|
| M |
| Löytyi 92 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 2 » |
| Maailmankausi | Eonia lyhyempi geologinen ajanjakso; esim. fanerotsooinen eoni jaetaan paleo-, meso- ja kenotsooiseen maailmankauteen.
|
| | |
| Maalaji | Geologisen prosessin tuloksena syntynyt maakerrostumatyyppi; vrt. kivilaji.
|
| | |
| maalajite |
Tietyn kivennäismaalajin
tiettyä raekokoa oleva ainesosa.
|
| | |
| Maankamara | Koostuu kallioperästä
ja maaperästä.
|
| | |
| Maankohoaminen | Maankuoren palautuminen mannerjäätikön
aiheuttamasta painumisesta entiseen asemaansa.
|
| | |
| Maankuori | Maapallon uloin kerros; merellisen kuoren paksuus on keskimäärin 6 – 7 km, mantereisen 35 – 40 km.
|
| | |
| Maannos | Biologisten, kemiallisten ja fysikaalisten tekijäin vaikutuksesta muuttunut luonnontilaisen maan pintakerros; maannoksessa erotetaan yleensä A-horisontti (humuskerros ja vaalea uuttunut kerros) ja B-horisontti (rikastumiskerros), jonka alla on C-horisontti (muuttumaton pohjamaa).
|
| | |
| Maannostuminen | Maan pintakerroksen muuttuminen huuhtoutumisen vaikutuksesta.
|
| | |
| Maaperä | Kallioperää verhoava
maapeite kaikkine aineksineen.
|
| | |
| Maasälvät | Yleisin kivilajeja muodostava silikaattimineraaliryhmä. Maasälpiä on n. 60 % maankuoresta. Niille on yhteistä lähes samankaltainen kidemuoto, lohkeavuus kahteen toisiaan vastaan miltei kohtisuoraan suuntaan ja yhtä suuri kovuus (6-6,5). Kalimaasälpä on tavallisesti punertavaa tai harmaata, ja sitä on mm. graniiteissa ja pegmatiiteissa. Plagioklaasi on kahden maasälpälajin, albiitin ja anortiitin isomorfinen seos. Sitä on mm. gneississä ja gabrossa. Maasälvät eivät yleensä esiinny puhtaina, vaan voivat sisältää pieniä määriä bariumia, rubidiumia, strontiumia ja rautaa. Teollisuusmineraaleina maasälvistä tärkeimpiä ovat mikrokliini ja albiitti, joita käytetään lasi-, emali- ja posliiniteollisuudessa. Eräät maasälpälajit, kuten kuukivi ja labradoriitti, ovat suosittuja korukiviä, Suomesta saatavan labradoriitin kauppanimenä on spektroliitti.
|
| | |
| Maatuminen | Eloperäisessä kerrostumassa
kasvimassaa muuttavat biologiset, kemialliset ja fysikaaliset tapahtumat.
|
| | |
| Maatuneisuusaste | Eli turpeen huminositeetti (H)
ilmoitetaan von Postin kymmenasteikolla niin, että H1
on maatumatonta turvetta ja H10 täysin maatunutta
turvetta.
|
| | |
| Maavaha | Myös maapihka tai otsokeriitti. Vaaleankeltaista, ruskeaa tai lähes mustaa, pehmeää tai huokoista ja kovaa massaa, joka on koostunut pääasiassa suurimolekyylisistä, tyydyttyneistä hiilivedyistä. Maavahan sulamisalue on 50-100 °C. Sitä esiintyy etenkin Galitsiassa Puolan ja Ukrainan rajaseuduilla sekä Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välisillä alueilla.
|
| | |
| Maavesi | Maanpinnan ja pohjavedenpinnan
välisessä vyöhykkeessä sitoutuneena ja vapaana
oleva vesi.
|
| | |
| Mafiset mineraalit | Magnesiumia ja rautaa sisältävät mineraalit kuten oliviini, pyrokseenit ja amfibolit; myös näitä mineraaleja runsaasti sisältävät kivilajit ovat mafisia, esim. tumma gabro; vrt. felsinen.
|
| | |
| Magma | Maankuoressa esiintyvä kivisula.
