|
| P |
| Löytyi 97 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 2 » |
| Pagodiitti | Pyrofylliittiryhmään kuuluva, talkin tiivistä steatiittimuunnosta muistuttava mineraali, jota Kiinassa on käytetty pienoisveistosten ja koruesineiden valmistamiseen.
|
| | |
| Painanne | Painanne, josta ei ole veden sisään- tai ulosvirtausta.
|
| | |
| Pakkasrapautuminen | Lämpötilavaihteluiden
ja jäätyvän veden aiheuttama kivilajin halkeilu ja
sen seurauksena rikkoontuminen.
|
| | |
| Paleomagnetismi | Tieteenhaara, joka pyrkii selvittämään Maan muinaisten magneettikent- tien suuntia sekä mannerten sijaintia kivissä säilyneen remanenssimag- netismin avulla.
|
| | |
| Paleontologia | Fossiileja, muinaisia elämänmuotoja ja niiden kehitystä tutkiva tiede.
|
| | |
| Paleosomi | Migmatiitin vanhin osa eli alkuperäisen kiven sulamatta tai muuttumatta jäänyt osa.
|
| | |
| Palingeneesi | Kivilajien sulaminen ja jälleenkiteytyminen.
|
| | |
| Paljakkasuo | Pohjoisimman Suomen tunturien rinteillä
esiintyvä ohutturpeinen (< 1 m) suoyhdistymätyyppi, jolta
pienmuodot yleensä puuttuva.
|
| | |
| Paljastuma | Paljas tai hyvin lähellä maanpintaa esiintyvä kallio, joka on usein hieman muusta ympäristöstä koholla.
|
| | |
| Pallasiitti | Oliviinipitoinen rautameteoriitti.
|
| | |
| Pallekivikko | Aallokon ja talvisen jään
työnnön kasaama rantaviivan suuntainen kivi- ja lohkarejono,
jossa kivet ja lohkareet ovat asettuneet poikittain jään
työntöä vastaa.
|
| | |
| Pallograniitti | Kivilaji, jossa tummat (biotiitti ja sarvivälke) ja vaaleat (maasälvät ja kvartsi) mineraalit muodostavat samankeskisiä kehiä, joskus palloja. Pallograniittien kehien (pallojen) koko vaihtelee välillä 2-20 cm. Pallograniitit ovat koostumukseltaan yleensä graniitteja tai granodioriitteja, joita on tavattu mm. Kurussa, Kangasalla, Espoossa, Porvoossa ja Kemijärvellä.
|
| | |
| Palsa | Pohjoisen Lapin soiden suurmätäs, jonka sisällä on routaa.
|
| | |
| Palsakumpu | Pohjois-Lapin soiden suurmätäs,
jonka sisällä on routaa, syn. kirsiturvekukkula.
|
| | |
| Palsasuo | Aapasuoyhdistymän Tunturi-Lapissa
esiintyvä paikallinen muunnos, joka esiintyy alueilla joita luonnehtii
vähäinen sademäärä, voimakas tuuli, ohut
lumipeite ja joilla vuoden keskilämpötila on alle -1 astetta.
Jänteiden ja rimpien sijasta pienmuotoina esiintyy palsakumpuja
tai matalampia pounuja.
|
| | |
| Paragneissi | Sedimenttisyntyinen gneissi.
|
| | |
| Pargasiitti | Fluoripitoinen sarvivälke, jota on kiteinä mm. Ersbyn vanhan louhoksen kalkkikivessä Paraisilla. Nimensä pargasiitti on saanut Paraisten kaupungin ruotsinkielisen nimen, Pargas, mukaan.
|
| | |
| Pegmatiitit | Graniittisten magmakivilajien karkeakiteisiä muunnoksia, jotka muodostavat muita kivilajeja lävistäviä juonia tai pahkuja. Koostumus ilmaistaan yleensä etuliitteellä, esim. gabropegmatiitti. Sana pegmatiitti ilman etuliitettä tarkoittaa yleensä graniittipegmatiittia, joka sisältää miltei yksinomaan tavanomaisia aineksia, kuten maasälpiä, kvartsia ja kiilteitä. Kompleksipegmatiiteissa on lisäksi mineraaleja, jotka sisältävät harvinaisia alkuaineita. Pegmatiitteja louhitaan pääasiallisesti maasälvän ja kvartsin vuoksi mm. Kuortaneella, Eräjärvellä ja Peräseinäjoella.
