liittyy Nuoremman Dryaksen nimellä kulkevaan
kylmään ilmastovaiheeseen.
|
| | |
| Salpavesi | Vettä pidättävän
kerroksen alainen paineellinen pohjavesi.
|
| | |
| Sanduri | Jäätikköjoen maalle
kerrostama lajittuneen aineksen muodostuma, kuivan maan delta.
|
| | |
| Sanidiini | Lasimaisen kirkas ortoklaasi eli monokliininen kalimaasälpä.
|
| | |
| Saostuma | Epäorgaanisia saostumia (esim.
limoniitti, sideriitti, rautaokra, vivianiitti), poikkeuksena doppleriitti,
joka on orgaaninen saostuma.
|
| | |
| Saponiitti | Vesipitoinen alkalialumiinisilikaatti ja kaoliiniryhmän savimineraali.
|
| | |
| Sapropeliitti | Kokonaan tai pääosaksi liejusta koostunut kivi- tai maalaji.
|
| | |
| Saraturve | Saraturpeet ovat muodostuneet vaateliaiden
sarakasvien, lehtisammalten, heinien ja ruohojen jäänteistä,
lyhenne Ct.
|
| | |
| Sardi | Punainen kalsedoni.
|
| | |
| Sardonyksi | Myös sardoniksi. Punaruskea- ja valkojuovainen piilokiteinen kvartsi.
|
| | |
| Sarja | Pienempi geologinen yksikkö kuin kausi. Tarkoittaa kiviä, jotka ovat syntyneet tiety epookin aikana. Nimetään usein käyttämällä adverbejä etuliitteinä, jolloin esim. ala-, keski-, ylä- liitetään kautta/periodia osoittavan sanan eteen.{mospagebreak}
|
| | |
| Särkkä | Vedenpinnan alapuolelle tai matalaan
veteen syntynyt hiekkavalli.
|
| | |
| Sarvivälke | Kidejärjestelmältään monokliininen, koostumukseltaan monimutkainen amfiboliryhmän magnesium-ferro-kalsiumsilikaatti, jonka kovuus on 5-6. Sarvivälke, joka on yksi yleisimmistä mineraaleista, esiintyy useimmiten tummissa kivilajeissa rakeisena tai sälöisenä. Sen väri on tummanvihreä, tummanruskea tai musta.
|
| | |
| Saussuriitti | Pääasiallisesti epidoottia, albiittia ja serisiittiä sisältävä plagioklaasin muuttumistulos, jota on varsinkin emäksisissä magmakivilajeissa.
|
| | |
| Saves | Savilajite, raekoostumukseltaan
alle 0,002 mm.
|
| | |
| Savi | Lajittunut kivennäismaalaji,
jossa savilajitteen eli saveksen (Ø < 0,002 mm) osuus on
yli 30 %, lyhenne Sa.
|
| | |
| Savikivi | Savesta diageneesissa iskostunut sedimenttikivilaji, jossa alkuperäiset rakennepiirteet ovat näkyvissä.
|
| | |
| Savukvartsi | Savunharmaa tai ruskea, myös korukivenä käytetty kvartsi.
|
| | |
| Savutopaasi | Savukvartsin vanhentunut ja virheellinen nimitys.
|
| | |
| Scheeliitti | Tärkeä volframimalmimineraali, jonka parhain tuntomerkki on voimakas fluoresointi ultraviolettivalossa.
|
| | |
| Schöniitti | Kalilannoitteena käytetty vesiliukoinen magnesiummineraali, jota on suolakerrostumissa.
|
| | |
| Sedimentaatio | Kerrostuminen.
|
| | |
| Sedimentti | Geologisten prosessien tuloksena maanpinnalle muodostunut kerros esim. soraa, hiekkaa, savea tai turvetta.
|
| | |
| Sedimenttikivi | Sedimentin kovettuessa muodostunut kivi.
|
| | |
| seisminen (refraktio)luotaus | Maakerrosten paksuuksia tutkittaessa
käytetty geofysikaalinen menetelmä, joka perustuu täryaaltojen
erilaiseen etenemisnopeuteen eri maakerroksissa ja aallon taittumiseen
kerrosten välisessä rajapinnassa.
