|
| L |
| Löytyi 68 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| Laakiobasaltti | Vaaka- tai loiva-asentoinen ja hyvin laaja-alainen rakopurkauksesta maanpinnalle levinnyt basalttinen laavavirta tai sarja basalttisia laavavirtoja.
|
| | |
| Laaksontäyte | Sulamisvesien jäätiköstä
vapautuneen alueen laaksoihin kerrostama lajittuneen aineksen tasanne.
|
| | |
| Laaniliitti | Karkearakeinen pääasiallisesti granaattia, biotiittia, kvartsia ja magnetiittia sisältävä kivilaji. Nimensä laaniliitti on saanut Laanilan retkeilykeskuksen mukaan.
|
| | |
| Laattatektoniikka | Geologian ala, joka tutkii litosfäärin laattojen syntyä, kehitystä ja tuhoutumista sekä näiden prosessien syitä.
|
| | |
| Laava | Maan pinnalle tai meren pohjalle purkautunut sula kiviaines.
|
| | |
| Labradoriitti | Labradoriitti on tummanharmaa, läpinäkymätön plagioklaasimaasälpä, jonka lohkopinnoilla on samantapainen värileikki kuin harakan pyrstössä. Labradoriittia käytetään korukivenä. Suurimmat esiintymät ovat Labradorin niemimaalla Kanadassa. Suomessa sitä louhitaan Ylämaan jalokivipitäjässä, jonka tuotteista käytetään kauppanimeä spektroliitti.
|
| | |
| Lähde | Paikka jossa pohjavesi virtaa luonnon
oloissa kallio- tai maaperästä maanpinnalle tai vesistöjen
pohjalle.
|
| | |
| Lähdevyöhyke | Alue jossa pohjavesi tihkuu maanpinnalle
pieninä määrinä useasta kohdasta.
|
| | |
| Laide | Keidassuosta: suon reuna-alueen
se suurmuoto-osa, joka saa ravinteensa pääasiassa ympäristön
kivennäismailta valuvien vesien mukana.
|
| | |
| Lajittunut maalaji | Tiettyä raekokoa eli lajitetta
oleva maalaji, tasarakeinen maalaji.
|
| | |
| Laminaatio | Kerroksellisuus, jossa kerrosten pak-suus on yleensä alle 1 cm.
|
| | |
| Lamprofyyrit | Juonikiviryhmä, jonka kivet ovat rakenteeltaan porfyyrisiä; hajarakeina on mafisia mineraaleja, maasälpää on vain perusmassassa.
|
| | |
| Lamproiitit | Juonikivi- ja laavakiviryhmä (vrt. lamprofyyrit); ryhmän kivet ovat poikkeuksellisen rikkaita kaliumista ja magnesiumista. Maailman suurin timanttikaivos (Argyle, Australia) liittyy lamproiittiin.
|
| | |
| Lantaniitti | Valkoinen tai ruskehtava, pehmeähkö, kidejärjestelmältään rombinen mineraali, jota on muutamissa sinkkimalmeissa ja toisinaan kuorena harvinaisia maametalleja sisältävän ortiitin pinnalla.
|
| | |
| Lapilli | Tulivuorenpurkauksessa ilmaan sinkoutuneesta laavaroiskeesta jäh- mettynyt alle 64 mm läpimittainen kivenkappale.
|
| | |
| Lapillituffi | Lapilleja sisältävä vulkaaninen tuhka.
|
| | |
| Lapis latsuli | Myös asuurikivi. Syvän sininen, läpinäkymätön, usein pyriittihiukkasia sisältävä kalsiitti- ja sodaliittimineraalien seos. Lapis latsulia käytetään korukivenä.
|
| | |
| Lapponia-superryhmä | Varhaisproterotsooinen stratigrafinen yksikkö, vanhempi kuin Karelia-superryhmä.
|
| | |
| Läskimalmi | Hyvin runsaasti tai yksinomaan malmimineraaleja sisältämä malmi.
|
| | |
| Lasuriitti | Kuutiollinen sodaliittimineraali, kovuus on 5-5,5. Lasuriitti on yksi lapis lazulin aineosista.
|
| | |
| Latiitti | Vulkaaninen kivi, vastaa syväkiveä monzoniitti.
|
| | |
| Latsuliitti | Sininen, kidejärjestelmältään monokliininen, korukivenä käytetty vesipitoinen alumiinifosfaatti, jonka kovuus on 6. Latsuliittia esiintyy Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.
|
| | |
| Laumontiitti | Kidejärjestelmältään monokliininen, zeoliittiryhmään kuuluva valkoinen tai kellertävä, vesipitoinen kalsium-alumiinisilikaatti, jonka kovuus on 3-4 ja jota on löydetty mm. Kuhmoisten Sarkajärveltä.
