|
| K |
| Löytyi 152 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 2 3 » |
| Kaariallas | Drumliinin proksimaalirinteen edustalle
syntynyt kaaren muotoinen painanne.
|
| | |
| Kainiitti | Väritön vesiliukoinen mineraali, jota on suolakerrostumissa varsinkin Saksassa. Kainiittia käytettiin aiemmin lannoitteena, ja se on yhä tärkeä kalilannoitteiden raaka-aine.
|
| | |
| Kainuu | Varhaisproterotsooinen stratigrafinen yksikkö, sijoittuu Itä-Suomessa Jatulin ja Sariolan väliin.
|
| | |
| Kaleva | Varhaisproterotsooinen, stratigrafinen yksikkö.
|
| | |
| Kaligraniitit | Kaliumista rikkaat graniitit; yhteisnimi Etelä-Suomessa leveänä vyöhykkeenä esiintyville mikrokliinigraniiteille.
|
| | |
| Kalimaasälpä | Erittäin yleinen punertava silikaattimineraali, jonka kovuus on 6. Kalimaasälpää on graniiteissa, granodioriiteissa, gneisseissä ja hiekkakivissä. Sitä käytetään posliini-, emali- ja lasiteollisuuden raaka-aineena.
|
| | |
| Kalkkikivi | Kalsiitista (CaCO3) ja dolomiitista (Ca/MgCO3) koostuvat kivet. Ks. karbonaattikivi.
|
| | |
| Kalliomaa | Kallio, jota voi peittää
alle metrin paksuinen maakerros, yleensä moreenia, kuvataan maalajikuviona
maaperäkartass.
|
| | |
| Kallion rapautumismuoto | Kallion rapautumisen tuloksena
syntynyt muoto.
|
| | |
| Kalliopaljastuma | Kallioalue, jota maalajit eivät
peitä.
|
| | |
| Kallioperä | Kivilajeista koostuva maankuoren ylin osa, joka on osittain irtomaalajien, osittain veden peittämä.
|
| | |
| Kalliotörmä | Eroosion, lohkorakojen tai siirroksen (tai niiden kaikkien) synnyttämä jyrkkä kallion kohta.
|
| | |
| Kalsedoni | Kvartsin tiivis, piilokiteinen muoto, jonka värimuunnoksia käytetään jalo- ja korukivinä.
|
| | |
| Kalsiitti | Entiseltä nimeltään kalkkisälpä, trigoniseen kidejärjestelmään kuuluva, puhtaana tavallisesti väritön tai valkoinen karbonaattiryhmän mineraali, jonka kovuus on 3. Kalsiitti on yleisin karbonaattiryhmän mineraaleista. Se liukenee sihisten kylmään laimeaan suolahappoon ja on voimakkaasti kahtaistaitteista. Kalsiittia on kalkki- ja merkelikivissä, karbonatiiteissa sekä vesiliuoksista kiteytyneissä rakojen ja onteloiden täytteissä.
|
| | |
| Kambrikausi | Paleotsooisen maailmankauden vanhin kausi, 542-488 miljoonaa vuotta sitten. |
| | |
| Kames-maasto | Reunamuodostumien ja harjujen liepeille,
kuolleen jään alueelle syntynyt lajittuneen aineksen kumpujen
ja selänteiden muodostama maasto.
|
| | |
| Kamptoniitti | Juonikivi, lamprofyyri, jonka hajarakeet ovat pääasiassa sarvivälkettä.
|
| | |
| Kankriniitti | Mineraali, Na6Ca2Al6Si6O24(CO3)2.
|
| | |
| Kantamagma | Magma, josta magmakivilajisarja on syntynyt esim. fraktioivan kiteytymisen kautta.
|
| | |
| Kaoliini | Alumiinisilikaattien seos; maasälvän muuttumistulos. Käytetään mm. keramiikkateollisuudessa.
|
| | |
| Kaoliniitti | Kaoliiniryhmän mineraali, Al2Si2O5(OH)4. Yleisesti esiintyvä vaalea savimineraali, jota syntyy lähinnä kiilteiden ja maasälpien kemiallisen rapautumisen tuloksena. Suomessa kaoliniittia on kalliorapaumissa, joissakin kallioperän painanteissa, kaoliinisavena maaperässä (esim. Puolangan Pihlajavaara ja Kerkkä) ja pieniä määriä myös sedimenttisavissa. Kaoliniitti on tärkeä mineraali mm. posliinin valmistuksessa.
|
| | |
| kapillaarisuus | Hiushuokoisuus, hiusputki-ilmiö,
hienorakeisten maalajien huokosissa tapahtuva veden nousu.
|
| | |
| Kapillaarivesi | Kapillaarivoimien eli hiusputki-ilmiön
vaikutuksesta maaperän kyllästymättömässä
vyöhykkeessä oleva vesi.
|
| | |
| Karbonaattikivi | Kalsiitista (CaCO3) ja dolomiitista (Ca/MgCO3) koostuvat kivet. Ks. kalkkikivi.
|
| | |
| Karbonatiitti | Magmakivi, joka koostuu pääasiassa karbonaattimineraaleista.