|
| | |
| Pegmatiitti | Hyvin karkearakeinen magmakivi.
|
| | |
| Pehmeikkö | Hienorakeisten ja/tai orgaanisten
maalajien peittämä, rakentamiseen huonosti soveltuva alue.
|
| | |
| Peittohiekka | Tuulen kerrostama ohut (< 1
m) hiekka- tai hietakerros.
|
| | |
| Pektoliitti | Valkea, trikliiniseen kidejärjestelmään kuuluva mineraali, jonka kovuus on 5. Pektoliittiä on magmakivilajien onteloissa ja alkalikivilajeissa, mm. Iivaaran massiivissa Kuusamossa.
|
| | |
| Pentlandiitti | Kellertävänruskea, magneettikiisua muistuttava ja tavallisesti sen kanssa yhdessä esiintyvä tärkeä nikkelimalmimineraali, jonka kovuus on 3,5-4.
|
| | |
| Peridootti | Oliviinin jalokivimuodon nimi.
|
| | |
| Peridotiitti | Lähes yksinomaan tummista mineraaleista kuten oliviinista ja pyrokseeneista muodostunut syväkivi.
|
| | |
| Periglasiaalinen | Jäätikön edustan oloihin liittyvä.
|
| | |
| Periodi | Aika, joka määrittelee tietyn geologisen aikavälin. Periodin kesto on kymmeniä miljoonia vuosia.
|
| | |
| Permikausi | Ajanjakso 299-251 miljoonaa vuotta sitten. |
| | |
| Peruskallio | Kiteinen peruskallio: se maankamaran osa, joka on syntynyt kiteisistä, kovista kivilajeista; usein irtaimien maalajien peittämä.
|
| | |
| Petaliitti | Maasälpää muistuttava pegmatiittimineraali.
|
| | |
| Petrobioliitti | Kalsiumkarbonaattia sisältävä eloperäinen kivilaji.
|
| | |
| Petrografia | Kivilajien kuvaus.
|
| | |
| Petrologia | Oppi kivistä; kivilajien koostumusta, rakennetta ja alkuperää tutkiva tiede.
|
| | |
| pH-arvo | Happamuus, maan vetyionien määrän
mitta.
|
| | |
| Piemontiitti | Ruskea, mangaanipitoinen epidoottiryhmän mineraali.
|
| | |
| Pieni reunamoreeni | Jäätikön reunaan
syntynyt reunan suuntainen pieni moreenivalli, joita tavallisesti
on peräkkäisten vallien muodostamina parvina, maaperäkartan
merkki.
|
| | |
| Piihappo | Petrologiassa: silikaatteihin sisältyvä ja vapaa piidioksidi, SiO2.
|
| | |
| Piihapporikas | Runsaasti SiO2:a sisältävä kivi.
|
| | |
| Piikivi | Myös sertti. Mikrokiteinen, erittäin hienorakenteinen ja tiivis kvartsi. Piikiveä tavataan Suomessa muuttuneena kemiallisina saostumina syntyneissä kivilajeissa. Uudelleen kiteytyneenä se on kallioperässä menettänyt tiiviin muotonsa. Se voi yksinään muodostaa piidioksidipitoisia sedimenttikiviä, joita on vaikea erottaa kvartsiiteista.
|
| | |
| Piilevä | Piikuorinen yksisoluinen levä,
joka esiintyy mikrofossiilina mm. liejussa ja kertoo sen kerrostumisen
aikana vallinneista oloista: ilmastosta, suolaisuudesta, ravinteisuudesta
ym.
|
| | |
| Piiliuske | Myös lydiitti. Piikiveä tai jaspista muistuttava hienorakeinen kvartsiitti. Kova ja hauras piiliuske on erittäin vaikeata työstää.
|
| | |
| Piimaa | Piilevien kuorista syntynyt maalaji.
|
| | |
| Pikivälke | Myös uraanipikimalmi. Voimakkaasti radioaktiivinen uraanimalmimineraali, jonka kovuus on 4-6. Pikivälke on mustaa, pikimäistä, amorfista ainetta, jonka uraanipitoisuus on 50-80 %.
|
| | |
| Pilsteinen | Kivilajin ominaisuus, jossa pitkänomaiset mineraalirakeet ovat epätäydellisesti järjestäytyneet yhdensuuntaisiksi.
|
| | |
| Pintakivi | Maan pinnalla syntynyt kivilaji. Vastakohta syväkivi.