|
| | |
| Magmaattinen | Magmasta peräisin oleva; magmasyntyinen.
|
| | |
| Magmakivi | Magmasyntyinen kivilaji.
|
| | |
| Magmasäiliö | Magman täyttämä tila litosfäärissä.
|
| | |
| Magneettinen anomalia | Mikä tahansa poikkeama koko maapallon normaalista magneettikentästä.
|
| | |
| Magnesiitti | Kidejärjestelmältään romboedrinen karbonaattimineraali, jonka kovuus on 4-4,5. Magnesiitti muistuttaa kalsiittia ja dolomiittia. Sitä on mm. vuolukivissä ja talkkiliuskeissa. Magnesiittia käytetään kemianteollisuudessa sekä tulenkestävien tiilien ja erikoissementtien valmistukseen.
|
| | |
| Magnetiitti | Raudan tärkeä oksidimineraali, Fe3O4. Väriltään raudanmusta, metallikiiltoinen, kidejärjestelmältään kuutiollinen mineraali, joka tarttuu voimakkaasti magneettiin ja jonka kovuus on 5,5-6. Magnetiitin viiru on musta. Sitä tavataan pieniä määriä useissa eri kivilajeissa, kuten emäksisissä syväkivissä (esim. gabro, peridotiitti) ja vulkaniiteissa (esim. uraliittiporfyriitti). Magnetiittiesiintymiä käytetään raudan raaka-aineena, sillä puhtaassa magnetiitissa on rautaa 72 %.
|
| | |
| Magnetometri | Laite, jolla mitataan magneettikentän voimakkuutta.
|
| | |
| Malmi | Luonnossa esiintyvä mineraalikasauma, jossa metalliset alkuaineet esiintyvät rikastuneena niin, että esiintymän taloudellinen hyväksikäyttö on mahdollista.
|
| | |
| Malmio | Malmi kolmiulotteisena kappaleena.
|
| | |
| Mangaanisälpä | Ks. rodokrosiitti.
|
| | |
| Manganiitti | manganiitti, musta mangaanimineraali, joka esiintyy usein säteittäisinä kidekokoumina muiden mangaanimineraalien tai karbonaattien yhteydessä.
|
| | |
| Mannerlaatta | Litosfäärilaatta, jonka kuoriosa on pääasiassa mantereista. Mannerlaatalla tarkoitetaan usein (virheellisesti) kaikkia litosfäärin laattoja; mieluummin mantereinen laatta.
|
| | |
| Mannerprisma | Mantereisen laatan ja sen alle painuvan merellisen laatan väliin muodostuva sedimenttikasauma, vastaa subduktiokompleksia.
|
| | |
| Mannerreunus | Mantereen rantaviivan ja syvän meren väliin jäävä matalan meren alue.
|
| | |
| Mantelikivi | Laavasyntyinen kivi, jonka kaasurakkulat ovat täyttyneet erilaisilla mineraaleilla, kuten kvartsilla tai kalsiitilla.
|
| | |
| Marginaalinen muodostuma | Jäätikön reunaan
syntynyt heikosti lajittunut muodostuma.
|
| | |
| Marginaalinen uoma ja kuru | Jäätikön reunaan
syntynyt sulamisvesiuoma tai jääjärven purkausuoma.
|
| | |
| Märkäraja | Raja johon kapillaarisesti nouseva pohjavesi kostuttaa maan (ks. kapillaarivesi).
|
| | |
| Markasiitti | Messinginkeltainen, metallikiiltoinen, rombiseen kidejärjestelmään kuuluva mineraali, jonka kemiallinen koostumus on sama kuin rikkikiisun eli pyriitin sekä kovuus 6-6,5. Markasiitin kiteet ovat levymäisiä tai pylväsmäisiä, usein kaksostuneita. Sitä on tavattu useissa sedimenttikivilajeissa.
|
| | |
| Martiitti | Eräs magnetiitin muuttumistuloksena syntynyt hematiitin muunnos.
|
| | |
| Martiittiutuminen | Magnetiitin muuttuminen (hapettuminen) hematiitiksi.
