|
| H |
| Löytyi 53 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| Hackmaniitti | Sodaliittiryhmän mineraali, jota on Kuolan ja Kuusamon alkalikivilajeissa.
|
| | |
| Hajarae | Kookas mineraalirae hienorakeisessa perusmassassa.
|
| | |
| Hajarakeet | Porfyyristen kivilajien hienorakeisessa perusmassassa olevat, usein omamuotoiset mineraalikiteet. Hajarakeista muodostuu isäntäkiveen ns. pirote.
|
| | |
| Haliitti | Vuorisuola.
|
| | |
| Hambergiitti | Jalokivenä käytetty väritön mineraali, jonka kovuus on 7,5. Hambergiittia saadaan Madagaskarista.
|
| | |
| Hapan kivilaji | Runsaasti SiO2:a sisältävä kivilaji, esim. graniitti tai ryoliitti, = piihappo- rikaskivilaji.
|
| | |
| Harju | Jäätikön railoon tai tunneliin syntynyt pitkä, kapea, mutkitteleva enimmäkseen lajittuneista aineksista muodostunut kasauma.
|
| | |
| Harme | Malmin sisältämä arvoton mineraaliaines.
|
| | |
| Harzburgiitti | Ultramafinen syväkivi (peridotiitti), joka koostuu pääasiassa oliviinista ja orto-pyrokseenista.
|
| | |
| Hastingsiitti | Amfiboliryhmän mineraali, NaCa2(Fe2+,Mg)4(Fe3+)(Si6Al2)O22(OH)2.
|
| | |
| Haukansilmä | Jalokivenä käytetty sinertävän vihreä kvartsi, jossa näkyy ns. kissansilmäilmiö.
|
| | |
| Hauraskiilteet | Verkkosilikaatteihin kuuluva mineraaliryhmä, jonka tärkeimmät edustajat ovat margariitti, kloritoidi ja klintoniitti.
|
| | |
| Hautavajoama | Pitkä, kapea, normaalisiirrosten rajaama laakso, joka on syntynyt maankuoren venyessä.
|
| | |
| Heliodori | Jalokivenä käytetty keltainen, läpikuultava beryllimuunnos.
|
| | |
| Heliotrooppi | Vihreä, punapilkkuinen, korukivenä käytetty kvartsimuunnos.
|
| | |
| Helsinkiitti | Mm. Helsingin kallioperässä juonina esiintyvä, albiitista, epidootista ja kvartsista koostuva graniittinen magmakivilajimuunnos.
|
| | |
| Hematiitti | Rautamalmimineraali, jonka kovuus on 5,5-6,5. Hematiitin väri vaihtelee teräksenharmaasta punaisen eri vivahteisiin. Hyvä tuntomerkki on punaruskea viiru, josta korukivenä käytetty muunnos on saanut nimen verikivi. Myös maalivärinä käytetty punamulta on hematiittia.
|
| | |
| Hemimorfiitti | Myös kalamiini. Kidemuotonsa puolilukuisuuden mukaan nimetty sinkkimalmimineraali, jota on usein eräiden sinkkimalmien pintaosissa sekundaarisena muuttumistuloksena.
|
| | |
| Herkynian vuorijono | Myöhäispleistoseenikaudella muodostunut vuoristo.
|
| | |
| Herkyniitti | Mineralogiassa eräs spinelliryhmän mineraali.
|
| | |
| Hessiitti | Eräs lyijynharmaa metallinkiiltoinen hopeamineraali.
|
| | |
| Hessoniitti | Kanelikivi, punakellervä granaatin jalokivimuunnos.
|
| | |
| Heulandiitti | Valkoinen, pehmeä zeoliittiryhmään kuuluva kalsiummineraali, jota on eräissä emäksisissä laavakivilajeissa ontelontäytteenä.
|
| | |
| Hiddeniitti | Spodumeenin vihreä jalokivimuunnos.
|
| | |
| Hiekka | lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on hiekka (Ø 0,2 - 2 mm), lyhenne Hk.
|
| | |
| Hiekkakivi | Hiekasta iskostumalla syntynyt kivilaji. Rakeiden välisenä sidosaineena on useimmiten hyvin hienorakeista kvartsia. Suomessa hiekkakiveä on Satakunnassa.
|
| | |
| Hiekkamoreeni | Jäätikköjen kuljettamista,
kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen kivennäismaalaji,
hiekkamoreeni (Mr) sisältää yli 50 % 0,2 mm:n läpimittaista
ainesta ja enintään 5 % savesta (raekoko alle 0,002 mm).
|
| | |
| Hiekkaranta | Luonnontilainen hiekkaranta.
|
| | |
| Hieno hieta | Lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on hieno hieta (Ø 0,02 - 0,06 mm), lyhenne HHt.
