|
| D |
| Löytyi 41 merkintää sanakirjassa. |
| Sivut: 1 |
| d50-menetelmä | Käytetään maalajien
nimittämisessä rakeisuuskäyriltä; maalaji määräytyy
sen päälajitteen mukaan, jonka alueella rakeisuuskäyrän
läpäisyprosenttia 50 vastaava raekoko sijaitsee.
|
| | |
| Danaliitti | Mineraali, Fe4Be3(SiO4)3S.
|
| | |
| Danburiitti | Booripitoinen kalsiumsilikaatti, mineraali, jota käytetään myös jalokivenä.
|
| | |
| Dasiitti | Vulkaaninen kivilaji. Vastaava syväkivi on tonaliitti tai granodioriitti.
|
| | |
| Deflaatioalue | Tuulen dyyniin tai muuhun hiekkamuodostumaan
kuluttama alue.
|
| | |
| Deformaatio | Tapahtuma, jossa kiveen syntyy siirroksia, hiertovyöhykkeitä, rakoja, poimuja ja suuntautunutta rakennetta puristavien tai venyttävien voimien vaikutuksesta.
|
| | |
| Deglasiaatio | Jäätikön häviäminen.
|
| | |
| Delta | Joen suulle järveen tai mereen kerrostunut sedimenttimuodostuma, suisto.
|
| | |
| Demantoidi | Aikaisemmin nimeltään Uralin smaragdi, vihreä andradiittigranaatti, jota käytetään jalokivenä.
|
| | |
| Dendriitti | Mineralogiassa kivilajien rakopinnoille, poikkeuksellisesti mineraalien sisällekin, tavallisesti rauta- tai mangaaniyhdisteistä jääkukkien tapaan kiteytynyt kuviosarja, jota usein erheellisesti luullaan fossiiliksi.
|
| | |
| Detriaalinen kalkkikivi | Kalkkikivi, joka sisältää eliöiden tukirankojen jäänteitä; jaetaan edelleen detriaaliseksi liejukalkkikiveksi, jos detriuksen väleihin on kerrostunut kalkkiliejua ja detriaaliseksi kalkkikiveksi, jos kerrostuma koostuu puhtaasta kalkkihiekasta. Edellisessä tapauksessa sedimentaatio tapahtui syvemmässä vedessä, missä virtaukset ovat vähäisiä. Jälkimmäisessä tapauksessa kyse on joko jokien kerrostamasta tai matalan veden aaltojen muokkaamasta sedimentistä.
|
| | |
| Detrituslieju | Eliöiden jäänteistä
veteen kerrostunut sedimentti.
|
| | |
| Detrius | Eroosion ja hajoamisen tuloksena kiteisestä kiviaineksesta tai fossiileista syntynyt klastinen materiaali
|
| | |
| Devonikausi | Paleotsooisen maailmankauden kausi, 416-359 miljoonaa vuotta sitten. |
| | |
| Diabaasi | Kallioperässä tavallisesti juonina esiintyvä, koostumukseltaan gabroa ja basalttia vastaava juonikivilaji. Kapeissa juonissa diabaasi on mustaa ja hienorakeista, mutta leveämmissä saattaa plagioklaasi esiintyä pitkinä kapeina sälöinä, liistakkeina, jotka ovat ristikkäin kuin sumautuneet tukit joessa. Tätä rakennetta kutsutaan ofiittiseksi, ja se tekee diabaasista kulutusta kestävän kivilajin.
|
| | |
| Diageneesi | Tiivistymisen ja kivettymisen aikana sedimentissä tapahtuvat fysikaali- set ja kemialliset muutokset.
|
| | |
| Diaklaasi-rakoilu | Eräs laaja maankuoreen kohdistuvasta tektonisista voimista johtuva, tiiviiseen kivilajiin syntyvä rakoilu.
|
| | |
| Diamiktiitti | Lajittumattomasta aineksesta iskostunut sedimenttikivilaji, esim. moreenista iskostunut tilliitti.
|
| | |
| Diamiktoni | Sekalajitteinen maalaji, ei kannanottoa
syntytapaan.
|
| | |
| Diamonair | Myös diamantina. Synteettisesti valmistettu, väritön yttrium-alumiinigranaatti, jota käytetään timantin jäljitelmänä. Diamonairin kovuus Mohsin kovuusasteikolla on 8,5.
|
| | |
| Diapiiri | Kallioperän kupolimainen rakenne, doomi, joka on syntynyt plastisen kivilajin puristuessa päällä olleen kallioperän tai sedimenttikiven läpi.
|
| | |
| Diataktinen savi | Suolattoman veden kerrallinen eli lustosavi; kussakin lustossa voidaan erottaa vaalea hiesu- ja tumma saviosa (vrt. symmiktinen savi).
|
| | |
| Differentiaatio | Kahden tai useamman kivilajin syntyminen samasta kantamagmasta.