|
| | |
| Selestiini | Tärkeä strontiummalmimineraali.
|
| | |
| Seoskivilaji | Migmatiitista käytetty suomenkielinen nimitys.
|
| | |
| Serisiitti | Hienojakoinen kiillemineraali, muskoviitti.
|
| | |
| Serpentiini | Monokliinisen, asultaan suomuisen antigoriitin ja samaan kidejärjestelmään kuuluvan mutta asultaan kuituisen krysotiilin yhteisnimitys. Serpentiini on tavallisesti syntynyt oliviinin muuttumistuloksena. Varsinkin vaaleita läpikuultavia muunnoksia käytetään pienoisveistosten ja koriste-esineiden raaka-aineena.
|
| | |
| Serpentiiniasbesti | Kuituinen krysotiiliserpentiini.
|
| | |
| Serpentiniitti | Pääasiallisesti serpentiiniä sisältävä metamorfinen kivilaji. Serpentiinikivet ovat lähinnä oliviinin muuttumistuloksia. Ne sisältävät usein lisäaineksena kromiittia tai nikkelipitoista magneettikiisua, ja niiden yhteydessä on usein merkittäviä kromi- ja nikkelimalmiaiheita.
|
| | |
| Sertti | Piikivi.
|
| | |
| Serusiitti | Valkoinen tai harmaa lyijy-karbonaattimineraali, jota on muuttumistuloksena monien lyijymalmien rapautuneissa pintaosissa.
|
| | |
| Sfaleriitti | Sinkkivälke.
|
| | |
| Sferuliitti | Happamissa laavakivilajeissa esiintyvä, useimmiten mikroskooppisen pieni, säteittäisesti kasvaneiden mineraalikiteiden pallomainen kasauma.
|
| | |
| Sial | Maankuoren ylin, graniittinen osa. Nimi tulee Si- ja Al-alkuaineista.
|
| | |
| Siberiitti | Punaisen turmaliinin, rubelliitin, sinipunainen Siperiassa tavattu muunnos. Nimensä se on saanut esiintymisalueensa Siperian mukaan.
|
| | |
| Sideriitti | Rautasälpä, karbonaatteihin kuuluva keltainen tai ruskea rautamalmimineraali. Myös rautaa sisältävistä meteoriiteista käytetty nimitys.
|
| | |
| Sideroliitti | Sama kuin pallasiitti.
|
| | |
| Sideromelaani | Basalttinen lasi, jota esiintyy mm. Sisilian vulkaanisissa tuffikerrostumissa.
|
| | |
| Siirrosvyöhyke | Kalliossa oleva murtumapinta tai
ruhjevyöhyke, jota pitkin toisen kalliolohkon siirtyminen toiseen
nähden on tapahtunut.
|
| | |
| Siirtolohkare | Jäätikön tai mannerjään siirtämä/kuljettama lohkare.
|
| | |
| Siitepölyanalyysi | Kvartäärigeologiassa
käytetty kerrostuman siitepölykoostumukseen perustuva ajoitusmenetelmä.
|
| | |
| Sikerö | Kivilajin ontelon seinämälle kasvanut sekreetiomainen, tavallisesti kvartsista, kalsiitista tai zeoliittimineraaleista koostuva kideryhmittymä.
|
| | |
| Silikaatti | Piihapon suola; mikä tahansa mineraali, joka sisältää piitä ja happea ja on rakentunut tetraedriryhmistä (SiO4)4-. Valtaosa maankuoresta on koostunut silikaattimineraaleista.
|
| | |
| Sillimaniitti | Vaalea, kuitumainen alumiinisilikaatti, jolla on sama koostumus kuin andalusiitilla ja kyaniitilla, mutta jotka kaikki poikkeavat kidemuodoltaan toisistaan eli ovat keskenään heteromorfisia. Suomessa sitä esiintyy liuskeissa, gneisseissä ja kvartsiiteissa mm. Tiirismaalla Lahden seudulla.
|
| | |
| Silmägneissi | Gneissi, jossa varsinkin kalimaasälpä ja kvartsi muodostavat soikeita rakeita tai raekasaumia.