|
| | |
| Lavialiitti | Metamorfinen vulkanogeeninen kivilaji, joka koostumukseltaan vastaa suunnilleen dioriittia. Lavialiitti on rakenteeltaan porfyyrista, amfiboliittia muistuttavassa perusmassassa on hajarakeina plagioklaasia ja uraliittia. Saanut nimensä Laviasta.
|
| | |
| Leptiitti | Metamorfinen kivi, kvartsimaasälpäliuske tai -gneissi, alkuperältään joko sedimenttikivi (arkoosi) tai hapan laavakivi.
|
| | |
| Letto | Yleensä puuton, ruskosammalta
kasvava, usein vetinen suo, joka esiintyy siellä missä kallioperässä
on runsaskalkkista kivilajia.
|
| | |
| Leuko- | Etuliite, joka viittaa vaaleaan tai felsiseen.
|
| | |
| Leukokseeni | Esiintyy magmakivilajien ilmeniitin kehämäisinä suotautumina tai titano-magnetiittimalmeissa liistakkeisina muuttumistuloksina.
|
| | |
| Leukosafiiri | Väritön safiiri, korundin jalokivimuunnos.
|
| | |
| Leukosomi | Migmatiitin vaalein, usein graniittinen osa; ks. neosomi.
|
| | |
| Leukotonaliitti | Tonaliitti, jossa on vähän tummia mineraaleja, väri-indeksi alle 35; käytetään myös nimeä trondhjemiitti.
|
| | |
| Leusiitti | Maasälvän sijaisiin kuuluva, runsaasti kaliumia sisältävissä laavakivilajeissa mm. Vesuviuksella esiintyvä vaalea mineraali, jonka kovuus on 5,5-6. Leusiitti on yleistä mm. Saksassa ja Italiassa, mutta ei Suomessa.
|
| | |
| Lherzoliitti | Ultramafinen syväkivi (peridotiitti), päämineraalit oliviini, orto- ja klinopyrokseeni.
|
| | |
| Lieju | Veteen kerrostunut kasvi- ja eläinjäänteiden
sekä hienojen kivennäisainesten seosmaalaji, jossa humuspitoisuus
eli orgaanisen aineksen osuus on yli 6 %, lyhenne Lj.
|
| | |
| Liejukerrostuma | Veteen syntynyt eloperäinen
kerrostuma, jossa orgaanisen aineksen määrä on yli
6 %.
|
| | |
| Liejuvalli | Riuttaa muistuttava rakenne, jonka mikro-organismit ovat synnyttäneet saostamisen kautta meren pohjalle.
|
| | |
| Lievemuodostuma | Kalliomäkien etelä-
ja kaakkoisrinteiden kapea lajittuneen aineksen reunus.
|
| | |
| Lieveuoma | Sulavan jäätikkökielekkeen
ja rinteen rajalle syntynyt jäätikön reunan suuntainen
uoma, joka viettää loivasti rinnettä alas.
|
| | |
| Ligniitti | Ruskohiilen laji, jossa puun rakennetta on vielä näkyvissä.
|
| | |
| Liitu | Löyhärakenteinen kevyt kalkkikivi, tavallisesti valkoinen, joskus esim. bitumiaineiden mustaksi värjäämä. Liitu on muodostunut huokoseläinten kalkkikuorista, kokkoliiteista, ja hyvin hienorakeisesta amorfisesta kalkkilietteestä. Sitä käytetään mm. kirjoitusliituna.
|
| | |
| Liitukausi | Ajanjakso Maan historiassa 146-65,5 miljoonaa vuotta sitten. |
| | |
| Limburgiitti | Basalttia muistuttava vulkaaninen kivilaji, jonka lasisessa perusmassassa on hajarakeina oliviinia ja augiittia. Saanut nimensä Belgian provinssista Limburgista.
|
| | |
| Limneameri | Litorinameren loppuvaihe.
|
| | |
| Limninen | makean veden pohjalle syntynyt,
järviin kuuluva, järviä koskeva, järvi-.
|
| | |
| Limoniitti | Muutamien luonnossa tavattavien, yleensä ruskeiden rautahydroksidien yhteisnimitys, myös amorfinen rautahydroksidimineraali, jonka kovuus on 1-5,5. Raudan ohella limoniitti voi sisältää mangaania jopa 18 %. Limoniittia syntyy pohjavesistä saostumalla.
|
| | |
| Limsiö | Harmaa tiivis kvartsi, jota on konkreetioina liitukalkkikivissä mm. Ruotsin Skånessa. Liitukalkkikiveä ja limsiötä esiintyy Suomessa vain lohkareina. Limsiö oli kivikauden tärkein raaka-aine, jota käytettiin mm. aseisiin ja työkaluihin sekä myöhemmin kipinän iskemiseen tuluksissa ja piilukkopyssyissä.
|
| | |
| Lineaatio | Venytyksessä syntynyt viivamainen tai puikkomainen rakenne kivessä. Venynyt kivi lohkeaa rikottaessa pitkänomaisiksi palasiksi. Analogia: Jos venytät muovailuvahapalloa, saat aikaiseksi puikkomaiseksi muuttuneen kappaleen.
