|
| R |
| Löytyi 50 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| Raakkukäyriäinen | Pieni äyriäinen, jonka vartaloa suojasi kaksiosainen selkäkilpi.
|
| | |
| Radiohiiliajoitus | Radiometrinen ajoitusmenetelmä, jossa hyödynnetään luonnossa esiintyvää hiili- 14 -isotooppia. Menetelmällä päästään noin 50 000 vuoden ikiin.
|
| | |
| Raekoon jakauma | Maalajien tiettyjä raekokoja
olevien eri lajitteiden jakauma.
|
| | |
| Rahkaturve | Rahkaturpeet ovat muodostuneet
vaatimattomista rahkasammalista ja saroista sekä varvuista, lyhenne
St.
|
| | |
| Rakeisuuskäyrä | Maalajien eri lajitteiden prosenttisesta
jakaumasta piirretty summakäyrä.
|
| | |
| Rakka | Lapissa lämpö- ja pakkasrapautumisen
seurauksena kalliosta syntynyt kivikko tai louhikko.
|
| | |
| Räme | Metsäinen suo, jonka puustona
on etupäässä mänty.
|
| | |
| Ramsayiitti | Suomalaisen Wilhelm Ramsayn mukaan nimen saanut ketjusilikaatteihin kuuluva mineraali, jota on muutamissa nefeliinisyeniiteissä ja pegmatiiteissa mm. Kuolan niemimaalla ja Grönlannissa.
|
| | |
| Rantakerrostuma | Rantavoimien liikuttamasta ja kerrostamasta
aineksesta syntynyt lajittunut kerrostuma, jolla ei ole erityistä
muotoa (vrt. rantavalli, rantatasanne).
|
| | |
| Rantapalle | Aallokon ja talvisen jään
työnnön kasaama rantaviivan suuntainen maavalli tai -penger.
|
| | |
| Rantatasanne | Rantatörmän alapuolella
oleva tasanne, jonka uudelleen kerrostunut lajittunut aines on peräisin
aallokon kuluttamasta törmästä.
|
| | |
| Rantatörmä | Aallokon kuluttama törmä
(vrt. rantatasanne).
|
| | |
| Rantavalli | Rantaviivan suuntainen valli, joka
on syntynyt aallokon kuluttamasta, lajittelemasta ja uudelleen kerrostamasta
aineksesta; vedenpinnan jatkuva lasku synnytti sarjan rantavalleja.
|
| | |
| Rapakallio | Paikallaan rapautunut kallion pinta.
|
| | |
| Rapakivi | Ryhmä syväkivilajeihin kuuluvia yleensä karkearakeisia ja helposti rapautuvia graniitteja. Rapakivet koostuvat pääosin kvartsista, maasälvistä (kalimaasälpä, plagioklaasi) ja tummista mineraaleista (biotiitti, sarvivälke). Rakenteellisesti erilaisia rapakivilaatuja on useita. Niistä tyypillisin, viborgiitti, koostuu muutaman senttimetrin mittaisista kalimaasälpärakeista (-ovoideista), joiden ympärillä on plagioklaasikuori, mikä näkyy kiven pinnalla usein vaaleana renkaana. Jotkin esiintymät rapautuvat helposti paikalleen moroksi. Suomen huomattavimmat rapakiviesiintymät ovat Lappeenrannan ja Loviisan välisellä alueella, Laitilan seudulla ja Ahvenanmaalla.
|
| | |
| Rapautumaonkalo | Kallion tai kiven rapautuessa syntynyt
onkalo.
|
| | |
| Rapautuminen | Geologinen prosessi, jonka vaikutuksesta kivi mekaanisesti tai kemialli- sesti hajoaa.
|
| | |
| Raskassälpä | Baryytti.
|
| | |
| Raukki | Kalliopilari (usein sienenmuotoinen
pilarimainen kohouma), joka on syntynyt rapautumisen ja rantavoimien
vaikutuksesta.
|
| | |
| Rauta-ooidi | Ruskea, pyöreähkö Fe-mineraalien kasauma/saostuma.
|
| | |
| Rautameteoriitti | Koostuvat pääosaksi metallisesta rauta-nikkeliyhdistelmästä, nitrideistä, karbideista, fosfideista, sulfideista, oksideista, fosfaateista ja silikaateista.
|
| | |
| Rautaoksidisaostumat | Vesiliukoisten rautayhdisteiden hapettuessa muodostuneet saostumat (järvimalmi, limoniitti).
|
| | |
| Rautasälpä | Kidejärjestelmältään romboedrinen karbonaattimineraali.
|
| | |
| Raviini | Veden lajittuneeseen maapeitteeseen
uurtama kapea ja syvä laakso, syn. kursu.
|
| | |
| Regressio | Vedenpinnan suhteellinen tai absoluuttinen aleneminen; veden vetäytyminen maalta.
|
| | |
| Relikti | Metamorfisissa kivissä esiintyvä alkuperäisen kiven mineraali tai rakennepiirre.
