Maa voi olla jopa
70 miljoonaa vuotta nuorempi kuin aiemmin on ajateltu, osoittaa Nature
Geoscience -lehdessä julkaistu tutkimus. Tutkijoiden mukaan aurinkokuntamme
muodostumisesta ehti kulua liki 100 miljoonaa vuotta, ennen kuin maapallo oli
kasvanut nykyisen kokoiseksi. Planeettamme olisi siis iältään 4 467
miljoonaa vuotta.
Viimeinen vaihe Maan synnyssä oli noin Marsin kokoisen kappaleen törmäys, jolloin osa planeetasta irtosi muodostaen Kuun. Kuva: Fahad Sulehria
Maapallo
muodostui kymmenien pienempien kappaleiden kerääntyessä yhteen ja törmäillessä.
Törmäysten synnyttämä kuumuus sulatti protoplaneettoja, ja tästä sulasta muodostui
vähitellen Maan metalliydin, jota ympäröi lähinnä silikaateista koostuva
vaippa. Saadakseen tietoa Maan synnystä tutkijat tarvitsivat alkuaineita,
joiden koostumus kertoisi tästä prosessista.
Koostumuksille
tarvittiin myös vertailukohta, joka vastaisi tilannetta ennen ytimen ja vaipan
muodostumista. Tällaiseksi sopivat kondriitit. Ne ovat primitiivisiä
meteoriitteja, joissa ei ole tapahtunut metallien erottumista.
Aiemmat arviot
maapallon muodostumisen kestosta perustuvat hafniumin ja siitä radioaktiivisessa
hajoamisessa muodostuvan volframin käyttöön. Niihin liittyy mielenkiintoinen
kemiallinen ominaisuus: hafniumin isotooppi 182 viihtyy paremmin silikaateissa,
kun sen hajoamistuote 182-volframi puolestaan tuntee vetoa metalleihin. Tätä
alkuaineiden pyrkimystä kutsutaan affiniteetiksi eli kemialliseksi yhtymistaipumukseksi.
Maan syntyessä suurin osa 182-volframista päätyi siten ytimeen. Vaipasta löytyy
kuitenkin pieniä määriä 182-volframia, joka on syntynyt ytimen muodostumisen
jälkeen.
Pelkästään hafnium-volframi
-paria käyttämällä saadaan maapallosta liian iäkäs. Nyt julkaistussa
tutkimuksessa tutkijat kuitenkin yhdistivät hafnium-volframi datan vastaavasti uraani-lyijy
-parista saatuihin tuloksiin. Syöttämällä näin saadut tiedot malliin, tutkijat
osoittivat, ettei maapallo ole voinut syntyä vain 30 miljoonassa vuodessa.
Planeettamme tosin muodostui aluksi melko nopeasti: kaksi kolmasosaa Maasta oli
koossa 10 - 40 miljoonan vuoden kuluessa. Kappaleiden kerääntyminen kuitenkin hidastui,
ja kesti vielä 70 miljoonaa vuotta ennen kuin Maa oli "valmis".