|
| | |
| Linneiitti | Kobolttikiisu, teräksenharmaa kobolttipitoinen malmimineraali, jota on mm. Outokummussa. Nimetty ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén mukaan.
|
| | |
| Lipariitti | Pohjois-Amerikassa ryoliitti, punertava kvartsiporfyyri, koostumukseltaan graniittia vastaava vulkaaninen kivilaji. Saanut nimensä Liparinsaarista.
|
| | |
| Listrinen pinta | Pinta, joka on yläosastaan jyrkkä mutta loivenee alempana.
|
| | |
| Litiofiliitti | Yksi litiummineraaleista.
|
| | |
| Litologia | Kivilajien järjestelmällinen kuvaus, joka perustuu mineraalikoostumukseen ja rakenteeseen.
|
| | |
| Litorinameri | Jääkauden jälkeisen
lämpökauden aikainen Itämeren vaihe.
|
| | |
| Litosfääri | Kivikehä. Maan uloin kerros, jäykkä kuori.
|
| | |
| Litostratigrafinen yksikkö | Pintasyntyisten kivilajien jaottelussa käytetty yksikkö, joka perustuu yleensä kivilajiin ja sen fysikaalisiin (litologisiin) piirteisiin. Yksiköt ovat pienemmästä laajimpaan lueteltuina kerros, jäsen, muodostuma, ryhmä ja superryhmä. Luokittelun perusyksikkö on muodostuma; vrt. stratigrafia.
|
| | |
| Liuske | Liuskeinen metamorfinen kivi.
|
| | |
| Liuskeisuus | Puristuksessa syntynyt tasomainen rakenne kivessä. Liuskeinen kivi (liuske) lohkeaa rikottaessa levymäisiksi palasiksi. Analogia: Jos puristat pöydällä olevaa muovailuvahapalloa kädelläsi pöydän pintaa vasten, saat aikaiseksi tasomaiseksi muuttuneen kappaleen.
|
| | |
| Lohkareet | Lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on lohkareet (Ø > 1000 mm), lyhenne Lo.
|
| | |
| Lohkareikko | Halkaisijaltaan (RT yli 1000 mm,
GEO yli 600 mm) pääosin lohkareista muodostunut kerrostuma.
|
| | |
| Lohkarevyö | Moreenialueen rantavaihetta osoittava
vyöhyke, jossa moreenipeitteestä on jäänyt jäljelle
lohkareet aallokon huuhdottua hienomman aineksen alemmalle tasolle.
|
| | |
| Lohkoliikunnot (siirrosliikunnot) | Jäykässä maankuoressa tapahtuvat liikunnot, joissa suuret maankuoren lohkot liikkuvat pääasiassa pystysuunnassa toistensa suhteen.
|
| | |
| Löllingiitti | Aiemmin leukopyriitti. Metallikiiltoinen, hopeanvalkoinen, arseenikiisua muistuttava mineraali, jota on tavattu Suomessa mm. Kuortaneella ja Eräjärvellä. Saanut nimensä Itävallan kaupungin Löllingin mukaan.
|
| | |
| Loppilainen | Loppilaiseen, Fennoskandian kilven myöhäisarkeeiseen orogeniaan kuuluva, ikä n. 2 900 – 2 600 miljoonaa vuotta; vrt. saamilainen.
|
| | |
| Lössi | Tuulen kerrostama hienorakeinen
(Ø 0,01-0,05 mm) maalaji.
|
| | |
| Luola | Maa- tai kallioperässä
oleva onkalo tai tila, jolla on katto, seinät ja lattia ja joka
on kooltaan niin suuri että kolme henkilöä mahtuu mukavasti
sisälle, luoliksi hyväksytään myös kalliolipat,
joiden alle kymmenen henkeä mahtuu mukavasti leiriytymään
(puoliluolat), lisäksi luolia ovat pienemmät onkalot, jotka
ovat jostain syystä merkittäviä.
|
| | |
| Lusto | Kerrallisen maalajin, esim. jääkauden aikana kerrostuneen saven, vuodessa muodostama kerros (vrt. diataktinen savi,symmiktinen savi).
|
| | |
| Lustosavi | Kerrallinen savi (vrt. homogeeninen savi).
|
| | |
| Lyijyhohde | Myös galeniitti. Kidejärjestelmältään kuutiollinen, lyijynharmaa malmimineraali, jonka kovuus on 2,5-3. Lyijyhohde sisältää usein jonkin verran hopeaa, minkä vuoksi sitä on louhittu hopeamalmina. Lyijyhohdetta tavataan toisinaan kalkki- ja karsikiviin liittyvänä, varsinkin happamissa vulkaniiteissa sekä myös malmi- ja rapakiviin liittyvissä greisenjuonissa. Päämineraalina lyijyhohdetta louhittiin aiemmin Korsnäsin kaivoksesta.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