|
| | |
| Pintamoreeni | Ks. ablaatiomoreeni.
|
| | |
| Pirotemalmi | Malmi, jossa malmimineraaleja on vähän ja hajallaan.
|
| | |
| Pitkittäinen moreeniselänne | Mannerjään virtauksen suuntainen, selvästi ympäristöstään kohoava pohjamoreenista syntynyt selänne vrt. drumliini.
|
| | |
| Plagioklaasi | Yleinen maasälpäryhmään kuuluva silikaattimineraali.
|
| | |
| Plastisuusluku | Maalajin juoksurajan ja kieritysrajan
erotus.
|
| | |
| Pleonasti | Myös ceyloniitti. Tummanvihreä spinelli.
|
| | |
| Pohjamoreeni | Jäätikön irrottamasta ja pohjaosassaan kuljettamasta aineksesta synty- nyt tiivis, lajittumaton maalaji.
|
| | |
| Pohjaveden pinta | Pohjavesi on maankamaran vapaa
vesi vyöhykkeessä, jossa maaperän huokostilat ja kallioperän
avoimet ruhjeet ja hiushalkeamat ovat veden täyttämiä.
|
| | |
| Pohjavedenjakaja | Kahden pohjavesiesiintymän
muodostumisalueen välinen raja.
|
| | |
| Pohjavesi | Maaperässä ja kallioperän raoissa hitaasti liikkuva vesi.
|
| | |
| Pohjavesiesiintymä | Pohjavettä sisältävä
maankamaran osa, jonka rajat ja pohjaveden muodostumis- ja purkautumisalueet
voidaan määrittää.
|
| | |
| Pohjavesigeologia | Ks. hydrogeologia .
|
| | |
| Pohjavesikerros | Maa- tai kivilajiesiintymä,
joka varastoi ja johtaa vettä niin hyvin, että siihen tehdystä
kaivosta saadaan vettä (akviferi).
|
| | |
| Poikiminen | Jäätikön reunasta
lohkeaa jäätä paloina tai lauttoina.
|
| | |
| Poikittainen moreeniselänne | Jäätikön liikettä
vastaan kohtisuoraan kasaantunut pohjamoreeniselänne, kiviaines
suuntautunut jäätikön liikkeen suuntaisesti.
|
| | |
| Poimu | Mutkalle taipunut kerros tai muu taso.
|
| | |
| Poimuakseli | Poimun pituusakseli; poimun harjan suunta.
|
| | |
| Pollusiitti | Harvinainen pegmatiittimineraali, jota Suomessa on löydetty Somerolta ja Eräjärveltä.
|
| | |
| Pölyhieta | Tuulen kerrostama hienorakeinen
(Ø 0,02 - 0,06 mm) maalaji, aines hienoa hietaa.
|
| | |
| Polymiktinen | Useasta kivilajista koostunut kerroksellinen kivilaji.
|
| | |
| Polymiktinen kivi | Klastinen sedimenttikivi, jossa on useiden kivilajien kappaleita.
|
| | |
| Porfyroblasti | Metamorfoosin aikana kasvanut kiven muita rakeita kookkaampi mineraalirae.
|
| | |
| Porfyyri | Syntyjään vulkaaninen tai puolipinnallinen kivilaji, jonka hienorakeisessa perusmassassa on hajarakeina esim. kalimaasälpää. Plagioklaasi- ja sarvivälkehajarakeita sisältävästä porfyyristä käytetään myös nimitystä porfyriitti. Porfyyriset graniitit ja rapakivet ovat olleet suosittuja rakennus- ja koristekiviä. Porfyyrisen kivilajin rakeet ovat yleensä perusmassan ainesta kookkaampia.
|
| | |
| Porfyyrinen | Hajarakeita sisältävä.
|
| | |
| Porfyyrinen kivi | Hajarakeita sisältävä magmakivi.
|
| | |
| Postglasiaalinen | Jääkautta myöhempi.
|
| | |
| Postorogeeninen | Vuorijonon poimutuksen jälkeen syntynyt.
|
| | |
| Praseemi | Korukivenä käytetty sarvivälkeneulasten vihreäksi värjäämä kvartsi.
|
| | |
| Prasioliitti | Lämpökäsittelyssä vihreäksi muuttunut ametisti.
|
| | |
| Preboreaalikausi | Varhaisin jääkauden jälkeinen
ilmaston vaihe, jolle on ominaista koivumetsien esiintyminen.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