|
| | |
| Karbunkkeli | Jo vanhalla ajalla koruna käytetty tummanpunainen, pyöröhiottu pyrooppi-granaatti, jota keskiajalla pidettiin pimeässä valaisevana taikakivenä.
|
| | |
| Karelia-superryhmä | Varhaisproterotsooinen litostratigrafinen yksikkö, sijoittuu Lapissa Lapponia-superryhmän ja Kaleva-ryhmän väliin.
|
| | |
| Karelidit | Karjalan tasavallasta Itä- ja Pohjois-Suo-men kautta Ruotsiin jatkuva, varhaisprote-rotsooinen muinaisvuoristo, joka tulkitaan laajemman Svekokarelideiksi nimitetyn vuoriston osaksi.
|
| | |
| Karelinen | Karelia-superryhmään kuuluva.
|
| | |
| Karjaliitti | Suomessa käytetty nimitys kerrosmyö-täiselle juonikivelle, jonka päämineraali on albiitti ja joka sisältää vaihtelevia määriä mm. kvartsia, karbonaatteja, amfiboleja ja kloriittia.
|
| | |
| Karkea hieta | Lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on karkea hieta (Ø 0,06 - 0,2 mm), lyhenne Ht.
|
| | |
| Kärnäiitti | Vimpelissä Lappajärven Kärnänsaaressa esiintyvä dasiittinen kivilaji, joka on uusimpien tutkimusten mukaan muodostunut meteoriitin iskun vaikutuksesta peruskalliokivilajeista. Tämän vuoksi siitä nykyisin käytetään nimitystä impaktiitti (iskun voimasta syntynyt).
|
| | |
| Karnalliitti | Suolakerrostumissa esiintyvä vesiliukoinen mineraali, joka on kemianteollisuudessa tärkeä kaliumyhdisteiden ja magnesiumin raaka-aine.
|
| | |
| Karneoli | Punertavanruskea kalsedoni, jota käytetään korukivenä.
|
| | |
| Kärpänkivi | Grafiitin aiempi kansanomainen nimitys.
|
| | |
| Karsi | Kalkkikivien reunoilla esiintyvä kalkkisilikaattikivi, joka sisältää runsaasti kalsium- ja magnesiumpitoisia silikaatteja.
|
| | |
| Karstimaa | Alue, jolla karstiutumista tapahtuu/on tapahtunut.
|
| | |
| Karstirako | Kallion pintaan sen liuetessa syntyneitä vakoja ja kanavia.
|
| | |
| Karstiutuminen | Kallioperässä liikkuvien luonnonvesien aiheuttama kallioperän (sen mineraalien) liukeneminen.
|
| | |
| Karstivajoama | Yleensä suppilon mallinen painanne, joka on usein syntynyt karstiluolan romahtaessa; paikka, mistä maanpäällinen puro/joki virtaa maan alle.
|
| | |
| Karstivyöhyke | Pystyrakojen luonnehtima, pitkänomainen karstiutumisalue.
|
| | |
| Kassiteriitti | Tärkeä tinamineraali, SnO2.
|
| | |
| Kataklastinen rakenne | Mineraalirakeinen ruhjoutumisen seurauksena syntynyt kivilajien raken- ne.
|
| | |
| Kattilavajoaminen | Magmasäiliön yläpuolisen kivimassan vajoaminen esim. rengasmaisia juonia myöten magmasäiliöön.
|
| | |
| Keidassuo | Etelä-Suomessa vallitsevana esiintyvä yleensä keskiosastaan ympäristöään korkeammalle kohoava suoyhdistymä, joka saa vetensä pääasiassa sateesta (vrt. aapasuo).
|
| | |
| Keilatulivuori | Kartion muotoinen tulivuori, joka koostuu laavasta ja pyroklastisesta aineksesta; mieluummin kerrostulivuori.
|
| | |
| Kemiallinen sedimentti | Usein merivedestä paikalleen saostunut sedimentti.
|
| | |
| Kermi | Rämekasvillisuutta kasvava keidassuon kuivahko pitkänomainen mätäs (vrt. kulju).
|
| | |
| Kermisuo | Ks. keidassuo.
|
| | |
| Kerogeeni | Palavakiven (kukersiitin) kivettynyt orgaaninen aines.
|
| | |
| Kerrallinen savi | Jäätikön sulamisvesien syvään suolattomaan tai vähäsuolaiseen veteen kerrostama sedimentti, diataktinen tai symmiktinen lustosavi (ks. lusto).
|
| | |
| Kerrallisuus | Rakenne, jossa kerroksen alaosa on karkearakeisempi kuin yläosa.
|
| | |
| Kerroksellisuus | Kerrostuneen sedimentin ja sedimenttikiven alkuperäisrakenne, jossa esimerkiksi koostumus, väri ja raekoko vaihtelevat kerroksesta toiseen siirryttäessä.
|
| | |
| Kerrosintruusio | Levy- tai laattamainen, emäksinen kivilajiseurue, joka muodostuu päällekkäisistä magmakivikerroksista.
