Viime viikolla
Nature-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan timanttipitoiset kimberliitit
saavat alkunsa ytimen ja vaipan rajalta nousevista kuuman kiviaineksen
pulsseista. Idea näistä niin kutsutuista vaippapluumeista ei ole uusi, mutta
todisteita niiden olemassaolosta on saatu vasta viimevuosina. Tutkimus voi
auttaa timanttien löytämisessä, sillä sen avulla etsinnät osataan paremmin
kohdistaa oikeille alueille.
Timantti kimberliitissä
Houstonin
yliopiston geologian professorin Kevin Burken johtama tutkimusryhmä lähestyi
aihetta uudella tavalla. He yhdistivät Maan sisuksesta seismisin menetelmin
kerätyt havainnot todisteisiin litosfäärilaattojen liikkeistä. Tutkijat
kehittelivät matemaattisia menetelmiä, joiden avulla tiedot seismiikasta paitsi
tarkentuivat, myös muuttuivat malliksi vaipan rakenteesta viimeisen 500
miljoonan vuoden ajalta.
Vaipan syvän
rakenteen selvittäminen paljasti, että vaipan ja ytimen rajalla, noin
2 900 kilometrin syvyydessä, sijaitsee kaksi laajaa aluetta, joiden aines
on pysynyt paikallaan 500 miljoonan vuoden ajan. Löytö on odottamaton, sillä
aiemmin on oletettu, että vaipan aines on jatkuvassa liikkeessä.
Kimberliittejä
esiintyy tunnetusti vanhoilla, vakailla manneralueilla eli kratoneilla . Tällä
perusteella timanttien löytymiseen otollista aluetta olisi noin 10 %
mantereiden pinta-alasta. Tutkijoiden mukaan kimberliittien esiintyminen on
kuitenkin vieläkin rajatumpaa, sillä niitä on muodostunut vain
erityisolosuhteissa.
