|
| G |
| Löytyi 41 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| Gabro | Tumma, emäksinen syväkivilaji, jossa plagioklaasin (keskimäärin 50 %) lisäksi on tummia mineraaleja, kuten pyrokseeneja, oliviinia ja amfiboleja. Gabro on tavallisesti tasarakeista ja suuntautumatonta tai heikosti suuntautunutta.
|
| | |
| Gabroidi | Gabron kaltainen; gabroluokan syväkivi.
|
| | |
| Gabronoriitti | Gabroidi, päämineraalit plagioklaasi, klino- ja ortopyrokseeni (tavallisesti augiitti ja hypersteeni).
|
| | |
| Gadoliniitti | Johan Gadolinin mukaan nimensä saanut pikimusta harvinainen mineraali, joka sisältää lisäksi useita harvinaisia maametalleja, niiden lähteenä gadoliniitti on saanut tärkeän sijan kemian historiassa.
|
| | |
| Gagaatti | Tiivis mustankiiltävä ruskohiilen muunnos, jota käytetään korukivenä, kovuus 3,5.
|
| | |
| Galmeija | Sinkkisälvän (sinkkikarbonaatin) ja hemimorfiitin (sinkkisilikaatin) seos, joka on sinkkimalmi.
|
| | |
| Geneettinen | Syntyperän mukainen, synty-,
syntytapaan perustuva.
|
| | |
| Genthelviini | Mineraali, Zn4Be3(SiO4)3S.
|
| | |
| Geodiversiteetti | 1) geologisen luonnon monimuotoisuus
2) kallioperän, maaperän, maanpinnan muotojen ja niihin
liittyvien prosessien sisäinen tai ulkoinen vaihtelu, joka vaikuttaa
luontoon ja maisemaan myös laajemmalla alueella.
|
| | |
| Geologinen kierto | Tapahtumasarja, jossa kiviaines muuttaa muotoaan sedimentistä diage- neesin kautta sedimenttikiveksi, sitten metamorfoosin kautta metamor- fiseksi kiveksi ja vihdoin sulaa magmaksi ja sitä kautta intrusiivikiveksi ja vulkaniitiksi ja jälleen eroosion kautta sedimentiksi.
|
| | |
| Geosynkliini | Sedimenteillä täyttyvä, pitkä, kapea, alas painuva valtameren syvänne.
|
| | |
| Geoterminen gradientti | Suure, joka ilmaisee lämpötilan nousua Maan sisällä syvyyden kasvaessa; gradientti vaihtelee eri tektonisissa ympäristöissä, manneralueiden maankuoressa se on n. 20 – 40 oC/km.
|
| | |
| Geotooppi | 1) geotieteellinen kohde
2) maankamaran selvästi erottuva osa, jolla on erityinen geologinen
ja morfologinen merkitys.
|
| | |
| Gersdorffiitti | Harvinainen hopeanharmaa nikkeli-malmimineraali, jota Suomessa on tavattu mm. Juuan Nunnanlahdesta.
|
| | |
| Glasiaalikarsti | Paikalleen sulavan jäätikön
reunan oloissa syntyy jään, veden ja sedimenttien sekoitus,
josta lopputuloksena on korkeita moreenikekoja. Kekojen korkeus riippuu
sedimenttien määrästä ja hienoainespitoisuudesta.
|
| | |
| Glasiaalinen | Jäätiköihin ja jäätiköitymiseen liittyvä.
|
| | |
| Glasiaatio | Jäätiköityminen.
|
| | |
| Glasifluviaalinen | Jäätikön sulamisvesivirtojen
muodostama, jäätikköjoki-
|
| | |
| Glasigeeninen | Jäätikkösyntyinen,
jäätikön aiheuttama.
|
| | |
| Glauberiitti | Suolakerrostumissa esiintyvä harvinainen, heikosti vesiliukoinen mineraali.
|
| | |
| Glaukoniitti | Vihreä smektiitti- (savet) tai kiilleryhmään (hiekkarakeet) kuuluva granulaarinen (melko tasadimensionaalinen, raemainen tai jyvämäinen) raskasmineraali.
|
| | |
| Glimmeriitti | Kiillekivi; ks. myös biotiitti ja flogopiitti.
|
| | |
| Gneissi | Rakenteeltaan liuskeinen, metamorfinen kivilaji, joka kvartsin ja maasälpien ohella sisältää biotiittia tai sarvivälkettä. Gneissiä syntyy vuorenpoimutuksessa muista kivilajeista. Sedimenttikivilajeista, kuten grauvakasta, syntynyttä gneissiä sanotaan paragneissiksi ja magmakivilajeista muodostunutta gneissiä ortogneissiksi. Suonigneississä on lukemattomia liuskeisuuden suuntaisia graniittimaisia suonia. Gneissit ovat Suomen kallioperässä erittäin yleisiä.
|
| | |
| Gneissigraniitti | Gneissin ja graniitin välimuoto, joka voi olla liuskeesta syntynyt paragneissi tai graniitista syntynyt ortogneissi. Molemmissa gneisseissä ovat alkuperäiset rakennepiirteet häiriintyneet, jopa tuhoutuneet, ja kivi on saanut vahvasti suunnittuneen, ns. pilsteisen asun. Aikaisemin on käytetty gneissigraniitti-nimitystä myös granodioriitin gneissiytyneistä muunnoksista.