|
| | |
| Remanenssimagnetismi | Pysyvä magnetoituminen joka syntyy magmakiviin niiden jäähtyessä alle Curie-pisteen, 573°C.
|
| | |
| Reunaluisu | Keidassuosta; suon suurmuoto-osa,
joka on kaikkein viettävin ja sijoittuu laiteen ja keskustan
väliin.
|
| | |
| Reunamoreeni | Jäätikön reunaan
syntynyt reunan suuntainen moreeniselänne (päätemoreeni,
sivumoreeni, puskumoreeni).
|
| | |
| Reunamoreenivalli | Jäätikön reunaan
syntynyt reunan suuntainen pieni moreenivalli, joita tavallisesti
on peräkkäisten vallien muodostamina parvina (vuosimoreeni,
De Geer -moreeni).
|
| | |
| Reunamuodostuma | Jäätikön reunalla syntynyt, joko moreenia tai harjuainesta sisältävä reu- nan suuntainen muodostuma, esim. Salpausselät.
|
| | |
| Reunatasanne | Laakson rinteen ja jäätikkökielekkeen
saumakohtaan kerrostunut tasapintainen lajittunut kerrostuma.
|
| | |
| Rikkikiisu | Myös pyriitti. Messinginkeltainen, metallikiiltoinen, kidejärjestelmältään kuutiollinen sulfidimineraali, jonka kovuus on 6-6,5. Kovalla esineellä iskettäessä rikkikiisu kipinöi ja haisee rikiltä. Päämineraalina se esiintyy Pyhäsalmen malmissa. Pieniä määriä sitä on useissa kivilajeissa, ja sivutuotteena sitä saadaan mm. kuparimalmeista. Rikkikiisua käytetään mm. rikin, rikkihapon ja selluloosatehtaiden tarvitseman sulfiitin raaka-aineena.
|
| | |
| Rimpi | Aapasuon vetinen, suonpinnan keskitasoa alempana oleva pienmuoto (vrt. jänne).
|
| | |
| Ristikerroksellisuus | Virtaavan veden tai tuulen kerrostamille klastisille sedimenteille luonteenomainen rakenne, jossa osa aaltomaisesta rakenteesta on leikkautunut pois.
|
| | |
| Riutta | Meren pohjassa oleva harjanne, joka on syntynyt karbonaatteja erittävien eliöiden tukirangoista (korallit, kalkkipitoiset levät, sienet jne.).
|
| | |
| Riuttakumpu | Kallioleikkauksessa näkyvä, kovista riuttakivilajeista muodostunut kumpumainen rakenne.
|
| | |
| Rodokrosiitti | Myös mangaanisälpä. Ruusunpunertava mineraali, jota jonkin verran käytetään koristekivenä. Rodokrosiitti on yleinen malmijuonissa, Suomessa sitä tavataan Ylistaron Vittingissä.
|
| | |
| Rodoniitti | Kidejärjestelmältään trikliininen mangaanisilikaatti, jonka kovuus on 5,5-6,5. Rodoniittia tavataan Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Kauniin punertavan värinsä ansiosta se on saanut käyttöä korukivenä.
|
| | |
| Romahdusalue | Karstiluolan kattokiven romahtaessa syntynyt laajahko alue.
|
| | |
| Roscoeliitti | Muskoviitin vanadiinia ja magnesiumia sisältävä mineraalimuunnos, vanadiinikiille.
|
| | |
| Routa | Maassa olevan veden jäätymisen
takia kovettunut maakerros.
|
| | |
| Routiminen | Roudan syntyessä tai sulaessa
tapahtuva maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten ominaisuuksien
muuttuminen siinä määrin, että erilaisille rakennelmille
aiheutuu vaurioita.
|
| | |
| Rubelliitti | Eräs turmaliinin alkalipitoinen, punainen tai vaaleanpunainen jalokivenä käytetty muunnos.
|
| | |
| Rubiini | Korundin punainen jalokivimuunnos.
|
| | |
| Ruoppakulju | Kasvipeitteetön, tummapintainen
ruoppakulju on syntynyt suokaasujen ja roudan nostaessa kuollutta
turvetta suon pinnalle.
|
| | |
| Ruskokivi | Pyrolusiitti.
|
| | |
| Rutiili | Tetragoniseen kidejärjestelmään kuuluva punertava tai musta titaanidioksidi. Rutiilin valontaittokyky (2,6-2,9) ja kahtaistaitto ovat suurimmat, mitä kivimineraaleilla on tavattu. Tästä syystä hienoksi jauhettu rutiili on ns. titaaninvalkoisena erinomaisesti peittävä väriaine.
|
| | |
| Ruuhilaakso | Jäätikön kuluttama
poikkileikkaukseltaan U-muotoinen laakso.
|
| | |
| Ryoliitti | Piihapporikas vulkaaninen kivi. Vastaava syväkivi on graniitti.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