|
| | |
| Meanderi | Loivasti viettävällä
alueella virtaavassa joessa esiintyvä mutka, mutkasarja tai kiemura.
|
| | |
| Melaniitti | Myös iivaariitti tai schorlomiitti. Musta titaanipitoinen andradiittigranaatti.
|
| | |
| Melanteriitti | Myös rautavihtrilli. Vihreä, pehmeä rautasulfaattimineraali, jota esiintyy mm. tippukiviluolissa ja usein kiisumalmien rapautumistuotteena hylätyissä kaivoksissa.
|
| | |
| Meliliitti | Harmaa, kellertävä tai ruskehtava mineraali, gehleniitin ja åkermaniitin isomorfinen seos, jota on mm. eräissä emäksisissä alkalikivilajeissa.
|
| | |
| Merenvaha | Myös sepioliitti. Himmeä, kellertävänvalkea talkin sukuinen magnesiumhydrosilikaatti.
|
| | |
| Meri- ja järvikerrostuma | Rauhallisissa oloissa meren tai
järven pohjaan laskeutuneen hienorakeisen aineksen (d50
< 0,06 mm) muodostama kerrostuma.
|
| | |
| Meripihka | Tertiäärikauden havupuiden fossiilinen pihka, joka sisältää erilaisia hartseja, meripihkahappoa ja eteerisiä öljyjä. Meripihka on amorfista ja pehmenee lämmitettäessä. Värisävyjä on vaaleankeltaisesta tummanruskeaan, punaiseen ja vihreään. Parhaat laadut ovat kirkkaita ja läpinäkyviä, heikoimmat maitomaisen sameita. Kovuus on 2-2,5.
|
| | |
| Merkeli | Karbonaatista ja savesta muodostunut sedimentti/-kivi.
|
| | |
| Merkelikivi | Kalkkikivi, joka on syntynyt kalkkiliejusta ja savesta; kivettymättömänä kalkkilieju eli "merkeli".
|
| | |
| Mesotrofinen | Keskiravinteinen.
|
| | |
| Meta- | Etuliite, joka viittaa metamorfoosiin tai metamorfoosissa muuttuneeseen kiveen.
|
| | |
| Metamorfinen | Metamorfoosin läpikäynyt.
|
| | |
| Metamorfoosi | Geologinen tapahtuma, jossa kiven rakenne tai mineraalikoostumus, tai molemmat, muuttuvat liikuntojen tai muuttuneiden lämpötila- ja paineolosuhteiden vuoksi.
|
| | |
| Meteoriitti | Meteoriitti on avaruudesta peräisin oleva kappale, joka on säilynyt ilmakehän ja maahan iskeytymisen jäljiltä. Meteoriitit ovat peräisin aurinkokunnassa kiertävistä asteroideista ja komeetoista. Useimpien ikä on 4,5-4,8 miljardia vuotta, mikä on myös Maan geologinen ikä. Meteoriitit jaetaan perinteisesti kolmeen kategoriaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivirautameteoriitit. Suuret meteoriitit, joiden paino on yli 100 tonnia ja nopeus ylittää 3-4 km/s, jättävät jälkeensä räjähdyskraatterin.
|
| | |
| Migmatiitti | Seoskivi, jossa vanhempaan kiveen on magmana tai liuoksina tunkeutunut tai vanhemmasta kivilajista metamorfoosin yhteydessä on sulanut ja erottunut nuorempaa kiveä. Migmatiitin osien keskenäiset suhteet ja rakenteet vaihtelevat suuresti.
|
| | |
| Mikriittinen kalkkikivi | Mikro- tai kryptokiteinen kalkkikivi, joka on syntynyt kalkkiliejusta ja josta tukiranka-detrius puuttuu lähes kokonaan.
|
| | |
| Mikrofossiili | Mikroskooppisen pieni (< 1 mm)
jäänne, esim. siitepölyhiukkanen.
|
| | |
| Mikrokliini | Kidejärjestelmältään trikliininen kalimaasälpä.
|
| | |
| Milleriitti | Kuituinen metallikiiltoinen, messinginkeltainen nikkelimalmimineraali, jonka kovuus on 3.