|
| | |
| Kersantiitti | Juonikivi, lamprofyyri, jonka hajarakeet ovat pääasiassa biotiittia ja jonka perusmassassa on plagioklaasia.
|
| | |
| Keskustasanne | Keidassuosta: se suurmuoto-osa,
joka muodostaa suon pääosan ja on yksistään sadeveden
mukanaan tuomien ravinteiden varassa.
|
| | |
| Kiastoliitti | Andalusiitin muunnos, joka sisältää tummia, kiteen pituusakselin suuntaisia karbonaattiepäpuhtauksia. Kookkaissa kiteissä nämä näkyvät ristinmuotoisina kuvioina, ja sellaisista on valmistettu amuletteja ja koruja.
|
| | |
| Kide | Atomien, ionien tai molekyylien kiinteä rakentuma, joka sisäiseltä rakenteeltaan on tasavälinen avaruushila.
|
| | |
| Kieritysraja | Vesipitoisuus, jossa maalaji muuttuu
plastisesta puolikiinteäksi.
|
| | |
| Kiillegneissi | Rakenteeltaan usein liuskeinen gneissi, jonka tummista mineraaleista suurin osa on biotiittia. Biotiitin lisäksi kiillegneississä on maasälpää ja kvartsia. Päämineraalien suhteet saattavat kuitenkin vaihdella melkoisesti. Mineraalikoostumuksen mukaan kiillegneissin väri vaihtelee harmaasta mustaan.
|
| | |
| Kiilleliuske | Levymäisesti lohkeileva, yleinen metamorfinen kivi, jonka päämineraaleja ovat kvartsi, maasälpä ja kiilteet. Parhaiten lohkeilevia tyyppejä louhitaan käytävälaatoiksi.
|
| | |
| Kiilteet | Ryhmä verkkosilikaatteihin kuuluvia mineraaleja, joilla kaikilla on yksi erittäin hyvä lohkosuunta. Ohuet lohkosuomut ovat kimmoisia ja läpikuultavia. Kaikki kiilteet kuuluvat monokliiniseen kidejärjestelmään, ja niiden kiteet ovat kuusikulmaisia suomupinkkoja. Yleisin on biotiitti eli tumma kiille, jonka muunnos on vermikuliitti. Muskoviitti eli vaalea kiille on myös varsin yleinen, sen hienosuomuinen johdannainen on serisiitti. Harvinaisempia kiilteitä ovat lepidoliitti ja zinnwaldiitti, joita voidaan käyttää litiumvalmisteiden raaka-aineena, sekä kromipitoinen vihreä fuksiitti.
|
| | |
| Kilpi | Se osa kratonia, jonka muodostavat metamorfiset kivet ja syväkivet, jotka eivät ole nuorempien sedimenttikivien peittämiä.
|
| | |
| Kilpialue | Kratoniin kuuluva laaja alue, jossa vanha kallioperä on näkyvissä. Esim. Fennoskandian prekambrinen kilpi on Fennosarmatian kratonin kilpialue; ks. kratoni.
|
| | |
| Kimberliitti | Alkalinen ultraemäksinen magmakivi, alkaliperidotiitti, jossa on (usein muuttuneita) oliviinihajarakeita, granaattia, diopsidia ja ilmeniittiä; intruusion muoto yleensä piippumainen; timanttien tärkein isäntäkivi.
|
| | |
| kinzigiitti | Savisyntyinen, voimakkaasti metamorfoitunut, granaattia ja kordieriittia sisältävä gneissikivilaji.
|
| | |
| Kirjomaasälpä | Maasälvän ja kvartsin säännönmukainen yhteenkasvauma, jossa kvartsi muodostaa maasälvän lohkopinnoilla näkyviä heprealaisia tai arabialaisia kirjaimia muistuttavia kuvioita. Kirjomaasälpää käytetään korukivenä.
|
| | |
| Kitkamaalaji | Moreeni- ja karkearakeiset maalajit,
joita pitää koossa rakeiden välinen kitka.
|
| | |
| Kivennäismaa | Kallioperästä geologisten
prosessien tuloksena syntynyt irtomaa.
|
| | |
| Kivet | Lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on kivet (Ø 60- 1000 mm), lyhenne Ki.
|
| | |
| Kivihiilikausi | Ajanjakso 359-299 miljoonaa vuotta sitten. |
| | |
| Kivikko | Halkaisijaltaan pääosin
kivistä muodostunut kerrostuma.
|
| | |
| Kivilaji | Kivilaji koostuu yhtä tai
useampaa mineraalilajia olevista rakeista, jotka ovat liittyneet lujasti
toisiinsa; kivilajit muodostavat kallioperässä laajoja,
verraten tasalaatuisia massoja.
|
| | |
| Kivilasku | Maalajien, tavallisesti moreenin kivilajisuhteiden määritys.
|
| | |
| Kivimeteoriitti | Kaikkein yleisin meteoriittityyppi, joka käsittää 93% kaikista löydetyistä meteoriiteista. Koostumus vastaa Maan magmakiviä ja kiven mineraalit ovat yleensä pyrokseeneja ja oliviinia. Vaikea erottaa maan tavallisista kivistä.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
