|
Matelijat elivät maalla ennen muita selkärankaisia |
|
|
|
Kirjoittanut Riikka Kietäväinen
|
 Matelijoiden jälkifossiileja kivessä. Kuva: Lontoon Royal Holloway yliopisto.
Tutkijat ovat jo pitkään arvelleet, että juuri matelijat olivat edelläkävijöitä elämän siirtyessä vesistä kuivalle maalle. Vaihtoehtoa on pidetty todennäköisenä, sillä matelijat eivät tarvitse vettä lisääntymisympäristökseen toisin kuin esimerkiksi sammakkoeläimet. Uudet jälkilöydöt vahvistavat käsityksen. Fossiloituneet jäljet löytyivät kivilajista, joka osoittaa niiden muodostuneen jokitasangolla, tuhansien kilometrien päässä merestä.
Jälkien synty ajoittuu kivihiilikauteen, jolloin maailmaa hallitsi yksi supermanner, Pangaia. Elämä alkoi levittäytyä mantereen keskiosiin vähitellen. Aluksi se rajoittui rannikon kosteikkoihin ja reheviin sademetsiin, joissa rehottivat jättiläissaniaiset. Matelijat kuitenkin laajensivat elinpiiriään kohti mantereen keskiosan kuivia alueita.
Samainen tutkimusryhmä raportoi muinaisista matelijoiden jalanjäljistä jo vuonna 2007. Tuolloinkin löytö tehtiin New Brunswickistä, tosin eri paikasta kuin nyt löydetyt jäljet. Uusi jälkilöytö on melko samalta ajalta, mutta mahdollisesti vieläkin vanhempi. Alue on erityisen otollinen fossiililöydöille, sillä jyrkänteiden kuluessa kivivyöryt paljastavat yhä uusia fossiileja.
Tulokset julkaistiin tänään Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology -lehdessä, ja niistä kertoi Lontoon Royal Holloway yliopiston tiedote.
|