|
| | |
| Mineraali | Luonnossa esiintyvä, kiinteä, epäorgaaninen alkuaine tai yhdiste, jolla on määrätty koostumus tai koostumusalue ja tavallisesti säännöllinen sisäinen kiderakenne.
|
| | |
| Mineraalikerrostuma | Geologisesti tutkittu ja määritelty mineraalivaranto, joka voidaan joskus ottaa tuotantoon. Arkistoidaan mineraalivarantorekisteriin.
|
| | |
| Mineraalimaa | Ks. kivennäismaa.
|
| | |
| Minerotrofinen | Suosta; ravinteensa ympäröiviltä kivennäismailta valuvista vesistä saava (vrt. ombrotrofinen).
|
| | |
| Molassi | Tertiäärikaudella Alppien pohjoiseen etumaastoon vuoriston rapautumisaineksesta muodostunut hiekkakivi- ja konglomeraattikerrostuma. Nimitystä käytetään muidenkin vuorijonovyöhykkeiden synnyltään ja koostumukseltaan vastaavista kerrostumista.
|
| | |
| Moldaviitti | Moldaujoen mukaan nimensä saanut korukivenä käytetty vihreä tektiitti.
|
| | |
| Molybdeenihohde | Myös molybdeniitti. Metallikiiltoinen, lyijynharmaa suomuinen mineraali, jonka kovuus on 1-1,5. Molybdeenihohde muistuttaa grafiittia, mutta on väriltään sinertävämpi ja kiilloltaan metallimaisempi. Molybdeenihohdetta, jossa on 60 % molybdeenia, tavataan graniiteissa, pegmatiiteissa ja kvartsijuonissa sekä eräissä sulfidimalmeissa. Mineraalia on Suomessa louhittu 1940-luvulla Lieksan Mätäsvaarasta, lisäksi sitä on tavattu mm. Kainuussa ja Peräpohjolassa.
|
| | |
| Monatsiitti | Toriumia ja harvinaisia maametalleja sisältävä ceriumfosfaatti, tärkeä ceriummalmimineraali. Monatsiittia on vähän monissa pegmatiiteissa ja graniiteissa, mutta kaikki taloudellisesti käyttökelpoiset esiintymät ovat veden lajittelemia upamalmeja, joiden monatsiitti on peräisin rapautuneista graniiteista ja pegmatiiteista.
|
| | |
| Montmorilloniitti | Koostumukseltaan monimutkainen verkkosilikaatteihin kuuluva kaoliniittia muistuttava savimineraali. Varsinkin natriummontmorilloniitille on ominaista kolloidisuus ja paisuminen vedessä.
|
| | |
| Montsoniitti | Intermediäärinen syväkivi, jossa on yhtä paljon kalimaasälpää ja plagioklaasia, mutta kvartsia vain vähän tai ei ollenkaan.
|
| | |
| Moreeni | Mannerjäätikön irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji, joka voi sisältää raekokoja savesta lohkareisiin.
|
| | |
| Moreeniaineksen suuntaus | Moreeniaineksen kivien järjestäytyminen jäätikön liikkeen suuntaisiksi (vrt. suuntauslasku).
|
| | |
| Moreenikalotti | Ylimmän rannan yläpuolella
oleva, kohouman laella sijaitseva, avokallioiden tai kivikoiden reunustama
moreenikerrostuma.
|
| | |
| Moreenimuodostuma | Moreenista muodostunut omamuotoinen,
paksuhko kasauma.
|
| | |
| Moreenipeite | Jäätikköjen kuljettamista,
kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen maalajikerrostuma.
|
| | |
| Morion | Korukivenä käytetty musta savukvartsi.
|
| | |
| Moro | Karkearakeisten kivilajien, etenkin
rapakiven rapautumissora.
|
| | |
| Muinais-Itämeri | Paleo-iIämeri: matala, laakeapohjainen meri, jonka peitossa Baltika-manner oli 488-416 miljoonaa vuotta sitten.
|
| | |
| Muinaisranta | Jääkauden jälkeisten
Itämeren ja järvien eri vaiheita osoittava rannan merkki.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