|
| | |
| Götiitti | Kidejärjestelmältään rombinen, kellertävä, punertava tai ruskeanmusta rautahydroksidimineraali, jota esiintyy hapetussedimenteissä, kuten limoniitissa. Götiittiä voi syntyä rautarikkaista mineraaleista muuttumisen tuloksena. Lähtöaineksena voivat olla rautapitoiset kivimineraalit, karbonaatit tai sulfidit.
|
| | |
| Graafinen rakenne | Kvartsin ja alkalimaasälvän yhteenkasvettumisrakenne, muistuttaa hieroglyfikirjoitusta.
|
| | |
| Grafiitti | Pehmeä tahraava mineraali, joka on koostumukseltaan pelkkää hiiltä. Sitä esiintyy mm. mustaliuskeissa.
|
| | |
| Granaatti | Ryhmä kuutiolliseen kidejärjestelmään kuuluvia silikaattimineraaleja, joiden kovuus on 6,5-7,5. Väri on yleisimmin punaruskea tai punainen, harvoin vihreä. Granaattia tavataan mitä erilaisimmissa kivilajeissa graniiteista ja peridotiiteista gneisseihin ja kalkkikiviin. Granaattilajeista yleisin on punertava almandiini. Kaunisvärisiä, varsinkin punaisia ja vihreitä, granaatteja käytetään korukivinä (esim. pyrooppi).
|
| | |
| Graniitti | Vaalea kalimaasälpää, plagioklaasia, kvartsia ja biotiittia tai sarvivälkettä sisältävä syväkivilaji. Pääasiassa maasälpien värin mukaan graniitti on tavallisesti punaista tai harmaata. Rakenteeltaan se saattaa olla tasarakeista tai porfyyrista. Peruskallioalueilla, kuten Fennoskandiassa, graniitti on hyvin yleinen kivilaji. Kaunisvärisiä, tasalaatuisia graniitteja käytetään mm. hauta- ja rakennuskiviksi. Tunnettuja ovat mm. Vehmaan, Taivassalon, Virolahden ja Ylämaan graniitit. Ns. musta graniitti on gabroa tai dioriittia ja harmaa osittain granodioriittia.
|
| | |
| Graniittigneissi | Graniitin ja gneissin välimuoto, joka saattaa olla joko vuorenpoimutuksessa suuntautunutta graniittia tai hyvin voimakkaasti metamorfoitunutta pintasyntyistä kivilajia. Suomessa käytetään pohjagneissi-nimitystä varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa yleisistä n. 2 700 milj. vuoden ikäisistä graniittigneisseistä.
|
| | |
| Graniittiutuminen | Metamorfisen graniitin syntyminen uudelleenkiteytymisen kautta.
|
| | |
| Granitoidi | Graniitin kaltainen magmakivi, alkalimaasälpägraniitin, graniitin, granodioriitin ja tonaliitin yhteisnimitys.
|
| | |
| Granodioriitti | Graniittia muistuttava syväkivilaji, joka sisältää plagioklaasia, kalimaasälpää, kvartsia ja sarvivälkettä tai biotiittia. Granodioriitti eroaa graniitista siten, että ensin mainitussa on plagioklaasia yleensä enemmän kuin kalimaasälpää, graniitilla suhde on päinvastainen. Granodioriitti on Suomessa yleinen kivilaji.
|
| | |
| Granofyyri | Pienirakeinen porfyyrinen kivi, jonka perusmassassa kalimaasälpä ja kvartsi ovat graafisesti yhteenkasvettuneina.
|
| | |
| Granuliitti | Metamorfinen kivi, syntynyt korkeassa lämpötilassa ja n. 3 – 15 kb:n paineessa (mutta veden osapaine on ollut alhainen); rakenteeltaan usein raitainen kivi, jonka päämineraaleja ovat kvartsi, maasälpä, granaatti ja yleisesti myös hypersteeni.
|
| | |
| Graptoliitti-argiliitti | Perinteinen nimitys on Dictyonema-liuske. Varhaisordoviikkikautinen mustanruskea saviki, jossa orgaanisen aineksen osuus on suuri ja jossa on tavattu graptoliitti-fossiileja.
|
| | |
| Grauvakka | Hiekkakivi, jonka aines on muodostunut nopean rapautumisen ja lyhyen kulkeutumisen tuloksena ja on siksi heikosti lajittunutta. Väliaines on yleensä kovaksi muuttunutta savea. Metaformoitunutta grauvakkaa sanotaan grauvakkaliuskeeksi.
|
| | |
| Gravimetri | Laite, jolla mitataan Maan painovoimakentän vaihteluita eri pisteissä.
|
| | |
| Greisen | Yleensä juonina esiintyvä, synnyltään pneumatolyyttinen tai hydroterminen kivi, joka koostuu pääasiassa kvartsista ja kiilteestä, mutta sisältää mm. topaasia, turmaliinia, fluoriittia ja erilaisia tina-, volframi- ja litiummineraaleja.
|
| | |
| Grossulaari | Yksi granaattiryhmän mineraaleista.
|
| | |
| Gruneriitti | Amfiboliryhmän mineraali, (Fe,Mg)7Si8O22(OH)2; vrt. kummingtoniitti.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