Voi tarkoittaa myös Maan alkuvaiheessa jäähtymisen johdosta tapahtunutta alkuaineiden erottumista.
Magmaattinen differentiaatio: kahden tai useamman kivilajin syntyminen yhdestä magmasta (ns. kantamagmasta).
Metamorfinen differentiaatio: ominai-suuksiltaan erilaisten mineraalien erottuminen
deformaatiossa niin, että esim. homogeenisesta graniitista syntyy raitainen gneissi.
|
| | |
| Dikroiitti | Kordieriitin aikaisempi nimi.
|
| | |
| Diopsidi | Vihreä, kidejärjestelmältään monokliininen, pyrokseeneihin kuuluva silikaattimineraali, jota on usein kalkkikivissä. Diopsidia voi tavata kidemuotoisena, ei-kidemuotoisina rakeina tai massamaisena.
|
| | |
| Dioptaasi | Korukivenä käytetty vihreä, lasikiiltoinen ja läpinäkyvä silikaattimineraali.
|
| | |
| Dioriitti | Syväkivilaji, jonka päämineraalit ovat plagioklaasi ja tummat mineraalit, kuten sarvivälke ja biotiitti. Kvartsia sisältävää muunnosta nimitetään kvartsidioriitiksi. Dioriitti, joka tavallisesti on keski- tai hienohkorakeista, tummanharmaata tai vihertävää, on Suomessa hyvin yleinen kivilaji. Tummia tasalaatuisia dioriitteja käytetään mm. rakennus- ja monumentti- sekä hautakivinä (ns. mustat graniitit).
|
| | |
| Diskordanssi | Kivilajikontakti on diskordantti, kun toisen kivilajin rakenteet ovat erisuuntaiset (leikkaavat) toisen kivilajin rakenteiden kanssa.
|
| | |
| Distaalinen | Muodostuman tai kerrostuman se osa, joka on tai on ollut kauempana muodostuman tai kerrostuman aiheuttajasta; esim. jäätiköstä: poispäin suuntautunut (vrt. proksimaalinen).
|
| | |
| Disteeni | Kyaniitin entinen nimi.
|
| | |
| Dolomiitti | Kivi ja mineraali, jotka koostuvat kalsiummagnesiumkarbonaatista (Ca/MgCO3). Väriltään ruskehtava tai kellertävä mineraali, jonka kovuus on 3,5-4 ja jolla on kolme lohkosuuntaa vinossa kulmassa keskenään. Pääasiallisesti dolomiitista koostuvaa kivilajia sanotaan dolomiittikiveksi, jota esim. Itä-Suomen kalkkikivet valtaosaltaan ovat. Dolomiitti on kalsiittia kovempaa ja huonommin suolahappoon liukenevaa, mikä on varmin tapa erottaa nämä mineraalit toisistaan.
|
| | |
| Dolostone | Myös dolomiittikivi. Koostuu dolomiitti-mineraaleista. Dolomiittikivi on tavallisesti syntynyt kerrostuneesta kalkkikivestä metasomaattisesti siten, että magnesiumpitoisten vesien magnesium on korvannut osan kalkkikiven kalsiumista.
|
| | |
| Domeriitti | Dolomiittimerkeli eli dolomiittikalkkisedimentti/-kivi, jossa on runsaasti savea tai liejua.
|
| | |
| Doomi | Pyöreä tai ellipsinmuotoinen ympäristöään ylemmäksi kohonnut kupolimainen geologinen rakenne.
|
| | |
| Draviitti | Ruskea turmaliiniryhmän mineraali.
|
| | |
| Drumliini | Mannerjään liikkeen
suuntainen virtaviivaistunut pohjamoreenista syntynyt selänne,
selvästi ympäristöstään kohoava.
|
| | |
| Dryaskaudet | Vanhempi dryaskausi ja nuorempi
dryaskausi; Veiksel-jäätiköitymisvaiheen lopulla vallinneet
kylmän ilmaston kaudet, joille on ominaista tundrakasvillisuus.
|
| | |
| Dumortieriitti | Tavallisesti sininen posliiniteollisuudessa käytetty booripitoinen lumiinisilikaattimineraali.
|
| | |
| Duniitti | Oliviinikivi.
|
| | |
| Dystrofinen | Niukkaravinteinen, ruskeavetinen,
humuspitoinen.
|
| | |
| Dyyni | Lentohiekkakinos.
|
| | |
Geologia.fi kiittää yhteistyöstä:
Kiviopas.com | Suomen Geolginen seura | Interreg IIIA-projekti
Haavisto-Hyvärinen, M., Idman, H., Kohonen, J. ja Palmu J-P. (GTK). |
|
Toteutettu käyttäen: Glossary v 2.0.
|