|
| | |
| Hienoaineksinen moreeni | Jäätikköjen kuljettamista,
kasaamista ja kerrostamista aineksista syntynyt sekalajitteinen kivennäismaalaji,
hienoaineksinen moreeni (HMr) sisältää yli 30 % hienoainesta
(raekoko alle 0,06 mm) ja yli 5 % savesta (raekoko alle 0,002 mm),
GEO-luokituksessa silttimoreeni.
|
| | |
| Hiesu | Lajittunut kivennäismaalaji,
jonka d50-menetelmällä määritetty päälajite
on hiesu (Ø 0,002 - 0,02 mm), lyhenne Hs.
|
| | |
| Hiidenkirnu | Jäätikön pohjalla
virranneen veden kuljettaman kiviaineksen kallioon kovertama pyöreäpohjainen
ontelo, nykyisissä oloissa syntyy koskikirnuja.
|
| | |
| Hitsautunut tuffi (hitsituffi) | Runsaasti lasiainesta sisältävä, yleensä hapan pyroklastinen kivi, joka on muodostunut kuuman vulkaanisen aineksen litistyessä ja hitsautuessa yhteen; vrt. ignimbriitti.
|
| | |
| Hivenaine | Alkuaine, jota esiintyy pieninä
määrinä ja joka on kasvulle ja kehitykselle välttämätöntä.
|
| | |
| Hohkakivi | Huokoinen, erittäin rakkularikas laava.
|
| | |
| Hohkasilikaatit | Silikaattimineraalien ryhmä, johon rakenteeltaan kuuluvat mm. kvartsi, maasälvät (esim. plagioklaasi ja kalimaasälpä), foidit (eli maasälvänsijaiset) ja zeoliitit. Yli puolet mantereisesta maankuoresta koostuu hohkasilikaateista.
|
| | |
| Homogeeninen savi | Tasakoosteinen savi, kerraton savi (vrt. kerrallinen savi).
|
| | |
| Hornblendiitti | Sarvivälkekivi.
|
| | |
| Hornfels | Savi- tai merkelikivestä kuuman magmamassan aiheuttaman kontaktimetamorfoosin vaikutuksesta syntynyt hienorakeinen, tavallisesti harmaa kivilaji.
|
| | |
| hübneriitti, | Volframiitin mangaanipitoinen muunnos, joka esiintyy isomorfisena seoksena ferberiitin kanssa.
|
| | |
| Humiittiryhmä | Sarja kemialliselta koostumukseltaan ja kiderakenteeltaan toisiaan muistuttavia mineraaleja, joita on varsinkin metamorfisten kalkkikivien kontaktivyöhykkeissä ja karstimuodostumissa. Humiittiryhmän mineraaleja ovat norbergiitti, kondrodiitti, humiitti ja klinohumiitti.
|
| | |
| Humus | Maaperän sisältämä
orgaaninen eli eloperäinen aines.
|
| | |
| Humusmaa | Kivennäisaineksia sisältävä eloperäinen pintamaalaji, esim. ruokamulta.
|
| | |
| Huuhtoutumisraja | Osoittaa tasoa, jonka yläpuolella
maaperä on ollut vedenkoskematonta ja alapuolella veden peitossa
ja on siten pintaosastaan huuhtoutunutta.
|
| | |
| Hyaliitti | Vesiopaali, opaalin lasimainen muunnos.
|
| | |
| Hyaloklastiitti | Sedimenttikivi, jonka klastit ovat pääasiassa vulkaanista lasia; vrt. klasti.
|
| | |
| Hyasintti | Mineralogiassa zirkonin punainen jalokivimuunnos.
|
| | |
| Hydrofaani | Opaalin samea muunnos.
|
| | |
| Hydrogeologia | Maanpinnan alaista vettä,
sen esiintymistä, liikkumista, geokemiaa ja sen suhdetta geologiseen
ympäristöön tutkiva tiede.
|
| | |
| Hydroterminen liuos | Kiven huokosissa ja rakoja myöten virtaava kuuma vesi, johon on liuen-nut erilaisia mineraaliaineksia. Hydrotermiset liuokset voivat (1) muuttaa kiven koostumusta (hydroterminen muuttuminen, esim. maasälvistä syntyy kaoliinia) tai (2) synnyttää kiveen uuden mineraaliseurueen täyttämällä kiven huokoset ja syrjäyttämällä kiven mineraaleja (esim. hydrotermiset kupari-, sinkki- ja lyijymalmit).
|
| | |
| Hydroterminen toiminta | Prosessit, joihin liittyy kuuma pohjavesi tai magmojen sisältämä vesi, erityisesti mineraalien muuttuminen ja korvautuminen toisilla sekä kiteytyminen kallioperän vapaisiin tiloihin. Monet malmit eli taloudellisesti hyödynnettävät mineraaliesiintymät kiteytyvät hydrotermisistä liuoksista.
|
| | |
| Hyperiitti | Diabaasia tai gabroa muistuttava tumma magmakivilaji, oliviininoriitti, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi, augiitti, hypersteeni ja oliviini.
|
| | |
| Hypersteeni | Pyrokseeniryhmän mineraali.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