|
| | |
| Silokallio | Jäätikön kuluttama ja hioma kallio, jossa on loivasti kohoava, pyöristynyt vastasivu ja jyrkkä rosoinen suojasivu.
|
| | |
| Siltti | Hiekkaa hienorakeisempi, mutta savea karkeampi sedimentti/sedimenttikivi.
|
| | |
| Siluurikausi | Ajanjakso 444-416 miljoonaa sitten. |
| | |
| Sinikvartsi | Korukivenä käytetty sinertävä kvartsi, jota on mm. Lapuan Simpsiön vuoressa.
|
| | |
| Sinoperi | Myös sinooberi. Punainen, timanttikiiltoinen ja pehmeä elohopeamalmimineraali, jonka kovuus on 2,0-2,5. Sinoperia on käytetty väriaineena maaleissa, nykyisin pääasiallisesti taiteilijaväreissä.
|
| | |
| Sintteri | Lähteissä saostuneet mineraalit ja kivilajit. Kalkkipitoisista vesistä syntyy huokoisia kalkkisinttereitä, piisintteri syntyy kuumissa lähteissä hienosyisenä kvartsina tai amorfisena opaalina.
|
| | |
| Sipulimarmori | Ks. cipolino.
|
| | |
| Sitriini | Kellertävä kvartsi.
|
| | |
| Skutterudiitti | Tinanvalkoinen, metallikiiltoinen kobolttinikkelimalmimineraali, jota on mm. Ruotsin Tunabergissa ja Venassa.
|
| | |
| Smaltiitti | Myös smaltiini. Speiskoboltti, vaaleanharmaa metallikiiltoinen kobolttimalmimineraali.
|
| | |
| Smaragdi | Beryllin jalokivimuunnos. Syvän ruohonvihreä smaragdi on korukivenä timantin veroinen. Smaragdia saadaan mm. Brasiliasta, Etelä-Afrikasta, Intiasta, Itävallasta ja Uralvuorilta Venäjältä.
|
| | |
| Smektiitit | Paisuvahilaisten savimineraalien ryhmä, johon kuuluvat mm. montmorilloniitti, beidelliitti, nontroniitti, saponiitti ja sauconiitti. Esim. pääasiassa montmorilloniitista koostuva savi on erittäin hienojakoista, minkä vuoksi sen vedensitomiskyky ja plastisuus ovat suuria.
|
| | |
| Smirgeli | 50-70 % alumiinioksidia sisältävä epäpuhdas korundi, josta murskaamalla saatu jauhe on arvokas hioma-aine.
|
| | |
| Smithsoniitti | Sinkkisälpä, sulfidimalmien yhteydessä esiintyvä tärkeä sinkkimalmimineraali.
|
| | |
| Sodaliitti | Maasälvänsijaisiin kuuluva sininen tai kellertävä lasikiiltoinen mineraali, jota on alkalikivilajeissa.
|
| | |
| Solifluktio | Vettyneen rinnemaan valuminen.
|
| | |
| Somero | Pyöreäkivinen sora.
|
| | |
| Sora | Lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on sora (Ø 2 - 60 mm), lyhenne Sr.
|
| | |
| Soramoreeni | Jäätikköjen kuljettamista,
kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen kivennäismaalaji,
soramoreeni (SrMr) sisältää yli 50 % yli 2 mm:n läpimittaista
ainesta ja vähintään 5 % hienoainesta (raekoko alle
0,06 mm).
|
| | |
| Sparagmiitti | Karkearakeinen, runsaasti maasälpää sisältävä hiekkakivi, jolle on ominaista rakeiden kulmikkuus.
|
| | |
| Spektroliitti | Sinisen eri vivahteissa välkehtivästä labradoriittimaasälvästä Suomessa käytetty kauppanimi. Spektroliittia on louhittu vuosikymmeniä Ylämaalla Kaakkois-Suomessa. 1980-luvun alusta lähtien sitä on myös jalostettu koruiksi paikkakunnan kivikylässä.
|
| | |
| Sperryliitti | Voimakaskiiltoinen, tinanvalkoinen platinamalmimineraali, jota on mm. Sudburyssa Kanadassa, kovuus 6-7.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
