|
Uutta tietoa meriveden muinaisesta koostumuksesta |
|
|
|
Kirjoittanut Riikka Kietäväinen
|
Kalifornialaisen Riverside-yliopiston biogeokemistien johtamassa tutkimuksessa on luotu kolmiulotteinen malli muinaisten valtamerten kemiallisesta koostumuksesta. Mallin mukaan meret ovat koostuneet kemialliselta koostumukseltaan poikkeavista kerroksista. Meriveden koostumuksen selvittäminen on tärkeää erityisesti eliökunnan kehityksen tutkimuksen kannalta.
 Tutkija Chao Li Doushantuo-muodostumaan kuuluvalla mustaliuskeista koostuvalla paljastumalla. Kuva: Alex Sessions, Caltech
Muodostumassa ovat edustettuina sekä matalan että syvän meren ympäristöt. Eri ympäristöistä tehtyjen geokemiallisten analyysien perusteella luodussa mallissa valtamerestä on erotettu kolme kerrosta: happirikas pintakerros, rautarikas syvän veden kerros sekä sen kanssa limittyvä rikkipitoinen kerros.
Rikkipitoinen kerros on erityisen mielenkiintoinen, sillä sen myrkyllinen vesi oli eliöstölle tuhoisaa. Lähinnä liuenneesta rikkivedystä koostunut kerros vaikuttaa liikkuneen välillä mannerreunukselle asti, ja se saattaisi selittää tutkijoita askarruttaneet aukot ediacara-kauden fossiilisarjoissa.
Nykymerissä rikkivety reagoi happiköyhissä oloissa raudan kanssa muodostaen mineraaleja, esimerkiksi rikkikiisua, jolloin rautaa poistuu vedestä. Muinaisissa valtamerissä happea ja rikkivedyn muodostumiseen tarvittavaa liuennutta sulfaattia oli paikoin niin vähän, että erillisten rauta- ja rikkipitoisten kerrosten muodostuminen oli mahdollista. Syynä sulfaatin vähäisyyteen pidetään muun muassa Doushantuo-muodostuman syntyä edeltäneitä laajoja jäätiköitymisiä, jotka estivät liuenneen rikin päätymisen mantereilta mereen.
|
